Tapahtumatiedot

A (s. 1973) on vakuutuksenottajana ja vakuutettuna 5.1.2016 myönnetyssä henkilövakuutuksessa, joka sisältää muun ohella turvan sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden varalta. A antoi ennen sopimuksen tekemistä 2.1.2016 terveysselvityksen, jossa hän ilmoitti aikaisemmista selkälihaskrampeista ja vuonna 2013 sattuneesta vasemman polven vammasta. Vakuutus myönnettiin selän vikaa, sairautta ja kiputilaa sekä vasemman polven vikaa, sairautta ja kiputilaa koskevilla yksilöllisillä rajoitusehdoilla.

A:lle suoritettiin alkuvuodesta 2019 vasemmanpuolen lonkkaleikkaus ja hänelle määrättiin toimenpiteen johdosta sairauslomaa ajalle 24.10.2018–28.2.2019. Hän haki työkyvyttömyyden perusteella päivärahakorvausta henkilövakuutuksesta. A:n 2.1.2019 päivätyn korvaushakemuksen mukaan hänen vasen lonkkanivelensä oli kulunut loppuun ja se oli vaihdettu keinoniveleen.

Korvaushakemuksen yhteydessä vakuutusyhtiölle toimitetun 29.11.2018 päivätyn B1-lääkärinlausunnon mukaan A:lle oli sattunut vuonna 2004 motocrossradalla tapaturma, jonka seurauksena hänellä oli todettu vasemman lonkan luksaatio. Lonkkanivelessä oli sittemmin todettu reisiluun pään kuolio (caputnekroosi). Vakuutusyhtiö pyysi A:lta 18.1.2019 päivätyllä kirjeellä selvitystä siitä, miksi A ei ollut maininnut lonkan reisiluun pään kuoliota koskevaa diagnoosia 2.1.2016 allekirjoittamassaan terveysselvityksessä. Terveysselvityksessä oli nimenomaisesti tiedusteltu onko A:lla tai onko hänellä ollut reuma tai nivelsairaus. Lisäksi vakuutusyhtiö pyysi A:ta hoitaneelta hoitolaitokselta 21.2.2019 asiaan liittyviä A:n terveydentilaa koskevia lisäselvityksiä.

A ilmoitti vakuutusyhtiölle puhelimitse 30.1.2019, että lonkkavammaa oli seurattu vuodesta 2004 lukien. Seuranta oli kuitenkin päätetty vuonna 2009 eikä hänellä ole ollut sen jälkeen siihen liittyviä lääkärikäyntejä. Hän on elänyt normaalia elämää, kunnes lonkka oli alkanut nyt oireilla.

Vakuutusyhtiö ilmoitti A:lle 9.5.2019 annetulla päätöksellä, että se katsoo A:n laiminlyöneen tiedonantovelvollisuuttaan ennen sopimuksen päättämistä. A:n olisi tullut ilmoittaa terveysselvityksessä hänellä vuonna 2009 todetusta reisiluun pään kuoliosta, mikä on lonkkanivelen parantumaton ja etenevä sairaus. Jos A olisi ilmoittanut nivelsairaudestaan terveysselvityksessä, olisi vakuutus myönnetty vasemman lonkan sairautta koskevalla yksilöllisellä rajoitusehdolla. Vakuutusyhtiö katsoi, että A oli laiminlyönyt tiedonantovelvollisuuttaan terveysselvityksen antaessaan ja lisäsi vakuutukseen vasemman lonkan vikaa, sairautta tai kiputilaa koskevan yksilöllisen rajoitusehdon. Koska sairausloma 24.10.2018 alkaen on määrätty rajoitusehdon tarkoittaman sairauden vuoksi, vakuutusyhtiö katsoi, ettei se ole velvollinen maksamaan korvausta kyseiseltä työkyvyttömyysjaksolta. 

Asian jatkokäsittelyssä A kertoi, että hän oli ensin vastannut terveysselvityksen reumaa ja nivelsairautta koskevaan kysymykseen myöntävästi. Keskusteltuaan asiasta vakuutusyhtiön toimihenkilön kanssa hän oli korjannut vastauksen kieltäväksi, koska tapaturma katsottiin päättyneeksi ja asiasta oli kulunut jo 12 vuotta.  A kertoi eläneensä tapaturman jälkeen normaalia elämää ja urheillut jopa SM-tasolla. Hänelle ei ole kerrottu, että lonkkavammassa olisi kyse parantumattomasta tai mahdollisesti huonompaan suuntaan etenevä tilasta. Tällaista mainintaa ei myöskään ole asiaan liittyvissä lääkärinlausunnoissa. Myös vamman seuranta lopetettiin jo vuonna 2009. Lisäksi A huomauttaa, että terveysselvityksen kysymykset koskivat viittä viimeksi kulunutta vuotta, mikä osaltaan vaikutti siihen, että A ei nähnyt tarpeelliseksi ilmoittaa aikaisemmasta lonkkavammastaan. Vakuutusyhtiö ei muuttanut asiassa ratkaisuaan.

Asiakkaan valitus

A on tyytymätön vakuutusyhtiön ratkaisuun. Hän vaatii, että vakuutukseen jälkeenpäin lisätty vasemman lonkan vikaa, sairautta tai kiputilaa koskeva rajoitusehto poistetaan. Lisäksi A vaatii, että vakuutusyhtiö korvaa hänelle päivärahan lonkkaleikkauksen jälkeiseltä työkyvyttömyysjaksolta 24.10.2018–28.2.2019.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää A:n vaatimukset. A:lta on kysytty terveysselvityksessä viiden edeltävän vuoden osalta, onko hänellä tai onko hänellä ollut reuma tai nivelsairaus. A:lta on kysytty myös, onko teillä tai onko teillä ollut nivelvaivoja tai vammoja. A on jälkimmäisen kysymyksen kohdalla ilmoittanut vasemman polven sisäsiteen repeämästä.

Vastineen mukaan vakuutuksen myynyt henkilö on ohjeistanut A:ta sen mukaan, mitä hän on kertonut lonkalle tehdyistä toimenpiteistä ja siitä, että lonkka oli todettu terveeksi 2009. Myyntitilanteessa ei keskusteltu reisiluun pään kuoliosta eikä myyjällä ollut aihetta epäillä A:n kertomaa siitä, että lonkka oli parantunut 2009. Myyntilanteessa A:ta ei ole ohjeistettu virheellisesti.

A:n olisi tullut vastata myöntävästi edellä mainittuihin terveysselvityksen kysymyksiin, sillä lonkassa on todettu parantumaton ja etenevä reisiluun pään kuolio, jota on seurattu 2004–2009. Ratkaisevaa ei ole se, onko A käynyt reisiluun pään kuolion vuoksi lääkärissä terveysselvityksen täyttämistä ja allekirjoittamista edeltävän viiden vuoden aikana. Kontrollikäynnillä 30.9.2009 on todettu, että reisiluun pään muoto oli pysynyt ennallaan eivätkä nekroosimuutokset ole lisääntyneet, joten seuranta on lopetettu. Tämän perusteella A:n on täytynyt ymmärtää, että reisiluun pään kuolio on edelleen olemassa, vaikka seuranta on lopetettu.

Vakuutusyhtiön FINEn riidanratkaisumenettelyn aikana pyynnöstä antaman selvityksen mukaan vakuutusyhtiö pyysi A:ta hoitaneelta hoitolaitokselta asiaan liittyviä A:n terveydentilaa koskevia lisäselvityksiä 21.2.2019. Hoitolaitoksen asiakirjat saapuivat vakuutusyhtiöryhmään 4.3.2019, mutta eivät vakuutuksen myöntäneen henkivakuutusyhtiön käyttöön. Henkivakuutusyhtiö pyysi asiakirjoja hoitolaitoksesta 18.3.2019. Henkivakuutusyhtiöllä ei ole tarkkaa tietoa, milloin se on saanut kyseiset asian selvittelemisen kannalta olennaiset tiedot käyttöönsä. Asiakkaalle on annettu puhelimitse tieto yksilöllisen rajoitusehdon lisäämisestä 4.4.2019, joten henkivakuutusyhtiön mukaan sen on täytynyt saada selvityksen A:n hoitolaitoksesta 18.3.–4.4.2019 välisenä aikana.

Kirjallisesti vakuutusyhtiö on ilmoittanut yksilöllisen rajoitusehdon lisäämisestä 9.5.2019 päivätyllä ilmoituksella. Samana päivänä on myös annettu päätös, jolla yhtiö on kieltäytynyt suorittamasta haettua päivärahakorvausta. A:n sairausloman 24.10.2018–28.2.2019 syynä on ollut rajoitusehdon mukainen sairaus. A ei ole oikeutettu vakuutuksesta maksettavaan päivärahaan.

Lääketieteelliset selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on käytössään lääketieteellisenä selvityksenä potilaskertomusmerkintöjä ajalta 12.5.2004–27.5.2019, B1-lääkärintodistus 29.11.2019 ja A-lääkärintodistus 24.10.2018.

Potilaskertomusmerkinnän 12.5.2004 mukaan A:n vasemman lonkassa oli sijoiltaanmeno. A:n lonkka asetettiin paikoilleen.

Potilaskertomusmerkinnän 8.9.2004 mukaan A:n lonkka kipeytyy jonkin verran rasituksessa. Kuvantamisessa todettiin laaja-alainen reisiluun pään turvotus. A:lle ohjelmoitiin rustotoimenpide, joka tehtiin 21.9.2004.

Potilaskertomusmerkinnän 6.4.2005 mukaan lonkan sijoiltaanmeno on aiheuttanut reisiluun pään kuolion, joka on pysähtynyt 21.9.2004 jälkeen.

Potilaskertomusmerkinnän 12.4.2006 mukaan A:n lonkassa on kovan rasituksen jälkeen kipua, ei kuitenkaan leposärkyä. A ei pysty merkinnän mukaan juoksemaan eikä ole pahemmin tätä yrittänytkään. Röntgenkuvassa reisiluun pään muoto oli ennallaan.

Potilaskertomusmerkinnän 18.4.2007 mukaan seurannassa A:n subjektiivinen vointi oli ennallaan. Merkinnän mukaan A ei kykene kuormittamaan lonkkaansa pidempää aikaa esimerkiksi juoksemalla. Tutkittaessa todettiin A:n oikeaan lonkkaan verrattuna koukistuksen olevan noin 15 astetta vähäisempi, samoin oli rajoittunut sisäkierto. Kuvantamisen perusteella reisiluun pään nekroosimuutokset eivät olleet edenneet.  

Potilaskertomusmerkinnän 30.9.2009 mukaan reisiluun pään muoto on säilynyt ennallaan. Nivelrikkomuutokset ovat hieman lisääntyneet. A:n mukaan lonkka oli ollut jotakuinkin kivuton. Se reagoi muun muassa ilmanpaineen vaihteluihin ja alkoholin käyttöön. Merkinnän mukaan tilanne on kaiken kaikkiaan hyvä. Nekroosimuutokset eivät ole lisääntyneet, joten kontrollit päätetään.

Potilaskertomusmerkinnän 22.8.2018 mukaan A on varannut soittoajan lonkan kovan kivun vuoksi. Potilaskertomusmerkinnän 26.11.2018 mukaan A:n lonkkaan on viimeisen puolen vuoden aikana tullut leposärkyä. A:lle asetettiin vasempaan lonkkaan tekonivel.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on kysymys vakuutetun tiedonantovelvollisuudesta ja sen mahdollisen laiminlyönnin vaikutuksesta sairausvakuutuksen sisältöön sekä päivärahakorvauksen maksamiseen.  

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 20.1 §:n (Henkilövakuutuksen jatkuminen muutetuin ehdoin) mukaan, jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt 22 §:ssä säädetyn tiedonantovelvollisuutensa ja vakuutuksenantaja olisi oikeat ja täydelliset tiedot saadessaan myöntänyt vakuutuksen ainoastaan korkeampaa maksua vastaan tai muutoin toisilla ehdoilla kuin oli sovittu, vakuutus jatkuu tällaisin maksuin ja ehdoin. Sama koskee, jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on täyttäessään tiedonantovelvollisuuttaan menetellyt vilpillisesti ja vakuutussopimus tästä huolimatta sitoo vakuutuksenantajaa 24 §:n 3 momentin nojalla.

Vakuutussopimuslain 20.3 §:n mukaan saatuaan tiedon tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä tai vakuutettuun liittyvän seikan muutoksesta vakuutuksenantajan on lähetettävä vakuutuksenottajalle ilman aiheetonta viivytystä ilmoitus siitä, miten ja mistä ajankohdasta lukien vakuutusmaksu tai muut sopimusehdot muuttuvat. Ilmoituksessa on mainittava, että vakuutuksenottajalla on oikeus irtisanoa vakuutus. Jos vakuutuksenantaja ei lähetä ilmoitusta tässä momentissa säädetyllä tavalla, se menettää oikeutensa muuttaa maksua tai ehtoja.

Vakuutussopimuslain 22 §:n (Vakuutuksenottaja ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus) mukaan vakuutuksenottajan ja vakuutetun tulee ennen vakuutuksen myöntämistä antaa oikeat ja täydelliset vastaukset vakuutuksenantajan esittämiin kysymyksiin, joilla voi olla merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta. Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tulee lisäksi vakuutuskauden aikana ilman aiheetonta viivytystä oikaista vakuutuksenantajalle antamansa, vääriksi ja puutteellisiksi havaitsemansa tiedot.

Vakuutussopimuslain 24.2 §:n (Tiedonantovelvollisuuden laiminlyönti henkilövakuutuksissa) mukaan vakuutuksenantaja on vastuusta vapaa, jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa ja vakuutuksenantaja ei olisi lainkaan myöntänyt vakuutusta siinä tapauksessa, että oikeat ja täydelliset vastaukset olisi annettu. Jos vakuutuksenantaja tosin olisi myöntänyt vakuutuksen mutta ainoastaan korkeampaa maksua vastaan tai muutoin toisilla ehdoilla, kuin oli sovittu, vakuutuksenantajan vastuu rajoittuu siihen, mikä vastaa sovittua vakuutusmaksua tai niitä ehtoja, joilla vakuutus olisi myönnetty.

Asian arviointi

Vakuutuksenottajan tiedonantovelvollisuus ennen vakuutussopimuksen tekemistä

Vakuutussopimuslain 22 §:n mukaan vakuutuksenottaja on velvollinen antamaan oikeat ja täydelliset vastaukset vakuutuksenantajan terveysselvityksessä esittämiin kysymyksiin. Ellei hän ole täyttänyt tätä laissa asetettua velvollisuuttaan, on laiminlyönnin seuraukset arvioitava vakuutusyhtiön vastuun osalta vakuutussopimuslain 24 §:n mukaisesti. Sen mukaan vakuutuksenantaja on vastuusta vapaa, jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa ja vakuutuksenantaja ei olisi lainkaan myöntänyt vakuutusta siinä tapauksessa, että oikeat ja täydelliset vastaukset olisi annettu. Mikäli vakuutuksenottajan huolimattomuutta tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnissä voidaan pitää vähäisenä, ei laiminlyönnillä ole vaikutusta vakuutusyhtiön vastuuseen.  Henkilövakuutuksen jatkumisesta muutetuin ehdoin säädetään taas vakuutussopimuslain 20 §:ssä.

Arvioitaessa, onko vakuutettu syyllistynyt tiedonantovelvollisuuden laiminlyömiseen, ja arvioitaessa hänen mahdollisen huolimattomuutensa laatua on muun muassa otettava huomioon hänellä vakuutusta otettaessa käytettävissä olleet tiedot ja vallinneet olosuhteet. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota vakuutuksenantajan esittämien kysymysten laatuun ja selkeyteen. Huolimattomuuden voidaan katsoa puuttuvan tai olevan vähäistä esimerkiksi, jos vakuutuksenantajan kysymys on ollut niin yleisluontoinen tai tulkinnanvarainen, että täsmällisen ja täydellisen vastauksen antaminen on vaikeaa.

Asiakkaan antama terveysselvitys

A on 2.1.2016 antamassaan terveysselvityksessä vastannut kieltävästi viittä viimeksi kulunutta vuotta koskeneeseen kysymykseen siitä, onko hänellä tai onko hänellä ollut reuma tai nivelsairaus. A:lta on kysytty terveysselvityksessä viittä viimeksi kulunutta vuotta koskien nivelvaivoista tai vammoista. Tässä yhteydessä A on ilmoittanut vasemman polven sisäsiteen repeämästä vuonna 2013.

Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitettujen lääketieteellisten selvitysten mukaan A:n vasempaan lonkkaan on muodostunut 2004 sattuneen vahinkotapahtuman jälkeen reisiluun pään turvotus, jota tilaa on hoidettu leikkaustoimenpiteellä vuonna 2004. Vuosien 2004–2009 seurannassa A:n reisiluun pään kuolion ei kuvata edenneen. Vuosien 2006 ja 2007 potilaskertomusmerkinnöissä kuvataan, että A ei pysty juoksemaan lonkan tilan vuoksi. Vuoden 2007 merkinnässä kuvataan vastaanotolla todetut lonkan liikerajoitukset. Vuonna 2009 nivelrikkomuutosten kuvataan hieman lisääntyneen. A:n lonkka kuvataan vuonna 2009 jotakuinkin kivuttomaksi. Vakuutuslautakunnalle esitetystä selvityksestä ei ilmene, että A:lla olisi ollut lonkan tilaan liittyviä hoitokäyntejä vuosina 2010–2017. Potilaskertomusmerkinnän 22.11.2018 mukaan lonkka on ollut kivulloinen viimeisen puolen vuoden ajan.

Tapauksessa on riidatonta, että A:n vuonna 2004 sattunut lonkkaan kohdistunut vahinkotapahtuma on ollut esillä vakuutuksen myyntitilanteessa. Terveysselvityksessä on reumaa ja nivelsairautta koskevassa kohdassa yliviivattu myöntävää vastausta koskeva merkintä. Vakuutuslautakunta ei voi tapauksessa selvittää, minkä sisältöinen A:n ja vakuutusyhtiön toimihenkilön välinen keskustelu vuonna 2004 sattuneen lonkan vahinkotapahtuman osalta on tarkemmin ottaen ollut. Tapauksessa jää A:n korvausasian jatkokäsittelyssä lausuma huomioiden selvittämättä, että A olisi kuvannut vakuutusyhtiön toimihenkilölle vuoden 2004 vahinkotapahtumasta jäänyttä jälkitilaa ja sen seurantaa. 

Terveysselvityksessä on nyt tarkasteltavilta osin ollut kysymys viittä viimeksi kulunutta vuotta koskevasta ilmoitusvelvollisuudesta. Tapauksessa ei ole esitetty vuosilta 2011–2015 olevaa lääketieteellistä selvitystä, jossa olisi kuvattu A:n nivelvaivoja. A:n ilmoitusvelvollisuus on koskenut myös nivelsairautta. A:n reisiluun pään kuoliota, johon tilaan liittyy nivelrikkokehitys, voidaan yleisesti pitää nivelsairautena riippumatta sen tapaturmavammaisesta aiheutumismekanismista.

A ei käytettävissä olevan selvityksen perusteella ole ortopedian alan asiantuntija, eikä lääketieteellisessä selvityksessä ole mainittu, että A:n kanssa olisi keskusteltu reisiluun pään kuolion seurannan päättämisen jälkeisestä pahentumisen riskistä ja todennäköisyydestä. A:n reisiluun pään kuoliota on kuitenkin seurattu vuosina 2005–2009. A ei ole lonkan tilan vuoksi pystynyt juoksemaan ja lonkassa on ollut liikerajoituksia. Tapauksessa ei ole viitteitä siitä, että vuosien 2006 ja 2007 potilaskertomusmerkinnöissä kuvatut lonkasta johtuvat toiminnalliset rajoitteet olisivat sittemmin poistuneet. Vakuutuslautakunta pitää selvitettynä, että niissä kuvattu tila on ollut A:lla myös terveysselvityksen mukaista ilmoitusvelvollisuutta koskevina vuosina 2011–2015. Näillä perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo, että A on laiminlyönyt terveysselvitystä antaessaan vakuutussopimuslain 22 §:n mukaista tiedonantovelvollisuuttaan.

Henkilövakuutuksen jatkuminen muutetuin ehdoin

Vakuutussopimuslain 20.3 §:n mukaan saatuaan tiedon tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä vakuutuksenantajan on lähetettävä vakuutuksenottajalle ilman aiheetonta viivytystä ilmoitus siitä, miten ja mistä ajankohdasta lukien vakuutusmaksu tai muut sopimusehdot muuttuvat. Ilmoituksessa on mainittava, että vakuutuksenottajalla on oikeus irtisanoa vakuutus. Jos vakuutuksenantaja ei lähetä ilmoitusta lainkohdassa säädetyllä tavalla, se menettää oikeutensa muuttaa maksua tai ehtoja.

Vakuutuslautakunta on ratkaisukäytännössään katsonut, että vakuutuksenantaja menettää oikeutensa vedota vakuutuksenottajan tiedonantovelvollisuuden laiminlyöntiin myös vastuusta vapautumisen osalta, jos se ei ole ilmoittanut vakuutussopimusta koskevasta seikasta ilman aiheetonta viivytystä.

Arvioitaessa sitä, onko vakuutusyhtiö ilmoittanut ilman aiheetonta viivytystä ilmoitus sopimusehtojen muuttamisesta, Vakuutuslautakunta toteaa, että kyseistä säännöstä koskevissa vakuutussopimuslain alkuperäisissä esitöissä (HE 114/1993 vp, s. 41) todetaan, että ilmoituksen lähettämiseen tarvittavaa aikaa arvioitaessa otetaan huomioon, kuinka pitkä aika huolellisesti toimivalta vakuutuksenantajalta yleensä kuluu päätöksentekoon vastaavissa tapauksissa. Vakuutussopimuslain 69 ja 70 §:n perusteella vakuutusyhtiön tulee suorittaa korvaus kuukauden kuluttua siitä, kun se on saanut vastuunsa arvioimiseksi tarvittavat asiakirjat ja tiedot.

Tässä tapauksessa vakuutusyhtiö on pyytänyt 21.2.2019 hoitolaitokselta selvityksiä. Asiakirjat ovat saapuneet 4.3.2019 yhtiötyhmään, mutta selvityksestä ilmenemättömästä syystä eivät tämän vakuutusyhtiön käyttöön, joka on saanut ne uuden pyynnön perusteella 18.3.–4.4.2019 välisenä aikana. Vakuutusyhtiöstä on soitettu A:lle ja kerrottu tulevan päätöksen sisältö. Puhelinkeskustelun sisällöstä ei ole tarkempaa selvitystä.

Vakuutusyhtiö on ilmoittanut vakuutuksenottaja A:lle 9.5.2019 kirjallisesti vakuutuksen jatkumisesta muutetuin ehdoin sekä hänen oikeudestaan irtisanoa vakuutus. Käytettävissä oleva selvitys huomioiden vakuutusyhtiö ei ole ilmoittanut A:lle ilman aiheetonta viivytystä sopimusehtojen muuttumisesta vakuutussopimuslaissa säädetyllä tavalla. Vakuutusyhtiö on menettänyt oikeutensa muuttaa ehtoja, eikä se voi tällaisessa tilanteessa myöskään rajoittaa vastuutaan.

Asian ratketessa näin vakuutusyhtiön ilmoitusvelvollisuuden täyttämistä koskevalla perusteella, lautakunta ei ole ottanut asiassa kantaa A:n tuottamuksellisen tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnin asteeseen.   

Lopputulos

Vakuutusyhtiö ei ole ilmoittanut vakuutuksenottaja A:lle ilman aiheetonta viivytystä sitä, miten ja mistä ajankohdasta lukien sopimusehdot muuttuvat. Tällaisessa tilanteessa vakuutusyhtiö on vakuutussopimuksen mukaisessa vastuussa A:n työkyvyttömyydestä, eikä sillä ole oikeutta lisätä vakuutussopimuksen vasemman lonkan vikaa, sairautta tai kiputilaa koskevaa yksilöllistä rajoitusta. Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä käsittelemään A:n työkyvyttömyyskorvausta koskevan hakemuksen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Luukkonen
Sihteeri Korkeamäki

Jäsenet:
Niklander
Rahijärvi
Sario
Sibakov