Tapahtumatiedot

MT Oy oli sopinut vahinkoa kärsineiden kanssa heidän rakennushankkeeseensa liittyvästä LVI-urakasta tammikuussa 2015. Rakennuksen autotallin kattoterassilta oli havaittu vesivuotoja autotallin rakenteisiin loppukesällä 2016. Vuotojen aiheuttajaa oli selvitetty ja tilanteen pahennuttua talven 2018 aikana kattoterassin rakenteet oli purettu kauttaaltaan bitumieristeeseen saakka kesällä 2018. Kattoterassin rakenteiden avaamisen jälkeen kohteessa oli suoritettu tavarantarkastus syyskuussa 2018. Tavarantarkastuskertomuksessa, joka oli päivätty 20.02.2019, oli vuotojen aiheuttajaksi todettu se, että autotallirakennuksen kattoterassin rakenne ja sadevesikaivot oli toteutettu suunnitelmien ja määräysten sekä hyvän rakennustavan vastaisesti.

MT Oy:n toiminta on päättynyt konkurssiin loppuvuodesta 2017. MT Oy:n vastuuvakuutus on päättynyt vakuutusyhtiössä maaliskuussa 2017. Vahinkoa kärsineet ovat hakeneet korvausta MT Oy:n toiminnan vastuuvakuutuksesta elokuussa 2019. Vakuutusyhtiö on evännyt korvauksen sillä perusteella, että vahinkoa ei ole todettu vakuutuksen voimassaoloaikana eikä vahingosta ole ilmoitettu vaaditussa määräajassa. Lisäksi vakuutusyhtiö on katsonut, että kyse on vähitellen aiheutuneesta kosteusvahingosta, eikä toiminnan vastuuvakuutusta koskevien ehtojen mukaan vakuutuksesta korvata hitaasti ja vähitellen aiheutuneita kosteusvahinkoja. Vakuutusyhtiö on edelleen vedonnut vakuutusehtoihinsa todeten, ettei vakuutuksesta korvata kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet virheellisen tai puutteellisen työtuloksen korjaamisesta tai alkuperäisen toimeksiannon mukaisen työn uudelleen suorittamisesta. Ehtojen mukaan kustannuksia ei korvata, vaikka työn suorittaisi joku muu kuin vakuutettu.

Asiakkaan valitus

Asiakkaat (korvauksen hakijat) ovat tyytymättömiä vakuutusyhtiön päätökseen ja vaativat, että vakuutusyhtiö korvaa MT Oy:n suorittaman LVI-urakan virheistä aiheutuneet vahingot MT Oy:n toiminnan vastuuvakuutuksen perustella.

Selvitetyn perusteella MT Oy on hankkinut ja asentanut kohteen kattoterassille sinne soveltumattomat ja suunnitelmista poikkeavat sadevesikaivot, jotka eivät ole poisjohtaneet sadevesiä suunnitellusti. Tämän seurauksena sadevesiä on päätynyt rakennuksen rakenteisiin aiheuttaen merkittävää vahinkoa. Voimassa olevan oikeuden ja kuluttajansuojalain säännösten perusteella MT Oy on elinkeinonharjoittajana korvausvastuussa virheellisestä suorituksestaan aiheutuneista vahingoista.

Korvauksen hakijat ovat asiasta reklamoidessaan saaneet tietoonsa, että MT Oy:n toiminta on päättynyt konkurssiin loppuvuodesta 2017. Tämän takia ja vakuutussopimuslain 67 §:n perusteella vahinkoa kärsineet ovat tehneet vahingosta 9.8.2019 vastuuvahinkoilmoituksen MT Oy:n vakuutusyhtiölle. Vakuutussopimuslain 67 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan vahinkoa kärsineellä on vastuuvakuutuksessa oikeus vaatia vakuutussopimuksen mukainen korvaus suoraan vakuutuksenantajalta, jos vakuutettu on asetettu konkurssiin.

Vakuutusyhtiö on ensin sähköpostitse kieltäytynyt asian käsittelystä, mutta oikaisupyynnön jälkeen antanut asiassa 18.9.2019 kielteisen korvauspäätöksen. Päätöksessään vakuutusyhtiö on vedonnut toiminnan vastuuvakuutuksen ehtojen VA1 kohtien 1 ja 2.11 korvausrajoitusehtoihin.

Vakuutussopimuslain 3 §:n mukaan sopimusehto, joka poikkeaa vakuutussopimuslain säännöksistä muun vakuutetun tai vakuutuskorvaukseen oikeutetun kuin vakuutuksenottajan vahingoksi, on mitätön. Vakuutussopimuslain säännökset ovat siis pakottavia siten, että vakuutuksenantaja ja vakuutuksenottaja eivät voi vakuutusehdoilla tai sopimusehdoilla poiketa lain säännöksistä vakuutuskorvaukseen oikeutetun vahingoksi.

Vakuutussopimuslain 73 §:n mukaan vakuutussopimukseen perustuva korvausvaatimus on esitettävä vakuutuksenantajalle vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija on saanut tietää mahdollisuudestaan hakea korvausta ja joka tapauksessa kymmenen vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta tai vahinkoseuraamuksen aiheutumisesta. Korvauksen hakijat ovat saaneet tietää MT Oy:n suorituksen virheistä ja mahdollisuudesta hakea korvausta tavarantarkastuskertomuksen saatuaan helmikuussa 2019. Siten vahinkoilmoitus ja korvausvaatimus on tehty vakuutussopimuslaissa säädettyjen määräaikojen puitteissa.

Korvauksen hakijat toteavat, että vakuutusyhtiön vetoamat vastuuvakuutusehdot (VA1, kohdat 1 ja 5.1), joiden mukaan vahinko olisi tullut todeta vakuutuskauden aikana ja vahinkoilmoitus olisi tullut tehdä viimeistään kahdentoista kuukauden kuluessa vakuutuksen päättymispäivästä, ovat vakuutussopimuslain 3 §:n nojalla mitättömiä nyt käsillä olevassa tapauksessa. Lisäksi selvyyden vuoksi todetaan, että MT Oy:n virheellinen suoritus vakuutustapahtumana on tapahtunut vakuutuksen voimassaoloaikana ja virheistä aiheutuneita vahinkoja on todettu ennen vakuutuksen päättymistä 8.3.2017.

Vakuutusyhtiö on päätöksessään esittänyt, että kyse olisi vähitellen aiheutuneesta kosteusvahingosta, jotka eivät ole korvattavia vastuuvakuutusehtojen VA1 kohdan 2.11 perusteella.

Korvauksen hakijat toteavat, että FINEn ja Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä on noudatettu ehtojen sanamuodon mukaista tulkintaa. Ratkaisuissa, joissa FINE tai Vakuutuslautakunta ei ole suositellut hitaasti ja vähitellen aiheutuneiden kosteusvahinkojen korvaamista, on vakuutusehdoissa nimenomaisesti edellytetty, että myös vahingon syntyminen on tapahtunut äkillisesti, odottamattomasti ja nopeasti. Tällainen ehto löytyy esimerkiksi toisen vakuutusyhtiön toiminnan vastuuvakuutuksen vakuutusehdoista, joissa todetaan nimenomaisesti, että ”[l]isäksi edellytetään, että myös vahingon syntyminen edellä mainitut edellytykset täyttävän syyn seurauksena on tapahtunut äkillisesti, odottamattomasti ja nopeasti eikä perustu hitaaseen, vähitellen tapahtuvaan vaikutukseen tai jatkettuun tekoon tai laiminlyöntiin taikka muutoin toistuviin tapahtumiin.” Nyt käsillä olevaan tapaukseen sovellettavissa vakuutusehdoissa vastaava ehtoa ei ole.

Korvauksen hakijat toteavat, että vastuuvakuutusehtojen kohdassa 2.11 ei ole edellä kuvatun mukaisesti edellytetty, että myös kosteusvahingon aiheutuminen tulisi tapahtua äkillisesti ja odottamattomasti eikä perustuen hitaaseen tai vähitellen tapahtuvaan vaikutukseen. Kyseisen kohdan mukaan vakuutuksesta korvataan Euroopassa aiheutunut äkillinen ja odottamaton vahinko, jonka syynä on ollut vakuutetun vastuulla oleva satunnainen ja yksittäinen virhe tai laiminlyönti. Lisäksi kyseisen ehdon mukaan vahingon syy ei ole äkillinen eikä odottamaton, kun se perustuu esimerkiksi hitaaseen tai vähitellen tapahtuvaan vaikutukseen, jatkettuun tekoon tai laiminlyöntiin tai muutoin toistuviin tapahtumiin.

Korvauksen hakijoiden näkemyksen mukaan vakuutusehtojen kohdan 2.11 viimeisessä virkkeessä oleva käsite ”vahingon syy” tarkoittaa sananmukaisesti vahingon aiheuttajaa eikä vahingon aiheutumista. Siten kyseistä rajoitusehtoa ei voida sanamuotonsa perusteella tulkita niin, että sen perusteella vakuutuksesta ei korvata hitaasti ja vähitellen aiheutuneita kosteusvahinkoja.

Korvauksen hakijoiden näkemyksen mukaan on selvää, että käsillä olevassa tapauksessa vahingon syy on MT Oy:n vastuulla oleva virhe, mistä on aiheutunut sadevesien päätyminen rakennuksen rakenteisiin. Tällaisen vahingon syyn ei voida katsoa perustuvan hitaaseen tai vähitellen tapahtuvaan vaikutukseen, jatkettuun laiminlyöntiin tai muutoin toistuviin tapahtumiin. Asiassa ei ole merkitystä sillä, että aiheutuneet vahingot on voitu havaittu vasta myöhemmin ja vahingon syy on saatu selville vasta pitkähkön ajan kuluttua.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää asiakkaiden vaatimukset ja katsoo, että sen tekemä korvauspäätös on ollut oikea.

Korvauksen hakijoiden asiamies on lähettänyt 9.8.2019 vastuuvahinkoilmoituksen vakuutusyhtiölle. Vahinkoilmoituksen mukaan asiakkaat hakivat korvausta MT Oy:n 8.3.2017 päättyneestä vastuuvakuutuksesta. MT Oy:n toiminta on lakannut konkurssiin.

Vakuutussopimuslain 67 §:n mukaan vahinkoa kärsineellä on vastuuvakuutuksessa oikeus vaatia vakuutussopimuksen mukainen korvaus suoraan vakuutuksenantajalta, jos vakuutettu on asetettu konkurssiin. Edellä mainitun säännöksen perusteella vakuutusyhtiö on ottanut vahinkoilmoituksen käsiteltäväksi.

Vakuutussopimuslain 3 § mukaan sopimusehto, joka poikkeaa tämän lain säännöksistä muun vakuutetun tai vakuutuskorvaukseen oikeutetun vahingoksi, on mitätön. Momentista seuraa, ettei vakuutussopimukseen voida ottaa määräystä, joka saattaisi vakuutetun tai muun vakuutuskorvaukseen oikeutetun epäedullisempaan asemaan kuin laissa säädetään.

Vakuutuksenantajan korvausvelvollisuus vakuutussopimuslain 67 §:n mukaisissa tilanteissa määräytyy vakuutussopimuksen korvausehtojen mukaisesti. Vahingonkärsineen suora kanneoikeus ei muuta eikä laajenna vakuutuksenantajan myöntämää vastuuvakuutusta. Vakuutusyhtiöllä on siten oikeus vedota vakuutussopimukseen sisältyviin vakuutusehtoihin.

Vahinko ei ole todettu vakuutuksen voimassaoloaikana

Toiminnan vastuuvakuutuksesta korvataan ehtojen mukaan vakuutetussa toiminnassa toiselle aiheutetut henkilö- ja esinevahingot, kun vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa vahingosta ja vahinko on todettu vakuutuskauden aikana. Saadun selvityksen mukaan rakennuksen autotallin kattoterassilta on havaittu vesivuotoja rakenteisiin, joita on yritetty selvittää paikallisilla rakenneavauksilla ja tutkimuksilla kesällä 2016 ja 2017. Talven 2018 aikana tilanteen on havaittu pahentuneen merkittävästi ja vesivuotojen levinneen laajalle autotallirakennukseen sen autokatoksen, rampin ja ulkoseinän alueille. Kesällä 2018 kattoterassin rakenteet on purettu kauttaaltaan bitumieristeeseen saakka. Tavarantarkastus on suoritettu 14.9.2018 ja tavarantarkastuskertomus on laadittu helmikuussa 2019. Vahingonkärsineet ovat esittäneet reklamaation MT Oy:lle vasta 3.7.2019. MT Oy:n vakuutuskausi on päättynyt vakuutusyhtiössä jo 8.3.2017. Edellä kerrotut tapahtumankulut ja reklamaation esittämisajankohta huomioiden ei voida katsoa, että MT Oy:n tekemistä virheistä aiheutunut vahinko olisi todettu ennen vakuutuksen päättymistä 8.3.2017. Pelkästään ensimmäisiä havaintoja vesivuodoista ei voida vielä pitää ehtojen tarkoittamalla tavalla vahingon toteamisena.

Vahinkoilmoitusta ei ole tehty määräajassa

Vakuutusehtojen mukaan vastuuvakuutusturvan päätyttyä on vahinkoilmoitus tehtävä viimeistään kahdentoista (12) kuukauden kuluessa vakuutuksen päättymispäivästä. Tässä tapauksessa vahinkoilmoitus on tehty vakuutusyhtiöön yli kaksi vuotta vakuutusturvan päättymisen jälkeen. Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan edellä mainittu ehto ei ole vakuutussopimuslain 3 §:n mukaan mitätön, sillä se ei poikkea vakuutussopimuslain säännöksistä. Ehto koskee nimenomaisesti tilannetta, kun vakuutuksenottajan vastuuvakuutusturva on päättynyt.

Soveltuvat rajoitusehdot

Lisäksi toiminnan vastuuvakuutuksesta ei ehtojen mukaan korvata vahinkoa, joka on aiheutunut kosteudesta tai sade-, sulamis-, jäte- tai viemäriveden aiheuttamasta tulvimisesta. Vakuutuksesta voidaan kuitenkin korvata äkillinen ja odottamaton vahinko, jonka syynä on vakuutetun vastuulla oleva satunnainen ja yksittäinen virhe tai laiminlyönti taikka rakennukseen, laitokseen tai laitteeseen vakuutetun korvausvastuun perustavasta syystä äkillisesti ja odottamatta syntynyt vika tai puute ja joka on todettu viimeistään 14 vuorokaudessa ja siitä on ilmoitettu vakuutusyhtiölle viimeistään 60 vuorokaudessa kosteuden tai tulvimisen alkamisesta. Vahingon syy ei ole äkillinen eikä odottamaton, kun se perustuu esimerkiksi hitaaseen tai vähitellen tapahtuvaan vaikutukseen, jatkettuun tekoon tai laiminlyöntiin tai muutoin toistuviin tapahtumiin.

Reklamaation mukaan MT Oy on hankkinut ja asentanut kohteen kattoterassille sinne soveltumattomat ja suunnitelmista poikkeavat sadevesikaivot. Vääränlaisten kaivojen takia sadevesien poisjohtuminen ei ole toiminut suunnitelmien mukaisesti, minkä seurauksena sadevesiä on päätynyt rakennuksen rakenteisiin aiheuttaen vahinkoa. Kyse on siten vähitellen aiheutuneesta kosteusvahingosta. Vahingon syynä saattaa olla vakuutusehdoissa tarkoitettu satunnainen tai yksittäinen virhe tai laiminlyönti. Virheen aiheuttama kosteusvahinko ei ole kuitenkaan aiheutunut äkillisesti, vaan kyse on rajoitusehdon tarkoittamalla tavalla hitaasti ja vähitellen syntyneestä vahingosta. Vakuutuslautakunta on muun muassa ratkaisusuosituksessa VKL 638/15 vahvistanut edellä mainitun tulkinnan. Toiminnan vastuuvakuutusta koskevien ehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata hitaasti ja vähitellen aiheutuneita kosteusvahinkoja.

Lisäksi vahinkoa ei ole todettu eikä ilmoitettu vakuutusyhtiölle ehdossa säädetyissä määräajoissa. Vakuutuksesta ei myöskään korvata kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet virheellisen tai puutteellisen työtuloksen korjaamisesta tai alkuperäisen toimeksiannon mukaisen työn uudelleen suorittamisesta. Kustannuksia ei korvata, vaikka työn suorittaisi joku muu kuin vakuutettu.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko ilmennyt vahinko todettu vakuutuksen voimassa ollessa sekä siitä, onko korvausvaatimus vakuutusyhtiölle esitetty vakuutusehtojen mukaisessa määräajassa. Asiassa on lisäksi kyse siitä, onko kyseessä ollut vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla sellaisesta kosteusvahingosta, joka on perustunut hitaaseen tai vähitellen tapahtuvaan vaikutukseen.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Lainkohdat

Vakuutussopimuslaki (543/1994)

3 § (426/2010)

Sopimusehto, joka poikkeaa tämän lain säännöksistä muun vakuutetun tai vakuutuskorvaukseen oikeutetun kuin vakuutuksenottajan vahingoksi, on mitätön.

Sopimusehto, joka poikkeaa tämän lain säännöksistä vakuutuksenottajan vahingoksi, on mitätön kuluttajaa kohtaan sekä sellaista muuta luonnollista henkilöä taikka oikeushenkilöä kohtaan, joka huomioon ottaen hänen elinkeinotoimintansa tai muun toimintansa laatu ja laajuus sekä olosuhteet muutoin on vakuutuksenantajan sopijapuolena rinnastettavissa kuluttajaan. Mitä tässä momentissa säädetään, ei koske ryhmävakuutusta.

Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei koske luotto- tai takausvakuutusta, elinkeinonharjoittajan ottamaa meri- tai muuta kuljetusvakuutusta eikä elinkeinonharjoittajan ottamaa vakuutusta, jonka kohteena on ilma-alus.

67 §

Vahinkoa kärsineellä on vastuuvakuutuksessa oikeus vaatia vakuutussopimuksen mukainen korvaus suoraan vakuutuksenantajalta, jos:

1) vakuutuksen ottaminen on perustunut lakiin tai viranomaisen määräykseen;

2) vakuutettu on asetettu konkurssiin tai on muutoin maksukyvytön; tai

3) vastuuvakuutuksesta on ilmoitettu vakuutetun elinkeinotoimintaa koskevassa markkinoinnissa.

Jos vakuutuksenantajalle esitetään korvausvaatimus, vakuutuksenantajan tulee ilmoittaa tästä vakuutetulle ilman aiheetonta viivytystä sekä varata hänelle tilaisuus esittää selvitystä vakuutustapahtumasta. Vakuutetulle on myös lähetettävä tieto asian myöhemmästä käsittelystä.

Jos vakuutuksenantaja hyväksyy vahinkoa kärsineen korvausvaatimuksen, hyväksyminen ei sido vakuutettua.

73 § (426/2010)

Vakuutussopimukseen perustuva korvausvaatimus on esitettävä vakuutuksenantajalle vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija on saanut tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Korvausvaatimus on joka tapauksessa esitettävä kymmenen vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta tai, jos vakuutus on otettu henkilövahingon tai vahingonkorvausvelvollisuuden varalta, vahinkoseuraamuksen aiheutumisesta. Korvausvaatimuksen esittämiseen rinnastetaan ilmoituksen tekeminen vakuutustapahtumasta.

Jos korvausvaatimusta ei esitetä 1 momentissa säädetyssä ajassa, korvauksenhakija menettää oikeutensa korvaukseen.

Vakuutusehdot

VA1 Toiminnan vastuuvakuutus
1 Korvattavat vahingot
Toiminnan vastuuvakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutetut henkilö- ja esinevahingot, kun
- vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa vahingosta
- vahinko on todettu vakuutuksen aikana ja
- vahinko koskee voimassaoloalueella siihen kuuluvissa maissa voimassa olevan oikeuden mukaan käsiteltäviä korvausvaatimuksia.

2 Toiminnan vastuuvakuutuksen korvausrajoitukset
2.11 Kosteus ja tulviminen
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut kosteudesta tai sade-, sulamis-, jäte- tai viemäriveden tulvimisesta.

Vakuutuksesta korvataan kuitenkin Euroopassa aiheutunut äkillinen ja odottamaton vahinko,
- jonka syynä on ollut vakuutetun vastuulla oleva satunnainen ja yksittäinen virhe tai laiminlyönti taikka rakennukseen, laitokseen tai laitteeseen vakuutetun korvausvastuun perustavasta syystä äkillisesti ja odottamatta syntynyt vika tai puute ja
- joka on todettu viimeistään neljässätoista (14) vuorokaudessa ja siitä on ilmoitettu vakuutusyhtiölle viimeistään kuudessakymmenessä (60) vuorokaudessa kosteuden tai tulvimisen alkamisesta.
Vahingon syy ei ole äkillinen eikä odottamaton, kun se perustuu esimerkiksi
- hitaaseen tai vähitellen tapahtuvaan vaikutukseen,
- jatkettuun tekoon tai laiminlyöntiin tai
- muutoin toistuviin tapahtumiin.

4 Vastuuvakuutusten yhteiset korvausrajoitukset
Vastuuvakuutuksesta ei korvata kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet virheellisen tai puutteellisen työtuloksen korjaamisesta tai alkuperäisen toimeksiannon mukaisen työn uudelleen suorittamisesta. Kustannuksia ei korvata, vaikka työn suorittaisi joku muu kuin vakuutettu.

5 Vastuuvakuutusten korvaussäännökset
5.1. Vahingosta ilmoittaminen
Vahinkoilmoitus on tehtävä vakuutusyhtiölle välittömästi ja viimeistään yhden (1) vuoden kuluessa siitä, kun korvauksenhakija on saanut tietää vastuuvakuutuksen voimassaolosta ja yksilöidystä korvausvaatimuksesta.

Vahinkoilmoitus on joka tapauksessa tehtävä kolmen (3) vuoden kuluessa vahinkoseuraamuksen aiheutumisesta vahingonkärsineelle.

Vastuuvakuutusturvan päätyttyä on vahinkoilmoitus tehtävä viimeistään kahdentoista (12) kuukauden kuluessa vakuutuksen päättymispäivästä.

Jos vahinkoilmoitusta ei tehdä vakuutusyhtiölle edellä mainituissa määräajoissa, korvauksenhakija menettää oikeutensa korvaukseen.

Asian arviointi

Tapauksessa vakuutettu, MT Oy oli sopinut vahinkoa kärsineiden kanssa heidän rakennushankkeeseensa liittyvästä LVI-urakasta tammikuussa 2015. Rakennuksen autotallin kattoterassilta oli havaittu vesivuotoja autotallin rakenteisiin loppukesällä 2016. Vuotojen aiheuttajaa oli selvitetty ja tilanteen pahennuttua talven 2018 aikana kattoterassin rakenteet oli purettu kauttaaltaan bitumieristeeseen saakka kesällä 2018. Kattoterassin rakenteiden avaamisen jälkeen kohteessa oli suoritettu tavarantarkastus 14.09.2018. Tavarantarkastuskertomuksessa, joka oli päivätty 20.02.2019, oli vuotojen aiheuttajaksi todettu se, että autotallirakennuksen kattoterassin rakenne ja sadevesikaivot oli toteutettu suunnitelmien ja määräysten sekä hyvän rakennustavan vastaisesti.

Vääränlaisten kattoterassin sadevesikaivojen takia sade- ja sulamisvesien pinta oli päässyt nousemaan kattoterassin rakenteessa siten, että kattoterassin rakenne oli toiminut allasrakenteena ja vesi oli kyllästyttänyt koko kattoterassirakenteen eristyksineen siihen korkeuteen asti, mihin vedeneriteen seinille- eli reunoillenostot ylettyivät. Vettä oli päässyt valumaan kattoterassin alapuolisiin rakenteisiin ja autotallin seinärakenteisiin vedenpinnan noustua seinillenostojen yli, mikä oli aiheuttanut veden valumisen seinärakenteisiin ja muun muassa rakennuksen julkisivurappauksen vaurioitumisen. Lisäksi kattoterassin vedeneriste oli repeytynyt ja vaurioitunut sen päällä olleen veden jäätyessä, mistä oli aiheutunut lisää vuotoja rakennuksen muihin rakenteisiin.

MT Oy:n toiminta on päättynyt konkurssiin loppuvuodesta 2017. MT Oy:n vastuuvakuutus vakuutusyhtiössä on päättynyt 8. maaliskuuta 2017. Vahinkoa kärsineet ovat hakeneet korvausta MT Oy:n toiminnan vastuuvakuutuksesta elokuussa 2019.

Vakuutusyhtiö on vedonnut vastineessaan siihen, ettei vahinkoa ole todettu vakuutusehtojen edellyttämin tavoin vakuutuskauden aikana eikä vahinkoilmoitusta ole tehty vakuutusehtojen edellyttämin tavoin 12 kuukauden kuluessa vakuutuksen päättymispäivästä. Lisäksi vakuutusyhtiö on katsonut, että kyse on vähitellen aiheutuneesta kosteusvahingosta, eikä toiminnan vastuuvakuutusta koskevien ehtojen mukaan vakuutuksesta korvata hitaasti ja vähitellen aiheutuneita kosteusvahinkoja. Vakuutusyhtiö on edelleen vedonnut vakuutusehtoihinsa todeten, ettei vakuutuksesta korvata kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet virheellisen tai puutteellisen työtuloksen korjaamisesta tai alkuperäisen toimeksiannon mukaisen työn uudelleen suorittamisesta. Kustannuksia ei korvata, vaikka työn suorittaisi joku muu kuin vakuutettu.

Asiakkaat ovat katsoneet, että vakuutusehdot, joissa on edellytetty vahingon toteaminen vakuutuskauden aikana ja vahinkoilmoituksen tekeminen 12 kuukauden kuluessa vakuutuksen päättymispäivästä, ovat mitättömiä vakuutussopimuslain 3 §:n nojalla. Asiakkaiden mukaan kyse ei ole ollut vähitellen aiheutuneesta kosteusvahingosta.

Onko vahinko todettu vakuutuksen aikana?

Vakuutusehtojen mukaan toiminnan vastuuvakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutetut henkilö- ja esinevahingot, kun vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa vahingosta, vahinko on todettu vakuutuksen aikana ja vahinko koskee voimassaoloalueella siihen kuuluvissa maissa voimassa olevan oikeuden mukaan käsiteltäviä korvausvaatimuksia.

Vakuutussopimuksessa määritellään vakuutustapahtuman ajallinen kohdistaminen vakuutuskauteen. Vastuuvakuutuksissa kohdistamissäännöt yleensä ovat joko aiheuttamis-, sattumis-, toteamis- tai ilmoitusperiaatteen mukaisia.

Tässä asiassa vakuutusturva kattaa vahinkoja toteamis- eli ilmenemisperiaatteen mukaisesti eli vakuutus korvaa vakuutuksen voimassaoloaikana todettuja vahinkoja. Vakuutusehdon sanamuodon mukaan ratkaisevaa on itse vahingon toteaminen. Merkitsevää ei sen sijaan ole se, milloin vahingosta vastuullinen taho voidaan vahvistaa, milloin vahingosta esitetään vakuutettua kohtaan korvausvaatimus taikka milloin vahingon aiheuttanut toimenpide tai laiminlyönti oli tapahtunut. MT Oy:n vastuuvakuutus vakuutusyhtiö on päättynyt 8. maaliskuuta 2017. Jotta vahinko voisi tulla korvattavaksi tästä vakuutuksesta, olisi vahinko tullut todeta vakuutuksen voimassa ollessa eli ennen 8. maaliskuuta 2017.

Ratkaisusuosituspyyntöön liitetyn tavarantarkastuskertomuksen mukaan kattoterassin vesivuoto oli havaittu ensimmäisen kerran talven 2015–2016 jälkeen viemäriputken vierestä. Vesivuoto oli suuntautunut autotallin oikeanpuoleiseen seinään. Vesivuodon syyksi oli tuolloin epäilty viemäriputkien vierestä tehtyjä reikiä, jotka oli porattu jälkikäteen putken lämmityskaapelia varten. Vuonna 2016 porauskohta oli avattu ja kaivot oli kuvattu. Tällöin ei kuitenkaan ollut havaittu minkäänlaista vuotoa, vaikka vettä oli laskettu määrällisesti huomattavan paljon. Vesivuodon syytä oli edelleen selvitetty ja tutkittu vuonna 2017, jolloin oli pohdittu koko terassin rakenteiden avaamista, mutta oli kuitenkin päädytty ensin poistamaan terassilla olevat valaisimet. Talven 2017–2018 aikana tilanne oli pahentunut nopeasti ja vuoto oli levinnyt laajasti autokatokseen, rampin alueelle ja autotallin ulkoseinälle. Vuoden 2018 kesällä terassin rakenteita oli avattu ja purettu kauttaaltaan bitumieristeeseen saakka. Suoritetussa terassin rakenteiden avauksessa oli havaittu, että rakennussuunnitelmista poiketen rakenteen kallistusvalu oli puuttunut ja bitumieriste oli osittain irti alustastaan. Samalla oli havaittu, että suoraan ontelolaattaan kiinnitetty bitumi oli osittain revennyt ja siten aiheuttanut vesivuodon. Myös sillan huovan kääntötuki oli puuttunut. Lisäksi listoitus huovan ja rappauksen rajasta oli puuttunut. Rakenteiden purkamisen jälkeen oli voitu todeta, että lämmitysjohtojen porauksilla ei ole ollut vaikutusta ilmenneisiin vesivuotoihin. Rakenteiden avauksien jälkeen oli havaittu kallistusvalujen puuttumisen takia sadeveden kuormitusta myös kattorakenteiden kaikille seinien osille. Veden ja kosteuden aiheuttamia jälkiä ja pinnoitteiden irtoamisia oli esiintynyt eri puolilla rakennuksen ulkoseiniä sekä autotallin sisätiloissa.

Asiakkaiden kertomuksen sekä tavarantarkastuskertomuksen mukaan kattoterassin vesivuoto oli havaittu ensimmäisen kerran talven 2015–2016 jälkeen. Syyksi oli epäilty tuolloin lämmityskaapelia varten tehtyjä reikiä, jotka olivat viemäriputkien vieressä. Asiaa oli selvitetty vuoden 2016, mutta syy ei ollut selvinnyt. Vesivuodon syytä oli edelleen selvitetty vuonna 2017, mutta tarkempaa ajankohtaa vuoden 2017 toimenpiteille ei ole kertomuksissa annettu. Vuoto on sittemmin pahentunut ja kesällä 2018 rakenteita oli purettu laajemmin ja syksyllä 2018 oli suoritettu tavarantarkastus, josta raportti oli annettu helmikuussa 2019. Rakenteiden avaamisen ja tavarantarkastuksen myötä vahingon syy ja laajuus on selvinnyt lopullisesti, minkä jälkeen asiakkaat ovat tehneet reklamaation MT Oy:lle.

