Tapahtumatiedot

TM:n jakamattomalla kuolinpesällä on lainhuuto L-kiinteistön puoliosaan ja vastapuolena olevilla LS:llä ja MS:llä toiseen puoliosuuteen. Edesmenneet SS ja AS joiden rintaperillisiä vastaajat ovat, ovat 1.8.2003 allekirjoittaneet ”L:n omistussuhteet” –nimellä otsikoidun asiakirjan yhdessä TM:n kanssa.

Kanteen mukaan TM:n kuolinpesä vaatii, että käräjäoikeus vahvistaa L-tilaa koskevan, TM:n ja LS:n ja MS:n vanhempien 1.8.2003 allekirjoittaman hallinnan-jakosopimuksen ja vakiintuneen hallinnan olemassaolon sekä sen, että kuolinpesä yksin omistaa kiinteistöllä olevan asuinrakennuksen.

Kanteessa kerrotaan vastapuolten vaatineen, että L-kiinteistö rakennuksineen laitetaan myyntiin ja heidän osuutensa myyntihinnasta olisi 50 prosenttia. Kuolinpesän mukaan vaatimus on yllättävä ja kohtuuton, koska TM on sijoittanut huomattavan rahamäärän asuinrakennuksen kunnostamiseen ja asuinrakennus edustaa arvokkainta osaa kiinteistöstä, kun taas vastapuolten omistama ja hallinnoima osuus kiinteistöstä on huomattavasti vähempiarvoisempi. LS ja MS ovat todenneet vastauksessaan, että he ovat irtisanoneet hallinnanjakosopimuksen 21.6.2017 päättymään välittömästi.

TM:n kuolinpesän osakkaat ovat hakeneet oikeusturvaetua riitaan kuolinpesän oikeusturvavakuutuksesta. Vakuutusyhtiö on katsonut korvauspäätöksessään, että riita on liittynyt vakuutukseen sisältyvän rajoitusehdon mukaisesti yhteisomistussuhteeseen.

Asiakkaan valitus

Asiakas on katsonut valituksessaan ja lisäkirjelmässään, ettei riita-asia liity yhteisomistussuhteeseen tai sen purkamiseen. Asianosaisten välillä ei ole riitaa yhteisomistussuhteesta eikä sen purkamisesta, vaan kiinteistön hallinnan vahvistamisesta hallinnanjakosopimuksen mukaisesti. Kyseessä on riita sopimuksesta, eikä yhteisomistussuhteesta tai siihen liittyvästä seikasta. Riita on nyt käsillä, kun hallinnanjakosopimusta ei ole aikanansa vahvistettu ja sopimuksen alkuperäiset allekirjoittajat eli oikeudenkäynnin vastaajien vanhemmat ovat kuolleet. Asiakas toteaa lisäksi, että eräälle kuolinpesän osakkaista oli myönnetty oikeusturvaetu nyt käsiteltävänä olevaan riitaan.

Yhteisomistussuhteisiin sovelletaan lakia eräistä yhteisomistussuhteista. Riita-asiassa ei ole kyse tämän lain soveltamisesta. Tämänkään perusteella riita ei liity yhteisomistussuhteeseen tai sen purkamiseen. Yhteisomistussuhteeseen liittyvien asioiden rajaaminen perustuu aviopuolisoiden ja kuolinpesien välisiin erimielisyyksiin. Tämä on ollut vakuutusyhtiöiden käytäntö. Epäselvälle rajoitusehdolle ei tule antaa laajentavaa merkitystä vakuutusyhtiön eduksi.

Kiinteistöjen yhteisomistus ja siihen liittyvä hallinnanjakosopimus ovat erittäin tavanomaisia tapoja jakaa kiinteistön käyttötarkoitus. Toisillensa vieraat henkilöt ovat voineet ostaa samasta kiinteistöstä kumpikin erikseen oman rakennuspaikan, jonka alueesta sovitaan hallinnanjakosopimuksella. Näissä tapauksissa ja nyt ratkaistavana olevassa tapauksessa yksityisten kesken voi tulla normaaleja siviiliriitoja, joita varten yksityishenkilöille nimenomaisesti myönnetään oikeusturvavakuutuksia. Käsillä olevassa tapauksessa ei ole kyse aviopuolisoista eikä yhteisestä kuolinpesästä.

Asiakas on katsonut, että vakuutusehto on kohtuuton, jos sitä tulkittaisiin vakuutusyhtiön esittämällä tavalla. Ehto tulee jättää toissijaisesti kohtuuttomana huomioitta. Asiakkaan mukaan voidaan sanoa, että kärjistäen myös asunto-osakeyhtiöiden osalta on kysymys yhteisomistuksesta. Vakuutusyhtiöt ovat myöntäneet oikeusturvaedun, jos osakas nostaa kanteen asuntoyhtiötä kohtaan, vaikka siinäkin tapauksessa olisi katsottavissa, että tapauksella on liityntä osakkaiden väliseen yhteisomistukseen.

Asiassa tulee ensisijaisesti arvioida, mistä siviiliriidassa on kyse. Tässä tapauksessa kyse on sopimusriidasta kiinteistön hallinnan osalta. On myös katsottava, että riita omistuksesta rakennukseen ei voi jäädä oikeusturvan ulkopuolelle sen vuoksi, että vastapuolikin väittää omistavansa rakennuksen. Vakuutusyhtiön ajattelutavalla kaikki omistusriidat tulisivat rajatuksi pois oikeusturvaedun piiristä, koska niillä saattaa olla liityntä ”yhteisomistukseen”. Kuolinpesä katsoo omistavansa yksin kiinteistöllä olevan asuinrakennuksen. Tähän ei liity riita yhteisomistuksesta. Jutussa ei ole kyse kiinteistöomistajien välisestä suhteesta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on todennut vastineessaan ja lisäkirjelmässään, ettei nyt sovelletun rajoitusehdon soveltuminen edellytä, että itse riita-asiaan sovellettaisiin lakia eräistä yhteisomistussuhteista. Riittävää on, että asia itsessään liittyy yhteisomistussuhteeseen tai sen purkamiseen.

Yhteisomistussuhteesta on kyse, kun kaksi tai useampi omistaa yhdessä esineen kuten kiinteistön. Riidan osapuolet omistavat L-kiinteistön yhdessä ja heidän välillään on näin ollen yhteisomistussuhde. Asiamies toteaa Vakuutuslautakunnalle osoitetussa valituksessa itsekin, että kyse on kiinteistön yhteisomistajien sopimuksesta koskien kiinteistön hallintaa, rakennusten käyttöä ja omistamista. Riita liittyy rajoitusehdon tarkoittamalla tavalla yhteisomistussuhteeseen, koska riidassa on kysymys osapuolten yhdessä omistaman kiinteistön hallinnanajosta ja rakennuksen omistusoikeudesta. Vastapuolet ovat lisäksi vaatineet kiinteistön myymistä ja yhteisomistuksen purkamista, joten tältä osin asia liittyy myös yhteisomistussuhteen purkamiseen.

Vakuutusyhtiö toteaa, ettei toisen vakuutusyhtiön korvaus- tai tulkintalinja ei velvoita vakuutusyhtiötä, vaan vakuutusyhtiö tekee oman korvauspäätöksensä sovellettavien vakuutusehtojen perusteella.

Vakuutusyhtiö katsoo, ettei sovellettu rajoitusehto ole kohtuuton, eikä sen soveltaminen tässä yksittäisessä asiassa johda myöskään kohtuuttomaan lopputulokseen. Yhteisomistussuhteita koskeva rajoitus koskee vain hyvin pientä osaa niistä riidoista, jotka katetaan yksityishenkilön oikeusturvavakuutuksella. Useat yleiset riidat kuten asuntokauppariidat ja rikosasiat, joissa asiakas on asianomistajana, korvataan oikeusturvavakuutuksesta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse sen arvioimisesta, liittyikö riita vakuutukseen sisältyvän rajoitusehdon mukaisesti yhteisomistussuhteeseen tai sen purkamiseen.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Nyt kyseessä olevaan tapaukseen sovellettavien, 1.1.2017 voimaan tulleiden oikeusturvavakuutusehtojen kohdan 2 (Vakuutuksen kohde ja tuomioistuimet) mukaan vakuutuksen kohteena ovat vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, jotka ovat aiheutuneet lakimiesavun käyttämisestä riita-, rikos- ja hakemusasioissa.

Vakuutusehtojen kohdan 4.6 mukaan vakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aiheutuvia kustannuksia asiassa, joka liittyy yhteisomistussuhteeseen tai sen purkamiseen.

Asian arviointi

Nyt puheena olevasta oikeusturvavakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aiheutuvia kustannuksia asiassa, joka liittyy yhteisomistussuhteeseen tai sen purkamiseen. Vakuutuslautakunta on katsonut ratkaisukäytännössään, että ”liittymisellä” tarkoitetaan, että asialla on looginen, todettavissa oleva yhteys rajoitusehdon tarkoittamaan asiaan, kuten tässä tapauksessa yhteisomistussuhteeseen.

Tässä tapauksessa riidan kohteena on ollut TM:n ja toisaalta LS:n ja MS:n vanhempien 1.3.2013 allekirjoittaman tilan osien omistusta koskevan, ja kanteessa hallinnanjakosopimukseksi kutsutun asiakirjan pätevyyttä koskeva riita.

Sopimus koskee tilaa, johon TM:n kuolinpesällä ja riidan vastapuolilla on lainhuuto. Vakuutuslautakunta katsoo tilaa koskevan lainhuudon ja edellä mainitun sopimuksen perusteella, että kyseessä on yhteisomistussuhde, joka on siirtynyt sopimuksen tekijöiden kuoleman seurauksena TM:n jakamattoman kuolinpesän osakkaille sekä LS:lle ja MS:lle perimisen kautta. Vakuutuslautakunta toteaa, että erilaiset yhteisomistajien keskinäiset, yhteisesti omistetun omaisuuden hallintaa ja omistusosuuksia koskevat riidat ovat tyypillisiä yhteisomistussuhteesta alkunsa saavia riitoja, ja hallintaoikeutta ja rakennuksen omistamista koskevalla riidalla on looginen yhteys yhteisomistussuhteeseen. Vakuutuslautakunta katsoo edellä mainituin perustein, että nyt puheena oleva riita-asia liittyy vakuutukseen sisältyvän rajoitusehdon mukaisesti yhteisomistussuhteeseen, eikä vakuutusyhtiöllä näin ollen ole korvausvelvollisuutta TM:n kuolinpesän vaatimista asiamieskustannuksista. Valituksessa mainittu, erään kuolinpesän toisen osakkaan omasta vakuutusyhtiöstään saama myönteinen korvauspäätös ei vaikuta asian arviointiin.

Vakuutuslautakunta toteaa, että nyt sovellettu vakuutusehto on yleinen rajoitusehto, joka sisältyy lähes kaikkiin Suomessa myynnissä oleviin oikeusturvavakuutuksiin, eikä kyseistä ehtoa ole pidetty kohtuuttomana tai epäselvänä vakuutusehtona. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei ehdon soveltaminen johda kohtuuttomuuteen nyt käsitellyssä tapauksessa.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta asiassa.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Nikunlassi

Jäsenet:
Korpiola
Rusanen
Alinentalo-Pelttari
Sarpakunnas