Tapahtumatiedot

Lääkevahinkoilmoituksen 22.2.2018 mukaan A (s. 1973) sai 24.10.2017 influenssarokotteen. Heti rokotteen antamisen jälkeen ilmeni kova niskakipu, joka kesti noin kuukauden ajan. Kovia lihaskipuja alkoi ilmetä 23.1.2018 ja käsistä ja jaloista meni tunto. A hakeutui 29.1.2018 lääkärin hoitoon ja hänellä todettiin Guillain-Barrén oireyhtymä. A haki Guillain-Barrén oireyhtymästä korvausta lääkevahinkovakuutuksesta. Myöhemmin A:lla todettiin lisäkilpirauhasen liikatoiminta, josta hän myös haki korvausta lääkevahinkovakuutuksesta. 

Vakuutusyhtiö katsoi, että Guillain-Barrén oireyhtymä oli todennäköisessä syy-yhteydessä Vaxigrip Tetra -rokotteen antamiseen ja kyseessä oli siten korvattava lääkevahinko. Yhtiö maksoi A:lle korvausta hoito- ja muista kuluista, ansionmenetystä ohimenevän työkyvyttömyyden ajalta, 1900 euroa kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta, 500 euroa tilapäisestä psyykkisestä haitasta ja pysyvästä haitasta haittaluokan 2 mukaisen korvauksen. Lisäkilpirauhasen liikatoiminta ei yhtiön näkemyksen mukaan ollut todennäköisessä syy-yhteydessä rokotteen antamiseen. A:lla oli laboratoriokokeiden perusteella ollut lisäkilpirauhsen liikatoimintaa jo Guillain-Barrén oireyhtymän alkaessa. Korvausta ei siten tältä osin maksettu. 

Asiakkaan valitus

A pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. Guillain-Barrén oireyhtymän osalta A pyytää lautakuntaa arvioimaan, ovatko korvaukset oikeudenmukaiset vahingon seurauksiin nähden. A on koulutukseltaan kätilö, sairaanhoitaja ja lymfaterapeutti. Väsyminen ja kivut sekä se, ettei A tunne enää vasemmalla kädellä samalla tavalla kuin aikaisemmin, hankaloittavat lymfaterapeutin työtä. Myös yövuorot ovat mahdottomia. Kasvohalvauksesta jäi silmän nykiminen ja puutunut huuli ja poski, mitkä vaikeuttavat keskittymistä ja näkemistä. Jalkoihin on jäänyt särky. 
Lisäkilpirauhasen liikatoiminnan osalta A pyytää lautakuntaa arvioimaan korvattavuutta. Vakuutusyhtiö on tehnyt kielteisen päätöksen sillä perusteella, että kilpirauhasarvot olivat koholla jo silloin, kun A oli sairaalahoidossa Guillain-Barrén oireyhtymän takia. Kuitenkin rokotuksesta oli tuolloin kulunut jo kolme kuukautta. Kaikki lisäkilpirauhasen liikatoiminnan oireet alkoivat rokotuksen jälkeen. 

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö pitää Guillain-Barrén oireyhtymästä maksamiaan korvauksia asianmukaisina ja riittävinä. Lisäkilpirauhasen liikatoiminta ei yhtiön kannan mukaan ole syy-yhteydessä annettuun rokotteeseen eikä Guillain-Barrén oireyhtymään, joten kyse ei siltä osin ole korvattavasta lääkevahingosta. 

Lääketieteellinen selvitys 

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 29.1.2018 - L12.6.2019. 

