Tapahtumatiedot

Vakuutettu A on ollut matkalla Etelä-Afrikassa, jossa hän on säilyttänyt hätävarana käteistä rahaa yhteensä 200 euroa passinsa välissä. Passi on puolestaan ollut minigrip-pussissa hänen reppunsa vetoketjullisessa taskussa ja reppu on ollut koko ajan lukitussa hostellihuoneessa. Lähtiessään hostellista A huomasi rahojen kadonneen passin välistä. A epäili, että joku näki rahojen säilytyspaikan hänen kirjautuessaan hostelliin ja kävi myöhemmin viemässä rahat. Mitään muuta A:lta ei ollut viety samassa yhteydessä.

A haki korvausta menettämistään rahoista matkavakuutuksestaan.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen, jonka mukaan vahinko ei ole vakuutuksesta korvattava. Päätöksen mukaan tapauksessa on kysymys katoamisesta eikä varkaudesta, sillä varkauden toteaminen edellyttäisi tapahtumapaikan ja -ajan täsmällistä määrittelyä. Pelkkä jälkikäteinen päättely tai olettamus varkaudesta ei riitä perustelluksi korvaukselle. Nyt käsillä olevassa tapauksessa rahojen tarkkaa menettämisaikaa tai -paikkaa ei voida riittävän tarkasti määritellä, vaan rahat on oletettu varastetuksi viikon aikana. Näin ollen koska varkaus on jäänyt näyttämättä, on rahoja pidettävä kadonneena, eikä siten ole kysymys vakuutusehtojen mukaan korvattavana vahinkona.

Asiakkaan valitus

A oli tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyysi asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.

Valituksessaan A katsoo ensinnäkin vakuutusyhtiön päätöksen olevan ristiriidassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksen VKL 103/14 kanssa. A:n näkemyksen mukaan hän on luotettavasti selostamalla, kuinka huolellisesti rahoja on säilytetty, pystynyt osoittamaan, ettei kysymys ole katoamisesta. Muun muassa rahojen tippuminen on pystytty kokonaan sulkemaan pois vaihtoehdoista. A katsookin, että rahojen säilytystapa on otettava huomioon arvioitaessa tapauksen olosuhteita, koska sekä passi että reppu ovat olleet kokoajan hänen hallussaan tai lukitussa tilassa. Myöskään mitään muuta ei ole hävinnyt, mikä merkitsee sitä, että varas on osannut viedä juuri vain rahat passin välistä.

Näin ollen A katsoo, että kysymyksessä on vakuutusehtojen mukaan korvattava vakuutustapahtuma ja että hänelle tulee korvata ehtojen mukainen 100 euroa menetetyistä rahoista.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa asian tapahtumatiedot ja asian käsittelyn kulun vakuutusyhtiössä. Lisäksi vakuutusyhtiö viittaa tapauksessa sovellettaviin vakuutusehtoihin.

Vakuutusyhtiö katsoo edelleen, että vahingosta annettujen selvitysten perusteella jää epäsel­väksi milloin ja mistä syystä setelit ovat joutuneet pois vakuutetun hallusta viimeisen lomaviikon aikana. Varkaustapahtumasta ei ole konkreettista näyttöä vaan varkaustapahtuma on ai­noastaan vakuutetun henkilökohtainen näkemys ja jälkikäteinen päättely todennäköisimmästä tapahtumienkulusta. Asiassa on jäänyt siten näyttämättä, mitä seteleille on tapahtunut. Koska seteleiden menettäminen varkauden vuoksi jää luotettavasti näyttämättä, omaisuutta on ikävä kyllä pidettävä kadonneena.

Toissijaisesti yhtiö toteaa myös, että saatujen selvitysten perusteella rahat ovat matkan aikana olleet vakuutetun re­pussa, joka on ollut joko vakuutetun hallussa, lukollisessa huoneessa tai lukitussa vuokra-autossa. Vakuutetun oman epäilyn mukaan varas on käynyt lukitussa huoneessa hänen poissa ollessaan. Edellä todetuin perustein yhtiö katsoo, että koska rahat eivät ole todennäköisellä varkaushetkellä olleet lukitussa tallelokerossa eivätkä myöskään vakuutetun hallussa siten, että hänen voitaisiin katsoa kuljettaneen niitä mukanaan vakuutusehdon tarkoittamalla tavalla, ei korvausta voida maksaa myöskään tällä perusteella.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on kysymys siitä, onko vakuutettu menettänyt omaisuuden äkillisen ja ennalta arvaamattoman vahinkotapahtuman johdosta, vai onko kyseessä katsottava olevan omaisuuden katoaminen.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Tapauksessa sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 1 mukaan vakuutus antaa turvaa vakuutetuille matkatavaroille vakuutuksen voimassaoloaikana sattuvien esinevahinkojen varalta.

Vakuutusehtojen kohdan 3 mukaan matkatavaralla tarkoitetaan vakuutetun matkalle mukaansa ottamaa ja matkalla hankittua omaisuutta. Matkatavarat ovat vakuutettuna yhteensä enintään vakuutuskirjassa mainittuun vakuutusmäärään asti.

Maksuvälineet ja arvopaperit ovat matkatavaraa 100 euroon asti, kun vakuutettu kuljettaa niitä mukanaan, ja 500 euroon asti niiden ollessa lukitussa tallelokerossa.

Vakuutusehtojen kohdan 4.1. mukaan vakuutuksesta korvataan suoranaiset esinevahingot, jotka ovat aiheutuneet äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta vakuutuksen voimassa ollessa.

Vakuutusehtojen kohdan 5 mukaan vakuutuksesta ei korvata mm. vahinkoa, joka on aiheutunut tavaran tai maksuvälineiden ja arvopapereiden katoamisesta tai unohtamisesta.

Vakuutuksesta korvataan kuitenkin muun matkatavaran kuin maksuvälineiden ja arvopapereiden katoamisesta tai sen unohtamisesta aiheutunut vahinko 150 euroon asti edellyttäen, että vahingon tapahtumahetki ja -paikka sekä olosuhteet määritellään ja että vahinko matkan aikana on heti tapahtumapaikalla havaittu ja siitä on tuolloin ulkopuoliselle todistettavasti ilmoitettu.

Asian arviointi

Nyt käsiteltävänä olevien vakuutusehtojen mukaan vakuutus korvaa vakuutetulle omaisuudelle aiheutuneen äkillisen ja ennalta arvaamattoman suoranaisen esinevahingon. Rajoitusehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu omaisuuden unohtamisesta, katoamisesta tai hukkaan joutumisesta.

Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijalla on näyttövelvollisuus siitä, että häntä on kohdannut vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma. Menettämisvahinkoja koskevan Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännön mukaan korvauksen hakijan on voitava osoittaa, millä tavalla hän on menettänyt omaisuuden. Korvauksen hakijan jälkikäteinen oletus tai päättelyketju siitä, mitä esineelle on täytynyt tapahtua, ei itsessään riitä osoitukseksi siitä, millä tavalla esine on menetetty.

Vakuutuslautakunnalla käytettävissä olevan selvityksen mukaan A oli matkallaan menettänyt käteistä rahaa 200 euroa. Rahat olivat säilytyksessä A:n passin välissä. Passi on puolestaan ollut minigrip-pussissa A:n repun vetoketjullisessa taskussa ja reppu on ollut koko ajan lukitussa hostellihuoneessa tai lukitussa ajoneuvossa. Lähtiessään hostellista A huomasi rahojen kadonneen passin välistä. A epäili, että joku näki rahojen säilytyspaikan hänen kirjautuessaan hostelliin ja kävi myöhemmin viemässä rahat. Mitään muuta A:lta ei ollut viety samassa yhteydessä.

Vakuutuslautakunta toteaa, että nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa vahingosta ensin annetuissa selvityksissä A ei ole osannut kertoa varmuudella, missä ja milloin rahat ovat viety. A:n käsityksen mukaan todennäköistä on, että rahojen säilyttämispaikan nähnyt hostellin työntekijä on vienyt rahat. Lautakunta toteaa, että käsiteltävänä olevassa tapauksessa ei kuitenkaan ole esitetty sellaista vakuutusehtojen edellyttämää äkillistä ja ennalta arvaamatonta vahinkotapahtumaa, jonka seurauksena rahat on menetetty. Kysymys on sen sijaan A:n esittämästä jälkikäteisestä päättelystä, jota ei lautakunnan näkemyksen mukaan yksinään voida pitää riittävänä selvityksenä vakuutusehtojen tarkoittamasta vakuutustapahtumasta.

Edellä toteamillaan perusteilla Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä vakuutuksen ehtojen mukaisena, eikä asiassa näin ollen ole perusteita suosittaa vakuutusyhtiötä muuttamaan korvauspäätöstä.

Lopputulos

Vakuutusyhtiön päätös on ehtojen mukainen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.
 

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Hanén

Jäsenet:
Alinentalo-Pelttari
Karimäki
Korpiola
Rusanen