Tapahtumatiedot

Vahinkoilmoituksen 20.8.2019 mukaan vakuutuksen kohteena olevaan rivitalorakennuksen (rv. 1982) erään asunnon katosta oli vuotanut vettä olohuoneeseen. Vahinko oli havaittu 19.8.2019. Vahinkoilmoituksen mukaan katolla oli revitty pellitystä väkisin auki. Katto oli huollettu (pinnoitus) kesällä 2019. Asukkaan vahva epäilys on, että aiemman murtoyrityksen tekijä, joka yritti asunnon ovesta sisään, on pyrkinyt sisään myös katon kautta. Ovimurrosta on 30.7.2019 tehty oma vahinkoilmoitus.

P Oy:n tarkastusraportin 23.8.2019 (kartoituspäivä 23.8.2019) mukaan vesikatevauriot oli korjattu ennen tutkimuksen tekemistä. Yläpohjan eristetilaa on kastunut noin 4 metrin alueelta, pukuhuoneessa kaapisto on vaurioitunut vuodosta. Olohuoneen katto-, seinä- ja lattiapinnoissa on kastumisvaurioita.

Vakuutusyhtiön korvauspäätöksen 12.9.2019 mukaan vakuutuksesta korvataan kiinteistölle aiheutunut vuotovahinko P Oy:n kartoitusraportin osoittamassa laajuudessa vahinkoa edeltävään tasoon. Korvauksesta vähennetään 600 euron omavastuu ja vuotovahinkoa koskeva 51 %:n ikävähennys (enintään 20.000 euroa).

Asiakkaan asiamiehenä toimiva vakuutusmeklari pyysi lukuisissa viesteissään vakuutusyhtiötä oikaisemaan korvauspäätöstään. Asiakkaan mielestä vahinko on aiheutunut ilkivallasta/murtoyrityksestä, minkä johdosta ikävähennyksiä ei tulisi tehdä. Vakuutusehtojen mukaan ikävähennyksiä ei tehdä irtipäässeen tulen, luonnonilmiön tai rikoksen aiheuttamissa vahingoissa.

Asiakas katsoo, että kattoa on rikottu tahallisesti, jolloin kyseessä on vakuutusehtojen kohdan 5.4 mukainen vahinkotapahtuma. Johtopäätöstä tahallisuudesta tukee se, että huoneistoon on yritetty murtautua aiemminkin. Kartoitusraportin mukaan katto on pinnoitettu kesällä 2019, jolloin ei ole havaittu mitään rikkoutumista. Asiakas toimitti vakuutusyhtiölle H Oy:n tutkimusraportin 18.10.2019 (tutkimuspäivä 19.8.2019), jonka mukaan vesikatetta ja reunapeltejä on revitty irti väkivalloin. Syntyneestä aukosta on päässyt valumaan vettä yläpohjaan.

Oikaisupyyntöjen johdosta antamissaan vastauksissa vakuutusyhtiö katsoi, että tapauksessa ei ole mitään näyttöä siitä, että vauriot olisivat aiheutuneet tahallisesta teosta. Tämän kaltainen vaurio voi syntyä mistä tahansa syystä, kuten lumitöistä, nokisuutarin vahingosta tms.

Asiaa käsiteltiin asiakkaan pyynnöstä myös vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä. Uudessa korvauspäätöksessään 27.11.2019 vakuutusyhtiö totesi, että vahinkoselvityksistä ei käy ilmi mitään sellaista, että katon tahallista rikkomista voitaisiin pitää todennäköisenä. Näyttönä tahallisuudesta ei voida pitää sitä, että huoneistoon on aiemmin yritetty murtautua. Vauriokohdasta ei olisi edes ollut mahdollista päästä sisälle. Lisäksi katolta ei löytynyt mitään muita tahalliseen rikkomiseen viittaavia jälkiä. Kyseisen kaltainen vaurio voi syntyä, kun katolla tehdään huolto- tai korjaustöitä. Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään. Korvauspäätöstä ei muutettu myöskään asiakkaan vakuutusyhtiölle toimittaman poliisin tutkintailmoituksen johdosta. Korvaukset kattorakenteiden ja vuotovahingon korjauksiin liittyvistä laskuista maksettiin korvauspäätösten 13.1. ja 22.4.2020 mukaisesti 600 euron omavastuulla ja 51 %:n ikävähennyksellä vähennettyinä.

Asiakkaan valitus

Asiakkaan mielestä tapauksessa on selkeästi osoitettu, että kyseessä on vesikaton tahallinen rikkominen. H Oy:n raporttiin 18.10.2019 on kirjattu, että vesikatetta ja reunapeltejä oli revitty irti väkivalloin. Tapauksesta on tehty myös rikosilmoitus. Vakuutusyhtiö ei ole pystynyt esittämään vaihtoehtoista syytä, mistä kyseiset vahingot olisivat voineet aiheutua.

Jos rikos- ja ilkivaltavahingoissa ehdottomasti edellytettäisiin, että vakuutuksenottaja pystyy näyttämään varmaksi vahingon tahallisuuden, tämä olisi käytännössä mahdollista vain tilanteissa, joissa tekijä jää kiinni poliisille ja tunnustaa aiheuttaneensa vahingon tahallisesti. Tällainen tulkinta on asiakkaan mielestä vakuutuksenottajalle kohtuuton. Asiakas korostaa, että vakuutusehtojen kohdan 5.4 mukaan rikosvahinkona korvataan myös vahingonteko, jolla tarkoitetaan tahallisesti aiheutettua vahinkoa. Tämän vuoksi ei ole oleellista, onko huoneistoon pyritty murtautumaan sisään, vai onko kattoa muutoin rikottu tahallisesti. Vakuutuslautakunnan lausuntoa pyydetään siitä, voiko vakuutusyhtiö vähentää korvauksista ikävähennyksiä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää asiakkaan vaatimukset perusteettomina. Kyseessä olevan rivitalon takaovea on 30.7.2019 tehdyn vahinkoilmoituksen mukaan yritetty murtaa sorkkaraudalla tms. 24.7. – 30.7.2019 välisenä aikana. Vuoto on havaittu 19.8.2019 ja asukkaan vahva epäilys on, että murtautuja, joka yritti aiemmin ovesta sisään, on pyrkinyt sisään myös katon kautta.

Vakuutusyhtiö katsoo, että vakuutetun asuinrakennuksen katon rikkoutumista ei voida pitää rikoksella aiheutettuna vain sen perusteella, että asuntoon on aiemmin yritetty murtautua takaoven kautta. Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan asuntomurrot tehdään lähtökohtaisesti oven tai ikkunan kautta, mutta ei kattorakenteita rikkomalla. Katto on lisäksi nyt kyseessä olevassa tapauksessa rikkoutunut kohdasta, josta murtautujan olisi ollut edes mahdotonta päästä sisälle asuntoon. Katolta ei myöskään ole löytynyt muita mahdolliseen rikokseen viittavia merkkejä. Vakuutusyhtiö pitää kattorakenteita rikkomalla tehtyä asuntomurtoyritystä erittäin epätodennäköisenä. Myöskään se, että asiasta on tehty rikosilmoitus, ei ole osoitus siitä, että kyseessä olisi rikoksella aiheutettu vahinko. Asiassa ei ole tehty rikostutkintaa. Rikosilmoitus on vain rikosta epäilevän henkilön oma kertomus asiasta.

Kattovuodon syyksi on todettu katon aluskatteessa jiiripeltien nurkkauksessa oleva rikkouma. Peltien sauma on auennut syystä, jota ei varmasti tiedetä. Aluskatteen tehtävänä on vesikatteen alapintaan kondensoituneen veden kerääminen ja ohjaaminen räystäälle ja sieltä maahan. Lisäksi aluskatteen tehtävä on huolehtia limikatteen saumoista vuotaneen veden ohjaaminen räystäälle ja sieltä edelleen maahan. Rakennus on rakennettu vuonna 1981, jolloin tiilikatteiden aluskatteeksi on tyypillisesti asennettu ns. panssarialuskate. Kyseinen kate on pahvirullasta avattava pahvin ja muovin komposiittimateriaali, joka on tarkoitettu asennettavaksi nimenomaan tiilikatteen alle. Sen saumoja ja läpivientejä ei ole tiivistetty ollenkaan ja vaikeat paikat, kuten jiirien nurkkaukset, ovat jääneet usein ilman katetta. Kyseinen aluskate ei kestä vuosikymmeniä.

Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan kyseessä ei ole myöskään tahallinen vahingonteko tai ilkivalta. Yhtiö korostaa, että kyseessä olevat katon vauriot voivat syntyä normaalin kulumisen tai esimerkiksi huoltotöiden johdosta. Se, että katto on rikkoutunut, ei ole osoitus siitä, että kyseessä olisi ollut tahallinen teko. Rikkoutuneen katon lisäksi asiassa ei ole esitetty mitään näyttöä siitä, että katolle olisi kiivetty ja siellä olisi tehty ilkivaltaa. Katolta ei ole löytynyt mitään muuta tahalliseen tekoon viittaavaa. Alueella sijaitsee useita asuinrakennuksia, joten ilkivalta katolla olisi todennäköisesti kiinnittänyt naapuruston huomion. Asiassa ei ole esitetty, että kukaan olisi huomannut ilkivaltaa tapahtuneen. Vakuutusyhtiö ei pidä uskottavana, että kukaan olisi kiivennyt katolle ja tehnyt siellä ilkivaltaa. Yhtiö katsoo, että kyseessä on ollut katon rikkoutuminen, eikä vakuutusehtojen 5.4 mukainen tahallinen teko.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, onko vakuutusyhtiöllä ollut oikeus tehdä katon vaurioiden ja vuotoveden aiheuttamien vaurioiden korjauskustannuksista 51 %:n ikävähennys. Lähemmin tarkasteltuna erimielisyys koskee sitä, onko kattorakenteiden vaurioituminen tapahtunut murtoyrityksen tai tahallisen vahingonteon seurauksena, mikä osapuolten mukaan johtaisi siihen, että korjauskuluista ei tulisi tehtäväksi ikävähennystä.

Sovellettavat vakuutusehdot

Vakuutusehtojen 11.12.2018 kohdan 5.3 (Rakennusta palvelevan LVI-tekniikan rikkoutuminen ja siitä aiheutuva vuoto, Vuoto ja LVI -turva) mukaan korvattavia vahinkoja ovat:
· vuoto- ja LVI-turvalla vakuutetun rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi- ja ilmastointitekniikan rikkoutuminen
· vuotovahinko, jonka syynä on rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi- tai ilmastointitekniikan rikkoutuminen tai viemärin tukkeutuminen. Vuotovahingolla tarkoitetaan vahinkoa, joka aiheutuu nesteen, kaasun tai höyryn virtaamisesta rakennuksen kiinteästä LVI-putkistosta tai - laitteesta.
· vuotovahinko, joka aiheutuu käyttölaitteesta vuotaneesta vedestä. Käyttölaitteella tarkoitetaan esimerkiksi pyykin- tai astianpesukonetta, joka on kiinteästi ja hyväksytyillä liitännöillä liitetty vesijohto- ja viemäriverkkoon ja liitetty vesijohtoon sulkuventtiilillä.

Vuoto ja LVIS -turvasta korvataan myös vesikaton äkillisestä ulkoapäin tapahtuvasta mekaanisesta rikkoutumisesta aiheutunut vahinko sekä vakuutuksen kohteena olevalle asuinrakennukselle että siihen näiden ehtojen mukaan sisältyvälle irtaimelle omaisuudelle.

Ehtokohdan 5.4 (Rikos) mukaan korvattavia vahinkoja ovat
· murto vakuutetun omaisuuden sijaintipaikkaan sitä rajaavan riittävän suojan antava ovi, ikkuna tai muu rakenne murtamalla. Vakuutetun omaisuuden sijaintipaikka on tila, jossa vakuutettu omaisuus sijaitsee. Sijaintipaikka on vakuutuspaikassa vakuutuksenottajan hallinnassa oleva rakennus, sen osa tai piha-alue
· ryöstö, jolla tarkoitetaan anastusta, kun henkilö on joutunut väkivallan tai sen uhkauksen kohteeksi
· vahingonteko, jolla tarkoitetaan tahallisesti aiheutettua vahinkoa.

Ehtokohdan 7.1 (Ikävähennykset) mukaan seuraavat ikävähennykset tehdään kaikista jälleenhankinnan tai korjauksen aiheuttamista kustannuksista mukaan lukien vian etsintä, kosteuskartoitus, rakenteiden avaaminen ja ennalleen saattaminen, maankaivuu- ja täyttötyöt.

Rakennuksen toimintaa palvelevan LVIS- ja konetekniikan rikkoutumiseen liittyvät ikävähennykset
Rakennuksen toimintaa palvelevan LVIS- ja konetekniikan rikkoutumisvahingoissa tehdään vahingonkorvausta laskettaessa vakuutetun omaisuuden ikään perustuva 5 prosentin vuosittainen vähennys. Ikävähennystä ei tehdä käyttöönottovuotta seuraavien viiden kalenterivuoden aikana. Vähennys lasketaan kertomalla vähennysprosentti tämän jälkeen alkaneiden kalenterivuosien määrällä.

Alla lueteltujen laitteiden osalta tehdään edellisestä poiketen vakuutetun omaisuuden ikään perustuva 15 prosentin vuosittainen vähennys. Näiden osalta ikävähennystä ei tehdä käyttöönottovuotta seuraavan kalenterivuoden aikana.
· tietotekniikkalaitteet, esim. työasemat, palvelimet ja niiden oheislaitteet
· tietoliikennelaitteet, esim. modeemit ja reitittimet
· äänen ja kuvan toistamiseen ja tallentamiseen tarkoitetut laitteet sekä vahvistinlaitteet
· palo- ja rikosilmoituslaitteet sekä kulun- ja kiinteistövalvontalaitteistot.

Ikävähennyksiä ei tehdä irtipäässeen tulen, luonnonilmiön tai rikoksen aiheuttamissa vahingoissa.

Vuodon ja vesikaton rikkoutumiseen liittyvät ikävähennykset
Vuotovahingoissa, jotka aiheutuvat rakennuksen LVI-tekniikan, sprinkleriputken tai vesikaton rikkoutumisesta tai viemärin tukkeutumisesta, tehdään vahingonkorvausta laskettaessa vuotaneen laitteen, putkiston tai vesikaton ikään perustuva 3 prosentin vuosittainen vähennys. Ikävähennystä ei tehdä käyttöönottovuotta seuraavien kahdenkymmenen kalenterivuoden aikana. Vähennys lasketaan kertomalla vähennysprosentti tämän jälkeen alkaneiden kalenterivuosien määrällä. Ikävähennys on kuitenkin korkeintaan 60 prosenttia. Vuotovahingossa ikävähennyksen enimmäismäärä on enintään 20 000 euroa.

Asian arviointi

Vakuutuslautakunta tulkitsee osapuolten kirjelmien perusteella asiassa olevan riidatonta, että kattorakenteiden vaurioitumisesta ja tämän seurauksena tapahtuneen kattovuodon aiheuttamasta vuotovahingosta maksettavasta korvauksesta tulee rakennuksen rakennusvuoden perusteella lähtökohtaisesti tehtäväksi 51 %:n ikävähennys (ehtokohdat 5.3 ja 7.1). Lautakunta tulkitsee asiassa olevan niin ikään riidatonta, että jos vahingon syynä on ollut murtoyritys tai tahallinen vahingonteko, korjauskuluista ei tule tehtäväksi lainkaan ikävähennystä.

Selvitysten mukaan kyseessä olevaan asuntoon on yritetty murtautua aikavälillä 24.7. – 30.7.2019. Peltikatteen vauriot on havaittu sen jälkeen, kun asunnon olohuoneen katosta on 19.8.2019 alkanut valua vettä. Vakuutusyhtiö ei ole kiistänyt sitä, että vuotovesi on päässyt rakennuksen rakenteisiin peltikatteen vaurioituneesta kohdasta.

H Oy:n tutkimusraportin mukaan vesikatetta ja reunapeltejä on vauriokohdassa ”…revitty irti väkivalloin.” H Oy.n ja P Oy:n raporteissa on vauriokohdasta otettuja valokuvia, joista ilmenee, että vesikatteen pellitys on vauriokohdassa vääntynyttä ja kohollaan. Lautakunnan näkemyksen mukaan valokuvista nähtävät vauriot eivät sovi aiheutuneiksi normaalin kulumisen seurauksena.

Selvitysten perusteella kyseessä olevaan rakennukseen on yritetty murtautua ulko-oven kautta 24 - 30.7.2019 välisenä aikana, toisin sanoen noin kolme viikkoa ennen kattovuodon ilmenemistä. Poliisin tutkintailmoituksesta 11.12.2019 ilmenee, että asunnon asukas on heinäkuussa oven kautta tapahtunutta murtoyritystä koskevaan rikosilmoitukseen liittyen ilmoittanut 9.12.2019, että asuntoon oli yritetty murtautua vielä katon kautta. Tämä ilmeni seuraavan vesisateen aikana, kun katosta alkoi tulla vettä olohuoneeseen.

Vakuutuslautakunta toteaa, että peltikatteen vaurion täsmällinen syy jää asiassa esitetyn selvityksen perusteella epäselväksi. Ottaen huomioon, että vauriokohdan kautta tapahtunut kattovuoto on havaittu heti ”ensimmäisten sateiden” aikaan, lautakunta pitää kuitenkin todennäköisenä, että katon vauriot ovat aiheutuneet heinä-elokuun vaihteessa. Taloyhtiön mainitsema katon pinnoitustyö on selvitysten mukaan tehty aikaisemmin kesällä, eikä työn sisällöstä ole esitetty lähempää selvitystä.

Koska asunnon ulko-oven vaurioitumiseen johtaneesta murtoyrityksestä ei ole tehty silminnäkijähavaintoja, asiassa jää riittävällä varmuudella selvittämättä, onko myös katon vaurio aiheutettu oven kautta tehdyn murtoyrityksen yhteydessä. Lautakunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että katon vauriot näyttävät valokuvien perusteella kattopellityksen tarkoituksellisen vääntämisen seurauksena aiheutuneilta. Vauriot eivät näin ollen sovi esimerkiksi katolla huoltotöiden yhteydessä liikkumisen yhteydessä vahingossa aiheutetuiksi. Käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta katsoo tässä tapauksessa riittävästi näytetyksi, että katon vauriot on aiheutettu tahallisesti, minkä vuoksi vahinko on korvattava vakuutusehtojen kohdan 5.4 mukaisena vahingontekona. Vahingon johdosta maksettavista korvauksista ei tästä syystä tule vähentää katon ikään perustuvia ikävähennyksiä.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa vahingon ilman 51 %:n ikävähennyksen vähentämistä.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Siirala

Jäsenet:
Maso
Rantala
Vyyryläinen
Yrttiaho