Tapahtumatiedot

Vakuutuksen kohteena olevan rakennuksen (rv. 1975) erään huoneiston eteisen mosaiikkiparketissa oli havaittu vaurio elokuun 2019 lopulla. H Oy:n tarkastusraportin 11.10.2019 mukaan lattia todettiin märäksi noin 2,5 m² alueelta eteisestä, WC:stä ja pesuhuoneesta. Lavuaarien viemäriyhteiden ja viemärien liitoksien todettiin sijaitsevan lattiapinnoitteen alapuolella. Vettä valutettaessa havaittiin veden pulputtavan WC:n puolen viemärissä. Raportin mukaan on todennäköistä, että vedenpinta nousee viemärissä viemärin ja poistoputken rajapintaan, josta vesi pääsee vuotamaan suoraan lattiapinnoitteen alle. Vuotoa on tapahtunut ainakin vettä WC:n lavuaariin valutettaessa. Asukas on välttänyt WC:n lavuaarin käyttöä vauriohavainnon jälkeen.

Vakuutusyhtiön korvauspäätöksen mukaan rakennuksen WC:n ja pesuhuoneen viemärien liitokset on sijoitettu ja toteutettu siten, että rakentamismääräyskokoelman osien C2 ja D3 mukaiset vaatimukset eivät täyty, vaan jätevesi on päässyt vapaasti rakenteisiin.

Vakuutusehtojen kohdan 3.2.3 mukaisesti vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on seurausta suunnittelu-, valmistus-, materiaali-, rakennus- tai asennusvirheestä tai rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta. Korvaus evätään kaikkien niiden töiden (materiaaleineen) osalta, jotka on tehtävä virheellisten viemäriasennusten korjaamiseksi.

Vakuutusehtojen kohdan 3.2.3 vakuutuksesta korvataan kuitenkin näiden ehtojen mukaisesti korvattava vahinko, joka virheen seurauksena on aiheutunut sellaiselle vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle johon edellä mainittu virhe ei kohdistu. Tässä tapauksessa vakuutuksesta korvataan se vahinko talon rakenteille, joka rajautuu WC- ja kylpyhuonetilojen ulkopuolelle. Korvauksesta vähennetään 1.000 euron omavastuu ja vakuutusehtojen mukaiset ikävähennykset.

Taloyhtiö vetosi uudelleenkäsittelypyynnössään siihen, että mahdollinen rakennus- tai asennusvirhe on kohdistunut itse viemäriputkeen. Vakuutuksesta tulisi korvata tämän virheen seurauksena aiheutunut vahinko, joka on tässä tapauksessa vesivahinko. Itse viemäriputken korjaustyötä ei siis tarvitse korvata, mutta ne toimenpiteet, jotka vuotanut vesi on aiheuttanut rakenteille, kuuluvat korvattavaksi. Kartoitusraportin perusteella vuoto on tapahtunut WC-tilan puolella, ei pesuhuoneen. Tältä osin viitataan kartoitusraportin kuvan 10 kohdalla olevaan mainintaan.

Uudessa korvauspäätöksessään vakuutusyhtiö katsoi, että tarkastuksissa havaittu rakennusvirhe, jossa viemäriputken liitoskohta jää lattiapinnoitteen alapuolelle, koskee sekä WC:tä että pesuhuonetta. Vaikka varsinainen vuotovahinko onkin tapahtunut vain WC:n puolella, koskee rakennusvirhe molempia tiloja. Koska rakennusvirheen kohteena oleva viemäriputki sijaitsee lattiarakenteen sisällä molemmissa tiloissa, edellyttää myös virheen korjaaminen molemmissa tiloissa rakenteiden avaamista sekä rakenteiden sulkemista ja kunnostamista nykyisten kostean tilan määräysten mukaisesti.

Vakuutusyhtiö totesi, että annetussa korvauspäätöksessä ei virheellisesti ole huomioitu vesivahingon osuutta WC:ssä ja pesuhuoneessa. Vakuutusehtojen kohdan 3.2.3 mukaan vakuutuksesta korvataan näiden ehtojen mukaisesti korvattava vahinko, joka virheen seurauksena on aiheutunut sellaiselle vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle, johon edellä mainittu virhe ei kohdistu. Vakuutusyhtiö oikaisi korvauspäätöstään katsoen, että tässä tapauksessa korvataan se vahinko talon rakenteille, joka rajautuu WC- ja kylpyhuonetilojen ulkopuolelle, kuitenkin siten, että edellä mainittujen tilojen osalta kastuneen alueen kuivaus kuuluu korvauksen piiriin.

Asiakkaan valitus

Vakuutuslautakunnan lausuntoa pyydetään siitä, tulisiko WC-tilan ja kylpyhuoneen purku- ja jälleenrakennuskulut korvata täysimääräisesti. Taloyhtiö viittaa vakuutuksen kohdetta koskeviin vakuutusehtojen määritelmiin, joiden mukaan rakennusta palveleviin koneisiin ja laitteisiin lasketaan kuuluvaksi rakennukseen kuuluvat, sen käyttöä palvelevat jätevesiviemärijärjestelmät. Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvataan virheen seurauksena vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle, mihin rakennusvirhe ei kohdistu, aiheutunut vahinko. Jos rakennusta palvelevassa koneessa tai laitteessa on virheellinen asennus, rakennuksen rakenteiden tulisi tämän perusteella olla turvattuna tällaisen virheen aiheuttaman vahingon varalta.

Tässä tapauksessa rakennusvirhe ei taloyhtiön mielestä teknisesti katsottuna kohdistu rakennuksen rakenteisiin, vaan jätevesiviemärijärjestelmään. Vuoto on tapahtunut WC-tilassa pesualtaan poistoyhteen liitoksesta, jolloin eteisen ja pesuhuoneen vahingoittuminen on tämän vuototapahtuman seuraus. Kylpyhuoneen puolen voi siis todeta olevan seurannaisvahinkoa, eikä sinne olisi kohdistunut korjaustyötä ilman tätä vahinkoa. Kylpyhuoneen puolella oleva putki ei ole aiheuttanut vahinkoa, eikä siihen olisi todennäköisesti kohdistunut mitään korjaustyötä ilman tätä vahinkoa. Vakuutusyhtiön vetoama virheellisen työn korjaaminen ei näin ollen päde kylpyhuoneen puolelle, ja kylpyhuoneen vauriot tulisi taloyhtiön näkemyksen mukaan korvata täysimääräisesti.

WC-tilan korjauskulujen osalta taloyhtiö toteaa, että WC-tilassa ei ole lattiakaivoa, eikä siten erillistä vedeneristystä vaadita. Vakuutusyhtiö ei voi perustella rakenteellisen korjaustyön laajenemista koko WC:n alalle pelkän putken korjauksen seurauksena. Taloyhtiön arvion mukaan jokusen lattialaatan poisto viemäriputken ympäriltä olisi uuden viemäriyhteen asentamiseen riittävää. Kosteusalue itsessään taas ulottuu huomattavasti tätä laajemmalle alalle. Lisäksi taloyhtiö esittää, että viemäriputki olisi mahdollisesti korjattavissa sisäpuolisella pinnoituksella.

Vakuutusyhtiön vastauksen johdosta antamassaan lausumassa taloyhtiö on lausunut, että se on samaa mieltä vakuutusyhtiön kanssa putkiasennuksen rakennusmääräysten vastaisuudesta, koska putki on jätetty avonaiseksi lattiarakenteeseen. Normaalitilanteessa vesi menee alaspäin eikä vesi tunkeudu rakenteeseen haitallisessa määrin, vaikka viemäriputkessa on rako. Viemärin padottaessa tilanne muuttuu ja veden paine voi padotuksen yhteydessä koko ajan kohdistua lattiarakenteeseen viemäriputkien välisestä raosta. Jos vettä olisi mennyt koko ajan runsaasti rakenteeseen, olisi vuotovahinko tapahtunut ja havaittu hyvinkin pian saneerausajankohdan 2003 jälkeen. Varsinaisia kosteusvaurioita on kuitenkin huomattu vasta syksyllä 2019, joten on oletettavaa, että vauriot ovat seurausta viemäriputken padottamisesta.

Taloyhtiön mielestä vakuutusyhtiön vetoama Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositus FINE-020335 ei vertaudu nyt kyseessä olevaan tapaukseen. Nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa lattiarakenteessa itsessään ei ole virheellisyyttä, eikä lattiaa olisi tarvinnut rakentaa toisin esimerkiksi vedeneristyksen suhteen. Tässä tilanteessa lattiarakenne WC:n puolella tai varsinkaan pesuhuoneen puolella ei ole vaikuttanut siihen, että vesi on levinnyt laajalle, ja rakenne on päässyt kastumaan. Virheellinen työsuoritus kohdistuu taloyhtiön mielestä pelkästään LVI-järjestelmään. Taloyhtiö katsoo, että lattiarakenteelle aiheutunut vahinko on kokonaisuudessa virheellisen asennuksen seurannaisvahinkoa. Tämän vakuutusyhtiökin myöntää katsomalla korvauksen piiriin WC- ja pesutilojen rakenteiden kuivatuksen. Taloyhtiön mielestä myös purkutöiden sekä pintamateriaalien osuuden pitäisi kuulua korvauksen piiriin.

Vakuutusyhtiö on aiemmin antamassaan korvauspäätöksessä vedonnut siihen, että virheellisen LVI-asennuksen korjaus olisi vaatinut rakenteiden purkamisen joka tapauksessa. Taloyhtiö toistaa näkemyksensä siitä, että WC-tilan puolella viemärin korjaus olisi vaatinut muutaman lattialaatan poiston (edellyttäen ettei viemärin pinnoitusvaihtoehto olisi onnistunut). Taloyhtiön mukaan kosteuden vaurioittama alue on huomattavasti laajempi kuin muutaman laatan peittämä ala, joten tämän osuuden pitäisi tulla ehtojen mukaan vakuutuksesta korvattavaksi WC-tilan osalta. Pesuhuoneen vauriot ovat seurannaisvahinkoa, josta ei tule tehdä vähennyksiä virheellisen rakentamisen perusteella. Taloyhtiö katsoo, että korjauskulujen tulisi pesuhuoneen pintamateriaalien ja vedeneristyksen osalta kuulua korvattavaan vahinkomäärään täysimääräisesti ja WC-tilankin osalta suurimmaksi osaksi.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää vastineessaan taloyhtiön vaatimukset ja viittaa korvauspäätöksiinsä.  Se katsoo sekä pesuhuoneen että WC-tilan lavuaarien poistoputkien asennuksen tapahtuneen vuonna 2003 kosteiden tilojen saneerauksen yhteydessä rakennusmääräysten vastaisesti, koska liitos on jätetty lattiarakenteen sisään ja vettä on siitä päässyt vuotamaan suoraan lattiarakenteeseen. Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan kysymys kosteuseristyksestä näissä tiloissa ei ole olennainen vahingon kannalta, koska tarkastusraportin mukaan vesi on valunut liitoksesta rakenteisiin lattiapinnoitteen alapuolelle.

Vakuutusyhtiö katsoo, että kohteessa käytetty rakentamistapa, jossa kyseisten tilojen viemäriliitokset on jätetty lattian betonivalun sisään, on ollut rakennusmääräysten vastainen seuraavasti:

- RakMk C2 (1998) – viemäriputken liitos on jätetty betonivalun sisään, jolloin vesi on voinut päästä suoraan rakenteisiin eikä mahdollista vuotoa ei ole voitu havaita

- RakMk D1 (1987) – kun viemäri on sijoitettu paikkaan, jossa sitä ei voida ilman suurehkoja toimenpiteitä ja rakenteita särkemättä korjata tai vaihtaa, viemärin tulisi kestävyydeltään vastaa yhtenäistä putkea.

Vakuutusyhtiö toteaa, että laitteiston tulisi lisäksi kestää rakennuksen käyttöön nähden kohtuullisen ajan. Ohjetiedoston Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot, KH 90–00403 mukaan vuoden 1975 jälkeen asennetuille muovisille viemäriputkistoille annetaan arvioiduksi elinkaareksi normaaliolosuhteissa 50 vuotta. Tässä kohteessa kosteat tilat on saneerattu vuonna 2003.

Vakuutusyhtiö on hyväksynyt korvauksen piiriin ehtokohdassa 3.2.3 mainitun vahingon, joka virheen seurauksena on aiheutunut sellaiselle vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle johon edellä mainittu virhe ei kohdistu, toisin sanoen ne vauriot, joita on aiheutunut edellä mainittujen tilojen ulkopuolelle Vakuutuslautakunnan ratkaisusuosituksen FINE-020335 linjauksen mukaisesti.

Taloyhtiön lausuman johdosta vakuutusyhtiö toteaa, että rakentamismääräyskokoelmat on tarkoitettu ohjaaviksi määräyksiksi rakennettaessa tiloja, joissa on tarve viemäröinnille. Viemäröinti ei ole oma erillinen rakenteensa, vaan osa sitä tilaa, jota varten se on suunniteltu ja rakennettu. Nyt kyseessä olevien rakentamismääräysten tarkoituksena on varmistaa, että tällaisten tilojen viemäröinti suunnitellaan ja rakennetaan siten, ettei sille tilalle, joita ne palvelevat, aiheudu niiden käytöstä vaurioita. Tässä tapauksessa viemäreissä ollut rakennusvirhe on aiheuttanut molempien tilojen, kylpyhuoneen ja WC-tilan rakenteisiin kosteusvaurion, joten vakuutusehtojen kohdan 3.2.3 mukaisesti kyseisissä tiloissa todetut kosteusvauriot eivät kuulu korvattaviksi vakuutuksesta, mutta saman ehtokohdan toisen kappaleen mukaisesti näiden tilojen ulkopuoliset vauriot ovat korvattavaa vahinkoa. Vakuutusyhtiö ei muuta korvauspäätöstään.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Osapuolten välillä ei ole erimielisyyttä siitä, että rakenteita kastellut vuotovahinko on aiheutunut pesualtaan viemäröintiin liittyneestä rakennusvirheestä. Asiassa on kysymys siitä, onko vuotovahinkoa pidettävä vakuutusyhtiön päätöksen mukaista laajemmin korvattavana sen perusteella, että vahinko on myös WC-tilan ja kylpyhuoneen rakenteiden osalta kohdistunut sellaiseen omaisuuteen, joka ei ole ollut virheen kohteena.

Sovellettavat vakuutusehdot

Laajan kiinteistövakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2019 alkaen) Ehtokohdan ES 2 alakohdan 2.1 (Rakennus) mukaan vakuutuksen kohteena on vakuutuskirjaan merkitty rakennus.

2.1.1 (Rakennusta palvelevat koneet ja laitteet)
Rakennukseen kuuluvat, sen käyttöä palvelevat kiinteästi asennetut
- lämmitys-, jäähdytys-, sammutus-, vedenjakelu-, jätevesiviemäröinti-, sisäpuoliset sadevesiviemäröinti-, ilmanvaihto-, valvonta-, ja tiedonsiirtojärjestelmät. Lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmiin kuuluvat myös lämpöpumput ja aurinkopaneelit sekä aurinkokeräimet,
- hissit, rullaportaat ja nosto-ovet,
- yksityistalouksien yhteiseen käyttöön tarkoitetut koneet ja laitteet mukaan lukien sähkökäyttöisten ajoneuvojen latauslaitteet sekä niihin liittyvät sähköasennukset.
- vakuutuksenottajan omistamat tai muutoin vakuutuksenottajan vahinkoriskillä olevat, rakennuksen käyttöä palvelevat rakennuksen ulkopuolella olevat kiinteät vesijohto-, jätevesiviemäri-, lämpö-, jäähdytys-, öljy-, kaasu- ja höyryputkistot, sähköjohdot, tiedonsiirtokaapelit sekä niihin liittyvät koneet ja laitteet yleiseen liittymään saakka.

2.1.2 Muu omaisuus
Vakuutuksenottajan omistamat tai muutoin vakuutuksenottajan vahinkoriskillä olevat, rakennuksen käyttöä palvelevat
- rakennuksen ulkopuolella olevat kiinteät tavanomaiset rakenteet,
- rakennuksen käyttöön liittyvät enintään 40 m² tai 100 m³ suuruiset kevytrakenteiset rakennukset, auto-, jäte-, varasto- ja muut katokset sekä jäteastiat,
- kiinteistön hoitoon kuuluvat tavanomaiset työkoneet ja -kalut sekä polttoaineet,
- yksityistalouksien yhteiseen käyttöön tarkoitettujen tilojen kalusto ja
- piha-alueella oleva puusto ja istutukset enintään 5 000 euron määrään saakka.

Ehtokohdan 3.1 (Korvattavat vahingot) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle aiheutunut suoranainen esinevahinko sekä näissä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset, jos esinevahinko on aiheutunut välittömästi vakuutuksen voimassa ollessa sattuneesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perustella.

Ehtokohdan 3.2.3 (Valmistusviat ja työvirheet) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut vakuutuksen kohteena olevan omaisuuden suunnittelu-, valmistus-, materiaali-, rakennus- tai asennusvirheestä tai rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta.

Vakuutuksesta korvataan kuitenkin näiden ehtojen mukaisesti korvattava vahinko, joka virheen seurauksena on aiheutunut sellaiselle vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle, johon edellä mainittu virhe ei kohdistu.

Rakentamismääräykset

Rakentamismääräyskokoelman osan C2 (Kosteus) vuodelta 1998 kohdan
1.4.1 mukaan rakenteet ja LVI-järjestelmät on tehtävä siten, ettei sisäisistä ja ulkoisista kosteuslähteistä peräisin oleva vesihöyry, vesi tai lumi haitallisesti tunkeutuu rakenteisiin ja rakennuksen sisätiloihin. Tarvittaessa rakenteen on kyettävä kuivumaan haittaa aiheuttamatta tai rakenteen kuivattamiseen esitetään suunnitelmissa menetelmä.

Kohdan 1.4.1 selostusosan mukaan sisäisiä kosteuslähteitä ovat sisäilman vesihöyry, roiskevesi ja vesivahingot esim. putkivuodot. Ulkoisia kosteuslähteitä ovat esim. ulkoilman vesihöyry, vesi- ja lumisade, maaperän kosteus, pinta- ja pohjavesi sekä rakennuskosteus.

Kohdan 1.4.9 mukaan mahdolliseen vesivahinkoon ja sen nopeaan havaitsemiseen (esim. putkivuoto) tulee varautua niin, että rakenteilla ohjataan vuoto näkyville ja estetään sen huomaamaton ja haitallinen tunkeutuminen rakenteisiin. Laitteistojen, joihin liittyy vesivahingon mahdollisuus, tulee olla helposti tarkastettavissa ja korjattavissa.

Kohdan 8.1.1 mukaan kiinteistön vesi- ja viemärilaitteistot sekä ilmanvaihto-, lämmitys ja jäähdytyslaitteistot niihin liittyvine laitteineen on suunniteltava, rakennettava ja varustettava siten, että mahdollinen vesivuoto voidaan havaita niin aikaisin, ettei se ehdi aiheuttaa laajaa vesi- tai kosteusvahinkoa.

Rakentamismääräyskokoelman osan D1 (Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot) vuodelta 1987 kohdan 3.4.2 (Sijoittaminen, Määräykset) mukaan rakennukseen asennettava viemäri on sijoitettava siten, että se voidaan ilman suurehkoja toimenpiteitä ja rakenteita särkemättä korjata tai vaihtaa. Viemärin sijoittaminen muulla tavalla sallitaan seuraavin edellytyksin:
- Viemäri tehdään putkista, jotka sellaisenaan tai sijaintipaikan olosuhteiden edellyttämällä tavalla suojattuna antavat hyvän varmuuden syöpymistä ja muuta vahinkoa vastaan
- Viemäri tiiveydeltään ja kestävyydeltään vastaa yhtenäistä putkea

Kohdan 3.4.3 (Kestävyys, Määräykset) mukaan jätevesilaitteiston vaihdettavissa oleva osa on tehtävä sellaisin liitoksin ja kannakkein, että saavutetaan riittävä kestävyys ja toimintavarmuus sopivan uusimisvälin aikana.

Laitteiston osa, jota ei voida vaihtaa, on tehtävä sellaisesta materiaalista ja sellaisin liitoksin ja kannakkein, että laitteisto kestää rakennuksen käyttöön nähden kohtuullisen ajan.

Asian arviointi

Tarkastusraportin perusteella vahinko on tässä tapauksessa aiheutunut, koska WC-tilassa olevan viemäriyhteen liitos on sijoitettu lattiapinnan alle ja se ei ole ollut tiivis. Osapuolten välillä on riidatonta, että liitoksesta tapahtunut vuotovahinko, joka on todennäköisesti aiheutunut viemärin jonkinasteisesta padottamisesta, on sinänsä tästä vakuutuksesta korvattava äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinkotapahtuma. Riidatonta on myös se, että pesualtaan poistoyhteen ja viemärin liitoskohdan asentamista lattiapinnan alapuolelle on pidettävä vakuutusehdoissa tarkoitettuna rakennus- tai asennusvirheenä, samoin kuin se, että vuotovahingon aiheuttamat vauriot kuuluvat eteisen osalta vakuutuksesta korvattaviksi.

Lautakunnalle toimitetun tarkastusraportin valokuvien ja niiden selosteiden mukaan rakenteita kastellut vuoto on tapahtunut WC:n pesualtaan poistoyhteen ja viemäriputken liitoksesta. Kylpyhuoneen pesualtaan viemäriyhteen osalta raportissa (kuvan 10 kohdalla) on todettu, että viemäri vetää hyvin ja vuoto on todennäköisesti WC:n puolella. Koska pesualtaan poistoyhteen ja viemärin liitos on sijainnut lattiapinnan alapuolella myös kylpyhuoneessa, kylpyhuoneenkin viemäriyhteen korjaamista on suositeltu tarkastusraportissa. Lautakunta katsoo raportin perusteella jäävän näyttämättä, että kylpyhuoneen pesualtaan viemäriliitoksesta olisi tapahtunut rakenteita kastellutta vuotoa.

Sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 3.2.3 ensimmäisen kappaleen mukaan vakuutuksesta ei korvata muun ohessa vahinkoa, joka on aiheutunut rakennus- tai asennusvirheestä. Ehtokohdan toisen kappaleen mukaan vakuutuksesta korvataan kuitenkin ”näiden ehtojen mukaisesti korvattava vahinko”, joka virheen seurauksena on aiheutunut sellaiselle vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle, johon edellä mainittu virhe ei kohdistu.

Tässä tapauksessa WC-tilassa olevan pesualtaan poistoyhteen vuodon aiheuttamaa kosteutta on tullut raportin piirroksen perusteella noin 2,5 m² alueelle, joka ulottuu WC-tilasta viereisten kylpyhuoneen ja eteisen puolelle. Vakuutuslautakunta on osapuolten viittamassa aikaisemmassa käytännössään, joka ilmenee esimerkiksi ratkaisusuosituksesta FINE-020335, katsonut, että lattiarakenteen vedeneristyksen puolesta virheellisesti rakennetussa eteisessä tapahtuneen, lattiarakenteita kastelleen varaajavuodon johdosta viereisille huoneille aiheutuneet vauriot kuuluvat vakuutuksesta korvattaviksi. Lautakunta katsoo, että myös tässä tapauksessa WC-tilan vieressä olevan kylpyhuoneen lattiarakenteiden kosteusvaurioiden korjauskulut kuuluvat vakuutuksesta korvattaviksi ehtokohdan 3.2.3 toisessa kappaleessa tarkoitetulla tavalla muulle omaisuudelle aiheutuneina.

Tarkastusraportissa on suositettu myös kylpyhuoneen osalta virheellisesti rakennetun pesualtaan viemäröinnin korjaamista. Lautakunta katsoo, että kyse ei viemäröinnin korjauskulujen osalta ole minkään vakuutuksesta korvattavan vahinkotapahtuman korjaustyöstä, eivätkä korjauskulut tältä osin kuulu vakuutuksesta korvattaviksi. Lautakunnalle ei ole toimitettu korjaustyötä koskevia selvityksiä, minkä johdosta lautakunta ei anna asiassa ratkaisusuositusta siitä, mikä osuus kylpyhuoneen korjauskustannuksista kuuluu vuotovahingon lukuun korvattavaksi.

WC-tilan osalta lautakunta toteaa, että viemäriyhde on tarkastusraportin valokuvien perusteella rakennettu lattiapinnan alapuolelle todennäköisesti vuoden 2003 saneerauksen yhteydessä. Lattiassa oleva poistoputken läpivienti on kitattu umpeen (kuva 3). Tämän johdosta vettä on päässyt valumaan viemärin padotustilanteessa lattiarakenteisiin. Vakuutuslautakunta katsoo, että mainittu virheellinen asennustapa ei ole koskenut yksinomaan poistoputkea ja sen liitosyhdettä. Virheellistä rakennustapaa on sen sijaan pidettävä WC-tilan lattiarakenneratkaisua kokonaisuutena koskevana. Tämän johdosta lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiöllä on vakuutusehtojen perusteella ollut oikeus kokonaan evätä vuotovahingon korjauskulut WC-tilan lattiarakenteen osalta ehtokohdan 3.2.3 perusteella.

Vakuutusyhtiö on kuitenkin taloyhtiön oikaisupyynnön johdosta antanut asiassa 28.11.2019 korvauspäätöksen, jonka mukaan WC- ja kylpyhuonetilojen osalta kastuneen alueen kuivaus korvataan vakuutuksesta, vaikka virheellisesti asennettujen putkien korjauskulut eivät kuulu vakuutuksesta korvattavaksi. On ilmeistä, että vakuutusyhtiöllä on ollut tätä päätöstä antaessaan käytettävissään korvausvastuunsa arvioimiseksi tarpeellinen selvitys. Lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö ei näissä olosuhteissa voi enää tehokkaasti vedota siihen, että aiemmin korvattavaksi hyväksytty WC:n kastuneen alueen kuivaus ei lattiarakennetta koskevan rakennusvirheen johdosta kuulu vakuutuksesta korvattaviksi. Tämän vuoksi WC:n rakenteiden kuivauskulut tulee tässä tapauksessa vakuutuksesta korvata vakuutuksesta.

Lopputulos

Lautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa eteisen korjauskulujen lisäksi myös kylpyhuoneelle vuotovahingosta aiheutuneiden vaurioiden korjauskuluista vakuutusehtojen mukaisen korvauksen. Kylpyhuoneen pesualtaan poistoputken ja viemäriputken liitoksen korjaukseen liittyvät kulut eivät kuulu vakuutuksesta korvattaviksi. Vakuutusyhtiön tulee lisäksi korvauspäätöksensä 28.11.2019 mukaisesti korvata WC:n osalta rakenteiden kuivaukseen liittyneet kulut. WC:n rakennevaurioiden muiden korjauskulujen osalta lautakunta ei suosita asiassa muutosta.  

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Siirala

Jäsenet:
Maso
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho