Haku

FINE-027043

Tulosta

Asianumero: FINE-027043 (2020)

Vakuutuslaji: Kotivakuutus

Ratkaisu annettu: 09.06.2020

Vuotovahinko. Metallikudosletkujen liitospäiden syöpyminen. Lattiakaivollinen tila. Rakennusmääräykset. Oliko vahinko korvattava?

Tapahtumatiedot

Asiakkaan omakotitalossa (rv. 1990) havaittiin vuotovahinko lokakuussa 2019. Vahinkokartoitusraportin mukaan käyttöveden suodatinlaitteen kaksi letkua olivat vuotaneet. Toisessa letkussa oli kartoitushetkellä syöpymä liitososassa ja toisen letkun liitos oli syöpynyt kokonaan. Myös paisuntasäiliön kyljessä oli vuotava syöpymä keskellä säiliötä. Vesilaitteistot sijaitsivat kodinhoitohuoneen yhteydessä olevassa teknisessä tilassa. Rakennuksen alapohja ja seinien alaosia oli kastunut vuotojen vuoksi kodinhoitohuoneesta, pesuhuoneesta, saunasta, eteisestä ja teknisestä tilasta. Vahinkokartoitusraportin mukaan paisuntasäiliön pohjassa oli vuosiluku 2007. Raportin mukaan vuotaneet letkut oli ilmeisesti vaihdettu samalla kun säiliö oli uusittu.

Paikalla käyneen putkiasentajan lausunnon mukaan vuonna 2017 asennetut kudosletkut olivat syöpyneet veden kovuudesta johtuen niin, että paineisku on rikkonut liitospään. Lausunnon mukaan letkuissa ei ollut tyyppihyväksyntämerkintää, josta olisi voinut varmistaa letkujen sinkkikadon kestävyyden. Järjestelmässä oli käytetty osia, joissa ei ollut tyyppihyväksyntää. Painesäiliö oli lämmitysjärjestelmän paineastia. Lausunnon mukaan nämä osat tuli uuden vahingon välttämiseksi vaihtaa, mutta nämä poikkeamat eivät kuitenkaan olleet aiheuttaneet nykyistä vahinkoa.

Asiakas haki korvausta vahingosta aiemmasta kotivakuutuksestaan. Vakuutusyhtiö antoi tammikuussa 2020 vahingosta kielteisen päätöksen. Vakuutusyhtiö vetosi kotivakuutuksen rajoitusehtoihin, joiden mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut valmistus- tai aineviasta, eikä vahinkoja jotka aiheutuvat rakennus-, asennus- tai työvirheestä. Päätöksen mukaan korvauspiirin ulkopuolelle jäävät myös vähitellen tapahtuneesta ilmiöstä aiheutuneet vahingot. Vakuutusyhtiö totesi, ettei kudosletkun sopivuutta suodatusjärjestelmään voitu todentaa tyyppihyväksyntämerkinnän puuttuessa. Lisäksi teknisen tilan lattiakaivon tarkoituksena oli kerätä ja ohjata vedet viemäriin, ja lattiassa tulisi olla kallistukset määräysten edellyttämällä tavalla. Vakuutusyhtiö katsoi, ettei tapauksessa ollut osoitettu vakuutusehdoissa mainittua äkillistä ja ennalta arvaamatonta vakuutustapahtumaa.

Vahingosta oli ilmoitettu myös toiseen vakuutusyhtiöön, jossa asiakkaan kotivakuutus oli alkanut elokuussa 2019. Tämä vakuutusyhtiö katsoi, että vuoto oli alkanut jo useita kuukausia ennen vahingon havaitsemista. Elokuussa 2019 alkanut kotivakuutus ei ollut ollut voimassa vahingon tapahtumahetkellä.

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

Asiakas vaatii korvausta vahingosta.

Vakuutusyhtiö katsoo, että kyseessä on tyyppihyväksyntämerkintöjen puuttuessa asennusvirheen suora seuraus. Käytetyt kudosletkut eivät ole olleet käyttökohteeseen soveltuvia, jolloin syöpyminen on edennyt hitaasti ja vähitellen kolmen vuoden aikana niiden asennuksesta. Syöpyminen on hitaasti vähitellen tapahtuva ilmiö, joka ei kuulu vakuutuksen korvauspiiriin. Käytettäessä sellaisesta materiaalista valmistettua letkua, joka ei kestä veden ominaisuuksia, letkun rikkoutumista ei myöskään voida pitää ennalta arvaamattomana tapahtumana.

Vakuutusyhtiö tuo esiin myös lattiakaivollisen huonetilan lattian toteutustavan ja toteaa, että rakennusvuonna 1990 ja sitä ennen on lattian vedeneristämiselle asetettu vaatimuksia. Suomen Rakentamismääräyskokoelman osan D1 vuodelta 1987 ohjeiden mukaan huonetiloissa, joissa on lattiakaivo, tulee huonetilan lattian olla vedenpitävä ja kaivon tulee olla liitetty vesitiiviisti lattian vedenpitävään kerrokseen. Vakuutusyhtiö katsoo, että jos lattian vedeneristys olisi toteutettu oikein, ei rakenteiden kastumista olisi tapahtunut. Vakuutusyhtiö katsoo, että vahinkoa ei voida pitää äkillisenä ja ennalta arvaamattomana tapahtumana. Lisäksi vakuutuksen rajoitusehdoissa on rajattu korvauspiirin ulkopuolelle vahingot, jotka aiheutuvat syöpymisestä tai rakennus- tai asennusvirheestä.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Kotivakuutusehtojen (voimassa 1.1.2019 alkaen) kohdan 3.1 mukaan laaja kotivakuutus korvaa äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneet suoranaiset esinevahingot. […] Tyypillisiä korvattavia vahinkoja ovat palovahingot, sähköilmiö- ja vuotovahingot, varkaudet, murrot, ilkivalta- ja myrskyvahingot sekä rikkoutumisvahingot.

Vakuutusehtojen kohdan 4.7 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut rakennukselle tai irtaimelle omaisuudelle itselleen tavanomaisesta käytöstä, kulumisesta, naarmuuntumisesta, kolhiintumisesta, syöpymisestä, ruostumisesta, lahoamisesta, pilaantumisesta, materiaalien luonnollisesta heikkenemisestä tai muusta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä.

Vakuutusehtojen kohdan 4.12 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut rakennukselle tai irtaimistolle itselleen

-    suunnittelu-, asennus-, käsittely-, käyttö-, toimitus- tai työvirheestä
-    rakenne-, valmistus- tai aineviasta
-    perustamis- tai rakennusvirheestä taikka rakentamismääräysten,  ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta
-    rakenteen tai asennuksen keskeneräisyydestä tai puutteellisuudesta
-    kun vesi on päässyt rakenteisiin lattiakaivon tai sen korokerenkaan
-    tai märkätilan putkiläpivientien vuotamisesta
-    tai vedeneristyksen puutteellisuudesta
-    vesistö- tai merivesitulvasta tai niiden seurauksena jäiden liikkumisesta, jos rakennus on rakennettu ilman laissa säädettyä lupaa tai luvan vastaisesti.

Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D1 Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot (tullut voimaan 1.7.1987) kohdan 3.2 Viemäröinnin järjestely mukaan sellaisissa huonetiloissa, joissa on lattiakaivo, edellytetään, että huonetilan lattia on vedenpitävä ja kaivo on liitetty vesitiiviisti lattian vedenpitävään kerrokseen.

Ratkaisusuositus

Tapauksessa on kysymys omakotitalolle aiheutuneen vuotovahingon korvattavuudesta. Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen mukaan laajasta kotivakuutuksesta korvataan äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneet suoranaiset esinevahingot. Vakuutusehtojen rajoitusehtojen mukaan vakuutuksesta ei kuitenkaan korvata mm. vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä tai rakennusvirheestä aiheutunutta vahinkoa, eikä vedeneristyksen puutteellisuudesta aiheutunutta vahinkoa.

Tässä tapauksessa teknisessä tilassa olleen vedensuodatusjärjestelmän metallikudosletkujen liitospäät ovat syöpyneet puhki ja vuotaneet. Teknisessä tilassa on ollut myös vedenpaisuntasäiliö, jossa on ollut vuoto. Asiassa on esitetty erilaisia tietoja siitä, oliko vuotaneet kudosletkut asennettu vuonna 2007 vai 2017. Kudosletkut ovat kuitenkin vahinkokartoituksessa sekä paikalla käyneen putkiasentajan mukaan syöpyneet rikki. Vakuutusyhtiö on vedonnut siihen, että kudosletkut ovat olleet tarkoitukseensa sopimattomia. Vakuutusyhtiö ei kuitenkaan ole esittänyt väitteensä tueksi selvityksiä letkujen kestävyysvaatimuksista tai materiaaleista.

Vahinkokartoituksessa otetuista valokuvista on nähtävissä, että teknisessä tilassa on ollut lattiakaivo. Lattia on laatoitettu.

FINEn Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytännössä on vakiintuneesti pidetty rakenteille aiheutuneen vuotovahingon varsinaisena syynä lattiarakenteen puutteellisuutta, jos äkillisen ja ennalta arvaamattoman rikkoutumisen johdosta vuotanut vesi pääsee imeytymään lattian kautta rakenteisiin tilassa, jossa olisi tullut olla asianmukainen vesieristys. Suomen rakentamismääräyskokoelmassa on talon rakentamisajankohtana edellytetty, että lattiakaivollisen tilan lattia on vedenpitävä. Vuodon pitkäaikaisuudesta esitettyjen arvioiden perusteella vesivuoto ei ole missään vaiheessa ole ollut erityisen voimakasta. Mikäli lattiarakenne olisi ollut vedenpitävä, lattialle vuotanut ja siitä edelleen lattiakaivoon valunut vesi ei olisi päässyt aiheuttamaan rakenteiden kastumista.

FINE toteaa, että riippumatta siitä, onko kudosletkujen materiaali ollut tarkoitukseensa sopimatonta, teknisen tilan lattian on kuitenkin tullut olla rakennuksen rakennusajankohdan rakentamismääräysten mukaan vedenpitävä. Vuotovettä on vahinkokartoitusraportin mukaan päässyt rakenteisiin laajalti. Tämä viittaa FINEn näkemyksen mukaan siihen, että teknisen tilan lattia ei ole ollut rakennusmääräyksissä edellytetyllä tavalla vedenpitävä. Tällöin rakenteiden kastumisen syynä on ollut rakennusmääräysten vastainen puutteellinen rakenne, eli rajoitusehdoissa tarkoitettu rakennusvirhe, minkä lisäksi kyse on ollut vedeneristyksen puutteellisuudesta aihetuneesta vahingosta. Tämän vuoksi kudosletkujen rikkoutumisen ja paisuntasäiliön vuodon seurauksena aiheutunut rakenteiden kastuminen ei ole kotivakuutuksen perusteella korvattava vahinko.

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Jaostopäällikkö Siirala
Esittelijä Salo

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia