Tapahtumatiedot

Taloyhtiön omistaman rakennuksen (rv. 2007) eräässä asunnossa oli 8.10.2019 havaittu astianpesukoneen hanan kytkentäletkusta aiheutunut vuoto, kun astianpesukone oli otettu paikaltaan pois koneen vaihtamisen vuoksi.  Vahingon selvittelyn yhteydessä oli ilmennyt, että toukokuussa 2018 oli havaittu astianpesukoneen elektronisen hanan tiivisteen vuotaneen.

Vahinkosaneerauksiin erikoistunut yhtiö oli taloyhtiön toimeksiannosta toukokuussa 2018 tarkastanut vesipisteiden liitokset kaikkien asuntojen keittiöissä. Nyt puheena olevan asunnon astianpesukoneen kytkentäletkun oli havaittu ”tipanneen”, ja korjaus oli tehty vaihtamalla tiivisteet. Tuolloin ei oltu tehty laajempaa vahinkokartoitusta. Tarkastuksen tehneen yrityksen sähköpostiviestin (29.5.2018) mukaan oli allaskaapin ”taustalevy hieman alkanut kupruilemaan vuodon takia”.

Lokakuussa 2019 tehdyn vahinkokartoituksen mukaan vahingon aiheuttajana oli kaksi eri vahinkoa. Allaskaappi oli vaurioitunut ja lattiapinnoite oli vaurioitunut astianpesukoneen alta. Myös ulkoseinän alaosaa oli vaurioitunut allaskaapin ja astianpesukoneen alta. Asiakkaan ottamista valokuvista voitiin päätellä, että vauriot seinässä olivat syntyneet pitempiaikaisen kosteusrasituksen seurauksena, ja että kytkentäletkun viillosta oli tihkunut vettä jo jonkin aikaa.

Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksessään pitänyt 2019 sattunutta vuotovahinkoa korvattavana. Vakuutusyhtiö ei korvannut allaskaappia, koska se oli vaurioitunut jo vuonna 2018 sattuneen vuodon yhteydessä eikä sitä ollut tämän vahingon vuoksi korjattu. Vakuutusyhtiö korvasi lattia- ja seinärakenteille aiheutuneista vahingoista 50 % ehtojen mukaisine vähennyksineen.

Asiakkaan toimittamien lisäselvitysten jälkeen antamassaan toisessa korvauspäätöksessä vakuutusyhtiö on todennut, että aikaisemmassa vuodossa kastunutta allaskaappia ei korvattu, vaikka se oli kastunut myös tämän uuden vahingon vuoksi. Lattia- ja seinärakenteiden osalta 50 prosentin vähennys perustui siihen, ettei asiassa ollut esitetty selvitystä siitä, etteivät nämä rakenteet olisi vahingoittuneet edellisen vuotovahingon seurauksena. Uuden vahingon yhteydessä lokakuussa 2019 tehdyn kosteuskartoituksen mukaan astianpesukoneen takana olevan seinän vauriot ovat syntyneet pitempiaikaisen kosteusrasituksen seurauksena. Asiassa ei ollut osoitettu, etteikö kosteutta olisi voinut päästä rakenteisiin jo toukokuussa 2018 todetun tiivistevuodon yhteydessä.

Asiakkaan valitus

Taloyhtiön puolesta vakuutusmeklari kertaa vahingon käsittelyyn liittyneitä vaiheita, ja pyytää Vakuutuslautakuntaa tutkimaan, onko vakuutusyhtiön päätös vähentää korvauksesta 50 prosenttia oikein. Vuonna 2018 sattunutta vuotovahinkoa ei ollut tarpeen kartoittaa, koska tuolloin oli havaittu vain kaapin taustalevyn kupruilua.  Lokakuussa 2019 havaitusta vahingosta oli tehty kartoitus, koska siitä oli aiheutunut laajempaa vahinkoa huoneistolle.

Lausuntopyynnön mukaan korvaamatta jääneen allaskaapin voitiin katsoa vaurioituneen toukokuussa 2018 havaitussa vahingossa. Muut vauriot olivat aiheutuneet lokakuussa 2019 havaitusta hanan kytkentäletkun vuodosta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan asiakas ei ollut pystynyt osoittamaan, että viimeisimmässä tarkastuksessa raportoidut vauriot olivat olleet peräisin pelkästään lokakuussa 2019 havaitusta putkivuodosta. Vakuutusyhtiö on tehnyt korvauspäätöksensä sille toimitetun tiedon perusteella. Useista pyynnöistä huolimatta vakuutusyhtiö ei ollut saanut kaikkea sitä vahinkoon liittyvää materiaalia, joka olisi ollut tarpeen vakuutusyhtiön vastuun määrittelemiseksi. Pyynnöistä huolimatta asiakas ei ollut toimittanut raporttia 29.5.2018 tehdystä tarkastuksesta.

Koska vahingosta toimitettu materiaali oli ollut puutteellista, vakuutusyhtiö oli joutunut arvioimaan korvattavan vahingon määrän havaittujen vahinkojen määrän mukaan. Korvauspäätös on perustunut siihen, että jo alkuperäisen kartoitusraportinkin mukaisesti kyseessä oli ollut vaurio, jonka oli aiheuttanut kaksi erillistä vahinkoa.

Taloyhtiön valituskäsittelyn aikana toimittaman lisäselvityksen saatuaan vakuutusyhtiö toteaa, että kyse on ollut kahden vahingon yhteisvaikutuksesta syntyneestä vauriosta kiinteistön rakenteille. Se, ettei toukokuussa 2018 havaittu kaapin takaseinän kupruilu ollut johtanut jatkotarkastukseen, ei ole osoitus siitä, etteikö vahinko olisi ollut pelkkää kupruilua laajempi. Se tarkoitti ainoastaan sitä, ettei taloyhtiö ollut tilannut havainnon seurauksena jatkokartoitusta. Vahingoista saadun pitkäaikaisen kokemuksen mukaan allaskaapissa olleen vuodon seurauksena aiheutunut kaapin rakenteiden vaurioituminen voi olla merkki laajemmasta vauriosta, joka tulisi aina tutkia. Neuvo siitä, ettei aikaisempi vuoto ollut edellyttänyt jatkotoimia, oli saatu vuodon korjanneelta putkimieheltä, ei kosteusvaurioihin erikoistuneelta yhtiöltä.

Vuonna 2019 havaitun vahingon tarkastusraportin mukaan ainoa ulospäin näkyvä vaurio oli ollut allaskaapissa. Muut vauriot olivat näkyneet vasta, kun astianpesukone oli sen vaihtamisen yhteydessä poistettu paikaltaan.  Raportin kohdassa ”Vahingon aiheuttaja” todetaan yksiselitteisesti ”2 eri vahinkoa”, eli elektronisen hanan vuoto 2018 ja uudempana vahinkona hanan kytkentäletkussa havaittu vuoto.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut tarkastusraportti 11.10.2019 tehdystä vahinkokartoituksesta ja siihen 22.10.2019 tehdyistä tarkennuksista sekä vuonna 2018 havaittua vuotoa koskevia putkiliikkeen taloyhtiölle lähettämiä sähköpostiviestejä.

Tarkastusraportin mukaan vahingon on aiheuttanut kaksi eri vahinkoa. Vahingon laajuudeksi raporttiin on merkitty: ”Tiskiallaskaappi vaurioitunut. Lattiapinnoite vaurioitunut astianpesukoneen alta. Ulkoseinän alaosaa vaurioitunut allaskaapin ja astianpesukoneen takaa”.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, voiko vakuutusyhtiö evätä 50 prosenttia lattiapinnoitteen ja seinän alaosan korjauskustannuksista sillä perusteella, että aikaisemman vuodon aiheuttamiksi väitettyjä rakenteiden vahinkoja ei ollut korjattu.

Sovellettavat vakuutusehdot

Kiinteistövakuutuksen ehtojen kohta 3.1, Korvattavat vahingot:

• Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle aiheutunut suoranainen esinevahinko sekä näissä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset, jos esinevahinko on aiheutunut välittömästi vakuutuksen voimassa ollessa sattuneesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.
• Korvaus on enintään omaisuuden, kunkin esineen tai omaisuuserän sovittu vakuutusmäärä vahinkohetken mukaisesti indeksillä tarkistettuna. (ks. kohta indeksiehdot)
• Lisäksi vakuutuksesta korvataan suoranaisen esinevahingon korjaamiseksi tai jälleenhankinnan suorittamiseksi välttämättömät vakuutuksen kohteena olevan rakennuksen rakenteiden avaamis- ja sulkemiskustannukset ja maan kaivuu- ja täyttökustannukset.

