Tapahtumatiedot

Asiakas RM on isänsä TM:n jakamattoman kuolinpesän osakas. TM:n kuolinpesällä on lainhuuto L-tilan puoliosaan. LM:llä ja MS:llä on kummallakin lainhuuto neljäsosaan tilasta. Kuolinpesä on nostanut kanteen LS:ä ja MS:ä vastaan. Kanteessa TM:n kuolinpesä vaatii, että käräjäoikeus vahvistaa L-tilaa koskevan, TM ja LS:n ja MS:n vanhempien 1.8.2003 allekirjoittaman, kiinteistön osien omistusta koskevan, hallinnanjakosopimukseksi kutsun sopimuksen ja vakiintuneen hallinnan olemassaolon sekä sen, että kuolinpesä yksin omistaa kiinteistöllä olevan asuinrakennuksen.

Kanteessa kerrotaan vastapuolten vaatineen, että L-tila rakennuksineen myydään ja vastapuolten osuus vastaisi 50 prosenttia myyntihinnasta. Kuolinpesän mukaan vaatimus on yllättävä ja kohtuuton, koska TM on sijoittanut huomattavasti asuinrakennuksen kunnostamiseen ja asuinrakennus edustaa arvokkainta osaa kiinteistöstä, kun taas vastapuolten omistama ja hallinnoima osuus kiinteistöstä on huomattavasti vähempiarvoisempi. LS ja MS ovat todenneet vastauksessaan, että he ovat irtisanoneet 1.8.2003 tehdyn hallinnanjakosopimuksen 21.6.2017 päättymään välittömästi.

RM on hakenut oikeusturvaetua riitaan oikeusturvavakuutuksestaan. Vakuutusyhtiö on katsonut korvauspäätöksessään, että riita on liittynyt oikeusturvavakuutukseen sisältyvän rajoitusehdon mukaisesti yhteisomistussuhteeseen.

Asiakkaan valitus

Asiakas on katsonut valituksessaan ja lisäkirjelmässään, ettei riita-asia liity yhteisomistussuhteeseen tai sen purkamiseen. Asianosaisten välillä ei ole riitaa yhteisomistussuhteesta eikä sen purkamisesta, vaan kiinteistön hallinnan vahvistamisesta hallinnanjakosopimuksen mukaisesti. Kyseessä on riita sopimuksesta, eikä yhteisomistussuhteesta tai siihen liittyvästä seikasta. Riita on nyt käsillä, kun hallinnanjakosopimusta ei ole aikanaan vahvistettu ja sopimuksen alkuperäiset allekirjoittajat eli oikeudenkäynnin vastaajien vanhemmat ovat kuolleet. Asiakas toteaa lisäksi, että eräälle kuolinpesän osakkaista oli myönnetty oikeusturvaetu nyt käsiteltävänä olevaan riitaan.

Yhteisomistussuhteisiin sovelletaan lakia eräistä yhteisomistussuhteista. Riita-asiassa ei ole kyse tämän lain soveltamisesta. Tämänkään perusteella riita ei liity yhteisomistussuhteeseen tai sen purkamiseen. Yhteisomistussuhteeseen liittyvien asioiden rajaaminen perustuu aviopuolisoiden ja kuolinpesien välisiin erimielisyyksiin. Tämä on ollut vakuutusyhtiöiden käytäntö. Epäselvälle rajoitusehdolle ei tule antaa laajentavaa merkitystä vakuutusyhtiön eduksi.

Kiinteistöjen yhteisomistus ja siihen liittyvä hallinnanjakosopimus ovat erittäin tavanomaisia tapoja jakaa kiinteistön käyttötarkoitus. Toisillensa vieraat henkilöt ovat voineet ostaa samasta kiinteistöstä kumpikin erikseen oman rakennuspaikan, jonka alueesta sovitaan hallinnanjakosopimuksella. Näissä tapauksissa ja nyt ratkaistavana olevassa tapauksessa yksityisten kesken voi tulla normaaleja siviiliriitoja, joita varten yksityishenkilöille nimenomaisesti myönnetään oikeusturvavakuutuksia. Käsillä olevassa tapauksessa ei ole kyse aviopuolisoista eikä yhteisestä kuolinpesästä.

Asiakas on katsonut, että vakuutusehto on kohtuuton, jos sitä tulkittaisiin vakuutusyhtiön esittämällä tavalla. Ehto tulee jättää toissijaisesti kohtuuttomana huomioitta. Asiakkaan mukaan voidaan sanoa, että kärjistäen myös asunto-osakeyhtiöiden osalta on kysymys yhteisomistuksesta. Vakuutusyhtiöt ovat myöntäneet oikeusturvaedun, jos osakas nostaa kanteen asuntoyhtiötä kohtaan, vaikka siinäkin tapauksessa olisi katsottavissa, että tapauksella on liityntä osakkaiden väliseen yhteisomistukseen.

Asiassa tulee ensisijaisesti arvioida, mistä siviiliriidassa on kyse. Tässä tapauksessa kyse on sopimusriidasta kiinteistön hallinnan osalta. On myös katsottava, että riita omistuksesta rakennukseen ei voi jäädä oikeusturvan ulkopuolelle sen vuoksi, että vastapuolikin väittää omistavansa rakennuksen. Vakuutusyhtiön ajattelutavalla kaikki omistusriidat tulisivat rajatuksi pois oikeusturvaedun piiristä, koska niillä saattaa olla liityntä ”yhteisomistukseen”. Kuolinpesä katsoo omistavansa yksin kiinteistöllä olevan asuinrakennuksen. Tähän ei liity riita yhteisomistuksesta. Jutussa ei ole kyse kiinteistöomistajien välisestä suhteesta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on katsonut vastineessaan, että riita-asia liittyy loogisesti ja sillä on todettavissa oleva yhteys yhteysomistussuhteeseen. TM:n kuolinpesän osakkaat eivät voisi nostaa LS:tä ja MS:tä vastaan hallintaoikeuden ja rakennuksen omistusoikeuden vahvistamiskannetta, ellei taustalla olisi yhteisomistussuhdetta. Koska riita-asia liittyy yhteisomistussuhteeseen, ei siihen liittyviä kuluja voida korvata vakuutetulle RM:lle.

Vakuutusyhtiö pahoittelee puutteellisesti perusteltua korvauspäätöstä, ja on samaa mieltä siitä, ettei päätöksiä voida perustella pelkästään vakuutusehtojen rajoitusehtokohtaan viittaamalla, vaan päätöksessä tulee myös kertoa, miksi kyseinen rajoitusehtokohta soveltuu tapaukseen.

Vakuutusyhtiö on todennut, ettei se voi ottaa kantaa erään toisen TM:n kuolinpesän osakkaan saaman myönteiseen korvauspäätökseen. Vakuutusyhtiö toteaa kuitenkin, että korvauskäsittelyssä tapahtuu välillä virheitä, mutta se ei velvoita vakuutusyhtiötä toistamaan virhettä muiden korvaushakemusten käsittelemisessä.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse sen arvioimisesta, liittyikö riita rajoitusehdon mukaisesti yhteisomistussuhteeseen.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Nyt kyseessä olevaan tapaukseen sovellettavien, 1.1.2019 voimaan tulleiden oikeusturvavakuutusehtojen kohdan 9.1 (Vakuutuksen tarkoitus) mukaan oikeusturvavakuutuksen tarkoituksena on näiden ehtojen ja Yleisten sopimusehtojen mukaisesti korvata vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, jotka ovat aiheutuneet lakimiesavun käyttämisestä riita-, rikos-ja hakemusasioissa kohdassa 9.4 tarkoitetuissa vakuutustapahtumissa.

Vakuutusehtojen kohdan 9.5 alakohdan 17 mukaan vakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aiheutuvia kuluja asiassa, joka liittyy yhteisomistussuhteeseen tai sen purkamiseen.

Asian arviointi

Nyt puheena olevasta oikeusturvavakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aiheutuvia kustannuksia asiassa, joka liittyy yhteisomistussuhteeseen tai sen purkamiseen. Vakuutuslautakunta on katsonut ratkaisukäytännössään, että ”liittymisellä” tarkoitetaan, että asialla on looginen, todettavissa oleva yhteys rajoitusehdon tarkoittamaan asiaan, kuten tässä tapauksessa yhteisomistussuhteeseen.

Tässä tapauksessa riidan kohteena on ollut TM:n ja toisaalta LS:n ja MS:n vanhempien 1.3.2013 allekirjoittaman tilan osien omistusta koskevan, ja kanteessa hallinnanjakosopimukseksi kutsutun asiakirjan pätevyyttä koskeva riita.

Sopimus koskee tilaa, johon TM:n kuolinpesällä ja riidan vastapuolilla on lainhuuto. Vakuutuslautakunta katsoo tilaa koskevan lainhuudon ja edellä mainitun sopimuksen perusteella, että kyseessä on yhteisomistussuhde, joka on siirtynyt sopimuksen tekijöiden kuoleman seurauksena TM:n jakamattoman kuolinpesän osakkaille sekä LS:lle ja MS:lle perimisen kautta. Vakuutuslautakunta toteaa, että erilaiset yhteisomistajien keskinäiset, yhteisesti omistetun omaisuuden hallintaa ja omistusosuuksia koskevat riidat ovat tyypillisiä yhteisomistussuhteesta alkunsa saavia riitoja, ja hallintaoikeutta ja rakennuksen omistamista koskevalla riidalla on looginen yhteys yhteisomistussuhteeseen. Vakuutuslautakunta katsoo edellä mainituin perustein, että nyt puheena oleva riita-asia liittyy vakuutukseen sisältyvän rajoitusehdon mukaisesti yhteisomistussuhteeseen, eikä vakuutusyhtiöllä näin ollen ole korvausvelvollisuutta vaadituista asiamieskustannuksista. Valituksessa mainittu, erään kuolinpesän osakkaan saama myönteinen korvauspäätös ei vaikuta asian arviointiin.

Vakuutuslautakunta toteaa, että nyt sovellettu vakuutusehto on yleinen rajoitusehto, joka sisältyy lähes kaikkiin Suomessa myynnissä oleviin oikeusturvavakuutuksiin, eikä kyseistä ehtoa ole pidetty kohtuuttomana tai epäselvänä vakuutusehtona. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei ehdon soveltaminen johda kohtuuttomuuteen nyt käsitellyssä tapauksessa.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta asiassa.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Nikunlassi

Jäsenet:
Korpiola
Rusanen
Alinentalo-Pelttari
Sarpakunnas