Tapahtumatiedot

Kerrostalon (rv 1979) ylimmän (3.) kerroksen huoneiston C29 putkihormiin kulkevan kuparisen käyttövesiputken liitos oli 6.6.2018 tehdyn vahinkoilmoituksen mukaan vuotanut kylpyhuoneessa. Vahinko oli havaittu 29.5.2018 ensimmäisen kerroksen asunnon olohuoneen kattopinnasta, ja päivystävä huoltoliike oli mennyt korjaamaan huoneiston C29 kylpyhuoneen seinässä olleesta putkiliitoksesta aiheutunutta vuotoa. Kosteusvaurioita oli havaittu huoneiston C29 lisäksi huoneistoissa C25 ja C21 sekä alimman kerroksen kerhohuoneessa.

Ensimmäinen kosteuskartoitus oli tehty 30.5.2018. Kartoitusraporttiin sisältyvässä valokuvassa on nuoli osoittamassa asunnon C29 kylpyhuoneen puolella ollutta vuotokohtaa. Valokuvassa näkyy myös putkiläpiviennin kohdalla aukko seinässä. Pesuhuoneen lattiarakenne ja putkihormin kipsilevyseinät ovat kastuneet vuodosta. Seinien alaosat ovat kastuneet, kun niiden peltirankaa pitkin on kulkeutunut vuotovesiä. Lisäselvitystä oli hankittu 2.7.2018 tehdyllä tarkastuskäynnillä, jonka raporttiin sisältyy hormin sisällä olleesta putkesta valokuva, johon on merkitty nuoli osoittamaan vuotokohtaa. Tarkastuksen tehnyt henkilö on 15.8.2018 kertonut, että seinässä oleva reikä oli tehty ennen tarkastuskäyntiä putken uusimisen yhteydessä. Sitä, oliko läpivienti tiivis ennen vuotoa, oli mahdoton määrittää. Putkikotelon seinät olivat kauttaaltaan kastuneet alaosistaan ja aukon kohta oli ollut märkä.

Taloyhtiön isännöitsijän pyynnöstä putkiliike oli 1.8.2018 ilmoittanut sähköpostiviestissään, että valokuvilla osoitetuissa putkiston kohdissa oli kaksi vesivuotoa. Putkiliike on 7.8.2018 ilmoittanut, että liittimessä ollut vuoto on ollut tihku/valumatyyppinen ja että hormissa olleessa putkessa on ollut pistesuihkumainen vuoto eli ns. pistevuoto. Toinen vuoto oli kylpyhuoneen puolella ja toinen seinän takana hormissa. Läpivientien tiiveydestä ei ollut tarkkaa tietoa.  10.8.2018 sähköpostiviestissä putkiliike toteaa, että vuotokohta on ollut läpiviennin välittömässä läheisyydessä ja että tarkastusraportin valokuvissa läpiviennin kohdalla on kunnon reikä. Vielä 16.8.2018 putkiliikkeen lähettämässä sähköpostiviestissä ilmoitetaan, että kohteen seinissä olevat läpiviennit ovat olleet kuvan mukaiset sillä hetkellä, kun he olivat menneet kohteeseen. Heidän toimestaan ei ole tehty mitään läpivientien muutos/suurentamistöitä.

Vakuutusyhtiö on ensimmäisessä korvauspäätöksessään 18.6.2018 ilmoittanut, että putkikotelon sisällä olevan putken vuotamisesta aiheutunut vahinko korvataan. Huoneiston C29 kylpyhuoneen vedeneristyksen pettämisen seurauksena aiheutunut osa vahingoista ei tule vakuutuksesta korvattavaksi. Saamiensa selvitysten jälkeen vakuutusyhtiö on toisessa korvauspäätöksessään 23.8.2018 ilmoittanut, ettei se korvaa huoneiston C29 kylpyhuoneen vaurioiden korjaamista ja että se korvaa 50 % kiinteistössä todettujen muiden kosteusvahinkojen korjauskuluista. Rikkoutuneiden putkien korjaamisesta ei ikävähennyksen vuoksi ole jäänyt korvattavaa osuutta.

