Tapahtumatiedot

Asiakas oli ostanut P Oy:ltä rakennusvaiheessa olevan asuinhuoneiston, jonka hallinnan luovutuksen olisi pitänyt tapahtua 30.4.2019. Kohde ei kuitenkaan valmistunut, ja asiakas vaati kaupan purkua myyjän viivästyksen perusteella. Asiakas on esittänyt purkuvaatimuksen lisäksi vastapuolelle vahingonkorvausvaatimuksen. Asiakas on hakenut oikeusturvaetua riitaan. Vahinkoilmoituksessa riidan syntymishetkeksi oli merkitty 7.8.2019.

Asiakas on hakenut käräjäoikeudelta lupaa osallistua väliintulijana oikeudenkäyntiin, joka koskee P Oy:n konkurssihakemusta. Vakuutusyhtiö on 23.10.2019 evännyt oikeusturvaedun väliintuloa koskevaan asiaan. Vakuutusehtokohdan 5.18 mukaan vakuutuksesta ei korvata vakuutetulle aiheutuvia kuluja asiassa, joka liittyy konkurssiin.

Vakuutusyhtiö on myöntänyt 8.11.2019 oikeusturvaedun asiakkaan ja kiinteistönvälitysyrityksen väliseen riitaan. Vakuutusyhtiö on evännyt oikeusturvaedun siltä osin kuin toimenpiteissä on ollut kyse asiakkaan asunnon myyjää tai rakentajaa kohtaan esittämistä vaatimuksista, koska myyjä ei ollut kiistänyt asiakkaan vaatimuksia eli asia ei ollut riitautunut vakuutusehtokohdan 4.1 edellyttämällä tavalla.

Asiakas on valittanut korvauspäätöksestä. Vakuutusyhtiö on todennut 10.2.2020 päivätyssä korvauspäätöksessä, ettei asiakkaan vaatimuksia ollut missään vaiheessa kiistetty, ja asia oli päättynyt siten, että konkurssipesä oli hyväksynyt asiakkaan esittämän vaatimuksen. Konkurssipesän hoitajalla olisi halutessaan ollut mahdollisuus kiistää vaatimus, mutta näin ei ollut tehty.

Asiakkaan valitus ja vakuutusyhtiön vastine

Asiakas on vaatinut valituksessaan, että vakuutusyhtiö suorittaisi korvauksen asianajajan laskusta. Asiakas on katsonut, että vastapuolen kiistäminen on tapahtunut siten, ettei tämä ollut vastannut asiakkaan vaatimuksiin. Vastapuolen vastaamattomuuden takia asiakkaan on täytynyt turvautua lakimiesapuun. Lakimies toimitti vaatimuksen P Oy:lle syyskuussa 2019, jolloin P Oy:n taloudellinen tilanne oli jo erittäin huono. P Oy haki sittemmin yrityssaneerausta ja hakeutui lopulta konkurssiin. Jos vastapuoli olisi heti ilmoittanut suostuvansa purkuun, ei tarvetta lakimiesapuun olisi ollut.

Vakuutusyhtiö on viitannut vastineessaan asiassa annettuihin korvauspäätöksiin ja katsoo, että konkurssipesällä olisi ollut tosiasiallinen mahdollisuus kiistää myyjän vastuu, jos se olisi katsonut siihen olevan aihetta. Tällöin asiakkaan vaatimus olisi riitautunut vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla. Konkurssipesän hoitaja ei ole kuitenkaan tehnyt näin, vaan on lopulta hyväksynyt asiakkaan esittämän vaatimuksen. Jos asiakas vaatii asianomistajana korvausta rikosasiassa, jossa nostetaan syyte asunnon myyjää tai rakentajaa vastaan, vakuutusyhtiö käsittelee asian uudelleen ja antaa asiakkaalle tältä osin uuden korvauspäätöksen. Konkurssiin väliintuloa koskevan asian osalta kyse on rajoitusehdon tarkoittamasta asiasta, joka liittyy konkurssiin.

Asiakas on katsonut lisäkirjelmässään, että kiistämisen on katsottava tapahtuneen siinä vaiheessa, kun vastapuoli vältteli vastaamista asiakkaan viesteihin. Asiakkaan saamien tietojen mukaan yrityksen johtohenkilö oli sanonut työntekijöille, ettei asiakkaalle saa vastata kirjallisesti.

Asiakas korostaa, että kyseessä on poikkeuksellinen tapaus, ja vakuutusyhtiön tulisi lisäksi huomioida, että kahden muun ostajan vakuutusyhtiöt olivat katsoneet, että asiassa oli syntynyt riita. Pakoilu ei ole sama asia kuin vaatimusten myöntäminen. Pakoilu tarkoittaa tosiasiallisesti vaatimusten kiistämistä. Konkurssipesällä ei ollut mahdollisuutta jatkaa asiaa riitana, koska pesällä ei ollut varoja. Asiakas katsoo, ettei kiistämisen vaatiminen kirjallisena ole oikeudenmukaista vakuutuksenottajaa kohtaan.

Vakuutusyhtiö on katsonut lisävastineessaan, että vastapuolen passiivisuus yrityssaneeraus ja konkurssi huomioiden on voinut johtua siitä, että vastapuoli on ollut taloudellisten syiden vuoksi kyvytön täyttämään suoritustaan. Vaikka rakennuttaja tai myyjä olisivat torjuneet asiakkaan vaatimukset todeten olevansa suorituskyvyttömiä, kyseessä ei olisi ollut vakuutusehtojen tarkoittama asian riitautuminen, koska asiakkaan vaatimusta ei olisi ehtokohdan 4.1 mukaisesti kiistetty perusteen tai määrän osalta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse sen arvioimisesta, oliko asiassa syntynyt vakuutusehtojen tarkoittama riita asiakkaan ja P Oy:n välillä. Asiassa on kyse myös sen arvioimisesta, tulisiko vakuutusyhtiön myöntää oikeusturvaetu asiakkaan hakemukseen osallistua väliintulijana P Oy:n konkurssiin.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Nyt kyseessä olevaan vakuutukseen sovellettavien, 1.4.2018 voimaan tulleiden oikeusturvavakuutusehtojen kohdan 4.1 (Vakuutustapahtuman määritelmä) mukaan vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma on riita- ja hakemusasiassa
- riidan syntyminen. Riita on syntynyt, kun perusteeltaan ja määrältään yksilöity vaatimus on todisteellisesti ja yksilöidysti kiistetty perusteen tai määrän osalta
- rikosasiassa syytteen nostaminen vakuutetun ollessa asianomistajana.

Vakuutusehtojen kohdan 5.18 mukaan vakuutetulle ei korvata kuluja asiassa, joka liittyy konkurssiin.

Kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan jos tässä laissa tarkoitetun sopimuksen ehto on kuluttajan kannalta kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan sovitella, jollei 2 §:stä muuta johdu, tai se voidaan jättää huomioon ottamatta. Sopimuksen ehtona pidetään myös vastikkeen määrää koskevaa sitoumusta. Kohtuuttomuutta arvioitaessa otetaan huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, sopimusta tehtäessä vallinneet olot ja, jollei 2 §:stä muuta johdu, olojen muuttuminen sekä muut seikat.

Asian arviointi

Asiakas oli ostanut P Oy:ltä rakennusvaiheessa olevan asuinhuoneiston, jonka hallinnan luovutuksen olisi pitänyt tapahtua 30.4.2019. Kohde ei kuitenkaan valmistunut, ja asiakas vaati kaupan purkua myyjän viivästyksen perusteella. Vahinkoilmoituksessa riidan syntymishetkeksi oli merkitty 7.8.2019. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan P Oy ei ollut vastannut mitään asiakkaan vaatimuksiin. P Oy hakeutui konkurssiin ja konkurssipesä suostui lopulta kaupan purkuun. Vakuutusyhtiö on katsonut, ettei vaatimuksia ollut kiistetty vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla, eikä asiassa näin ollen ole syntynyt riitaa. Asiakas on vedonnut tilanteen poikkeuksellisuuteen, ja katsoo, että vakuutusyhtiön tulkinta riidan syntymisestä johtaisi kohtuuttomuuteen.

Vakuutuslautakunta on ratkaisukäytännössään pääsääntöisesti katsonut, ettei vastapuolen passiivista suhtautumista ilman nimenomaista kiistämistä voida pitää vakuutusehtojen mukaisena vakuutustapahtumana eli vaatimuksen kiistämisenä perusteen tai määrän osalta. Eräissä yksittäistapauksissa lautakunta on kuitenkin poikkeuksellisesti katsonut, että kyseisen ehtokohdan edellä todetun mukainen tulkinta voi johtaa kuluttajansuojalaissa tarkoitetulla tavalla kohtuuttomaan lopputulokseen. Näin voidaan katsoa esimerkiksi silloin, kun vastapuoli pyrkii tahallisesti ja perusteetta passiivisella käyttäytymisellään estämään vakuutetun pääsyn oikeuksiinsa, ilman että passiivisuuden syynä on esimerkiksi maksukyvyttömyys tai vaatimukseen perehtymiseen ja sen oikeellisuuden selvittämiseen tarvittava kohtuullinen aika.

Tässä tapauksessa sekä vakuutusyhtiö että asiakas ovat maininneet kirjelmöinnissään, että P Oy:n passiivisuuteen on vaikuttanut se seikka, että P Oy on ollut maksukyvytön ja hakeutui lopulta konkurssiin. Esitetyn selvityksen perusteella vastapuolen passiivisuuteen on näin ollen vaikuttanut tämän maksukyvyttömyys. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei edellä selostetuissa olosuhteissa ehtokohtaa, jossa edellytetään vaatimusten nimenomaista kiistämistä, voida pitää kohtuuttomaan lopputulokseen johtavana.

Asiakas on vedonnut valituksessaan siihen seikkaan, että toinen vakuutusyhtiö oli myöntänyt oikeusturvaedun asiakkaalleen P Oy:tä vastaan asuntokaupan purkamista koskevassa asiassa. Vakuutuslautakunta toteaa, ettei edellä mainitulla seikalla ole merkitystä nyt puheena olevan asian ratkaisemisen kannalta.

Konkurssiin väliintuloa koskevan asian osalta lautakunta katsoo, että kyse on rajoitusehdon 5.18 mukaisesta tapauksesta, joka liittyy konkurssiin. Vakuutuslautakunta pitää edellä mainituin perustein vakuutusyhtiön oikeusturvapäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta asiassa.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Nikunlassi

Jäsenet:
Karimäki
Korpiola
Rusanen
Alinentalo-Pelttari