Vakuutusehtojen kohta 5.3.5, Vahingon määrä vuotovahingoissa:

• Jos vahingon on aiheuttanut nesteen, höyryn tai kaasun äkillinen, ennalta arvaamaton vuoto rakennukseen kiinteästi asennetusta rakennusta palvelevasta vesijohdosta tai jätevesiviemäri-, lämpö-, jäähdytys-, höyry-, kaasu- tai öljyputkistosta, öljysäiliöstä, sisäpuolisesta sadevesiviemäristä, pore- tai uima-altaan putkistosta tai näihin kiinteästi liitetystä koneesta, laitteesta tai aineen säilytysastiasta tehdään vuotovahingoissa vuotaneen johdon, putkiston tai muun laitteen iän perusteella kaikista rakennuksen korjaus- tai jälleenhankintakustannuksista ikävähennys seuraavan taulukon mukaisesti.

• Ikävähennys on kuitenkin enintään 20 000 euroa vahinkoa kohti. Poikkeuksena yli 40 vuotta vanhat putkistot, joiden osalta noudatetaan taulukon mukaista ikävähennysprosenttia.
• Johdon, putkiston tai muun laitteen ikä lasketaan asennusvuotta seuraavan kalenterivuoden alusta.
• Vaihtoehtoisilla menetelmillä käsitellyt putket (VTT:n sertifioidut menetelmät) tehdään putkivuotovahingossa putken ikään perustuva ikäpoisto, joka on puolet putken alkuperäisestä iästä, mukaan lukien käyttövesiputket. Ikäpoiston kevennys koskee vain vuotoikäpoistoa (veden vaurioittaman rakenteen korjaus).

Yleisten sopimusehtojen kohta 10.1, Korvausmenettely, Korvauksen hakijan velvollisuudet.

• Korvauksenhakijan on viipymättä ilmoitettava vakuutustapahtumasta vakuutusyhtiölle. Vakuutusyhtiölle on myös varattava tilaisuus vahingon tarkastamiseen. Rikoksesta on viipymättä ilmoitettava poliisiviranomaiselle.
• Korvauksen hakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi. Tällaisia asiakirjoja ja tietoja ovat esimerkiksi ne, joiden avulla voidaan todeta, onko vahinko sattunut, kuinka suuri vahinko on syntynyt ja kenelle korvaus on suoritettava (esimerkiksi poliisitutkintapöytäkirja, rikosilmoitus, rasitustodistus ja selvitys kiinnityksenhaltijoista). Korvauksenhakija on velvollinen hankkimaan ne selvitykset, jotka ovat parhaiten hänen saatavissaan.
• Vakuutusyhtiö ei ole velvollinen suorittamaan korvausta ennen kuin se on saanut edellä mainitut selvitykset.
• […].

Asian arviointi

Osapuolten kesken ei ole kiistaa astianpesukoneen vieressä keittiössä olevan allaskaapin korjauskustannuksista. Erimielisyys koskee allaskaapin ja astianpesukoneen kohdalla olevan ulkoseinän alaosan vaurioita ja lattiamateriaalin vauriota allaskaapin alapuolella.

Asian valituskäsittelyn aikana taloyhtiö on esittänyt selvitystä siitä, että vuoden 2018 vahingon vaurioalue oli ollut pieni ja vähäinen. Kupruilua oli havaittu allaskaapin taustalevyssä. Taloyhtiö on katsonut, että jos vauriot olisivat olleet merkittävät, ja jos kosteutta olisi ollut rakenteissa, siitä olisi putkiliikkeen raportissa mainittu.

Vakuutuslautakunta toteaa, että toukokuussa 2018 havaitun vuodon on osoitettu kastelleen astianpesukoneen vieressä ollutta allaskaappia, jonka korjauskustannusten osalta taloyhtiö ei ole nyt vaatinut korvausta. Vesipisteiden liitokset tarkastaneen yrityksen sähköpostiviestissä on mainittu eri toimia, joihin tarkastuksen havainnot olivat antaneet aihetta eri asunnoissa. Nyt puheena olevan asunnon osalta oli viestin mukaan riittänyt tiivisteiden vaihtaminen.

Vuoden 2019 vahingon jälkeen tehdystä tarkastuksesta laaditun raportin mukaan jäljistä voitiin päätellä, että allaskaapissa, seinässä ja lattiassa oli pidempiaikaisen kosteusrasituksen aiheuttamia vaurioita. Tämä ei Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan kuitenkaan osoita, että muut kuin allaskaapin vauriot olisivat syntyneet toukokuussa 2018 havaitun tiivistevuodon seurauksena. Tämän vuoksi lautakunta katsoo, ettei asiassa ole osoitettu kiistanalaisten vaurioiden osaksikaan aiheutuneen toukokuussa 2018 havaitusta vahinkotapahtumasta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa lattian ja seinän korjaamisesta aiheutuneet kustannukset ehtojen mukaisesti täysimääräisenä tekemättä 50 prosentin vähennystä.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pellikka

Jäsenet:
Maso
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho