Tapahtumatiedot

B Oy:n toimitusjohtaja J:n puhelimitse 17.2.2020 tekemän vahinkoilmoituksen mukaan hänen tyttärensä K oli 16.2.2020 ollut kuljettamallaan B Oy:n henkilöautolla matkalla mökille. Mökkitietä ajettaessa tie oli osittain sortunut sateen vuoksi ja autoon oli tullut sähkövika. Puhelun aikana J:lle ilmoitettiin, että autopalveluvakuutuksesta korvataan auton hinaus lähimmälle korjaamolle. Vakuutuksen rajoitusehtojen mukaan vaunuvahinkovakuutuksesta ei kuitenkaan korvata vahinkoa, joka on aiheutunut vedestä.

J oli yhteydessä vakuutusyhtiöön puhelimitse jälleen 18.2.2020, jolloin hän kertoi, että sade oli tehnyt tiehen kuopan, jota K oli lähtenyt kiertämään. Tien vasen puoli oli sortunut ja auto oli kellahtanut puoliksi veteen. Auto oli siis joutunut veteen tien sortumisen takia. J lähetti vakuutusyhtiölle valokuvia vahinkopaikasta ja autosta.

J:n sähköpostitse 24.2.2020 vakuutusyhtiölle lähettämän selvityksen mukaan hänen tyttärensä K oli kuljettanut henkilöautoa neljä ystäväänsä matkustajinaan pienehköä mökkitietä pitkin. Oli myöhäinen ilta (noin klo 23) ja sää oli sateinen. K huomasi keskellä tietä olleen kuopan, jonka yli ei pystynyt ajamaan. Tilanteen arvioinnin jälkeen K ja matkustajat arvioivat, että ainoa keino päästä eteenpäin on kiertää kuoppa vasemmalta puolelta, jossa vettä oli ennemminkin millejä kuin senttejä. K lähti kiertämään kuoppaa vasemmalta kävelyvauhtia kahden henkilön näyttäessä auton ulkopuolelta valoa. Tien reuna kuitenkin sortui ja auto kellahti puoliksi ulos tieltä. Ojassa tien ulkopuolella oli vettä. A:n mielestä vakuutusyhtiön vetoama rajoitusehto ei sovellu vahinkotapaukseen, koska vahinko ei aiheutunut siitä, että tie olisi ollut kokonaan tai osittain veden peittämä. Vahingot aiheutti tien ulkopuolinen vesi. Valokuvista (oikeat etupyörät) on nähtävissä, ettei tiellä ole ollut vettä kuin millejä.

Vakuutusyhtiön korvauspäätöksen 9.3.2020 mukaan henkilöautoon tuli sähkövika sen jouduttua veden varaan kovan vesisateen aiheuttaman tien sortumisen takia. Vahinko tapahtui, kun autolla lähdettiin kiertämään keskellä tietä ollutta isoa kuoppaa, jonka yli ei olisi pystynyt ajamaan. Kuopan vasemmalla puolella oleva tien leveys oli kuljettajan arvion mukaan riittävä, mutta tien reuna murtui ja ajoneuvo kellahti puoliksi ulos tieltä ojan puolelle, jossa oli vettä. Vakuutusyhtiö on vastaanottanut myös J:n toimittamat valokuvat vahinkopaikalta.

Vakuutusyhtiö viittasi vakuutusehtojen kohdan 22.7 rajoituskohtaan 4, jonka mukaan esinevakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka. aiheutuu vedestä (moottorille apulaitteineen), jos ajoneuvoa kuljetetaan veden kokonaan tai osittain peittämällä tiellä tai alueella. Tätä ehtokohtaa sovelletaan myös siinä tilanteessa, kun ajoneuvoa kuljetetaan tällaisessa paikassa ja ajoneuvon oma tai muun liikenteen liike aiheuttaa vedenpinnan nousua.

Koska vahinko on tapahtunut rajoituskohdassa mainitulla tavalla, vakuutusyhtiö ei voi korvata henkilöautolle aiheutunutta vahinkoa vaunuvahinkovakuutuksesta. Vakuutusyhtiön mukaan rajoitusehto kattaa myös tien ulkopuoliset alueet. Rajoitusehdon kannalta merkitystä ei ole myöskään sillä, onko vesi aiheuttanut vauriot ajon aikana tai tien sortumisen takia.

Sähköpostitse vakuutusyhtiölle lähettämässään oikaisupyynnössä J katsoi yhä, että vakuutusyhtiön vetoama rajoitusehto ei sovellu tähän vahinkotapahtumaan. J:n mielestä rajoitusehto tarkoittaa tilanteita, joissa tiellä oleva vesi aiheuttaa vahingon. Sen sijaan rajoitusehto ei koske tilanteita, joissa auto suistuu pois tieltä esimerkiksi järveen, jokeen tai ojaan. Jos rajoitusehdon haluttaisiin kattavan myös tien ulkopuoliset alueet, tämä olisi nimenomaisesti pitänyt tuoda esiin vakuutusehdoissa. J pyysi, että hän voisi muutoksenhakuohjeen edellyttämällä tavalla keskustella päätöksen perusteluista korvauskäsittelijän kanssa ennen valituksen tekemistä.

Vakuutusyhtiö ilmoitti sähköpostissaan 17.3.2020, että J:n tulisi hakea muutosta kirjallisesti, esim. sähköpostilla, jotta kaikki näkökohdat tulevat varmasti oikein ymmärrettyä. Myös mahdolliset uudet vahinkotapahtumaa koskevat selvitykset tulisi toimittaa vakuutusyhtiölle kirjallisesti.  

J ilmoitti sähköpostissaan 17.3.2020 vakuutusyhtiölle, että hänen autokorjaamolta saamansa tiedon mukaan myös auton etupuskuri, ilmastointikenno, jäähdytyskenno ja pohja olivat vahinkotapatuman yhteydessä vaurioituneet. Hänen mukaansa myös kuljettajan puoleisiin oviin on saattanut tulla vaurioita. J:n mukaan nämä vauriot ovat johtuneet törmäyksestä, eivätkä vedestä, minkä vuoksi ne tulisi korvata vakuutuksesta.

Asiakkaan valitus

B Oy (edustajanaan J) vaatii, että henkilöauton korjauskustannukset korvataan täysimääräisesti. Tiealueen ulkopuolella ollut vesi aiheutti ajoneuvon kuljettamisen päätyttyä vahinkoja auton sähkölaitteille ja vakuutusyhtiö on kieltäytynyt korvaamasta näitä. Vahinkotapahtumassa aiheutui myös törmäysvahinkoja, mutta näiden korvaamista valitus ei koske.  

J:n mukaan riita-asian osapuolet ovat yksimielisiä vahingon tapahtumainkulusta tien sortumisen syytä lukuun ottamatta. Vakuutusyhtiön mukaan sortuminen johtui kovasta vesisateesta. Se, olisiko tie sortunut ilman sadettakin, jää avoimeksi. J:n mukaan vahinko ei kaikesta huolimatta ole miltään osin aiheutunut siitä, että tiellä olisi ollut vettä. Hän katsoo, että vahinko on aiheutunut tiellä olleen suuren kuopan kiertämisestä ja tienreunan sortumisesta. J:n toimittamista valokuvista näkee selvästi, että tiellä pysyneiden renkaitten kohdalla oleva vesi ei ole vähyytensä vuoksi voinut mitenkään aiheuttaa auton moottorille apulaitteineen vahinkoa.

Korvauspäätöksessä on esitetty, että rajoitusehto kattaa myös tien ulkopuoliset alueet. Tälle tulkinnalle ei ole esitetty vakuutusyhtiön puolelta mitään perusteita, eikä vakuutusehtojen sanamuoto tue tätä tulkintaa. J:n mielestä rajoitusehtokohdan tarkoituksena on poistaa korvausvastuu tilanteissa, joissa kuljettaja ei noudata tarpeellista varovaisuutta tien ollessa veden osittain tai kokonaan peittämä. Esimerkkinä hän mainitsee tilanteen, jossa tiellä on lätäkkö, joka onkin ajateltua syvempi ja vesi aiheuttaa vahingon moottorille. Tällaisesta tilanteesta ei ole nyt ollut kysymys.

J:n näkemyksen mukaan rajoitusehtokohta koskee sanamuotonsa perusteella tilanteita, joissa ajoneuvoa kuljetetaan tiellä tai alueella, jossa on vettä. Se koskee selvästikin vahinkoja, jotka tapahtuvat tiellä tai vastaavalla alueella, jolla kuljettaja on tarkoittanut ajaa. Kun tien reuna on murtunut ja auto suistunut puoliksi ojaan, ajoneuvon kuljettaminen on J:n mielestä päättynyt. Vesi on vasta tämän jälkeen aiheuttanut autolle vahinkoa. J katsoo, että rajoitusehtokohta ei sovellu tilanteeseen, jossa sähkölaitteille aiheutuu vahinkoa tieltä suistumisen jälkeen.

J vetoaa lopuksi siihen, että kyseessä olevaa vakuutuksen rajoitusehtoa on sen luonteen vuoksi tulkittava ahtaasti, minkä lisäksi rajoitusehtojen tulisi olla tyhjentäviä. Muilta osin hän toistaa aiemmissa oikaisupyynnöissään esitetyt seikat.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää vastauksessaan J:n vaatimukset. Yhtiö toteaa, että B Oy:n lausuntopyynnön tultua vireille Vakuutuslautakunnassa J:lle on ilmoitettu, että rajoitusehdon soveltumisesta huolimatta tässä vahingossa aiheutuneet ulkoiset törmäysvahingot ovat vaunuvahinkovakuutuksesta korvattavia. Vakuutusyhtiön vahinkotarkastaja on pyytänyt korjaamolta erittelyn vahingosta. Törmäysvahingon osalta asia tullaan käsittelemään vakuutusyhtiössä erikseen.

Siltä osin kuin kyse on veden aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta, vakuutusyhtiölle toimitettujen valokuvien perusteella ajoneuvolla on ajettu veden peittämällä tiellä. Kun tiellä ollutta kuoppaa on lähdetty kiertämään, ajoneuvo on kaatunut vasemmalle kyljelleen veden täyttämään ojaan. Autovakuutus-ehdoissa on rajattu korvauspiirin ulkopuolelle ne vahingot, jotka aiheutuvat vedestä (moottorille apulaitteineen), jos ajoneuvoa kuljetetaan veden kokonaan tai osittain peittämällä tiellä tai alueella. Kyseistä ehtokohtaa sovelletaan myös siinä tilanteessa, kun ajoneuvoa kuljetetaan tällaisessa paikassa ja ajoneuvon oma tai muun liikenteen liike aiheuttaa vedenpinnan nousua. Vakuutusyhtiön mielestä rajoitusehto kattaa siis sanamuotonsa mukaisesti myös tien ulkopuoliset alueet ja koskee kaikkia kolarointiturvaan kuuluvia tapahtumia. Näin ollen merkitystä ei ole sillä, onko vesi aiheuttanut vauriot ajon aikana vai mahdollisen tien sortumisen aikana. Vakuutusyhtiö katsoo, että veden aiheuttamat vahingot eivät ole vakuutuksesta korvattavia.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, ovatko A Oy:n henkilöautolle vedestä aiheutuneet vauriot syntyneet vakuutuksen rajoitusehtokohdassa tarkoitetulla tavalla, ja rajautuvatko ne tällä perusteella vaunuvahinkovakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Autovakuutusehtojen (voimassa 1.1.2019 alkaen) kohdan 22.1.1 (Vaunuvahinkovakuutus, Korvattavat vahingot) mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, joka välittömästi aiheutuu vakuutuskohteelle

• tieltä suistumisesta tai kaatumisesta,
• tien sortumisesta,
• törmäyksestä tai
• muusta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vakuutuskohdetta ulkoapäin vahingoittavasta syystä

Ehtokohdan 22.7 (Vahingot, joita esinevakuutuksesta ei korvata) alakohdan 4 mukaan muun muassa vaunuvahinkovakuutuksesta ei korvata vahinkoja, jotka aiheutuvat vedestä (moottorille apulaitteineen), jos ajoneuvoa kuljetetaan veden kokonaan tai osittain peittämällä tiellä tai alueella. Tätä ehtokohtaa sovelletaan myös siinä tilanteessa kun ajoneuvoa kuljetetaan tällaisessa paikassa ja ajoneuvon oman tai muun liikenteen liike aiheuttaa vedenpinnan nousua

Asian arviointi

Esitetyn selvityksen mukaan K on kuljettanut B Oy:n henkilöautoa hiekkatiellä, jonka keskellä on ollut suurikokoinen kuoppa. Lautakunnalle toimitettujen vahinkotapahtuman sattumisen jälkeen otettujen valokuvien perusteella K:n ajosuunnasta katsottuna tien vasemmalla puolella on ollut laajalti vettä, joka on valokuvien perusteella ulottunut veden alla olevan tien vasemman reunan yli. Henkilöauto on valokuvien perusteella arvioituna ojaan suistuttuaan jäänyt tien keskiviivasta katsottuna ajoradan vasemmalle puolella lähes vasemmalle kyljelleen kaatuneena siten, että auton oikeanpuoleiset pyörät ovat pääosin olleet vedenpinnan yläpuolella.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusehtojen 22.7 kohta 4 on vakuutusyhtiön laatima rajoitusehto, jota ei voida tulkita laajemmin, kuin mihin sen sanamuoto antaa aihetta. Ehtokohdan mukaan vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle on rajattu vahingot, jotka aiheutuvat vedestä, jos ajoneuvoa kuljetetaan kokonaan tai osittain veden peittämällä tiellä tai alueella. Lautakunta toteaa, että rajoitusehdon soveltaminen ei sinänsä edellytä esim. kuljettajan huolimattomuutta.

Osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että henkilöauto on suistunut ajosuunnassaan tien vasemmalla puolella olevaan ojaan tien reunan sorruttua, kun K on lähtenyt ohittamaan tien keskellä ollutta lammikkoa. Vaikka täsmällistä kuvausta henkilöauton vaurioista ei ole esitetty, lautakunta pitää riidattomana, että ainakin auton etupuskuriin ja vasempaan sivuun on aiheutunut ojaan suistumisen yhteydessä jonkinasteisia vaurioita. Erimielisyys koskee vedestä auton sähkölaitteille aiheutuneita vaurioita. Näistä lautakunnalle ei ole toimitettu tarkempaa selvitystä. Vakuutusyhtiön toimittamissa vahinkokäsittelyn teksteissä on tosin mainintoja kuljettajan oven ikkunannostimen jonkinasteisesta toimintahäiriöstä ja turvatyynyjen varoitusvalon palamisesta.

Valokuvien perusteella henkilöautoa on sinänsä ennen vahinkotapahtuman sattumista kuljetettu rajoitusehtokohdassa tarkoitetulla tavalla veden osittain peittämällä alueella. Osapuolet ovat kuitenkin yksimielisiä siitä, että henkilöauton sähkölaitteille on aiheutunut vedestä vaurioita vasta sen jälkeen, kun auto on tien reunan sorruttua suistunut tien vasemmalla puolella olevaan ojaan.

Riidanalaisen rajoitusehtokohdan sanamuodon perusteella sillä on tarkoitettu rajata vakuutuksen korvauspiiristä vahingot, jotka aiheutuvat moottorille apulaitteineen kuljetettaessa ajoneuvoa veden peittämällä tiellä tai alueella. Ehtokohdassa tarkoitettu vahinko voi syntyä esimerkiksi, jos moottorin ilmanoton suuttimiin pääsee vettä ajoneuvoa veden peittämällä alueella kuljetettaessa ja tästä aiheutuu moottorille tai sen apulaitteille vaurioita. Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan rajoitusehtokohtaa ei kuitenkaan voida tulkita niin laajasti, että myös ajoneuvon tieltä suistumisen tai kaatumisen seurauksena vedestä aiheutuneet vahingot rajautuisivat sen perusteella vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle.

Vakuutuslautakunta pitää vahinkotapatumaa ehtokohdassa 21.1.1 tarkoitettuna tieltä suistumisena, jonka on esillä olevassa tapauksessa katsottava keskeyttäneen ajoneuvon tiellä kuljettamisen. Koska vedestä aiheutuneet vauriot ovat tässä tapauksessa syntyneet auton tieltä suistumisen seurauksena, niiden ei voida katsoa aiheutuneen rajoitusehtokohdan 22.7 alakohdassa 4 tarkoitetulla tavalla ajoneuvoa veden peittämällä tiellä tai alueella kuljetettaessa. Tämän vuoksi lautakunta katsoo, että henkilöautolle vedestä aiheutuneet vauriot ovat tässä tapauksessa vaunuvahinkovakuutuksesta korvattavia.

Osapuolten mukaan erimielisyys koskee auton erilaisille sähkölaitteille vedestä aiheutuneita vaurioita. Koska asia ratkeaa jo edellä rajoitusehdon soveltamisesta lausutun perusteella, asiassa ei ole tarpeen antaa ratkaisusuositusta siitä, ovatko riidanalaiset vauriot aiheutuneet rajoitusehtokohdassa tarkoitetulla tavalla auton moottorille tai sen apulaitteille.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa autolle vedestä aiheutuneet vauriot vaunuvahinkovakuutuksesta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Siirala

Jäsenet:
Jyrä
Maso
Vaitomaa
Vyyryläinen