Haku

FINE-026946

Tulosta

Asianumero: FINE-026946 (2020)

Vakuutuslaji: Kotivakuutus

Ratkaisu annettu: 05.05.2020

Lakipykälät: 31, 32, 33, 34

Palovahinko. Tulipalosta ilmoittaminen pelastuslaitokselle. Hätäilmoituksen laiminlyöminen. Suojeluohjeet. Pelastamisvelvollisuus. Rakennusvirhe. Syy-yhteys. Huolimattomuuden aste. Korvauksen alentaminen. Vähennyksen suuruus.

Tapahtumatiedot

Asiakas oli lauantaipäivän 4.6.2016 aikana polttanut muun muassa useita pilkottuja kuormalavoja rakennuksen alakerrassa olleen pannuhuoneen kattilassa. Käytyään illalla saunassa asiakas oli havainnut savun hajua. Savunhaju oli paikallistettu savupiipun juureen. Palo oli alkanut yläpohjan läpivientien kohdalla kytevänä palona, mutta myös liekkejä oli ollut nähtävissä.

Saadakseen palon hallintaansa perheenjäsenet olivat kastelleet ja purkaneet talon rakenteita, lähinnä purueristeitä ja välipohjarakenteita palon ympäriltä. Asiakas oli myös tyhjentänyt paloalueelle vanhan halonisammuttimen. Sammutustoimien aikana he olivat keskustelleet hätäilmoituksen tekemisestä, mutta ilmoitusta ei ollut tässä vaiheessa tehty. Perheenjäsenet oli siivonneet asuntoa ja muun muassa vieneet 3-4 jätesäkillistä palanutta ja märkää purua ulos. He olivat sunnuntaina 5.6.2016 aamuyöllä käyneet nukkumaan noin klo 01.45 - 02.00 aikoihin.  Noin klo 04.00 asiakas oli herännyt ja havainnut, että välikatolla oli täysi tulipalo. Perheenjäsenet olivat poistuneet rakennuksesta ja asiakas oli soittanut hälytyskeskukseen. Tuolloin liekit olivat jo lyöneet vesikatosta läpi.

Kihlakunnansyyttäjä on 22.7.2016 tehnyt päätöksen jättää nostamatta syytteen pelastustoimen laiminlyönnistä. Päätöksen perusteluissa syyttäjä on todennut muun muassa, että tulipalosta olisi tullut ilmoittaa Pelastuslaitokselle, joka olisi suorittanut asianmukaisen alkusammutuksen tai varmistanut omatoimisten sammutustoimien riittävyyden. Syyttäjä on katsonut huolimattomuuden ja laiminlyönnin olleen vähäistä.

Esitetyn selvityksen mukaan rakennuksen alkuperäisissä rakennuspiirustuksissa (2000-luvun alkupuolella) olohuoneen nurkkaan oli piirretty 2-horminen muurattu piippu. Asiakas oli kuitenkin rakentanut rakennukseen teräshormisen piipun. Asiakas oli vuonna 2017 saanut hyväksynnän omarakenteisen teräshormisen savupiipun asentamiseen rakennukseen.

Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksessään 9.2.2017 katsonut asiakkaan laiminlyöneen velvollisuutensa ilmoittaa tulipalosta pelastuslaitokselle ja jättäneen noudattamatta suojeluohjeita savupiipun, piipun läpiviennin erityksen ja piipun eristyksen määräyksenmukaisuudesta. Mainittujen laiminlyöntien vuoksi vakuutusyhtiö on ilmoittanut tekevänsä korvauksesta 20 prosentin vähennyksen.

Asiakkaan valitus

Asiakkaan mielestä 20 prosentin suuruinen vähennys on kohtuuton. Hän ilmoittaa, että hän voisi hyväksyä 5 prosentin vähennyksen, koska ilmoitus tulipalosta oli jäänyt tekemättä palon ensimmäisessä vaiheessa.

Jotta vakuutusyhtiö voi alentaa korvausta, edellytyksenä on oltava joko tahallisuus tai vähäistä suurempi huolimattomuus vakuutetun puolelta. Syyttämättäjättämispäätöksessä on katsottu, että laiminlyönti on ollut vähäistä. Tämä on näyttö siitä, ettei perheenjäsenten toiminta ole ilmoitusvelvollisuuden osalta ollut palovahingon aikana törkeän huolimatonta.

Valituksessaan asiakas selostaa, miten he olivat itse sammuttaneet palon. He olivat saaneet kytöpalon nopeasti hallintaan, eikä heillä ollut mitään henkilövahinkovaaraa. Asiakas kiistää, että asukkaiden pelastustoimenpiteet olisivat kestäneet pitkään eikä kytevää paloa olisi saatu sammutettua nopeasti.

Asiakas toteaa, ettei hän itse asiassa ollut edes tietoinen mistään ilmoitusvelvollisuudesta, kuten eivät varmasti ole suurin osa muistakaan normikansalaisista. Asiakas on itse sammuttanut monet palonalut jauhesammuttimella. Koskaan ei ole tullut mieleenkään, että hänellä olisi ollut ilmoitusvelvollisuus sammutuksen jälkeen. Asiakas kertoo vielä, että hän oli toiminut matkustajalaivassa konepäällikkönä. Omatoimisuus palon sammuttamisessa johtui ehkä myös siitä, että laivaoloissa ei ollut mahdollisuutta soittaa hälytysnumeroon.

Asiakas katsoo, että he ovat toimineet juuri omaisuusvakuutusehtojen edellyttämällä tavalla, kun he sammuttivat syttymässä olleen palon, joka ei palanut liekeillä, vaan oli ainoastaan kytöpalo. He olivat vieneet kastelukannuilla vettä ja kastelleet vintillä rakenteita. Heillä ei olisi ollut mitään mahdollisuuksia mennä rakennuksen vinttiin, jos siellä olisi ollut liekkejä.

Talossa oli vahingon tapahtuessa voimassa oleva rakennuslupa. Lopputarkastus oli ja on yhä tekemättä. Vakuutusyhtiö ei ole korvauspäätöksessään lainkaan maininnut sitä, että asetusten vaatima hormitarkastus oli asianmukaisesti tehty ennen piipun käyttöönottoa. Paloviranomainen ja rakennustarkastaja ovat vuonna 2017 hyväksyneet asiakkaan tekemien piirustusten mukaisen savupiipun edelleen käyttöön.

Savupiippua tehtäessä oli ollut voimassa vuoden 1988 Rakentamismääräyskokoelma E3. Piippuja oli eristetty ja eristetään kouruilla edelleen. Vintin osuudella 800 mm pitkät ja 100 mm paksut kourut oli kiinnitetty kolmella 20 mm leveällä teräsvanteella. Ne oli asennettu niin tiukasti, ettei mitään rakoja ollut havaittavissa. Palo ei myöskään ollut alkanut sieltä. Myös alakerrassa oli kourua, koska osuus oli lähes kylmä. Kattilan hormin liitos oli yli 1,5 metriä korkealla. Näin isolle putkelle ei tuolloin ollut löytynyt pontillisia kouruja.

Asiakkaan mukaan harmillista on se, että yksi kattotuoli oli muutaman sentin liian lähellä korsteenia. Hän oli teettänyt talon rungon urakalla kirvesmiesporukalla. Kirvesmiehet olivat asentaneet kattotuolit suunnittelijan piirtämiin kohtiin. Kattotuolin siirtäminen tiilikaton alla olisi ollut todella hankalaa. Hormitarkastajakaan ei sitä kuitenkaan jostain syystä huomioinut. Kattotuoli oli kuitenkin ollut niin kaukana piipusta.

