Tapahtumatiedot

Asiakkaan kortti ja kortin tunnusluku anastettiin asiakkaan omakotitalosta ja kortilla tehtiin 23.9.2019 klo 11.09–11.10 oikeudettomasti yhteensä 1.500,00 euron automaattinostot. Asiakas on huomannut kortin katoamisen lompakostaan 25.9.2019 ja hän on tehnyt sulkuilmoituksen kortistaan 25.9.2019 klo 18:06.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii pankkia korvaamaan oikeudettomat nostot ja niistä aiheutuneet kulut, yhteensä 1.864,64 euroa.

Varas vei 23.9.2019 asiakkaan pankkikortin ja tunnusluvut lukitusta omakotitalosta. Varkaus tapahtui keskellä päivää. Asiakas oli puolisoineen tapahtumahetkellä kotona, mutta ulkona. Ulko-oven avain oli saatavilla, mutta ei oven välittömässä läheisyydessä. Pankkikortti oli makuuhuoneessa olleessa käsilaukussa ja tunnusluvut toisessa huoneessa sijainneessa kaapissa kansiossa. 

Varas nosti samana päivänä automaatista 1.500 euroa. Asiakas huomasi varkauden 25.9. ja teki rikosilmoituksen. Vakuutusyhtiö korvasi 500 euroa, mutta pankki antoi reklamaatioon kielteisen päätöksen, joka on asiakkaan mielestä täysin kohtuuton.    

Rikosasia on syyttäjällä, mutta asia on vielä käsittelemättä. Poliisi on etsintäkuuluttanut rikollisen. 

Pankin vastine

Riidanalaiset tapahtumat ovat muodostuneet asiakkaan mukaan siten, että ulkopuolinen tekijä on 23.9.2019 mennyt avaimilla sisälle asiakkaan lukittuun omakotitaloon. Asiakas kertoo itse olleensa samaan aikaan talon pihalla poimimassa marjoja. Tekijä on löytänyt asiakkaan kortin makuuhuoneessa olleesta käsilaukusta ja tunnusluvun toisessa huoneessa sijainneesta kaapin kansiosta. Asiakas kertoo huomanneensa kortin katoamisen 25.9.2019 ja tehneensä rikosilmoituksen.

Pankki katsoo, ettei oikeudettomista korttitapahtumista aiheutunut vahinko kuulu pankin vastattavaksi. Pankin kanta perustuu seuraavassa todettaviin seikkoihin.

Korttitapahtumia koskevat faktat

Korttitapahtumaotteelta ilmenee, että viimeinen väärinkäytöstä edeltävä korttitapahtuma on 26,80 euron korttiosto 19.9.2019. Oikeudettomat automaattinostot, määrältään 1.000 euroa ja 500 euroa, on tehty asiakkaan alkuperäisellä sirukortilla ja korttiin liittyvällä salaisella tunnuslukukoodilla 23.9.2019 klo 11:09-11:10 kortin debit-puolelta. Asiakkaan kortti on suljettu 25.9.2019 klo 18:06.

Pankki toteaa, että asiakkaan tutkintailmoituksessa antama tapahtumainkuvaus poikkeaa FINE:ssä esitetystä tapahtumainkulusta tunnusluvun säilyttämistä koskevilta osin. Tutkintailmoitukseen on kirjattu:
”[Asiakkaan] kertoman mukaan S-Etukortin tunnusluku oli ollut lompakossa piilossa, koska kortti oli uusi eikä hän ollut vielä oppinut muistamaan uutta tunnuslukua. [Asiakas] piti mahdollisena että pankkikortinkin tunnusluku olisi ollut lompakossa, mutta hän ei voinut varmaksi sanoa oliko asia näin.”

Tutkintailmoituksessa ei ole mainintaa siitä, että tunnuslukua olisi säilytetty toisessa huoneessa sijainneessa kaapin kansiossa, kuten asiakas on myöhemmin kertonut. Asiakkaan kertomuksen uskottavuutta horjuttaa se, että tunnusluvun säilyttämisestä on kerrottu vaihtelevasti prosessin eri vaiheissa. Poikkeamalle on annettava merkitystä, kun arvioidaan, mikä kokonaisuutena arvioiden on ollut asiakkaan huolellisuuden aste tunnusluvun säilyttämisessä.

Arvioitaessa sitä, mitä huolellinen menettely on tässä tapauksessa asiakkaalta vaatinut, merkitystä tulee antaa paitsi kortin ja tunnusluvun säilyttämiselle, myös maksupalvelulain esitöissä tarkoitetuille varotoimille, eli kotiavaimen säilyttämiselle. Tutkintailmoituksen mukaan avain on ollut kuistilla naulassa lähellä ovea, mutta ei kuitenkaan ole näkyvillä. Pankille tehdyssä korttireklamaatiossa on kerrottu avaimen olleen eteisen ulkoseinässä olevassa naulassa, josta varas oli huomannut avaimen ja mennyt sisään. FINElle on kerrottu ulko-oven avaimen olleen saatavilla, mutta ei oven välittömässä läheisyydessä. Näiden tietojen perusteella on todettavissa, että avaimen on täytynyt olla joko suoraan näkyvillä, tai tekijän on täytynyt tietää, mistä etsiä avainta.

Ulkopuolisen silmin vaikuttaa erikoiselta, että suhteessa asiakkaaseen entuudestaan tuntematon tekijä olisi keskellä päivää mennyt avaimilla sisään asiakkaan omakotitaloon samaan aikaan, kun asiakas itse on ollut talon pihalla. Korttireklamaatiossa asiakas on kertonut, että mentyään sisälle taloon ”varas oli piiloutunut johonkin huoneeseen”. Minkä seikkojen perusteella asiakkaalla on ollut syytä epäillä, ettei tekijä olisi varkauden jälkeen poistunut vaan piiloutunut taloon, jää avoimeksi. Koska tapahtumainkulku vaikuttaa kokonaisuutena arvostellen hyvin poikkeukselliselta, olisi kattavan kuvan saamiseksi ja maksupalvelulain mukaisen huolellisuusarvioinnin kannalta tarpeen saada lisäselvitystä siitä, mitä seikkoja myöhemmässä poliisitutkinnassa ja mahdollisessa rikosoikeudenkäynnissä on selvinnyt.

Vastuu riidanalaisista korttitapahtumista

Tekijällä on ollut hallussaan asiakkaan kortti ja sen salainen tunnusluku. Asiassa on pidettävä jokseenkin johdonmukaisesti selvitettynä, miten kortti on joutunut tekijän haltuun. Sen sijaan merkittävää epäselvyyttä liittyy siihen, miten tekijä on saanut tietoonsa tunnusluvun, sekä siihen, miten tekijä on tiennyt, miten taloon pääsee sisään.

Korttitapahtumista ei ole yksilöitävissä aiempaa asiakkaan omakseen tunnistamaa korttitapahtumaa, jossa sivullinen olisi voinut urkkia tunnusluvun tietoonsa myöhempää väärinkäyttöä varten. Kaikki riidan kohteena olevat tapahtumat on tehty ennen kortin sulkemista.

Pankin kokonaisarviona on kaikkiin edellä todettuihin seikkoihin nojautuen, että asiakkaan kortin oikeudeton käyttö on johtunut siitä, että hän on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaiset velvollisuutensa huolehtia maksuvälineestä ja siihen liittyvästä henkilökohtaisesta turvatunnuksesta.

Asiassa esille tulleiden seikkojen valossa asiakkaan toiminta poikkeaa olennaisesti siitä, mitä huolelliselta menettelyltä vaaditaan. Toteuttamalla normaalit varotoimet kotiavaimen säilytyksessä olisi asiassa aiheutunut vahinko voitu välttää kokonaisuudessaan. Siten huolellisuusvelvoitteen laiminlyönti on maksupalvelulain 62 §:ssä ja korttiehdoissa todetulla tavoin katsottava törkeäksi.

Selvitykset

Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:
- Tutkintailmoitus (Ilmoitusaika 26.9.2019)
- Yleiset korttiehdot
- Otteita asiakkaan verkkopankista (Korttitapahtumat, Tilitapahtumat)

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon ratkaisemiseksi Pankkilautakunnan on arvioitava, voidaanko kortin oikeudettoman käytön katsoa johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaiset velvollisuutensa, ja onko asiakkaan mahdollinen huolimattomuus törkeää.

Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot

Maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaan
Maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä henkilökohtaisista turvatunnuksista. Maksuvälineen myöntämistä ja käyttöä koskevat ehdot eivät saa olla perusteettomia, kohtuuttomia tai syrjiviä.

Lain 54 §:n 1 momentin mukaan
Maksuvälineen haltijan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Lain 62 §:n 1 momentin mukaan
Maksupalvelun käyttäjä, joka on tehnyt maksuvälinettä koskevan sopimuksen palveluntarjoajan kanssa, vastaa kadonneen tai oikeudettomasti toisen haltuun joutuneen maksuvälineen käytöstä tai muusta maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on:
1) luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;
2) huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka
3) laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.
Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on enintään 50 euroa. Tätä rajoitusta ei sovelleta, jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.
Maksupalvelun käyttäjä ei vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä:
1) siltä osin kuin maksuvälinettä on käytetty sen jälkeen, kun palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle on ilmoitettu maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä;
2) jos palveluntarjoaja on laiminlyönyt huolehtia siitä, että maksuvälineen haltijalla on mahdollisuus tehdä milloin tahansa 1 kohdassa tarkoitettu ilmoitus;
3) jos maksunsaaja ei ole maksuvälinettä käytettäessä asianmukaisesti varmistunut maksajan oikeudesta käyttää maksuvälinettä; tai
4) jos palveluntarjoaja ei ole edellyttänyt maksajan vahvaa tunnistamista.
Sen estämättä, mitä 3 momentissa säädetään, maksupalvelun käyttäjä on vastuussa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä, jos hän tai muu maksuvälineen haltija on tahallaan tehnyt väärän ilmoituksen tai toiminut muuten petollisesti.

Pankin yleisten korttiehtojen kohta, joka koskee kortinhaltijan vastuuta kortin oikeudettomasta käytöstä, vastaa maksupalvelulain 62 §:n kuluttajan hyväksi pakottavia säännöksiä.

Pankin korttiehtojen kortin säilyttämistä koskevan kohdan mukaan 
Kortinhaltija sitoutuu säilyttämään korttiaan ja tunnuslukuaan huolellisesti. Tunnusluku on säilytettävä erillään kortista siten, ettei sivullisen ole mahdollista saada tunnuslukua tietoonsa eikä yhdistää sitä korttiin. Kortinhaltija on velvollinen toteuttamaan kaikki kohtuullisiksi katsottavat toimet säilyttääkseen kortin ja tunnusluvun turvallisesti ja erillään toisistaan, jotta kortti tai tunnusluku ei joutuisi sivullisen haltuun tai tietoon. Kortinhaltija sitoutuu hävittämään [pankista] saamansa tunnusluvun ja olemaan kirjaamatta [pankista] saamaansa tai itse valitsemaansa tunnuslukua helposti tunnistettavaan muotoon.
Kortinhaltija on velvollinen varmistamaan säännöllisesti kulloistenkin olosuhteiden mukaisesti, että kortti on tallessa. 
Kortinhaltija on velvollinen näppäillessään tunnuslukuaan suojaamaan näppäimistön siten, ettei sivullisen ole mahdollista nähdä käytettyä tunnuslukua. […]

Korttiehtojen kortin kadottamista koskevan kohdan mukaan 
Kortinhaltijan on viipymättä ilmoitettava [Pankille] kortin katoamisesta, joutumisesta sivullisen haltuun, jäämisestä ulkomailla automaattiin sekä tunnusluvun joutumisesta sivullisen tietoon tai haltuun. […]

Asian arviointi

Pankkilautakunta katsoo tapauksessa selvitetyksi, että asiakkaan ollessa 23.9.2019 puolisonsa kanssa pihamaallaan marjoja poimimassa on sivullinen tunkeutunut luvatta asiakkaan lukittuun omakotitaloon asiakkaan omia avaimia käyttäen, anastanut sieltä asiakkaan kortin ja tunnusluvun, ja tämän jälkeen käyttänyt niitä oikeudettomiin automaattinostoihin. Edelleen lautakunta katsoo asiassa saadun selvityksen perusteella, että asiakas on pihamaalle mennessään jättänyt kotinsa avaimen sillä tavalla nähtäville, että sivullinen on voinut sen havaita ja ottaa käyttöönsä.

Kortin ja tunnusluvun osalta asiakas on tutkintailmoituksessa 26.9.2019 ilmoittanut säilyttäneensä korttia lompakkonsa läpän alla ja pitävänsä mahdollisena, että kortin tunnusluku olisi ollut lompakossa. Pankille 19.10.2019 tekemässään reklamaatiossa asiakas on kertonut huomanneensa kortin kadonneen vasta 25.9.2019 katsottuaan rahapussiinsa, ja varkaan löytäneen tunnusluvun toisessa huoneessa olevasta arkistokaapin kansiosta. Valituksessaan Pankkilautakunnalle 1.2.2020 asiakas on kertonut kortin olleen makuuhuoneessa olleessa käsilaukussa ja tunnuslukujen toisessa huoneessa sijainneessa kaapissa kansiossa.

Kortin tunnusluvun osalta Pankkilautakunta kiinnittää huomiota siihen, ettei asiakas ole selvittänyt, missä muodossa hän on korttinsa tunnuslukua säilyttänyt ja onko hän mahdollisesti säilyttänyt tunnuslukuaan pankin toimittamassa alkuperäisessä tunnuslukutulosteessa.

Pankkilautakunta katsoo asiassa saadun selvityksen perusteella jäävän epäselväksi, missä muodossa asiakas on kortin tunnuslukua kotonaan säilyttänyt ja onko hän säilyttänyt tunnuslukuaan lompakossa kortin yhteydessä vai erillään kortista kaapissa olleessa kansiossa.

Ottaen huomioon, että kortilla on onnistuttu tekemään automaattinostoja saadun selvityksen perusteella pian asiakkaan kotiin tapahtuneen tunkeutumisen jälkeen, Pankkilautakunta katsoo joka tapauksessa olevan ilmeistä, että kortin tunnusluvun haltuunsa saanut on tunnistanut sen maksukortin tunnusluvuksi ja on kyennyt yhdistämään sen asiakkaan lompakosta löytämäänsä korttiin. Edelleen lautakunta katsoo todennäköiseksi, että asiakas on vastoin korttia koskevia ehtoja joko kirjannut tunnuslukunsa helposti tunnistettavaan muotoon tai on säilyttänyt pankilta saamansa alkuperäisen tunnuslukutositteen. Mikäli asiakas olisi säilyttänyt tunnuslukuaan muodossa, joka ei olisi ollut asiakkaan kotiin tunkeutuneen tunnistettavissa maksukortin tunnusluvuksi, olisi kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneelta vahingolta todennäköisesti voitu välttyä kokonaisuudessaan.

Edellä esitettyyn viitaten ja riippumatta siitä, onko asiakas säilyttänyt korttinsa tunnuslukua lompakossa kortin yhteydessä vai erillisessä kansiossa, Pankkilautakunta katsoo asiakkaan huolimattomuudestaan laiminlyöneen korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan tunnusluvun säilyttämisen suhteen.

Taskuvarkaustyyppisissä tapauksissa, joissa kortinhaltija on säilyttänyt tunnuslukuaan tunnistettavassa muodossa korttinsa yhteydessä esimerkiksi lompakossaan, Pankkilautakunta on ratkaisukäytännössään vakiintuneesti katsonut kortinhaltijan laiminlyöneen korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan maksupalvelulaissa tarkoitettua törkeää huolimattomuutta osoittaen.

Tässä tapauksessa kortin ja tunnusluvun anastaminen on kuitenkin tapahtunut asiakkaan lukitusta kodista asiakkaan huomaamatta hänen ollessa pihamaallaan. Vaikka tapahtuneen on osaltaan mahdollistanut se, että asiakas on varomattomuutta osoittavalla tavalla jättänyt kotinsa avaimen ulkopuolisen havaittavissa olevalle paikalle, on tämäkin kuitenkin tapahtunut asiakkaan ollessa pihamaallaan, ja Pankkilautakunta katsoo olosuhteita koskeva kokonaisselvitys huomioiden, ettei asiakkaan menettelyn korttinsa ja sen tunnusluvun säilyttämisen suhteen voida katsoa osoittavan asiakkaan suhtautuvan piittaamattomasti maksuvälineen hallintaan liittyviin turvallisuusriskeihin. Näin siis riippumatta siitä, millä tavoin asiakas on tosiasiassa säilyttänyt tunnuslukuaan lukitussa kodissaan. Näin ollen Pankkilautakunta katsoo, ettei asiakkaan menettely kokonaisuudessaan osoita maksupalvelulaissa tarkoitettua törkeää huolimattomuutta ja että asiakkaan vastuu kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneesta vahingosta rajoittuu siten 50 euroon.

Lopputulos

Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta suosittaa, että pankki ottaa vastatakseen kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon siltä osin kuin se ylittää 50 euroa.

Pankkilautakunta oli yksimielinen.

PANKKILAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Sillanpää
Sihteeri Hidén

Jäsenet:
Ahlroth
Atrila
Piilo
Pulkkinen