Tapahtumatiedot

Asiakkaalla oli sijoituspalveluyritys C:n kanssa täyden valtakirjan omaisuudenhoitosopimus, jonka puitteissa varoja sijoitettiin yritysten velkakirjoihin ja kulutusluottoihin. Yhtiö ilmoitti lopettavansa tuotteen, mutta esitti vaihtoehtona tilalle yhdessä yhtiö F:n kanssa joko sopimuksen piiriin kuuluneiden sijoitusten myyntiä F:lle ja saatujen varojen sijoittamista yhtiö F:n liikkeeseenlaskemiin sijoitusosakkeisiin tai asiakkaan itsensä jatkavan sijoituksia. Asiakas myi osan sijoituksista yhtiö F:lle 15.5.2018 allekirjoitetulla kauppakirjalla. Yhtiö F ajautui keväällä 2020 saneerausmenettelyyn, joka jatkuu edelleen.

Asiakkaan valitus

Asiakkaan näkemyksen mukaan vaihtotarjouksen yhteydessä sijoitusosakkeista annetut tiedot olivat olennaisilta osin puutteellisia ja harhaanjohtavia eikä hän olisi niihin sijoittanut, mikäli niistä olisi annettu oikeat ja olennaiset tiedot. Asiakas vaatii sijoituksen purkua ja yhtiöitä C ja F sekä näiden hallitusten jäseniä sekä toimitusjohtajia yhteisvastuullisesti korvaamaan hänelle aiheutunut vahinko siten että hänelle suoritetaan rahana omaisuudenhoitosalkkua vastannut summa 100.786,51 euroa kaupantekohetkestä maksupäivään laskettavine korkoineen hänen itsensä luovuttaessa sijoitusosakkeet saamine osinkoineen. Vaihtoehtoisesti asiakas suostuu siihen, että yhtiö F tai C tai joku niiden osoittama taho lunastaa osakkeet alkuperäisellä 95.000 euron kauppahinnalla sekä maksaa 6 %:n osingon/koron 1.12.2019 lukien maksupäivään asti.  Lisäksi asiakas vaatii, että yhtiöt C ja F sekä niiden hallituksen jäsenet ja toimitusjohtajat vastaavat yhteisvastuullisesti kaupan purkuun liittyvistä velvoitteista ja korvaavat vaihdosta hänelle aiheutuvat tappiot ja vahingot.

Asiakkaan mukaan vaihdon yhteydessä jätettiin kertomatta, että yhtiössä F on myös huomattava määrä muita, hänelle tarjottuja C-sijoitusosakkeita paremmalla etusijalla olevia vastaavanlaisia B-osakkeita, minkä vuoksi yhtiön mahdollisuudet maksaa osinkoa hänen osakkeilleen ovat olennaisesti huonommat kuin mitä annettiin ymmärtää. Asiakkaan mukaan myöskään osakkeisiin liittyvästä luovutusrajoituksesta, jonka mukaan yhtiö saa täysin itse päättää niiden lunastamisesta, jätettiin kertomatta. Asiakkaan mukaan toisista sijoitusosakkeista kertomatta jättämisen vuoksi syntyi myös harhaanjohtava kuva yhtiön omasta pääomasta, jonka määrään osakkeisiin liittyvä osinko-oikeus on kytketty. Yhdessä edellä todetut seikat johtavat asiakkaan mukaan siihen, että hänen alkuperäisen tuotteen sijalle tulleet osakkeet ovat olennaisesti riskillisempiä ja epälikvidimpejä kuin mitä kerrottiin. Asiakkaan mukaan hänelle olisi tapaamisessa 7.5.2018 nimenomaisesti suositeltu varojen muuntoa sijoitusosakkeiksi. Asiakas tuo myös esiin, että vaihdon jälkeen hänelle ei ole toimitettu mitään raportteja tai kutsuja yhtiökokouksiin, vaikka osakeyhtiölaki sitä edellyttää ja että menettelyn moitittavuutta kokonaisuutena lisää se, että yhtiöiden C ja F hallituksissa toimivat samat henkilöt.

Palveluntarjoajan vastine

Palveluntarjoajan näkemyksen mukaan asian käsittelyssä tulee FINEn ohjesäännön mukaisesti keskittyä vain yhtiö C:n toimien arviointiin, koska yhtiö F ei ole sijoituspalveluyritys, eikä se kuulu myöskään yhtiö C:n kanssa samaan konserniin

Yhtiön näkemyksen mukaan asiakas on kokenut ja kouluttautunut sijoittaja, jolla on ollut hyvät mahdollisuudet ymmärtää sijoituspäätöksensä perusteet ja halutessaan pyytää vielä erikseen tietoa arvionsa mukaan sijoituspäätökseen subjektiivisesti vaikuttavista asioista kuten sijoituskohteen yhtiöjärjestyksestä tai osakasluettelosta, jotka sinänsä eivät sijoituspalvelualalla ole tavanomaisesti yhtiötä koskevan esite-, myynti- tai vastaavan materiaalin ohella automaattisesti toimitettavaa materiaalia.

Yhtiön mukaan asiakaskirjeessä ja sen liitteenä olleessa esitteessä on asianmukaisesti tuotu esiin vaihtoehdon keskeisimmät riskit eli yhtiö F:n maksukyky sekä se, että osake ei ole millään markkinapaikalla kaupankäynninkohteena. Kirjeessä sijoittajia on myös kehotettu tutustumaan yhtiöön sekä sijoitusosakkeen ehtoihin ja olemaan yhteydessä lisätietojen saamiseksi mikäli kokee sen tarpeelliseksi. Yhtiö toteaa myös, että kukaan muu vaihtotarjouksen hyväksyneistä henkilöistä ei ole esittänyt annettujen tietojen olleen harhaanjohtavia. Edelleen yhtiö tuo myös esiin, että etuosakkeiden ehtojen mukaan asiakkaalla ei ole subjektiivista oikeutta lunastaa niitä, vaan se edellyttää yhtiö F:n nimenomaista suostumusta. Ottaen huomioon, että yhtiön saneerauksella pyritään parantamaan sen tilannetta ja maksukykyä, mikä on myös sen osakkeenomistajien etu ja mitä myös heidän tulisi itse edistää, niin asiakkaan vaatimusta voidaan pitää myös luonteeltaan ennenaikaisena ja että vaatimuksen taustalla on asiakkaan pyrkimys päästä ennenaikaisesti eroon huonoksi jälkikäteen kokemastaan sijoituksesta.

Selvitykset

Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:
- palveluntarjoajan asiakaskirje, jossa kerrotaan vanhan palvelun lopettamisesta ja tilalle tarjottavasta tuotteesta
- sijoitusosakkeesta kertova 2 sivuinen esite
- osapuolten välinen kauppakirja, jossa asiakas myy vanhan salkkunsa yhtiö F:lle ja ostaa sijoitusosakkeet
- yhtiö F:n yhtiöjärjestys
- yhtiö F:n tilinpäätös 2018
- osapuolten sähköposti- ja kirjeenvaihtoa liittyen sekä ennen vaihtoa että asiakkaan myöhemmin tekemään reklamaatioon
- yhtiö F:n kirje velkojilleen ja osakkeenomistajilleen liittyen suunnitelmaansa toiminnan vakauttamisesta
- yhtiö F:n ehdotus velkojille ja osakkeenomistajille liittyen suunnitelmaansa toiminnan vakauttamisesta
- yhtiö C:n laatima sijoittajan tietopaketti
- yhtiö C:n asiakkaasta laatimat asiakastietolomakkeet vuosilta 2018 ja 2019
- lautakunnan pyynnöstä selvitys yhtiö F:n yhtiöjärjestyksen muutoksesta koskien C-osakkeita
- asiakkaan vastaus lautakunnan hänelle esittämään selventävään kysymykseen
- Yhtiö F:n vahvistettu saneerausohjelma

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa esitetyn lautakunnan toimivaltaa koskevan väitteen johdosta Sijoituslautakunnan tulee ensin ratkaista, miltä osin kyseessä on lautakunnan toimivaltaan kuuluva asia. Siltä osin kun lautakunta katsoo olevansa toimivaltainen, on edelleen vielä arvioitava, minkä sijoituspalvelun tunnusmerkistö asiassa täyttyy sekä onko sijoituspalveluyritys menetellyt asiassa kyseistä sijoituspalvelua koskevien velvoitteiden mukaisesti.

Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot

FINEn ohjesäännön mukaan Sijoituslautakunta antaa ratkaisusuosituksia ei-ammattimaisten asiakkaiden ja palveluntarjoajien lautakunnalle esittämistä erimielisyyksistä. Lautakunta käsittelee sijoituspalvelulaissa ja sijoitusrahastolaissa tarkoitettuihin sijoitus- ja sijoitusrahastopalveluihin liittyviä palveluntarjoajan ja ei-ammattimaisen asiakkaan välisiä asioita. Lisäksi lautakunta käsittelee vakuutussopimuslain mukaisia sijoitusvakuutuksia koskevia palveluntarjoajan ja ei-ammattimaisen asiakkaan välisiä asioita sekä joukkorahoituslain mukaisia joukkorahoituksen välittäjän ja ei-ammattimaisen asiakkaan välisiä asioita. Ratkaisusuositukset koskevat lain, viranomaismääräysten, hyvän arvopaperimarkkinatavan, hyvän vakuutustavan, hyvän joukkorahoitustavan ja sopimusehtojen soveltamista sekä palveluntarjoajan menettelyä. Ne voivat koskea myös korvauksen määrää. Sijoituslautakunta ei käsittele vaatimuksia, jotka kohdistuvat muuhun kuin sijoituspalveluja tarjoavaan yritykseen, rahastoyhtiöön, sijoitusvakuutuksia tarjoavaan vakuutuksenantajaan tai joukkorahoituksen välittäjään.

Sijoituspalvelua koskevaa sääntelyä on sijoituspalvelulaissa (747/2012). Finanssivalvonta on lisäksi antanut lakia täydentäviä määräyksiä ja ohjeita 16/2013 Finanssipalvelujen tarjoamisessa noudatettavat menettelytavat sekä 15/2013 Finanssipalvelujen ja -tuotteiden markkinointi.

Sijoituspalvelulain 10 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan sijoituspalvelun tarjoajan, joka tarjoaa sijoituspalveluna sijoitusneuvontaa tai omaisuuden hoitoa, on hankittava ennen sijoituspalvelun tarjoamista riittävät tiedot asiakkaan taloudellisesta asemasta, kyseistä sijoituspalvelua tai rahoitusvälinettä koskevasta sijoituskokemuksesta ja -tietämyksestä sekä sijoitustavoitteista, jotta se saa suositella asiakkaalle soveltuvia rahoitusvälineitä ja palvelua.

Sijoituspalvelulain 10 luvun 5 §:n 2 momentin mukaan sijoituspalvelun tarjoajan on annettava ei-ammattimaiselle asiakkaalle hyvissä ajoin ennen sijoituspalvelun tai oheispalvelun antamista riittävät tiedot muun muassa palvelun kohteena olevien rahoitusvälinelajien luonteesta ja niihin liittyvistä riskeistä sekä palveluun liittyvistä kuluista ja palkkioista.

Finanssivalvonnan määräyksessä todetaan, että tietoa on annettava riittävästi ja se on esitettävä siten, että tiedon saajien kohderyhmään tai todennäköiseen vastaanottajaryhmään kuuluva huolellisesti toimiva henkilö todennäköisesti ymmärtää tiedon. Tietoihin liittyviä keskeisiä seikkoja, väitteitä tai varoituksia ei saa peitellä tai vähätellä.

Asian arviointi

Tarjottu palvelu ja lautakunnan toimivalta

Asiakas on esittänyt, että hänelle olisi nimenomaisesti annettu sijoitusneuvontaa eli suositeltu vaihtoa sijoitusosakkeisiin, mitä yhtiö C ei ole kiistänyt, vaan ainoastaan esittänyt, ettei lautakunta olisi toimivaltainen käsittelemään asiaa yhtiö F:n osalta. Yhtiö C:n nimissä antamissaan vastauksissa palveluntarjoaja on katsonut, että asiakas on saanut sijoitusosakkeista asianmukaiset tiedot.

Asiasta saadun selvityksen perusteella asiakas on tavannut ja käynyt sähköpostikirjeenvaihtoa yhtiö C:n edustajien kanssa. Lautakunnalle toimitetuista asiakirjoista käy ilmi myös yhtiö C:n asiakastietojärjestelmään tehty kirjaus, jonka mukaan asiakas oli halunnut tavata vaihtotarjouksen osalta ja että tapaamisen yhteydessä oli käyty yksityiskohtaisesti läpi asiaan liittyviä seikkoja. Mainitun merkinnän mukaan asiakas oli kuitenkin myös itse esittänyt vaihtotarjoukseen muutoksia ja pyytänyt saada laskelman niiden vaikutuksista asiaan. Merkinnän mukaan asiakkaan ehdottamiin muutoksiin oli suostuttu ja hänelle oli myös suositeltu etuosaketta, mikäli katsoo sietävänsä arviolta muutaman vuoden osakeriskin.

Lautakunta toteaa, että yhtiö C on sijoituspalveluyritys ja että edellä todettujen seikkojen perusteella asiassa on riidatonta sen edustajan antaneen asiassa sijoitusneuvon asiakkaalle, minkä johdosta lautakunta on toimivaltainen käsittelemään asiaa yhtiö C:n toiminnan osalta.

Selonottovelvollisuus

Säännösten mukaan ennen sijoitusneuvon antamista palveluntarjoajalla on oltava riittävät tiedot asiakkaan taloudellisesta asemasta, kyseistä sijoituspalvelua tai rahoitusvälinettä koskevasta sijoituskokemuksesta ja -tietämyksestä sekä sijoitustavoitteista, jotta se saa suositella asiakkaalle soveltuvia rahoitusvälineitä. Yhtiö C:n mukaan se oli ennen neuvontaa selvittänyt asiakkaan yksilölliset olosuhteet säännösten mukaisesti.

Asiakasta koskevien asiakastietolomakkeiden perusteella hänellä on yli 1 ME sijoitusvarallisuus sekä yli 10 v kokemus useasta eri sijoituspalvelusta ja erillisistä sijoitustuotteista mukaan lukien rahastot, JVK:t, osakkeet, ETF:t ja vaihtoehtoiset korkotuotteet. Asiakkaan sijoitushorisontti on 3-6 vuotta ja riskitaso normaali.

Asiasta saadun selvityksen perusteella lautakunta toteaa, että yhtiö C:llä on ennen sijoitussuosituksen antamista ollut asiakkaasta riittävät tiedot hänestä laadittujen asiakastietolomakkeiden perusteella. 

Tiedonantovelvollisuus

Sijoituspalvelulain säännösten mukaan ehdot ja tiedot tuotteista ja palveluista on annettava hyvissä ajoin ennen sopimuksen tekemistä tai ennen kuin palvelua annetaan asiakkaalle. Tietoa on annettava riittävästi ja se on esitettävä siten, että tiedon saajien kohderyhmään tai todennäköiseen vastaanottajaryhmään kuuluva huolellisesti toimiva henkilö todennäköisesti ymmärsi tiedon.

Lautakunta toteaa asiassa olevan riidatonta, että aloite muutokseen on tullut yhtiöiltä ja että asiakas on saanut sijoitusosakkeisiin liittyen yhtiön asiakaskirjeen sekä kaksisivuisen esitteen, joissa on esitetty vaihtoehdot palvelussa olleiden varojen käytölle, ehdot joilla yhtiö F lunastaa varat ja miten se maksaa sijoitusosakkeille tuottoa. Lisäksi esitteessä on kerrottu yhtiö F:stä ja sijoitusosakkeisiin liittyvistä riskeistä sekä kehotettu olemaan yhteydessä lisätietojen saamiseksi. Mainittujen asiakirjojen lisäksi osapuolet ovat tavanneet sekä keskustelleet asiasta tarkemmin. Keskustelujen sisällöstä ei lautakunnalle ole esitetty tarkempaa selvitystä, eikä sitä ole saatavissa lautakunnan käytettävissä olevien keinojen puitteissa.

Asiakkaan mukaan erilaisten osakelajien olemassaolo, niiden keskinäiset oikeudet ja erityisesti oikeus osinkoon ja jako-osaan yhtiön purussa sekä osakkeen vapaa luovutettavuus ovat ne keskeiset seikat, jotka vaikuttavat hänelle suositeltujen C-osakkeiden arvoon ja joista hänelle ei kerrottu ja mitkä selvisivät hänelle vasta hänen itsensä erikseen tammikuussa 2020 pyytämästään aineistosta. Yhtiön mukaan mitään sijoituspäätöksen tekoaikaan annettua tietoa ei voi pitää luonteeltaan virheellisenä tai harhaanjohtavana, ja asiakkaalle on lisäksi esitetty mahdollisuus pyytää lisätietoja hänen subjektiivisesti merkittävinä pitämistään yksityiskohdista.

Lautakunta toteaa, että asiakkaan ennen sijoituspäätöstään saaman esitteen eräässä kuvassa tuodaan esiin yhtiö F:n rakenne ja sen omistuksen jakaantuminen. Omistuksen tarkempia yksityiskohtia, kuten sen jakaantumista eri osakelajeihin, ei esitteessä tuoda esiin. Tieto eri osakkeenomistajaryhmistä ja jaottelun vaikutus muun muassa osingonmaksuun olisi ilmennyt vain yhtiön yhtiöjärjestyksestä, jota asiakkaalle ei ollut annettu. Toisaalta esitteessä todetaan, että C-osakkeen osinko-oikeus on etuoikeutettu yhtiö F:n ns. normaaliin A-osakkeen osinko-oikeuteen nähden. Osinkoa koskevien tietojen osalta lautakunta pitää harhaanjohtavana sitä, että esitteessä ei ole lainkaan kuvattu C-osakkeen huonompaa osinkoetuoikeutta B-osakkeeseen verrattuna.

Osakkeen likviditeetin osalta esitteessä todetaan, että yhtiö voi lunastaa osakkeet milloin tahansa pois jakokelpoisten varojensa puitteissa, mutta osakkeella ei ole jälkimarkkinaa, eli jatkuvaa kaupankäyntimahdollisuutta. Yhtiön yhtiöjärjestyksessä onkin osakkeen lunastamisen mahdollistava lunastuslauseke. Yhtiöjärjestyksessä on kuitenkin myös suostumuslauseke eli määräys siitä, että osakkeen luovutus edellyttää yhtiön hallituksen suostumusta, minkä lisäksi yhtiöjärjestyksestä ilmenee, ettei hallitus lähtökohtaisesti tällaista suostumusta anna. Lautakunta katsoo, että esitteen viittaus jatkuvan kaupankäyntimahdollisuuden puuttumiseen ei ole riittävä kuvaamaan sitä seikkaa, että yhtiöjärjestyksen määräysten perusteella osakkeen vaihdantakelpoisuutta on rajoitettu merkittävästi. Puutteen merkitystä korostaa, se että lähtökohta osakkeen vapaasta luovutettavuudesta on keskeinen osakkeen ominaisuuksiin liittyvä periaate, joka on kirjattu myös osakeyhtiölain (21.7.2006/624) 1:4:ään.

Sijoituspalvelulain 10:5.3:n mukaan rahoitusvälinettä koskevat tiedot on annettava siten, että rahoitusvälineen luonne sekä siihen sisältyvät riskit ovat helposti ymmärrettävissä ja asiakas voi siten tehdä perusteltuja sijoituspäätöksiä. Lautakunta toteaa, että palveluntarjoajan tiedonantovelvollisuus ei edellytä kaikkien mahdollisten yksityiskohtaisten tietojen antamista, vaan annettavat tiedot saavat ja niiden tuleekin kohdistua ydinasioihin. Hyväksyttävää ei sen sijaan ole se, että olennaisia sijoituskohteen arvoon vaikuttavia seikkoja jää mainitsematta, vaikka nämä kävisivätkin ilmi jostakin yleisesti saatavissa olevasta tietolähteestä.

Lautakunta katsoo, että edellä mainitut tiedot C-osakkeiden heikommasta osinko-oikeudesta suhteessa B-osakkeisiin samoin kuin tieto osakkeiden luovutusrajoituksesta ovat sellaisia sijoituskohdetta koskevia olennaisia tietoja, jotka palveluntarjoajan olisi tullut ilmoittaa asiakkaalleen. Näin ei ole tapauksessa tapahtunut, mistä syystä asiakkaalle on perustellusti voinut syntyä C-osakkeesta virheellinen kuva sijoituskohteena. Sillä seikalla, olisiko asiakkaan tullut oma-aloitteisesti etsiä lisää tietoa sijoituskohteesta ennen sijoituspäätöksen tekemistä, ja olisiko asiakas näin voinut saada puheena olevat olennaiset tiedot, ei ole tapauksessa merkitystä palveluntarjoajan vahingonkorvausvastuun kannalta. Lautakunta kiinnittää huomiota ennakkoratkaisuun KKO 2015:93 ja sen perustelukappaleisiin 39-48 ja 49-53, joista käy ilmi, ettei asiakkaan omalle huolimattomuudelle tule antaa kovin herkästi merkitystä tilanteessa, jossa palveluntarjoajan puolella tapahtunut tiedonantovelvollisuuden laiminlyönti on sinänsä selvä. Lautakunta katsoo, ettei asiakkaalla ratkaistavana olevassa tapauksessa ole ollut erityistä syytä kyseenalaistaa saamiaan tietoja tai ryhtyä etsimään itse lisätietoja sijoituskohteesta.

Esitetyin syin lautakunta katsoo palveluntarjoajan laiminlyöneen tiedonantovelvollisuutensa asiassa ja olevan siksi vahingonkorvausvastuussa asiakkaalle aiheutuneesta vahingosta.

Korvauksen määrä

Asiakas on ilmoittanut, että jos hän olisi saanut olennaiset tiedot, hän ei olisi missään tapauksessa vaihtotarjousta hyväksynyt, mistä syystä vaihto tulee purkaa ja palauttaa hänelle 100 786,51 euroa korkoineen 15.5.2018 lukien. Korvauksen myötä asiakas puolestaan luovuttaisi osakkeensa sekä niistä saamansa osingot yhtiö C:lle. Yhtiön mukaan asiakkaalle ei ole syntynyt asiassa vahinkoa, koska osakkeilla on edelleen entiset oikeudet, joskin niitä nyt rasittaa yhtiön saneerausohjelmasta johtuva varojenjakokielto. Yhtiön mukaan saneerausohjelma toisaalta vahvistaa sen, että asiakkaan esittämä vaatimus ei ole kauppa- ja vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden edellyttämällä tavalla täsmällinen eikä määrä lopullinen.

Lautakunta toteaa, että asiasta saadun selvityksen perusteella osakkeisiin sijoittamisesta ei tähän mennessä ole aiheutunut lopullista pääoman menetystä. Virheellinen neuvo on kuitenkin johtanut siihen, että asiakkaan pääoma on sidottu sellaiseen tuotteeseen, jonka ominaisuuksista hänelle ei ole annettu asianmukaisesti tietoa ja jota ei ole mahdollista myöskään myydä tai muutoin realisoida. Näin asiakkaan vahinkoa on pidettävä riittävässä määrin realisoituneena, eikä vahingonkorvausvaatimusta tule hylätä ennenaikaisena.

Lopputulos

Lautakunta suosittaa, että sijoituspalveluyritys C palauttaa asiakkaalle vaihdossa luovutettujen sijoitusten arvon 100 786,51 euroa ja maksaa kyseiselle määrälle tuottokorkona Suomen Pankin vahvistaman viitekoron mukaisena määränä 0 euroa sekä asiakkaan yhtiölle esittämän 22.1.2020 vaatimuksen perusteella viivästyskorkoa korkolain (633/1982) mukaisesti siitä ajankohdasta, jolloin 30 päivää oli kulunut kyseisen vaatimuksen vastaanottamisesta varojen palautukseen asti. Korvaukseen liittyen asiakkaan tulee puolestaan luovuttaa riidanlaiset osakkeensa ja niistä saamansa osingot sijoituspalveluyhtiö C:lle.

Sijoituslautakunta oli yksimielinen.

SIJOITUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Sainio

Jäsenet:
Kajala
Ovaska
Räty-Ivanov
Tapanila