Asiakas kiistää sen korvauspäätökseen sisältyvän ajatuksen, että piippuun olisi rakennettaessa jätetty eristämätön kohta. Kohtalon ivaa on se, että SH Oy:n tutkimuksen mukaan ainoa osuus, joka oli tehty nykyisten säännösten mukaan keskikerroksen kohdalla, oli aiheuttanut vahingon. Vaikka kaksinkertainen eristys oli sidottu tiukkaan, se oli vain valunut alaspäin 12 vuoden aikana 1,5 – 2 cm paljastaen teräsputkea.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö pyytää, että Vakuutuslautakunta hylkää asiakkaan vaatimuksen perusteettomana. Vakuutusyhtiö katsoo, että asiakas oli laiminlyönyt velvollisuutensa rajoittaa vahinkoa, minkä vuoksi vakuutusyhtiöllä on oikeus tehdä vähennys maksettavasta korvauksesta. Tämän lisäksi asiakas on laiminlyönyt suojeluohjeiden noudattamisen. Piippu ja sen läpivienti oli tehty rakennusluvan vastaisesti, koska lupa oli myönnetty muurattuun piippuun. Piippu ei ole täyttänyt rakennusmääräyksiä. Vakuutusyhtiö katsoo olevansa oikeutettu tekemään vähennyksen maksettavasta korvauksesta myös suojeluohjeiden laiminlyönnin vuoksi. 

Pelastustoimet ovat kestäneet pitkään (noin 1-2 tuntia) ja kyseessä on ollut kytevä palo. Pelastuslaitoksen lausunnon mukaan asukkaat ovat kertoneet pelastuslaitokselle, että myös liekkejä oli ollut näkyvissä. Koska asiakas ei ollut saanut paloa sammutettua heti/nopeasti, palosta olisi tullut ilmoittaa pelastuslaitokselle. Palokuntaa ei kuitenkaan ollut hälytetty paikalle.

Pelastuslaitos olisi lausunnon mukaan käyttänyt lämpökameraa ja sen avulla varmistanut, ettei palo ole jäänyt kytemään. Pelastuslaitoksen hälyttäminen olisi estänyt myöhemmän, suuremman tulipalon. Asukkaiden laiminlyönti hälyttää palokunta on siten syy-yhteydessä aiheutuneeseen suurempaan palovahinkoon.

Vakuutusyhtiö katsoo, että asiakkaan huolimattomuus vahingon rajoittamisessa on ollut vähäistä suurempaa. Asiakas on suhtautunut välinpitämättömästi vahingon vaaraan jättämällä palokunnan kutsumatta, mikä olisi ollut helposti toteutettavissa yhdellä puhelinsoitolla. Palosta ilmoittamatta jättämisellä on ollut seurauksena mittavat satojen tuhansien eurojen omaisuusvahingot ja merkittävä henkilövahinkovaara. Vakuutusyhtiö on maksanut vahingosta korvauksia 748.029,88 euroa.

SH Oy:n lausunnossa on yksityiskohtaisesti käyty läpi kaikki piipun ja läpiviennin puutteellisuudet rakennusaikana voimassa olleisiin rakennusmääräyksiin nähden. Vakuutusyhtiö viittaa seuraaviin lausunnossa mainittuihin keskeisiin puutteisiin:

  • Piipussa ei ollut lainkaan rakentamismääräysten (E3) edellyttämää ulkokuorta sisätiloissa eikä läpivienneissä, rakennuksen keskikerroksessa sijaitsevaa kotelointia ja piipun ylintä osaa vesikatolla (korkeus noin 1 metri) lukuun ottamatta.
  • Lupapiirustuksissa kattilalle on piirretty muurattu, 2-reikäinen tiilihormi. Piippu on kuitenkin kokonaan rakennettu teräksestä. Tälle muutokselle olisi tullut hakea lupa, jota ei ole kuitenkaan haettu.
  • Piippu oli eristetty vain keskikerroksen pituudelta eli noin 2,4 metrin osuudelta. Muilta osin piippua ei ollut eristetty kahtena kerroksena, eikä saumoja ollut limitetty määräysten edellyttämällä tavalla. Piipun ylimpään osaan, yläpohjan yläpuolelle, oli asennettu pontiton kourueriste. Kourueristeen paksuus oli ollut 100 mm.
  • Piipun läpiviennit ja riittämätön suojaetäisyys piipun yläpohjan läpivienneissä.
  • Eristämätön kohta piipussa.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut

  • Hormitarkastuspöytäkirja 21.9.2004.
  • Asiakkaan 30.9.2016 laatima muistio hänen 1990-luvun puolivälissä nuohoojan kanssa käymästään keskustelusta ja muistioon liitetty valokuva.
  • Rakennustarkastajan 29.3.2017 päivätty toimenpidelupaa koskeva rakennuspaikkakohtainen hyväksyntä omavalmisteiselle teräshormille.
  • Pelastuslaitoksen lausunto 13.6.2016. Lausunnon mukaan ilmoitusvelvollisuus palosta oli syntynyt, koska asukkaiden pelastustoimenpiteet olivat kestäneet pitkään, eikä kytevää paloa ollut saatu sammutettua nopeasti. Palosta ilmoittamatta jättämisen seurauksena ovat olleet mittavat omaisuusvahingot ja merkittävä henkilövahinkovaara. Pelastuslaitos olisi ilmoituksen saatuaan voinut käydä tarkastamassa paloalueen mm. lämpökameralla ja tekemässä mahdolliset lisätoimenpiteet kytevän palon sammuttamiseksi.
  • Poliisilaitoksen esitutkintapöytäkirja 29.6.2016. (Pelastustoimen laiminlyönti 5.6.2016 klo 04.28) ja valokuvaliite 1.
  • Syyttäjänviraston päätös syyttämättä jättämisestä. 
  • SH Oy:n 7.7.2016 päivätty katselmuspöytäkirja. Katselmuksen tarkoituksena oli tutkia palon syttymissyytä ja piippuun liittyviä rakenteellisia kysymyksiä sekä piipun käyttöä. Pöytäkirjan mukaan piipusta oli löytynyt useita määräysten vastaisia puutteita.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko vakuutusyhtiöllä oikeus esittämillään perusteilla vähentää 20 % palovahingosta maksettavista korvauksista pelastamisvelvollisuuden ja suojeluohjeiden laiminlyönnin vuoksi.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Pelastuslain 3 §, Yleinen toimintavelvollisuus.

Jokainen, joka huomaa tai saa tietää tulipalon syttyneen tai muun onnettomuuden tapahtuneen tai uhkaavan eikä voi heti sammuttaa paloa tai torjua vaaraa, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan siitä vaarassa oleville, tekemään hätäilmoituksen sekä ryhtymään kykynsä mukaan pelastustoimenpiteisiin.

Vakuutussopimuslaki, 31 – 32 ja 34 §:t

Suojeluohjeiden noudattamista vahinkovakuutuksessa koskevat vakuutussopimuslain 31 §:n 1-3 momentit:

  • Vakuutussopimukseen voidaan ottaa määräyksiä laitteesta, menettelytavasta tai muusta järjestelystä, jolla on tarkoitus estää tai rajoittaa vahingon syntymistä, tai määräyksiä siitä, että vakuutuksen kohdetta käyttävällä tai siitä huolehtivalla henkilöllä tulee olla määrätty kelpoisuus (suojeluohjeet).
  • Vakuutetun tulee noudattaa suojeluohjeita.
  • Jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt 2 momentissa säädetyn velvollisuutensa, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.


Pelastamisvelvollisuutta vahinkovakuutuksessa koskevat vakuutussopimuslain 32 §:n 1 ja 2 momentit:

  • Vakuutustapahtuman sattuessa tai välittömästi uhatessa vakuutetun tulee kykyjensä mukaan huolehtia vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta. Jos vahinko on ulkopuolisen aiheuttama, vakuutetun tulee ryhtyä tarpeellisiin toimiin vakuutuksenantajan oikeuden säilyttämiseksi vahingon aiheuttajaa kohtaan. Vakuutetun tulee, mikäli mahdollista, noudattaa vakuutuksenantajan sanotussa tarkoituksessa antamia ohjeita.
  • Jos vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt 1 momentissa säädetyn velvollisuutensa, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.
     

Säännös korvauksen alentamisesta tai epäämisestä vahinkovakuutuksessa sisältyy vakuutussopimuslain 34 §:n (14.5.2010/426) 1. momenttiin. Sen mukaan harkittaessa, onko korvausta vahinkovakuutuksessa tässä luvussa säädetyllä perusteella alennettava tai evättävä, tulee ottaa huomioon, mikä merkitys vakuutuksenottajan, vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön toimenpiteellä tai laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon vakuutuksenottajan, vakuutetun tai 33 §:ssä tarkoitetun henkilön tahallisuus tai huolimattomuuden laatu sekä olosuhteet muutoin.

Kodin omaisuusvakuutusehdot (voimassa 1.1.2015 alkaen)

5 Suojeluohjeet

Suojeluohjeissa on tavallisimpia varotoimenpiteitä, joilla vahingon synty pyritään estämään tai vahingon laajuutta pienentämään.

Vakuutuksenottajan, vakuutetun ja häneen samastettavan henkilön tulee noudattaa suojeluohjeita. Suojeluohjeen laiminlyönti voi aiheuttaa sen, ettei korvausta makseta tai se maksetaan alennettuna yleisten sopimusehtojen kohdan 5 mukaisesti.

Vakuutuksenottajan, vakuutetun ja häneen samastettavan henkilön tulee huolehtia, ettei esinettä tai omaisuutta käytetä valmistajan, maahantuojan tai myyjän antamien käyttö-, huolto- tai asennusohjeiden vastaisesti tai aseteta liian kovalle rasitukselle.

5.2 Paloturvallisuus

1) Viranomaisten antamia paloturvallisuusohjeita ja -määräyksiä on noudatettava.
2) Tulisijan ja hormien valmistajan antamia suojaetäisyyksiä ja asennusohjeita on noudatettava. Tulisijan ja hormin lämpötilaluokkien yhteensopivuus on aina varmistettava.
3) […]

Yleiset sopimusehdot.

5. Velvollisuus estää ja rajoittaa vahingon syntymistä
5.1 Velvollisuus noudattaa suojeluohjeita
5.1.1 Vahinkovakuutus
Vakuutetun tulee noudattaa suojeluohjeita. Vahingon satuttua vakuutetulle tulevaa korvausta voidaan alentaa tai korvausta ei makseta, jos vakuutettu on laiminlyönyt velvollisuutensa noudattaa suojeluohjeita joko tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä.

5.2 Vahingon torjumis- ja rajoittamisvelvollisuus
5.2.1 Vahinkovakuutus
Vakuutustapahtuman sattuessa tai välittömästi uhatessa vakuutetun tulee kykyjensä mukaan huolehtia vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta, osallistua vahingon selvittelyyn vahinkopaikalla ja myötävaikuttaa vahingon syyn selvittämiseen.
[…]
Korvausta voidaan alentaa tai korvausta ei makseta sille vakuutetulle, joka on laiminlyönyt velvollisuutensa torjua tai rajoittaa vahinkoa joko tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä.

6.4.2 Henkilön menettelyn vaikutus
Vakuutusyhtiö voi alentaa korvausta tai evätä korvauksen kokonaan siltä vakuutetulta tai häneen samastettavalta, joka on
1) aiheuttanut vakuutustapahtuman […]
2) laiminlyönyt vakuutuksen suojeluohjeiden noudattamisen (ehtokohta 5 ja yleiset sopimusehdot, ehtokohta 5.1.1)
3) laiminlyönyt vahingon torjumis- ja rajoittamistoimet (yleiset sopimusehdot, ehtokohta 5.2.1).

Rakentamismääräykset

Suomen Rakentamismääräyskokoelma, E3, 1988, Pienet savuhormit.

2. Savuhormin suunnittelu ja mitoitus
2.1 Suunnittelun lähtökohdat
Savuhormi suunnitellaan ja mitoitetaan siihen liitettävän tulisijan ja polttoaineen perusteella siten, että saavutetaan riittävä veto, paloturvallisuus, käyttöikä ja lujuus. Tulisijasta ja hormista muodostetaan toimiva kokonaisuus. Hormiin liitettävään tulisijaan viety teho tai kahteen liitettäväksi sallittuun tulisijaan viety yhteisteho on enintään 120 kW ja palamiskaasujen lämpötila enintään +350 o C lyhytaikaisia ylityksiä lukuunottamatta. Hormi tehdään sellaiseksi, ettei sen vapaan ulkopinnan lämpötila ylitä +80 o C.

2.5 Pintalämpötilat ja suojaetäisyydet
[…] Palavatarvikkeiset rakennusosat sijoitetaan niin etäälle savuhormin ulkopinnasta, ettei niiden lämpötila voi nousta yli +80 o C. Mikäli ei laskelmin tai muulla tavalla osoiteta, katsotaan, että palavatarvikkeisten rakennusosien lämpötila ei nouse yli +80 o C, kun ne sijoitetaan vähintään 100 mm etäisyydelle savupiipun ulkopinnasta. Palavatarvikkeisen rakennusosan, kuten väli- tai yläpohjan, läpimenokohtaan asennetaan lisäksi 100 mm paksu kerros palamatonta, lämpöä eristävää rakennustarviketta, kuten mineraalivilla, kevytsoraa, hiekkaa tms., joka tiiviisti liittyy hormin ulkopintaan ja joka tarvittaessa erotetaan kotelolla palavatarvikkeisesta eristeestä.

2.7 Savuhormin tarvikkeet
[…] Näissä ohjeissa mainitsemattomia tarvikkeita ja ainepaksuuksia voidaan käyttää, mikäli niiden kelpoisuudesta esitetään rakennusluvan myöntävälle viranomaiselle luotettava selvitys, esimerkiksi virallisen tutkimuslaitoksen tutkimusselostus tai lausunto.

3.1 Metalliset savuhormit
3.2.1 Savuhormin rakenne
[…] Savuhormin metallinen sisäkuori lämmöneristetään huolellisesti koko pituudeltaan palamattomalla ja kuumuutta kestävällä mineraalivillalla, jonka tilavuuspaino on vähintään 100 kg/m3 ja sintraantumislämpötila vähintään 900 o C, tai muulla vastaavalla tarvikkeella […]

Mineraalivillaeristys tehdään vähintään kahtena kerroksena saumat limittäen ja sidotaan esimerkiksi sinkityllä teräslangalla tai –vanteella […]

Pintalämpötilavaatimukset katsotaan täytetyiksi, jollei muuta osoiteta, kun eristeenä käytetyn mineraalivillan paksuus on 50 mm tulisijaan viedyn lämpötehon ollessa alle 60 kW ja 70 mm tehon ollessa 60-120 kW […]
Ulkokuori tehdään vähintään 0,5 mm paksuisesta metallilevystä, teräsbetonista, muuraamalla tai muusta tarkoituksenmukaisesta palamattomasta rakennustarvikkeesta. Ulkokuoren sisään sijoitetaan 1 tai useampi lämmöneristetty sisäkuori.

Asian arviointi

Vakuutuslautakunta tarkastelee aluksi velvollisuutta torjua ja rajoittaa vahinkoa sekä sen jälkeen suojeluohjeiden noudattamista. Ratkaisun loppuosassa Vakuutuslautakunta esittää kokonaisharkintaan perustuvan ratkaisusuosituksensa.

Vahingon torjuminen tai rajoittaminen. Hätäilmoituksen laiminlyöminen.

Vahingon torjumis- ja rajoittamisvelvollisuutta koskevan vakuutusehdon mukaan vakuutetun tulee kykyjensä mukaan huolehtia vahingon torjumisesta ja rajoittamisesta.

Vakuutuslautakunta katsoo, että pelastuslain 3 §:n 1 momentin mukainen yleinen toimintavelvollisuus sisältää velvollisuuden ilmoittaa vaarassa oleville henkilöille vaarasta, tehdä hätäilmoitus ja ryhtyä pelastustoimiin. Ilmoitusvelvollisuus koskee tulipalojen lisäksi myös tilanteita, joissa henkilö toteaa tulipalon uhan. Ilmoitusvelvollisuus ei kuitenkaan koske sellaisia tulipaloja, jotka on saatu heti sammutetuksi omin voimin.

Esitetyn selvityksen mukaan perheenjäsenet olivat lauantai-iltana saunomisen aikoihin havainneet savun hajua. Esitutkintakertomuksen mukaan asiakas oli myöhemmin illalla havainnut savunhajun lisäksi myös liekkejä hormin ympäröimissä rakenteissa asuinkerroksen ja yläpohjan välisessä tilassa. Perheenjäsenet olivat sammuttaneet ja purkaneet rakenteita sekä siivonneet palojälkiä n. klo 23.00 – 01.00 välisen ajan.  Asiakas on kertonut käyneensä klo 02.00-04.00 välisenä aikana pari kertaa yläpohjassa tarkistamassa tilannetta. Asiakas oli n. klo 04.00 herättyään havainnut yläpohjan olleen tulessa ja liekkien lyövän ulos katon kautta, minkä jälkeen hän oli herättänyt muut perheenjäsenet ja tehnyt ilmoituksen hätäkeskukseen.

Vakuutuslautakunta toteaa, että asiakas oli yhdessä toisten perheenjäsenten kanssa asianmukaisesti noin klo 23.00 aikoihin ryhtynyt toimiin palon sammuttamiseksi. Kytöpalo ei kuitenkaan ollut heti sammunut, vaan sammutustoimet olivat kestäneet ainakin noin tunnin ajan. Vakuutuslautakunta katsoo, että hätäilmoitus olisi tullut tehdä tässä vaiheessa, jolloin palokunta olisi voinut varmistua siitä, että rakenteet olivat sammuneet ja ettei rakenteisiin ollut jäänyt kytöpaloa.

Koska asiakas oli jättänyt tekemättä hätäilmoituksen tulipalosta, jota ei oltu saatu heti sammutettua, asiakas oli laiminlyönyt vakuutussopimuksen mukaisen velvollisuutensa torjua vahinkoa tai rajoittaa sitä. Vakuutuslautakunta katsoo laiminlyönnin olleen vähäistä suuremman. Vakuutuslautakunta toteaa, että vaikka syyttäjä on katsonut huolimattomuuden olleen vähäistä rikosoikeudellisessa mielessä, tuottamusta ei vakuutussopimuksen suojeluohjeiden näkökulmasta voida kuitenkaan pitää vähäisenä.

Vakuutussopimuksen ehtojen mukaan vakuutusyhtiöllä on oikeus tehdä asiakkaan laiminlyönnin perusteella vähennys korvauksesta. Vähennyksen suuruudesta Vakuutuslautakunta lausuu ratkaisusuosituksen loppuosassa.

Suojeluohjeiden laiminlyönti

Paloturvallisuutta koskevien suojeluohjeiden mukaan viranomaisten antamia paloturvallisuusohjeita ja –määräyksiä sekä tulisijan ja hormien valmistajan antamia suojaetäisyyksiä ja asennusohjeita on noudatettava. Tulisijan ja hormin lämpötilaluokkien yhteensopivuus on aina varmistettava.

Asiakas on kertonut itse rakentaneensa ja asentaneensa rakennusluvassa mainitun muuratun savupiipun tilalle haponkestävän teräspiipun. Asiakas ei ole kiistänyt sitä, että yksi kattotuoli oli asennettu liian lähelle savupiippua ja sen eristeitä. SH Oy:n tarkastuspöytäkirjan mukaan asiakas oli palon syyn selvittämiseksi tehdyllä toisella tarkastuskäynnillä kertonut, että yläpohjan läpivientiin ei ollut mahtunut määräysten mukaista määrää läpivientieristettä, koska kattokannattajat olivat olleet tiellä, kun piippu oli asennettu. Piipun yläosaan oli myös jouduttu rakentamaan mutkaa piipun tiellä olleiden rakenteiden vuoksi.

Pelastuslaitoksen lausunnon mukaan palo oli alkanut läpiviennin kohdalta, jossa puurakenteet ja eristeenä olleet sahanpurut olivat syttyneet liian pitkän / intensiivisen lämmittämisen ja/tai rakenteellisen virheen seurauksena. Lausunnossa on todettu myös, että talon omistajan tekemän sammutusyrityksen jälkeen oli ilmeistä, että juuri purueristeisiin oli jäänyt ns. kytöpalo, joka oli kehittynyt useiden tuntien ajan uudelleen. Kun kytöpalo oli saanut riittävän määrän happea, se oli syntynyt uudelleen liekkipaloon. Tätä oli edesauttanut rakenteissa ollut aukko ja ilmavirtaus, joka oli kulkenut kyseisen raivatun rakenneaukon läpi. Virtausta oli tehostanut talon päädyssä olleen kulkuaukon jättäminen auki.

SH Oy:n pöytäkirjan mukaan palon mahdollisia syttymissyitä olivat eristämätön rako yläpohjan läpiviennin sisällä, riittämätön suojaetäisyys palavaan materiaaliin yläpohjan läpiviennissä, poikkeuksellisen korkea lämpötila ja piipun poikkeuksellinen eristämistapa. Palon oli aiheuttanut yksi mainituista syistä tai usean syyn yhteisvaikutus.

Savuhormin rakentamis- ja asennusaikana on ollut voimassa Suomen Rakentamismääräyskokoelman ohjeet E3, 1988, Kevyet savuhormit. Esitetyn selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta katsoo näytetyksi, että rakennuksen piipun asennuksessa ja eristämisessä oli ollut sanottujen rakentamismääräysten ja –ohjeiden vastaisia rakenteita. Paloviranomaisen ja palonsyytä tutkineen yrityksen lausuntojen perusteella Vakuutuslautakunta katsoo, että rakenteiden virheellisyyksillä on ollut syy-yhteys syntyneeseen tulipaloon.

Vakuutuslautakunta katsoo vakuutusyhtiön osoittaneen, että asiakas oli laiminlyönyt noudattaa vakuutusehtoihin sisältyviä paloturvallisuutta koskevia suojeluohjeita. Vakuutuslautakunta pitää suojeluohjeiden laiminlyöntiä vähäistä suurempana huolimattomuutena, kun otetaan huomioon se, että kyseinen teräspiippu ei ollut rakentamisaikana voimassa olleen rakennusluvan mukainen rakenneratkaisu, ja että asiakas on kertonut olleensa tietoinen siitä, että ainakin osa rakenteista oli ollut määräysten ja ohjeiden vastaisia. Rakenteissa oli todettu olleen useita virheellisyyksiä. Se seikka, että hormitarkastuspöytäkirjan mukaan hormi oli hyväksytty käyttöön 21.9.2004 ei osoita, että rakenteet olivat olleet voimassa olleiden määräysten mukaisia varsinkin, kun hormi oli rakennusluvasta poiketen tehty teräsrakenteisena.

Koska huolimattomuuden on edellä esitetyillä perusteilla katsottu olleen vähäistä suuremman, vakuutusyhtiöllä on vakuutussopimukseen perustuva oikeus alentaa maksettavaa korvausta.

Korvauksen alentaminen ja alennuksen suuruus

Vakuutuslautakunta katsoo, että asiakkaan olisi tullut kuvailemansa palojen sammutuskokemuksen perusteella ymmärtää hätäilmoituksen tekemisen olevan välttämätöntä, kun pururakenteessa olleen palon sammuttamiseen oli kulunut aikaa ainakin noin tunnin verran. Vakuutuslautakunta katsoo asiakkaan näin laiminlyöneen vakuutusehtojen mukaisen pelastamisvelvollisuutensa siten, että korvausta voidaan alentaa. Harkitessaan korvauksen alentamista Vakuutuslautakunta on katsonut asiakkaan laiminlyöneen myös vakuutusehtojen mukaisia suojeluohjeita. Suojeluohjeiden laiminlyönnin osalta Vakuutuslautakunta on ottanut huomioon sen, että asiakas oli ollut tietoinen siitä, että savupiipun rakenteet eivät olleet rakennusluvan eivätkä rakentamisaikaisten viranomaismääräysten ja –ohjeiden mukaisia.

Kun korvauksen alentamista harkitaan, tulee vakuutussopimuslain 34 §:n 1 momentin mukaan ottaa huomioon se, mikä merkitys asiakkaan toimenpiteellä tai laiminlyönnillä on ollut vahingon syntymiseen. Lisäksi tulee ottaa huomioon huolimattomuuden laatu ja olosuhteet muutoin. Korvauksen alentaminen tulee suhteuttaa menettelyn moitittavuuteen.

Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö voi ilmoittamillaan perusteilla tehdä 20 prosentin suuruisen vähennyksen maksettavista palovahinkokorvauksista, ja ettei ratkaisu johda kohtuuttomaan lopputulokseen.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä tehdä 20 prosentin suuruinen vähennys korvauksesta vakuutusehtojen mukaisena. Vakuutuslautakunta ei suosita ratkaisun muuttamista.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.


VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pellikka

Jäsenet:
Maso
Rantala
Vyyryläinen
Yrttiaho

Tulosta