Rakennuksen rakenteita on purettu ja kuivattu kesä- ja heinäkuun 2018 aikana. Rakenteet on korjattu 6.9. – 1.11.2018 välisenä aikana, ja vakuutusyhtiö on korvauspäätöksensä mukaisesti maksanut korjauskustannukset. Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja oli 11.2.2019 ilmoittanut vakuutusyhtiölle, että taloyhtiö haluaa vielä todistaa, että läpivienti oli suurennettu vasta päivää ennen vahinkoa.

Taloyhtiö on 28.6.2019 meklariyrityksen rakennusteknisen päällikön vakuutusyhtiölle lähettämällä sähköpostiviestillä pyytänyt, ettei vakuutusyhtiö käsittelisi vielä asiaa. Vakuutusyhtiölle on 8.10.2019 toimitettu taloyhtiön hallituksen puheenjohtajan ja M. Oy:n edustajan kesken käyty sähköpostikirjeenvaihto, jonka mukaan molemmat vuodot ovat olleet putkihormissa, eikä kylpyhuoneessa ole ollut mitään vuotoa.

Vakuutusyhtiö on 30.11.2019 päivätyssä kolmannessa korvauspäätöksessään ilmoittanut, ettei korvausratkaisun muuttamiselle ole esitetty perusteita.  Vakuutusyhtiö on viitannut asiassa aikaisemmin esitettyihin asiantuntijalausuntoihin. Muita selvityksiä asian ratkaisemiseksi ei olisi saatavilla, kun kohteen korjaukset on jo tehty ja muutosta haetaan yli vuosi edellisen päätöksen jälkeen.

Vakuutusyhtiö on edelleen katsonut, että huoneiston C29 kylpyhuoneen vahingot ovat johtuneet vedeneristyksen puutteellisuuksista. Yhä selvemmäksi on vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan käynyt se, että seinän massiivinen läpivientiaukko oli ollut kohteessa jo ennen kupariputkien vuotoja, ja että tästä syystä siitä oli ajan saatossa päässyt suihkua käytettäessä vettä rakenteisiin ja sitä kautta myös alapuolisiin huoneistoihin.

Korvauspäätöksessään vakuutusyhtiö on lisäksi katsonut, ettei asunnon C29 kylpyhuoneen kosteusvahinkojen voida katsoa olevan ehtokohdan 3.1 edellyttämiä äkillisiä ja ennalta arvaamattomia vahinkotapahtumia. Vuonna 2014 tehdyn tarkastuksen jälkeen oli ollut tiedossa tarve uusia alkuperäiset suihkutilat kohteessa, jotta ne eivät aiheuttaisi kosteusvahinkoja rakenteisiin. Tiloja ei ollut uusittu. Tarkastusraportin mukaan myös muissa kuin nyt vahingoittuneissa huoneistoissa oli vuonna 2014 ollut valmiiksi kosteutta ja mahdollisia läpivientien liitosten epätiiviyskohtia.

Asiakkaan valitus

Taloyhtiö pyytää Vakuutuslautakunnan lausuntoa siitä, ovatko vakuutusyhtiön vahinkoon tekemät rajaukset vakuutusehtojen mukaiset. Taloyhtiö vaatii vahinkoa ensisijaisesti korvattavaksi kokonaan pois lukien mahdollinen putkistojen perusparannus. Taloyhtiö ilmoittaa tässä vaiheessa pitävänsä riidanalaisena summana 38.184,96 euroa.

Asiassa jää arvioitavaksi se, ovatko asunnon C29 kylpyhuoneen roiskevedet kastelleet kyseisen asunnon ja muiden asuntojen rakenteita. Kyseisessä kylpyhuoneessa on aikaisemmin ollut kosteusongelmaa. Vuonna 2014 asunnon C29 kylpyhuoneessa todetut kosteudet ovat olleet verrattain vähäisiä ja ongelmia on ainakin joltakin osin korjattu. Taloyhtiö pitää mahdottomana sitä, että asunnon C29 roiskevesi olisi päässyt kastelemaan muita kuin korkeintaan kyseisen kylpyhuoneen rakenteita.

Putkistojen uusimisen osalta taloyhtiö huomauttaa, että osa LVI-töistä liittyy LVI-kalusteiden ja putkien takaisinasennukseen ja vain osa on mahdollista perusparannusta. Jos Vakuutuslautakunta pitää asunnon C29 roiskevesiä osasyyllisenä rakenteiden kastumiseen, taloyhtiö esittää osakorvausta vain asunnon C29 osalta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö katsoo, että sen korvauspäätös on oikea ja vakuutusehtojen mukainen. Vakuutusyhtiö on jättänyt korvaamatta vuonna 2014 vedeneristykseltään ja läpivienneiltään puutteelliseksi todetun huoneiston C29 pesuhuoneen korjauskuluja.

Asiassa on ensinnäkin kysymys siitä, voiko vakuutusyhtiö vähentää vahingon määrästä puolet sillä perusteella, että kohteessa on kaksi vahinkoa, joista molemmat ovat kastelleet rakenteita. Sen selvittäminen, mikä osa kosteuden aiheuttamaa vahinkoa kuuluu korvattavan vahingon piiriin ja mikä osa jää rajoitusehdon vuoksi korvauspiirin ulkopuolelle on vakuuttajalle mahdotonta, erityisesti siinä tilanteessa, kun uudelleenkäsittelypyynnöt on saatu purkutöiden ja ennallistamisen jo tapahduttua.

Asiassa on tässä tapauksessa otettava huomioon myös se, tuleeko vakuutusyhtiön muuttaa päätöstään sillä perusteella, että vahingon korjaamisen jälkeen vahinkoa alun perin selvittäneet ja tällöin monia lausuntoja antaneet tahot antavat aikaisempia omia lausuntojaan vastaan puhuvia lausuntoja, ja tämä tapahtuu vasta sen jälkeen, kun vakuutusyhtiöllä ei ole enää mahdollisuutta tarkastaa vahinkoa.

Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan hormissa olleen putken vuotamisesta aiheutuneen korvattavan vahingon määrä verrattuna asunnossa C29 havaitusta vedeneristyksen puutteellisuudesta aiheutuneen toisen vahingon määrään on ollut ensimmäisestä kartoitusraportista lukien epäselvä. Koska taloyhtiö on pitänyt vahinkoa täysin hormissa vuotaneen putken aiheuttamana, vakuutusyhtiölle ei ole toimitettu selvitystä siitä, mikä osa vahingosta varmasti kuuluu hormissa olleen putkivuodon piiriin. Vakuuttajalla ei ole ollut mahdollisuutta jakaa vedeneristyksen puutteellisuuden aiheuttaman kosteuden ja korvattavan vahingon määrää muutoin, kuin ajattelemalla molempien olevan yhtä suuria.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut muun muassa

• A-K. Oy:n (Joni K.) 30.5.2018 tehdyn kosteuskartoituksen raportti. Sen mukaan putkihormin kipsilevyseinät ovat kastuneet noin 400 mm lattiapinnasta ylöspäin ja lattiarakenne on kastunut pohjakuvaan merkityltä alueelta. Myös hormin pohja on kastunut. Raporttiin sisältyvään 1. valokuvaan on merkitty nuoli ja teksti, jonka mukaan pesuhuoneen käyttövesiputki oli saatujen tietojen mukaan vuotanut nuolen osoittamasta kohdasta kylpyhuoneen puolella.
• A-K. Oy:n (Joni K.) 2.7.2018 tehdyn tarkastuskäynnin perusteella lisäselvitys aikaisempaan raporttiin. Tämän tarkastuskäynnin aikana saatujen tietojen mukaan putkessa on ollut 2 vuotoa. Käyttövesiputken vuoto, joka todettiin 30.5.2018 suoritetun vahinkokartoituksen yhteydessä, on kastellut kohdaltaan hormin levyrakenteita. Tarkastuksen aikana saatiin tieto, että hormin sisällä on ollut toinenkin vuoto samassa käyttövesiputkessa. Hormin vuoto on kastellut hormin pohjaa ja lattiarakennetta vuotaessaan puhtaalle betonipinnalle.
• M.R. Oy:n rakennustyöselostus kolmen huoneiston ja kerhohuoneen kosteusvauriokunnostuksesta.
• Vahingoittuneiden rakenteiden korjaamista koskevia urakkatarjouksia kolmelta eri yritykseltä ja isännöitsijätoimiston laatima yhteenveto tarjouksista.
• Vuonna 2014 tehtyä märkätilojen kosteuskartoitusta koskeva R.A. Oy:n raportti ja huoneistoa C29 koskeva tarkempi erittely havaituista kosteusriskeistä ja korjaustarpeista sekä 5.11.2014 päivätty lasku asuntojen märkätilojen putkiläpivientien tiivistyksestä ja tarkastuksesta.
• Taloyhtiön isännöitsijän putkiliikkeelle osoittama pyyntö saada kirjalliset kommentit vuotojen määrään ja niiden sijaintiin.
• Asiakkaan kotivakuutusyhtiön ja taloyhtiön isännöitsijän väliset sähköpostiviestit 30.1.2019 ja 1.2.2019.
• Taloyhtiön isännöitsijän 6.8.2019 päivätty sähköpostiviesti putkiliikkeelle ja liikkeen samana päivänä antama vastaus.
• A-K. Oy:n 17.9.2019 päivätty lisäselvitys aikaisemmin tehtyihin kartoitusraportteihin.
• Vakuutusyhtiölle 28.6.2019 lähetetty uudelleenkäsittelypyyntö ja siihen tehty 8.10.2019 lähetetty lisäys.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Osapuolten kesken ei ole kiistaa siitä, onko hormissa olleen käyttövesiputken rikkoutumisesta aiheutunut vuotovahinko vakuutuksesta korvattava. Kiistaa ei ole myöskään siitä, että rakenteiden korjaus- ja jälleenhankintakustannuksista tehtävät ikävähennykset ovat ehtojen mukaisesti putken rikkoutumisvahingossa 100 % ja vuotovahingossa 40 %.

Kiista koskee sitä, kuinka laajasti vuotovahinko kuuluu vakuutuksen korvauspiiriin ja onko huoneiston C29 kylpyhuoneen vahinko osaksikaan seurausta hormissa olleesta käyttövesiputkesta vuotaneesta vedestä.

Erityisesti asiassa on kysymys siitä,  

• onko vakuutuksenottaja osoittanut huoneistojen C21, C25 ja C29 se-kä kerhotilan rakenteiden kaikkien kastumisvahinkojen olevan seurausta hormissa olleen putken rikkoutumisesta aiheutuneesta vuotovahingosta
• onko vakuutusyhtiö osoittanut asunnon C29 kylpyhuoneen rakenteiden kastumisvahingon olleen kokonaan tai osaksi seurausta vedeneristyksen puutteellisuuksista ja roiskeveden vähitellen rakenteille aiheuttamasta vahingosta, joka ei ole äkillinen ja ennalta arvaamaton ja joka vakuutukseen sisältyvän rajoitusehdon perusteella ei ole vakuutuksesta korvattava tapahtuma
• onko vakuutusyhtiö osoittanut, että osa kerhohuoneen ja asuntojen C21 sekä C 25 rakenteiden korjauskustannuksista ei ole vakuutuksesta korvattavaa vuotovahinkoa, koska ne ovat seurausta asunnon C29 kylpyhuoneen rakenteiden läpi vähitellen valuneesta vedestä.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

E-3.1 Korvattavat vahingot
Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutunut suoranainen esinevahinko sekä näissä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset, kun vahinko on aiheutunut vakuutuksen voimassa ollessa. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti vahingon syyn perusteella.

E-3.2 Korvausrajoitukset
E-3.2.14 Vuoto, kosteus ja kondenssivesi
Vakuutuksesta ei korvata

• vahinkoa, jonka on aiheuttanut kondenssivesi
• vahinkoa, jonka on aiheuttanut rakenteiden veden eristeiden läpi tai putkiston ja rakenteen liittymäkohdasta vuotanut neste
• vahinkoa, jonka on aiheuttanut kosteus. Tällaisia vahinkoja ovat mätäneminen, sienettyminen, lahoaminen tai kosteuden aiheuttama haju
• […].

Asian arviointi

Vakuutuslautakunta toteaa, että taloyhtiön näyttövelvollisuus koskee sitä, että kaikkien rakenteiden korjaamisesta aiheutuneet kustannukset ovat olleet seurausta hormissa olleen käyttövesiputken rikkoutumisen aiheuttamasta vuodosta. Lisäksi taloyhtiön tulee osoittaa sille aiheutuneen vahingon suuruus. Vakuutusyhtiöllä on näyttövelvollisuus siltä osin, kuin se katsoo osan vahingoista jäävän vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle vähitellen aiheutuneena vahinkona tai erillisen rajoitusehdon vuoksi.

Vakuutuslautakunta toteaa aluksi, että asiakirjojen mukaan taloyhtiö on vahingon ensimmäisestä kartoituksesta 30.5.2018 alkaen kesäkuun 2019 loppuun asti katsonut, että asunnon C29 kylpyhuoneen putkiliittimessä on ollut tihku/valumatyyppinen vuoto ja että toinen vuoto on ollut hormin sisällä olleen putken ns. pistevuoto. Asiassa ei ole saatu selville, missä vaiheessa kylpyhuoneen seinään oli putkiliitoksen kohdalle tehty aukko ja kuka aukon oli tehnyt.

Taloyhtiön isännöitsijä on tammikuussa 2019 asukkaan kotivakuutusyhtiölle lähettämässään viestissä esittänyt, että asukas ei ole ilmoittanut reiästä taloyhtiölle, minkä johdosta taloyhtiö hakee korvauksia hänen kotivakuutuksestaan. Koska kyseessä on ollut taloyhtiön vastuulla olleen putken vuoto, kotivakuutuksesta ei ole maksettu korvausta.

Taloyhtiön käyttämän meklaritoimiston vakuutusyhtiölle 28.6.2019 lähettämästä sähköpostiviestistä ilmenee, ettei kylpyhuoneessa ollutta roiskevesiongelmaa sinänsä kiistetty ja että kylpyhuoneen vaurioista hyvin todennäköisesti osa oli tullut ei korvattavista syistä ja osa hormissa olleen putken vuodosta. Asiakirjoista ilmenee myös, että osa tehdyistä korjauksista on ollut rakenteiden peruskorjausta.

Tämän jälkeen taloyhtiön puolelta on esitetty, että kylpyhuoneessa C29 ei ole lainkaan ollut putkivuotoa, ja että hormissa olleessa putkessa oli ollut vuoto kahdessa kohdassa. Taloyhtiön isännöitsijän putkiliikkeelle 6.8.2019 lähettämässä sähköpostiviestissä on mainittu, että taloyhtiö haluaa heiltä lausunnon, josta tulee ilmi, että molemmat vuodot ovat putkikuilun puolella, eikä kylpyhuoneen puolelta ole korjattu mitään. Aikaisemmasta poikkeavat selvitykset on hankittu myös tarkastuskäynnit tehneestä yrityksestä.

Vakuutuslautakunta toteaa, ettei se voi kuulla asian käsittelyn yhteydessä todistajia. Lautakunta katsoo, että heti vahingon jälkeen annettuja selvityksiä on pidettävä lähtökohtaisesti luotettavimpina. Syksyllä 2019 esitetyt selvitykset oli hankittu sen jälkeen, kun oli käynyt ilmi, ettei asunnon C29 kylpyhuoneen vahinkoa korvattu taloyhtiön eikä asukkaan vakuutuksista. Myöhemmin annettujen selvitysten vaikutus vakuutuskorvauksen saamiseen on Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan todennäköisesti ollut osapuolten tiedossa, mikä on mahdollisesti voinut vaikuttaa uusien selvitysten hankkimiseen ja niiden sisältöön useita kuukausia vahinkojen korjaamisen ja vakuutusyhtiön maksamien korvausten jälkeen.

Esitettyjen seikkojen perusteella Vakuutuslautakunta on asiaa arvioidessaan antanut erityistä painoarvoa selvityksille ja lausunnoille, joita vahingon havaitsemisen jälkeen ovat kesällä ja syksyllä 2018 antaneet vahinkokartoitukset tehnyt henkilö ja korjauksia tehneen putkiliikkeen edustaja sekä taloyhtiön isännöitsijä ja sen käyttämä vakuutusmeklaritoimisto. Meklaritoimiston rakennustekninen päällikkö on niinkin myöhään kuin 28.6.2019 vakuutusyhtiölle lähettämässään uudelleenkäsittelypyynnössä perustanut esittämänsä näkökohdat sitä ennen esitettyihin selvityksiin ja lausuntoihin.

Vakuutusyhtiö on kolmannessa korvauspäätöksessään marraskuussa 2019 pitänyt mahdollisena, että hormissa olleessa putkessa on ollut kaksi erillistä vuotokohtaa. Tästä asiasta ei kuitenkaan ole muuta selvitystä kuin syksyllä 2019 esitetyt ja aikaisemmista näkemyksistä sekä lausunnoista poikkeavat uudet näkemykset. Uusien näkemysten pohjaksi ei ole esitetty teknistä tai muuta selvitystä kuin jälkikäteiset päätelmät tilanteesta.

Vakuutuslautakunta toteaa, ettei asian ratkaisun kannalta kuitenkaan ole olennaista se, oliko hormin sisällä ollut yksi vai kaksi vuotokohtaa. Vakuutusyhtiö on pitänyt hormissa olleen putken vuotoa korvattavana vahinkona. Olennainen kysymys on se, mikä on aiheuttanut huoneiston C29 kylpyhuoneessa todetut vauriot sekä ovatko ja miltä osin tästä kylpyhuoneesta rakenteiden läpi vähitellen valunut vesi tai roiskevedet aiheuttaneet kosteusvaurioita alempien asuntojen ja kerhotilan rakenteisiin.

Meklaritoimisto on sähköpostiviestissään 28.6.2019 esittänyt vakuutusyhtiölle heidän mielestään oikeudenmukaiset korvausosuudet. Mahdollisena on pidetty sitä, että osa C25 asunnon kylpyhuoneen kosteudesta on voinut syntyä ei korvattavasta vahingosta. Asunnon C29 vahingosta hyvin todennäköisesti osa on tullut ei korvattavista syistä ja osa korvattavasta hormivuodosta.

Asunto C29

Taloyhtiö oli vuonna 2014 tehnyt märkätilojen kosteuskartoituksen, jonka raportin mukaan huoneiston C29 pinnoitteiden, saumojen ja silikonien sekä lattiakaivon kuntoluokitus on ollut 4. Tämä on tarkoittanut sitä, että pinnoite ja vedeneriste / kaluste / rakenne on suositeltavaa uusia pääosin tai kokonaan. Putkistojen läpivientien kuntoluokka on ollut 3, mikä on tarkoittanut merkittäviä puutteita tai vaurioita, mutta jotka voidaan todennäköisesti korjata uusimatta kokonaan pinnoitteita / vedeneristeitä / kalustetta / rakennetta. Raportissa on maininta siitä, että lattiakaivon ympärillä on 25 cm kosteutta ja että suihkun alaseinäpinnoissa on kosteutta.

Taloyhtiö ole kiistänyt sitä, että tämän asunnon kylpyhuoneen rakenteissa ja vedeneristyksessä on ollut puutteellisuuksia ja kosteus- sekä roiskevesiongelmia. Lausuntopyynnössä taloyhtiö on kertonut, että kosteusongelmia on ainakin joltakin osin korjattu. Asiakirjoihin sisältyvän L. Oy:n laskun mukaan lokakuussa 2014 oli muun muassa asuntojen märkätilojen putkiläpivientejä tiivistetty ja tarkastettu. Laskussa ei kuitenkaan ole yksilöity, mihin tiloihin tämä työ oli kohdistunut. Vakuutuslautakunta katsoo jääneen näyttämättä, että vuonna 2014 todetut korjaustarpeet olisi asunnon C29 kylpyhuoneessa korjattu ennen nyt puheena olevaa vahinkoa.

Asian arvioinnissa Vakuutuslautakunta on ottanut huomioon myös sen, että kylpyhuoneen suihkualueella ja käyttövesiputkien läpiviennin kohdalla on seinässä ollut aukko. Vaikka aukon tekijää ja tekemisaikaa ei ole saatu selville, Vakuutuslautakunta pitää mahdollisena, että aukon kautta on rakenteisiin kulkeutunut roiskevesiä ainakin suihkua käytettäessä.

Esitetyillä perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo, että asunnon C29 kylpyhuoneen rakenteiden kosteusvauriot ovat suurimmalta osaltaan syntyneet vähitellen ja että ne on aiheuttanut rakenteiden veden eristeiden läpi tai putkiston ja rakenteen liittymäkohdasta vuotanut neste.

Vakuutusyhtiö on katsonut asunnon C29 vaurioiden kokonaan aiheutuneen vähitellen vedeneristyksen puutteellisuuksista ja suihkun käytön yhteydessä roiskevesistä. Taloyhtiön näkemyksen mukaan on uskottavaa, että hormin vuoto on valunut betonilattiaa pitkin huoneiston C29 märkätilan alle. Märkätilan vedeneriste ei olisi auttanut ollenkaan, vaan vahinko olisi tapahtunut joka tapauksessa.

Vakuutuslautakunta pitää todennäköisenä, että osan asunnon C29 kylpyhuoneessa havaituista kosteusvaurioista on aiheuttanut vesi, joka on valunut hormissa olleesta rikkoutuneesta putkesta. Tältä osin vahingon on katsottava olevan kiinteistövakuutuksen korvauspiiriin kuuluvaa suoranaista esinevahinkoa.

Asunto C25

Ensimmäisestä vahinkokartoituksesta laaditun raportin pohjapiirrokseen on merkitty keltaisella viivalla asunnon C25 katossa oleva kosteusvaurio, joka sijaitsee asunnon C29 kylpyhuoneen suihku- ja vesipisteen sekä viemäripisteen alapuolella. Jo vuonna 2014 oli kosteuskartoituksessa todettu, että C29 kylpyhuoneen lattiarakenteessa oli kosteusongelmia.

Vakuutuslautakunta katsoo, että asunnon C25 katossa havaitun kosteusvaurion on osoitettu aiheutuneen asunnon C29 kylpyhuoneesta tulleesta kosteudesta, mihin on osaltaan vaikuttanut putkiläpiviennin epätiiviys ja seinässä havaittu aukko, sekä puutteet lattian ja lattiakaivon rakenteiden vedeneristyksessä. Tältä osin kyse ei ole kiinteistövakuutuksesta korvattavasta vuotovahingosta. Muilta osin asunnon C25 kosteusvaurioiden on osoitettu aiheutuneen hormissa olleesta putkesta vuotaneesta vedestä, ja tältä osin vahinko kuuluu vakuutuksen korvauspiiriin.

Asunto C21 ja kerhohuone

Ensimmäisestä vahinkokartoituksesta laaditun raportin pohjapiirroksiin on asunnon C21 ja kerhotilan osalta merkitty kohdat, joissa oli kosteusvaurioita. Vauriokohtien perusteella on pääteltävissä, että kerhohuoneen ja asunnon C21 rakenteiden kastuminen on ollut seurausta hormissa olleen putken vuotamisesta ja veden siirtymisestä alaspäin hormissa sekä ontelorakenteesta johtuen myös sivusuunnassa.

Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole osoittanut näiden vaurioiden johtuneen asunnon C29 kylpyhuoneesta valuneesta vedestä. Sen sijaan Vakuutuslautakunta katsoo, että näiden tilojen kosteusvauriot johtuvat hormissa olleen putken rikkoutumisen aiheuttamasta vuodosta.

Vahinkojen laajuus

Vakuutusyhtiö on katsonut, että hormissa ollut vuoto on aiheuttanut puolet kerhotilan ja asuntojen C21 sekä C25 korjauskustannuksista sekä ettei hormivuoto ole aiheuttanut vahinkoa asunnon C29 kylpyhuoneen rakenteille. Tätä vakuutusyhtiö on perustellut sillä, että jako on molemmille osapuolille reilu tilanteessa, jossa on mahdollista, että kumman tahansa vahingon osuus ylittää puolet vahingon kokonaismäärästä.

Vakuutuslautakunta katsoo, että kerhotilan ja asunnon C21 rakenteiden kastumisvahinko on aiheutunut hormissa olleen putken vuodosta, minkä vuoksi näiden tilojen korjauskustannukset tulee korvata ehtojen mukaisesti rajaamatta korvausta 50 prosenttiin kustannuksista.

 Muilta osin Vakuutuslautakunta toteaa, että taloyhtiö on lausuntopyynnössään esittänyt, että vakuutusyhtiön velvollisuutena on selvästi määritellä, mikä osuus kosteuksista on tullut korvattavasta syystä. Vakuutusyhtiön mielestä sen on mahdotonta esittää selvitystä kustannusten jaosta, koska rakenteet on korjattu ja vakuutusyhtiö on maksanut korvaukset aikaisemmin tekemänsä korvauspäätöksen mukaisesti.

Vakuutusmeklaritoimiston rakennustekninen päällikkö on sähköpostiviestissään kesäkuussa 2019 pitänyt mahdottomana määrittää, mikä osa asunnon C25 vahingosta on aiheutunut hormissa olleen putken vuodosta ja mikä osa asunnosta C29 vähitellen valuneesta kosteudesta. Myös asunnon C29 osalta on viestin mukaan mahdotonta eritellä, mikä on aiheuttanut mitäkin. 

Esitetyn selvityksen mukaan osa korjauksista on peruskorjausta ja tason parantamista. Näistä töistä aiheutuneista kustannuksista ei ole esitetty tarkempaa selvitystä. Vakuutuslautakunta toteaa, ettei asian tässä vaiheessa voida enää luotettavasti laskea sitä, mikä osuus korjauskustannuksista kohdistuu korvattavaan vuotovahinkoon ja mikä osa ei ole vakuutuksesta korvattavaa sekä miltä osin kustannukset perustuvat rakenteiden tason parantamiseen sekä peruskorjauksiin. Tämän vuoksi korvattavan vahingon määrä joudutaan arvioimaan suhteellisena osuutena niistä kustannuksista, joilla rakenteet on saatettu vahinkoa edeltäneeseen tasoon (ilman peruskorjauksia tai muita tasonparannuksia).

Asiakirjoihin ei ole sisällytetty laskelmia eri huonetiloille aiheutuneista vahingoista. Taloyhtiö on ilmoittanut riidanalaiseksi määräksi hieman yli 38.000 euroa. Taloyhtiöllä on korvauksen hakijana velvollisuus esittää selvitys sille aiheutuneen vahingon määrästä.

Muun selvityksen puuttuessa Vakuutuslautakunta arvioi, että asunnon C29 kylpyhuoneen korjauskustannuksista 25 % sisältyy korvattavaan vuotovahinkoon ja 75 % kustannuksista on seurausta vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle jäävästä vahingosta. Asunnon C25 korjauskustannuksista on korvattavaa osuutta 75 %. Kerhotilan ja asunnon C21 korjauskustannuksista 100 % kuuluu korvattavaan vuotovahinkoon.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa huoneiston C21 ja kerhohuoneen osalta lisäkorvauksena 50 % näiden tilojen korjauskustannuksista sekä lisäkorvauksena 25 % asunnon C25 korjauskustannuksista. Asunnon C29 korjauskustannuksista vakuutusyhtiön tulee korvata 25 %. Vahingon ja sen mukaan laskettava korvauksen määrässä tulee ottaa huomioon se, että osa korjauksista on taloyhtiön oman ilmoituksen mukaan tason parannusta ja peruskorjausta, joista vakuutusyhtiöllä ei ole vakuutussopimukseen perustuvaa korvausvelvollisuutta.

Vakuutuslautakunta suosittaa, että taloyhtiö esittää vakuutusyhtiölle asianmukaiset laskelmat korjauskustannuksista korvauspäätöksen tekemistä varten. Vakuutusyhtiön tulee maksaa korvaukset asianmukaisine viivästyskorkoineen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pellikka

Jäsenet:
Jyrä
Maso
Vyyryläinen
Yrttiaho