Tapahtumatiedot

A:n kerrostaloasunnon (2. krs) keittiöön alkoi 13.2.2020 virrata kuumaa vettä. Vesivuodon syyksi paljastui kerrostalon 5. kerroksessa sijaitsevassa asunnossa meneillään olleen keittiöremontin yhteydessä tapahtunut vuotovahinko. R Oy:n vahinkokartoitusraportin mukaan 5. kerroksen asunnossa työskennellyt X Oy:n asentaja oli sulkenut keittiön kalustesulut ja alkanut irrottaa hanan putkea, kun sulun ”sielu” oli tullut pois paikoiltaan ja vettä oli suihkunnut asuntoon. Paikalle mennyt huoltomies oli sulkenut rakennuksen päävesisulun ja tämän jälkeen käytävän katossa olleet asuntokohtaiset sulut.

Vahinkokartoitusraportin mukaan A:n huoneistossa vuotovettä oli valunut keittiön seinän kulmasta pöytätason kautta lattialle asti. Ainakin lattiarakenteissa todettiin kohonneita kosteusarvoja. Vuotovesi oli aiheuttanut vaurioita myös useissa muissa asunnoissa.   

Vakuutusyhtiön 26.2.2020 sähköpostitse antamassa korvauspäätöksessä viitattiin P Oy:n selvitykseen, jonka mukaan sulkuventtiilissä ei ollut havaittu teknistä vikaa. Näin ollen vahinko oli tapahtunut asentajan työvirheen vuoksi. Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata muu muassa asennusvirhettä tai tällaisesta virheestä aiheutunutta vahinkoa, vaan asiakkaan tulee olla vahingon korvausten suhteen yhteydessä vahingon aiheuttaneeseen yritykseen. Vahinko ei ole kotivakuutuksesta korvattava.

Asiakkaan valitus

Asiakas pyytää, että Vakuutuslautakunta suosittaisi vahingon korvaamista ­kotivakuutuksesta. Vakuutuksen kohteena ovat koti-irtaimisto ja huoneiston osat kerrostalossa. Taloyhtiö on käynnistänyt korjaustyöt kunnossapitovastuullaan olevilta osin, mutta asiakas hakee korvausta perustason ylittäneiden huoneiston osien korjauskustannuksista ja asumisen keskeytymisestä.

Kotivakuutuksen tuoteselosteessa kerrotaan muun muassa asennus- ja rakennustyövirheitä koskevasta ehtokohdasta. Asiakas vetoaa siihen, että missään vakuutusehtojen kohdassa, tuoteselosteessa tai muissakaan vakuutusta koskevissa asiakirjoissa ei kerrota tai painoteta, että asennus- ja rakennustyövirheitä koskeva ehtokohta on laajennettu koskemaan myös toimenpiteitä, jotka on vakuutuspaikan ulkopuolella suorittanut jokin muu henkilö kuin vakuutettu itse tai joku kolmas vakuutetun toimeksiannosta, ja myös muun henkilön toimenpiteiden vakuutuspaikan sisälle ulottuvia haittavaikutuksia. Asiakas viittaa rajoitusehtokohtaan 6.12, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata vakuutetun vuokralaisen tai tämän kanssa samassa taloudessa vakinaisesti asuvan henkilön tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella aiheuttamia vahinkoja, mutta palo- ja putkistovuototurvan vahingot kuitenkin korvataan.

Kun tahallisestikin aiheutetut vuotovahingot korvataan kotivakuutuksesta vuokralaisen ja samassa taloudessa asuvan osalta, asiakas ei ole vakuutuksenottajana ja vakuutettuna voinut käsittää, että toisessa huoneistossa asuvan henkilön toimeksiannosta tehdyn asennustyön yhteydessä huolimattomuudesta aiheutettuja vahinkoja ei olisikaan tarkoitus korvata. Asiakas ei ole kuluttajana voinut mitenkään käsittää, että vakuutusyhtiön logiikan mukaan esimerkiksi taloyhtiön katolla tehdystä tulityöstä alkaneesta tulipalosta osakehuoneistossa asuvan vakuutetun koti-irtaimistolle aiheutuneet vahingot eivät olisikaan vakuutuksesta korvattavia.

Asiakas katsoo, että vakuutusyhtiö on laiminlyönyt vakuutussopimuslain 9 §:n mukaisen tiedonantovelvollisuutensa. Hänellä on ollut perusteltu syy uskoa vakuutuksen kattavan tapahtuneen kaltaisen vesivahingon kustannukset, koska kotivakuutukseen sisältyy ehtokohdan 5.1.4 tarkoittama putkistovuototurva, eikä asiakas tai kukaan muukaan vakuutettu ole aiheuttanut vahinkotapahtumaa vakuutusehtojen ehtokohdissa 6.12. tai 6.17. kuvatulla tavalla.

Asiakas pitää kohtuuttomana sitä, että vakuutusyhtiö jättää korvaamatta vuotovahingon vakuutuksesta ja kehottaa asiakasta vaatimaan korvauksia takaisin vahingonaiheuttajalta tai tämän vakuutusyhtiöltä. Vakuutusyhtiöllä itsellään on tätä varten vakiintuneet regressiprosessit. Ainakin aiemmin vakuutusyhtiöt korvasivat tällaiset vahingot perusvakuutuksista ja hakivat korvaukset takaisin aiheuttajalta. Asiakas vetoaa myös siihen, että hänen saamiensa tietojen mukaan vakuutusyhtiö on korvannut nyt kyseessä olevaan vahinkotapahtumaan liittyviä vahinkoja ainakin kolmen muun asunnon omistajille.  

 Vakuutusyhtiön vastineen johdosta asiakas on lausunut, että vakuutusehdoissa ei ole mainintoja vakuutusyhtiön mainitsemasta esimerkkitilanteesta, jossa omakotitalon aiemman omistajan tekemän asennustyövirheen johdosta uudelle omistajalle aiheutuneita vahinkoja ei korvata. Jos vakuutusehtojen rajoitusta tulkitaan niin laajasti, että kenen hyvänsä henkilön rakennuksessa tekemän asennusvirheen johdosta muissa huoneistoissa olleelle omaisuudelle aiheutuneita vahinkoja ei korvata, tästä olisi tullut kertoa tuote-esitteessä ja markkinointimateriaaleissa. Lisäksi asiakas huomauttaa, että omakotitaloesimerkissä on ollut kysymys samasta kiinteästä omaisuudesta, jolla on ollut eri omistajia. Nyt kyseessä oleva vahinkotapahtuma on sattunut saman taloyhtiön omistamassa rakennuksessa, mutta vahinkoa on aiheutunut eri huoneistoissa, joiden hallintaan oikeuttavilla osakkeilla on eri omistajat.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää asiakkaan vaatimukset ja viittaa antamaansa korvauspäätökseen.  Ehtokohta 6.17 on sisällöltään yksiselitteinen: virheellisestä asennuksesta aiheutunutta vahinkoa ei korvata riippumatta siitä, kenelle vahinko on aiheutunut. Tässä tapauksessa sulkuventtiilissä ei ollut mitään teknistä vikaa (venttiili ei ollut rikkoutunut), vaan asentajan virheen vuoksi taloyhtiön vesijohtoverkosta alkoi tulvia kuumaa vettä.

Kyseisellä kotivakuutuksella voidaan vakuuttaa sekä omakotitalo että asuinhuoneiston osalta vakuutusehdoissa kerrotut kohteet. Vakuutusyhtiön periaatteena on, että eri asumismuotojen tulee olla vakuutusehtoja sovellettaessa samanarvoisessa asemassa. Tämän vuoksi vakuutuksenottajia tulee kohdella yhdenvertaisesti vakuutusehtoja tulkittaessa. Esimerkiksi omakotitalon aiemman omistajan tai tämän toimeksiannosta työn tehneen tahon asennustyövirheestä talon nykyiselle omistajalle aiheutunutta vahinkoa ei rajoitusehdon 6.17 nojalla korvata. Sillä seikalla, kuka virheen on tehnyt tai ilmenevätkö virheen seuraukset heti vai pitemmän ajan kuluttua, ei ole ehdon soveltamisen kannalta merkitystä. Tämän vuoksi vakuutusyhtiö ei valitettavasti voi korvata tällaisesta virheestä aiheutunutta vahinkoa myöskään osakehuoneiston haltijalle.

Asennustyövirheen on tässä tapauksessa tehnyt X Oy:n asentaja. Tämän vuoksi vastuu virheen seurauksista on vakuutusyhtiön mukaan tällä yhtiöllä, joka lienee tehnyt vastuuvahinkoilmoituksen omaan vakuutusyhtiöönsä.

Vakuutusyhtiö kiistää antaneensa myönteisiä korvauspäätöksiä puheena olevan vesivahingon johdosta.

Tietojen harhaanjohtavuutta koskevan asiakkaan väitteen osalta vakuutusyhtiö on lausunut, että asiakas on viimeksi 27.5.2016 saanut kotivakuutusehdot, joihin sisältyy vakuutusyhtiön vastauksessa kerrottu rajoitusehtokohta 6.17. Ehtokohta rajaa yksiselitteisesti vakuutuksen korvauspiiristä asennustyövirheet ja virheestä aiheutuneet vahingot, jollainen tässä tapauksessa on kysymyksessä. Rajoitusehtokohtaa 6.17 tulee vakuutusyhtiön mukaan soveltaa sen sisällön mukaisesti, eikä siitä ole mahdollista poiketa. Vakuutusyhtiö kiistää, että se olisi antanut asiakkaalle informaatiota, jonka perusteella hänelle olisi voinut syntyä käsitys siitä, että kyseisenlainen vahinko kuuluisi rajoitusehdosta huolimatta vakuutuksen korvauspiiriin. Vakuutusyhtiö katsoo, että se ei ole jättänyt antamatta asiakkaalle tarpeellisia tietoja vakuutuksesta tai antanut hänelle siitä virheellisiä taikka harhaanjohtavia tietoja. Vakuutussopimuslain 9 §:n mukaista tiedonantovelvollisuutta ei ole laiminlyöty.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, onko asiakkaan asunnon rakenteita vaurioittanut vuotovahinko ollut seurausta vakuutusehdoissa tarkoitetusta asennustyövirheestä. Tähän liittyen erimielisyys koskee sitä, voidaanko vakuutusehtojen asennustyövirhettä koskevan määräyksen katsoa kattavan tilanteen, jossa vuotoon johtanut virhe on tapahtunut muussa rakennuksen osassa kuin vakuutettuna olevassa osakehuoneistossa. Kyse on myös siitä, onko vakuutusyhtiö laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa. 

Sovellettavat vakuutusehdot

Kotivakuutusehtojen (voimassa 1.4.2019 alkaen) kohdan 2.3.4 (Irtaimisto vuokra- ja osakehuoneistossa) mukaan vuokra- tai osakehuoneiston irtaimiston vakuutus on voimassa vakuutuskirjassa mainitussa asuinhuoneistossa ja sen käyttöön liittyvissä säilytystiloissa, jotka muodostavat irtaimiston vakuutuspaikan.

Ehtojen kohdan 4.3 (Vuokra- ja osakehuoneiston osat) mukaan huoneiston osilla tarkoitetaan vuokra- tai osakehuoneiston asumiskäyttöä palvelevia kiinteitä koneita, kalusteita ja laitteita sekä seinä-, lattia ja kattopinnoitteita, rakenteita ja kiinteää sisustusta.

Vakuutukseen sisältyvät vakuutuskirjassa mainittuun enimmäiskorvaukseen asti
- osakkaan asunto-osakeyhtiölain mukaan kunnossapitovastuulla olevat huoneiston osat
- yhtiöjärjestyksessä olevat tai yhtiökokouksessa päätetyt osakkaan tai asukkaan kunnossapitovastuun laajennukset sekä
- osakkaan tai asukkaan itse asentamat, rakentamat tai teettämät huoneiston osat.

Rajoituksia: Huoneiston osille aiheutuneet vahingot korvataan vain, jos kiinteistön omistaja ei ole velvollinen korjaamaan vahinkoa.

Ehtokohdan 5.1 (Korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun omaisuuden suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut jäljempänä selostetusta tapahtumasta, jos tämä tapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton ja jos turva, jonka perusteella vahinko on korvattavissa, on ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa.

Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.
[…]

Ehtokohdan 5.1.4 (Putkistovuototurva) mukaan putkistovuototurvasta korvataan vuotovahinko, jonka on aiheuttanut neste, kun se on virrannut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti suoraan rakennuksen omasta tai sen käyttöä palvelevasta kiinteästä putkistosta tai siihen kytketystä käyttölaitteesta.
[…]

Ehtokohdan 6.12 (Korvauspiirin ulkopuolelle jäävät vahingot) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka vakuutetun vuokralainen tai vuokralaisen kanssa samassa taloudessa vakinaisesti asuva henkilö on aiheuttanut tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella. Kuitenkin korvataan palo- ja luonnonilmiöturvan palovahingot. Lisäksi korvataan putkistovuototurvan vahingot, jos kohteelle on voimassa putkistovuototurva.

Ehtokohdan 6.17 mukaan vakuutuksesta ei korvata suunnittelu-, perustus-, asennus- tai rakennustyövirhettä eikä tällaisesta virheestä aiheutunutta vahinkoa. Vakuutuksesta ei korvata myöskään rakentamismääräysten tai -ohjeiden vastaisesta rakentamisesta aiheutuneita vahinkoja.

Asian arviointi

Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan vuotovahinkoja, kun neste on virrannut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti suoraan rakennuksen omasta tai sen käyttöä palvelevasta kiinteästä putkistosta tai siihen kytketystä käyttölaitteesta. Rajoitusehtokohdan 6.17 mukaan vakuutuksesta ei kuitenkaan korvata vahinkoa, joka on aiheutunut asennustyövirheestä.

Lautakunnalle toimitetun R Oy:n vahinkokartoitusraportin mukaan asentaja on sulkenut keittiön kalustesulut ja alkanut irrottaa hanan putkea, kun sulun ”sielu” on tullut pois paikoiltaan, minkä seurauksena vettä on alkanut suihkuta asuntoon, mistä sitä on valunut edelleen muualle rakennukseen. 

Lautakunnalle toimitetusta selvityksestä ilmenee, että vakuutusyhtiön korvausneuvoja on pyytänyt sähköpostilla lisäselvityksenä LVI-liikkeen lausuntoa, josta ”ilmenee, onko kyseessä asennusvirhe vai onko laitteessa ollut jokin rikkouma” (sähköpostin vastaanottaja ei ilmene viestistä). Samalla tulosteella sähköpostin kanssa on P Oy:n sähköpostiviesti, jonka mukaan P Oy:n asentaja on käynyt 13.2.2020 vahinkopaikan osoitteessa uusimassa keittiön vesikalusteen vuotavan sulkuventtiilin. Sulkuventtiilin sisäosa oli kiertynyt auki, kun puristusmutteria oli avattu. Sukuventtiilissä ei havaittu teknistä vikaa.

Voimassa olevan oikeuden mukaan näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon syntymisestä on vakuutuskorvausta hakevalla. Jos tämä on näytetty ja vakuutusyhtiö haluaa vedota vakuutuksen rajoitusehtoon, tulee vakuutusyhtiön osoittaa rajoitusehdon soveltuminen tapaukseen. Lautakunta toteaa, että vakuutusyhtiön näyttövelvollisuus rajoitusehdossa tarkoitetun olosuhteen olemassaolosta on korostunut tilanteessa, jossa väitetty asennustyövirhe on tapahtunut muussa kuin vakuutuksen kohteena olevassa kerrostalohuoneistossa. Tällöin vakuutetun mahdollisuudet esittää näyttöä toisen osakkaan tilaaman ja toisessa huoneistossa tehdyn asennustyön sisällöstä ovat jo lähtökohtaisesti rajoitetut.

Vakuutusyhtiö on katsonut, että putken irrottamisen yhteydessä aiheutunut vuotovahinko on johtunut asentajan virheestä, jota vakuutusyhtiö pitää asennustyövirheenä. Vakuutusyhtiön korvauspäätöksessä on selostettu R Oy:n kartoitusraportin kuvausta putken irrottamisesta ja viitattu P Oy:n selvitykseen, jonka mukaan sulkuventtiilissä ei havaittu teknistä vikaa. Vakuutusyhtiö on vastineessaan tuonut vielä uudelleen esille, että sulkuventtiilissä ei ole ollut mitään teknistä vikaa (ei rikkoutunut). Tämän perusteella vuoto on johtunut putken irrottaneen asentajan virheestä.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusyhtiö ei ole tässä tapauksessa lähemmin perustellut sitä, mitä putken irrottamiseen liittynyttä asentajan nimenomaista menettelyä se pitää virheellisenä ja siten asennustyövirheenä. Vakuutusyhtiö ei ole esimerkiksi esittänyt, että ennen hanan putken irrottamista pelkän vesikalusteen sulun sulkeminen ei ole ollut riittävää, vaan myös asuntokohtainen sulku olisi tullut mahdollisen vuodon ennaltaehkäisemiseksi sulkea. Yhtiö ei ole myöskään vedonnut esimerkiksi siihen, että sulun sisäosan kiertyminen auki johdon irrottamisen yhteydessä viittaisi siihen, että putkien liitosta tai irrotettavaa putkea on käsitelty varomattomasti.

Lautakunnan näkemyksen mukaan yksinomaan se vakuutusyhtiön vetoama seikka, että sulussa ei ole myöhemmässä tutkimuksessa todettu teknistä vikaa, ei sellaisenaan osoita, että hanan irrottamisen yhteydessä on tapahtunut jokin virhe tai laiminlyönti. Tämän vuoksi lautakunta katsoo asiassa nyt esitetyn selvityksen perusteella jäävän näyttämättä, että vuotovahinko on ollut seurausta ehtokohdassa 6.17 tarkoitetusta asennustyövirheestä. Vuodosta aiheutunut vahinko on näin ollen kotivakuutuksesta korvattava.

Koska asia ratkeaa jo tällä perusteella, asiassa ei ole tarpeen antaa ratkaisusuositusta siitä, voidaanko asennustyövirhettä koskevaa rajoitusehtoa 6.17 soveltaa myös muualla rakennuksessa sijaitsevan asunnon kastumisvaurioihin. Samasta syystä lautakunta ei anna lausuntoa myöskään siitä, onko vakuutusyhtiö asiakkaan väittämällä tavalla laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa ennen vakuutussopimuksen tekemistä tai vakuutussopimuksen aikana.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa asiakkaalle vuotovahingosta vakuutusehtojen mukaisen korvauksen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Siirala

Jäsenet:
Maso
Vaitomaa
Vyyryläinen