Terveyskeskuspäivystyksen sairauskertomustekstin 29.1.2018 mukaan A on hakeutunut päivystykseen kevyen vilustumisen, lihasheikkouden, kipujen, puutumisen ja makuaistin katoamisen vuoksi. Alaraajaheikkouden vuoksi A on kaatunut edellisenä päivänä useita kertoja. Asiassa on konsultoitu neurologia, joka on suositellut A:n siirtämistä keskussairaalan päivystykseen Guillain-Barrén oireyhtymän epäilyn takia. Päivystyspoliklinikan tekstin 29.1.2018 mukaan aivo-selkäydinnestenäytteessä on todettu kohonnut valkuaisainepitoisuus, mistä on päätelty, ettei Guillain-Barrén oireyhtymää voida täysin sulkea pois, vaikka A:n oireet arvioitiin melko lieviksi. A on otettu seurantaan neurologisena potilaana. Sisätautien tekstin 30.1.2018 mukaan A:lla on todettu oikealla periferiseen kasvohermohalvaukseen sopivat oireet. Hän on ilmoittanut tunnon oudoksi molemmissa alaraajoissa ja heijasteita ei ole saatu esille. A:n oireiden on arvioitu sopivan Guillain-Barrén oireyhtymään ja hänelle on aloitettu suonensisäinen Gamunex-lääkitys. Loppuarvion 5.2.2018 mukaan käsien ja jalkojen heikkous ja puutuneisuus ovat Gamunex-hoidon aikana jo jonkun verran antaneet periksi ja oikean puolen kasvohermohalvaus on myös tullut paremmaksi, vaikka suupieli on vielä roikkunut ja oikea silmä ei vielä ole sulkeutunut täysin. A:lla on ollut osastohoidon aikana myös voimakasta kipua alaselässä ja reisissä, mihin on aloitettu Lyrica ja käytetty tarvittaessa heikompia opioideja. Kipu on edellisten päivien aikana hieman rauhoittunut. A on kotiutettu 5.2.2018 ja hänelle on kirjoitettu kuukauden sairausloma ja ohjelmoitu jatkoon ENMG-tutkimus ja fysioterapeutin kontrolli. Sattumalöydöksenä on todettu primaarinen lisäkilpirauhasen liikatoiminta. 

Neurologian kontrollikäynnillä 6.3.2018 sairauslomaa on jatkettu 18.3.2018 saakka. Sisätautien tekstin 8.3.2018 mukaan A on tehnyt muistutuksen kanyylin laitosta neurologisen osastohoidon aikana. Samalla kun lääkäri pisti, meni tunto vasemman käden nimettömästä sormesta ja pisto teki kipeää. Tämän jälkeen vasemman käden nimetön sormi on ollut tunnoton. ENMG-tutkimuksessa 27.2.2018 on tehty tätä vastaava löydös ja sairauskertomusmerkinnän tehnyt lääkäri on arvioinut, että sormen tunnottomuus sopii aiheutuneeksi kanyylin laiton yhteydessä sattuneesta hermoon kohdistuneesta pistämisestä. Neurologian poliklinikan 7.6.2018 mukaan A on toipunut Guillain-Barrén oireyhtymästä melko täysin ja palannut töihin. Poliklinikkakontrollit on lopetettu. 

Neurologian poliklinikan tekstin 31.1.2019 mukaan A on kertonut, että oikealla kasvoissa on viime aikoina esiintynyt silloin tällöin lihasnykinöitä, jotka voisivat olla kasvohermohalvauksen komplikaatioita. Vastaanotolla nykinöitä ei ole tullut esiin; lääkäri on arvioinut, että mikäli nykinät alkavat olla häiritseviä, voidaan harkita botuliinitoksiinihoitoa. Vasemman nimettömän sormen alueella A on edelleen kuvannut tuntopuutumista. Lisäksi A on kertonut, että hänellä on sairastumisen jälkeen ollut jatkuvaa kuolemanpelkoa ja hänelle on kehittynyt aukiokammo ja ahdistuneisuushäiriö, johon liittyy epävarmaa oloa ja pelkoa kaatumisesta. Tässä on arvioitu olevan kyse traumaperäisestä stressireaktiosta. Silmälääkärin tekstin 17.4.2019 mukaan A:lla on todettu silmien kuivumisen puoliero, jonka on arvioitu liittyvän kasvohermohalvaukseen.

ENMG-tutkimuslausunnon 15.5.2019 mukaan A on kertonut, että vasemman käden nimettömän peukalon puoleisella syrjällä on ollut edelleen entisenkaltaista tunnottomuutta, kosketusarkuutta ja jonkinlaista tärinän kokemusta. A on kertonut kokevansa lymfaterapeutin työssä voimattomuutta käden sisäsyrjän toiminnassa. ENMG-tutkimuksessa on todettu keskihermon sensorisen vasteen jäävän vasemman IV sormen alueelta selkeästi vaimeammaksi muiden keskihermon sensorisiin vasteisiin nähden. Alaraajojen motoriset hermojohtonopeudet ovat olleet normaalit, mutta vasemmalta mitattu pohjehermon F-responssi on ollut viivästynyt, vaikkakin aikaisempaan nähden nopeutunut. 

Neurologian poliklinikan tekstin 12.6.2019 mukaan A on ollut kontrollissa Guillain-Barrén oireyhtymän jälkitilan vuoksi. A:lle on jäänyt pysyvänä jälkitilana vasemman IV sormen tunnon alenema, kasvojen oikean puolen lihasjäykkyys ja spasmeja, neuropaattista kipuoireistoa alaraajoihin ja kroonista väsymysongelmaa. A:lla todetun primaarin lisäkilpirauhasen liikatoiminnan on todettu täyttävän leikkausindikaation. 

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys A:lle Guillain-Barrén oireyhtymän johdosta maksettavien korvausten määrästä sekä siitä, onko A:lla todettu lisäkilpirauhasen liikatoiminta Vaxigrip Tetra -rokotteen aiheuttama, korvattava lääkevahinko. 

Sovellettavat vakuutusehdot ja lainsäädäntö

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2017 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 tarkoitettu lääke on todennäköisesti aiheuttanut.

Ehtojen kohdan 7 (Vahingon määrä) mukaan korvaus lääkevahingosta määrätään soveltaen vahingonkorvauslain (412/1974) 5 luvun 2, 2a – 2d, 3, 4, 7 ja 8 pykälän, 6 luvun 1 pykälän sekä 7 luvun 3 pykälän säännöksiä. Korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikennevahinkolautakunnan normeja ja ohjeita.

Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 5 luvun 2 §:n (16.6.2004/509) mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen:
1) tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;
2) ansionmenetyksestä;
3) kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;
4) pysyvästä haitasta.

Lain 5 luvun 2 a §:n (16.6.2004/509) mukaan ansionmenetyksestä määrätään korvaus ottamalla lähtökohdaksi arvio ansiotulosta, jonka vahinkoa kärsinyt olisi ilman vahinkotapahtumaa saanut. Tästä vähennetään ansiotulo, jonka vahinkoa kärsinyt vahinkotapahtumasta huolimatta on saanut tai olisi voinut saada taikka jonka hänen arvioidaan vastaisuudessa saavan ottaen huomioon hänen työkykynsä, koulutuksensa, aikaisempi toimintansa, mahdollisuutensa uudelleen kouluttautumiseen, ikänsä, asumisolosuhteensa ja näihin verrattavat muut seikat.

Lain 5 luvun 2 c §:n (16.6.2004/509) mukaan kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon erityisesti henkilövahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan kestoaika. (1 mom.) Pysyvästä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon henkilövahingon laatu ja vaikeusaste sekä vahinkoa kärsineen ikä. Korvausta korottavana tekijänä voidaan lisäksi ottaa huomioon henkilövahingosta vahinkoa kärsineelle aiheutunut elämänlaadun erityinen heikentyminen. (2 mom.) 