Tavarantarkastuskertomuksen mukaan kattoterassin vesivuoto oli havaittu ensimmäisen kerran talven 2015–2016 jälkeen viemäriputken vierestä. Tähän perustuen Vakuutuslautakunta katsoo asiassa selvitetyn, että vahinko on todettu vakuutuskauden aikana, ennen vakuutuksen päättymistä 8.3.2017. Merkitystä asiassa ei ole sillä, että vahinko on pahentunut vuosien aikana eikä sillä, että vahingonaiheuttaja on selvinnyt vasta myöhemmin. Jos vesivahingon syytä ei pystytä välittömästi havaitsemaan, on luonnollista, että vahinko voi ajan kuluessa edetä ja pahentua. Tämä ei kuitenkaan vaikuta vahingon ensimmäiseen havaitsemiseen. Asiassa ei myöskään ole merkitystä sillä, että asiakkaat ovat tehneet reklamaation MT Oy:lle 3.7.2019. Reklamaatiovelvollisuuden alkuajankohta on eri kuin vahingon ilmenemisajankohta. Kohtuullisen reklamaatioajan ajankohdan alkamisessa olennaista on ajankohta, jolloin asiakas on käsittänyt tai hänen olisi pitänyt käsittää, että myydyssä tuotteessa tai palveluksessa on jotakin vikaa. Nyt käsillä olevassa tapauksessa asiakkaat eivät ole vielä vuonna 2016 tienneet, mikä on ollut ilmenneen vahingon syy tai aiheuttaja.

Onko vahinkoilmoitus tehty vakuutusehtojen edellyttämässä ajassa?

Vakuutusehtojen mukaan vastuuvakuutusturvan päätyttyä on vahinkoilmoitus tehtävä viimeistään 12 kuukauden kuluessa vakuutuksen päättymispäivästä. Jos vahinkoilmoitusta ei tehdä vakuutusyhtiölle edellä mainitussa määräajassa, korvauksenhakija menettää oikeutensa korvaukseen.

MT Oy:n vastuuvakuutus vakuutusyhtiössä on päättynyt 8. maaliskuuta 2017. Vahinkoa kärsineet ovat hakeneet korvausta MT Oy:n toiminnan vastuuvakuutuksesta elokuussa 2019 eli yli kaksi vuotta vakuutuksen päättymisen jälkeen.

Asiakkaat ovat katsoneet, että vakuutusyhtiön soveltamaa vakuutusehtoa on pidettävä siinä korvausvaatimuksen esittämiselle asetetun määräajan osalta vakuutussopimuslain 73 §:n vastaisena ja kyseistä lainkohtaa sovellettava asiaan asiakkaiden hyväksi pakottavana ja vakuutussopimuksen ehdot syrjättävänä.

Vakuutussopimuslain 3 §:n 1 momentin mukaan sopimusehto, joka poikkeaa tämän lain säännöksistä muun vakuutetun tai vakuutuskorvaukseen oikeutetun kuin vakuutuksenottajan vahingoksi, on mitätön.

Käsiteltävässä asiassa asiakkaat ovat vahinkoa kärsineitä ja lähtökohtaisesti vakuutuskorvauksen hakemiseen oikeutettuja konkurssiin ajautuneen yrityksen vastuuvakuutuksen perusteella. Edellä mainitun 3 pykälän 1 momentti on sinänsä sanamuodoltaan selvä, ja toisin kuin pykälän 2 momentissa 1 momentin soveltamisalaa ei ole määritelty siinä mainittujen korvauksensaajien henkilökohtaisten ominaisuuksien tai muiden olosuhteiden perusteella. Säännöksen soveltamisala on perustettu säännöksessä mainittujen tahojen asemaan muuna kuin vakuutuksenantajan välittömänä sopimuskumppanina. Tällainen muu vakuutettu tai korvauksen saaja ei välittömien sopimusosapuolten tavoin voi nimenomaisesti vaikuttaa ja sopia vakuutussopimuksessa noudatetuista ehdoista, menettelytavoista ja mahdollisista erityisistä velvoitteista. Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan vakuutussopimuslain 3 §:n 1 momentin säännöksellä onkin ensisijassa pyritty takaamaan myös viimeksi mainitussa asemassa oleville korvauksen hakijoille lain mukainen vähimmäissuoja. Näin ollen vakuutussopimuslakia on sovellettava pakottavana asiakkaiden ja vakuutusyhtiön välisessä vakuutussuhteessa.

Vakuutussopimuslain 73 §:n 1 momentin mukaan vakuutussopimukseen perustuva korvausvaatimus on esitettävä vakuutuksenantajalle vuoden kuluessa siitä, kun korvauksen hakija on saanut tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Korvausvaatimus on joka tapauksessa esitettävä kymmenen vuoden kuluessa vakuutustapahtumasta tai, jos vakuutus on otettu henkilövahingon tai vahingonkorvausvelvollisuuden varalta, vahinkoseuraamuksen aiheutumisesta. Korvausvaatimuksen esittämiseen rinnastetaan ilmoituksen tekeminen vakuutustapahtumasta. Saman pykälän 2 momentin mukaan jos korvausvaatimusta ei esitetä 1 momentissa säädetyssä ajassa, korvauksen hakija menettää oikeutensa korvaukseen.

Vakuutusehto, jonka mukaan vastuuvakuutusturvan päätyttyä on vahinkoilmoitus tehtävä viimeistään 12 kuukauden kuluessa vakuutuksen päättymispäivästä, on ns. claims made -ehto. Ehdon tarkoituksena on muun muassa suojata vakuutuksenantajaa pitkän ajan kuluessa kehittyvien vahinkojen riskeiltä ja selkeyttää vakuutustapahtuman näyttömahdollisuuksia.

Vakuutuslautakunta on ratkaisussaan FINE-019836 (2020) katsonut, että claims made -ehto, jonka mukaan vakuutuksesta korvataan ne ehdoissa tarkemmin määritellyt vahingot, joista on esitetty korvausvaatimus vakuutettua kohtaan vakuutuskauden aikana ja joista on kirjallisesti ilmoitettu vakuutusyhtiölle joko vakuutusaikana tai kuudenkymmenen päivän kuluessa vakuutuskauden päättymisestä, on ollut vakuutettua kohtaan vakuutussopimuslain 3 §:n 1 momentin nojalla mitätön siltä osin kuin se on poikennut vakuutussopimuslain 73 §:n mukaisesta vuoden määräajasta.

Nyt käsillä olevassa tapauksessa korvausvaatimus on ehtojen mukaan esitettävä 12 kuukauden kuluessa vakuutuksen päättymisestä. Vakuutussopimuslain 73 §:n mukainen vanhentumisaika on niin ikään yksi vuosi. Olennaista on kuitenkin se, että vakuutussopimuslain 73 §:n mukaan vanhentuminen alkaa siitä, kun korvauksen hakija on saanut tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta. Vaikka vahinko olisi ilmennyt vakuutuskauden aikana, on mahdollista, että vahinkoa kärsinyt on saanut tietää vakuutustapahtumasta eli vahingonkorvausvelvollisuuden aktualisoitumisesta vasta myöhemmin, kuten nyt käsillä olevassa tapauksessa on laita.

Vakuutusehdon soveltaminen johtaisi siihen, että vahinkoa kärsineiden oikeus korvaukseen on lakannut jo aiemmin kuin vakuutussopimuslain 73 §:n edellyttämässä vanhentumisajassa. Tällöin korvaukseen oikeutettu joutuu huonompaan asemaan kuin mitä vakuutussopimuslaissa säädetään. Vakuutusehdolla on siten tosiasiassa puututtu vakuutukseen sovellettavassa pakottavassa laissa vahinkoa kärsineiden ja korvaukseen oikeutettujen hyväksi määrättyyn korvaushakemuksen tekemistä koskevaan määräaikaan. Tämän vuoksi Vakuutuslautakunta katsoo, että määräaikaa koskeva vakuutusehto on vakuutussopimuslain 3 §:n 1 momentin nojalla mitätön siltä osin kuin se poikkeaa vakuutussopimuslain 73 §:n mukaisesta vuoden määräajasta.

Tapauksessa korvauksen hakijat ovat saaneet tietää MT Oy:n suorituksen virheistä ja mahdollisuudesta hakea korvausta tavarantarkastuskertomuksen saatuaan helmikuussa 2019. Korvausvaatimus on tehty vakuutusyhtiölle elokuussa 2019. Siten vahinkoilmoitus ja korvausvaatimus on tehty vakuutussopimuslaissa säädettyjen määräaikojen puitteissa.

Onko kyseessä ollut sellainen kosteusvahinko, jonka syy on perustunut hitaasti tai vähitellen aiheutuneeseen vaikutukseen?

Vakuutusyhtiö on edelleen vedonnut siihen, että kyseessä on ollut sellainen kosteudesta aiheutunut vahinko, joka ei ole ollut äkillinen ja odottamaton. Vakuutusehtojen mukaan vahingon syy ei ole äkillinen eikä odottamaton, kun se perustuu esimerkiksi hitaaseen tai vähitellen tapahtuvaan vaikutukseen.

Lautakunnan käytettävissä olevasta selvityksestä käy ilmi, että vahinko on johtunut virheellisesti tehdystä LVI-asennustyöstä ja vääristä rakenteiden osista. Vahingon syynä saattaa siten olla vakuutusehdoissa tarkoitettu satunnainen tai yksittäinen virhe tai laiminlyönti. Vakuutusehtojen mukaan korvauksen edellytyksenä on kuitenkin se, että vahingon syntyminen on tapahtunut äkillisesti ja odottamattomasti. Lautakunnan saaman selvityksen mukaan LVI-urakka oli tehty vuoden 2015 aikana ja vesivuoto oli havaittu ensimmäisen kerran talven 2015–2016 jälkeen. Vahinko oli ilmennyt myös tämän jälkeen ja pahentunut talven 2017–2018 aikana. Tuolloin vuoto oli levinnyt laajasti autokatokseen, rampin alueelle ja autotallin ulkoseinälle. Kesällä vuonna 2018 terassin rakenteita oli avattu ja purettu kauttaaltaan bitumieristeeseen saakka. Vahingon syy oli selvinnyt tavarantarkastuksessa, josta oli annettu kertomus helmikuussa 2019.

Lautakunta katsoo, ettei virheen aiheuttama kosteusvahinko ole syntynyt äkillisesti vaan kyseessä on ollut rajoitusehdon tarkoittamalla tavalla hitaasti ja vähitellen syntynyt ja edennyt vahinko, joka on syntynyt sitä mukaa, kun vettä on satanut ja lunta sulanut ja valunut rakenteisiin. Näin ollen vakuutusyhtiöllä ei ole asiassa korvausvelvollisuutta. Asian ratketessa ehtokohdan 2.11 soveltamiseen Vakuutuslautakunta ei ota kantaa korvausrajoitusten ehtokohdan 4 soveltumiseen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä asianmukaisena eikä suosita siihen muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Luukkonen Yli-Rahnasto

Jäsenet:
Alinentalo-Pelttari
Hirviniemi
Korpiola
Rusanen