Asian arviointi

1. Guillain-Barrén oireyhtymän johdosta maksettavat korvaukset 

A. Korvaus kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta 

Vakuutusyhtiö on maksanut A:lle Guillain-Barrén oireyhtymän johdosta 1900 euron korvauksen kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta. Korvaus sijoittuu liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaiseen luokkaan 3 (lievää vaikeammat vammat).

Vakuutuslautakunta toteaa, että vahingonkorvauslain mukaisen kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvauksen arvioiminen on kokonaisharkintaa, jossa arvioidaan vamman laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä tilapäisen haitan kestoaika. Korvauksen määrän arvioinnissa käytetään korvauskäytännön yhtenäistämiseksi ja vahingonkärsineiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi apuna erilaisia normistoja. Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen mukaan korvauksen määrittämisessä käytetään soveltuvin osin liikennevahinkolautakunnan normeja ja ohjeita. 

Liikennevahinkolautakunnan tilapäistä haittaa koskevien normien ja ohjeiden mukaiseen luokkaan 3, lievää vaikeammat vammat (korvausasteikko 1200-3800 euroa) kuuluville vammoille on ominaista, että  

- niiden hoito voi vaatia verenkierron elvytystä, mutta ei tehostettua hoitoa,
- niihin tai niiden hoitoon ei liity lievää vaikeampia komplikaatioita,
- niiden jatkohoidossa ei tarvita vaativia korjausleikkauksia,
- niiden hoitamiseen tarvitaan sairaalahoitoa 1-3 viikkoa,
- toiminnallinen toipuminen tapahtuu 3-7 kuukaudessa,
- niiden aiheuttama pysyvä toiminnallinen haitta on lievä.

Luokkaan 4, vaikeat vammat (korvausasteikko 3800-9000 euroa) kuuluville vammoille on ominaista mm., että
- niiden hoito saattaa vaatia tehohoito-osastolla lyhytkestoista hengityskonehoitoa,
- ne tarvitsevat sairaalahoitoa 3-8 viikkoa,
- toiminnallinen toipuminen vaatii yli 8 kuukautta ja
- niiden jättämä pysyvä toiminnallinen haitta on merkittävä.

Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitetun lääketieteellisen selvityksen mukaan A on 29.1.2018 hakeutunut päivystykseen raajojen puutumisen ja lihasheikkouden, lihaskipujen ja makuaistin katoamisen vuoksi. Osastoseurannassa A:lla on todettu perifeeriseen kasvohermohalvaukseen sopivat oireet ja hän on kertonut käsien ja jalkojen heikkoudesta ja puutuneisuudesta. Oireiden on arvioitu sopivan Guillain-Barrén oireyhtymään. A:lle on aloitettu suonensisäinen immunoglobuliinihoito (Gamunex), joka on jatkunut viiden päivän ajan. A on kotiutettu sairaalasta 5.2.2018. Sairauslomalla A on ollut 25.3.2018 saakka. 

Vakuutuslautakunta arvioi edellä kerrottuun viitaten, että A:lle lääkevahingosta aiheutunut tilapäinen haitta sijoittuu liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisen luokan 3 asteikon alaosaan. Lautakunta pitää vakuutusyhtiön maksamaa 1900 euron korvausta kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta asianmukaisena eikä suosita yhtiön päätökseen muutosta tältä osin.  

B. Korvaus tilapäisestä psyykkisestä haitasta

Vakuutusyhtiö on maksanut A:lle 500 euron korvauksen lääkevahingosta aiheutuneesta tilapäisestä psyykkisestä haitasta. 

Liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaan lääketieteellisesti todettu psyykkisen terveydentilan häiriö, joka on vaatinut terveydenhuollon toimenpiteitä, oikeuttaa tilapäisen haitan korvaukseen. Lievää vähäisempi psyykkinen haitta (korvausasteikko 300 - 1200 euroa) katsotaan liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaan aiheutuneen silloin, kun vahinkoa kärsinyt on vahingon seurauksena

- saanut psyykkisen häiriön, joka on aiheuttanut lyhytaikaisen toimintakyvyn heikkenemisen ja
- tämä on vaatinut lääkehoitoa tai muuta terveydenhuollon ammattihenkilön antamaa taikka määräämää hoitoa enintään 6 viikon ajan.

Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitetun lääketieteellisen selvityksen mukaan A on 31.1.2019 kertonut neurologian poliklinikan kontrollikäynnillä, että hänellä on sairastumisen jälkeen ollut jatkuvaa kuolemanpelkoa ja hänelle on kehittynyt aukiokammo ja ahdistuneisuushäiriö, johon liittyy epävarmaa oloa ja pelkoa kaatumisesta. Tässä on arvioitu olevan kyse traumaperäisestä stressireaktiosta. Vakuutuslautakunnalle ei kuitenkaan ole toimitettu selvitystä siitä, että tila olisi edellyttänyt lääkehoitoa tai muuta terveydenhuollon ammattihenkilön antamaa taikka määräämää hoitoa. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön maksamaa tilapäisen psyykkisen haitan korvausta nyt käytössään olevien selvitysten perusteella riittävänä. 

C. Korvaus pysyvästä haitasta 

Vakuutusyhtiö on maksanut A:lle pysyvän haitan korvauksen haittaluokan 2 mukaan. Arvio on tehty haittaluokka-asetuksen 768/2015 yleistä toiminnanvajausta koskevan kohdan perusteella. 

Lääkevahingon kärsineelle korvattavalla haitalla tarkoitetaan vauriota, häiriötä ja hankaluutta, jota vahinko eri tavoin aiheuttaa. Pääsääntöisesti edellytetään, että haitta on lääketieteellisin keinoin todettavissa. Korvattavaa haittaa ovat esimerkiksi vahingosta johtuvat epämiellyttävät aistimukset ja muut oireet, samoin kuin vahingosta aiheutunut fyysisistä tai psyykkisistä syistä johtuva toiminnanvajavuus. Pysyvänä haittana korvataan sellaiset henkilövahingon seuraukset, joiden voidaan korvauksen määräämishetken tietämyksen perusteella arvioida vaikuttavan vahinkoa kärsineen elämänlaatuun heikentävästi hänen loppuelämänsä ajan. Arvio haitan pysyvyydestä tehdään pääsääntöisesti lääketieteellisin perustein. Vahinkoa kärsineen yksilölliset olosuhteet, kuten ammatti ja harrastukset, eivät vaikuta haitta-arvioon. Korvaus pysyvästä haitasta suoritetaan siitä ajankohdasta alkaen, jolloin vahinkoa kärsineen terveydentila vahingon jälkeen on vakiintunut.

Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitetun lääketieteellisen selvityksen mukaan A:lle on jäänyt jälkitilana vasemman käden IV sormen tunnottomuus sekä kasvohermohalvauksen jälkitilana kasvojen oikealla puolella lihasjäykkyyttä ja nykinöitä. A:lla kuvataan lisäksi alaraajojen kipuoireistoa ja kroonista väsymysongelmaa ja hänellä on silmien kuivumisen puoliero, jonka on arvioitu johtuvan kasvohermohalvauksesta. 

Pysyvän toiminnallisen haitan haittaluokan arvioinnissa käytetään vakiintuneen korvauskäytännön mukaan tapaturmavakuutuslainsäädännön nojalla annettua haittaluokitusta. Haittaluokitukseen viitataan myös liikennevahinkolautakunnan normeissa ja ohjeissa, joita sovelletaan soveltuvin osin lääkevahinkovakuutuksesta maksettavaa korvausta määritettäessä. A:n henkilövahingon ilmetessä on ollut voimassa valtioneuvoston työtapaturma- ja ammattitautilaissa tarkoitetusta haittaluokituksesta antama asetus 768/2015.

Haittaluokka-asetuksen 768/2015 haittaluokkataulukon kohdan 15 (Yleinen toiminnanvajaus) mukaan kyseessä on lievä toiminnanvajaus ja haittaluokka 0 ÿ 2, kun henkilö joutuu välttämään tiettyjä aineita yliherkkyytensä vuoksi tai joutuu käyttämään ruokajärjestystä sairauden hoitamiseksi. Sairaudesta ei aiheudu merkittävää haittaa tavanomaisessa elämässä, mutta sen aiheuttamat rajoitukset tulee muistaa erityistilanteissa. Kyseessä on lievä toiminnanvajaus ja haittaluokka 3 ÿ 5, kun itsenäinen liikkuminen sujuu hyvissä olosuhteissa, mutta epätasaisella alustalla liikkuminen on lievästi rajoittunut. Henkilö selviytyy yleensä itsestä huolehtimisesta. Sorminäppäryys on alentunut siten, että se vaikeuttaa napittamista ja kirjoittamista. Sairauden hoito aiheuttaa vähäistä rasitusta, henkilö tarvitsee esimerkiksi jatkuvasti lähes koko kehon ihon voiteiden käyttöä tai ruokavalion noudattamista. Tähän luokkaan kuuluu esimerkiksi insuliinihoitoinen diabetes ilman liitännäissairauksia.

Vakuutuslautakunta katsoo, että A:lle lääkevahingon seurauksena jäänyt, edellä kuvattu pysyvä haitta vastaa haittaluokka-asetuksessa 768/2015 tarkoitettua lievää yleistä toiminnanvajausta eikä se ylitä vakuutusyhtiön korvaamaa haittaluokkaa 2. Lautakunta pitää suoritettua pysyvän haitan korvausta asianmukaisena eikä suosita siihen muutosta. 

D. Ansionmenetys 

Vakuutusyhtiö on korvannut A:n ansionmenetyksen työkyvyttömyysajalta 29.1. - 25.3.2018. Valituksessaan Vakuutuslautakunnalle A on kertonut, että hän on koulutukseltaan kätilö, sairaanhoitaja ja lymfaterapeutti. Väsyminen ja kivut sekä se, ettei A tunne enää vasemmalla kädellä samalla tavalla kuin aikaisemmin, hankaloittavat lymfaterapeutin työtä. Myös yövuorot ovat mahdottomia.

Vakuutuslautakunta toteaa, ettei sille ole esitetty selvitystä työkyvyttömyydestä tai ansionalenemasta 25.3.2018 jälkeen. Korvausta hakevan tulee osoittaa kärsimänsä vahingon määrä. Lautakunta toteaa, ettei sen käytettävissä olevilla selvityksillä ole aihetta suosittaa ansionmenetyksen korvaamista 25.3.2018 jälkeen. 

2. Lisäkilpirauhasen liikatoiminnan korvattavuus

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitetun selvityksen mukaan A:lla on Guillain-Barrén oireyhtymän toteamisen yhteydessä todettu myös lisäkilpirauhasen liikatoiminta, jonka on arvioitu täyttävän leikkaushoidon kriteerit. Lisäkilpirauhaset erittävät verenkiertoon parathormonia, joka säätelee kalsiumin aineenvaihduntaa. Liikatoiminnassa parathormonia erittyy liikaa ja veren kalsiumpitoisuus kohoaa. Liikatoiminta johtuu usein lisäkilpirauhasen hyvälaatuisesta rauhaskasvaimesta. Voimakas lisäkilpirauhasen liikatoiminta voi aiheuttaa oireina esimerkiksi väsymystä, heikkoutta, vatsakipuja, ummetusta, lihaskipuja ja muistihäiriöitä.

Vakuutuslautakunta katsoo, ettei lisäkilpirauhasen liikatoiminta ole todennäköisesti aiheutunut influenssarokotteesta eikä kyse siten tältä osin ole korvattavasta lääkevahingosta. 

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen. 

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

puheenjohtaja Norio
sihteeri Laine

Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila