Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottaja K Oy oli vaihtanut S Oy:n matkailuauton moottorin jakohihnan ja vesipumpun 17.6.2019. S Oy oli palauttanut auton K Oy:lle huollon jälkeen moottorista kuuluneen laahaavan sivuäänen vuoksi. Ääni oli saatu korjaamolla pois, mutta moottori oli rikkoutunut 3 000 kilometrin ajon jälkeen 6.7.2019 Ruotsissa. Paikallisen korjaamon mukaan jakohihnan kiristimen pultti oli ollut löysällä. Vuosimallin 1998 auton matkamittarilukema oli 85 355 kilometriä. S Oy vaati K Oy:tä korvaamaan moottorin korjauskustannukset.

K Oy ei pitänyt itseään syypäänä vahinkoon vakuutusyhtiölle 20.11.2019 tekemässään vastuuvahinkoilmoituksessa. K Oy:n mukaan jakohihnan kiristimen runko oli ollut vanhuuttaan murtunut jo ennen hihnan vaihtoa. Kiristinrullaa paikallaan pitänyt pinnapultti oli irronnut moottorista kierteiden petettyä, jolloin hihna oli päässyt löystymään ja irtoamaan.

HTT tavarantarkastajan vaurion teknisestä syystä 11.9.2019 antaman lausunnon mukaan kiristimen jalka oli murtunut kiinnityspisteestään. Murtumakohdassa oli toispuolisesti ruostetta. Kiristimen vaarna­ruuvin kierre moottorilohkossa oli vaurioitunut ja jakohihna oli hankautunut selkäpuolelta. Lausunnon mukaan todennäköinen syy vaurioon oli vaarnaruuvin kierteen vioittuminen moottorilohkossa. Syynä siihen saattoivat olla todennäköisyysjärjestyksessä vaarnaruuvin pyöriminen moottorilohkosta ulospäin mutteria irrotettaessa, kierrettä vahingoittanut mutterin liian suuri kiristysmomentti tai kierteen vioittuminen jo aiempien huoltojen seurauksena. Vaarnaruuvin löystyminen oli aiheuttanut mutterin löystymisen, jolloin kiristimen runkoon oli syntynyt vääntömomentti ja kiristimen korvake oli murtunut.

Vakuutusyhtiö kieltäytyi päätöksellä 20.12.2019 korvaamasta vahinkoa, koska sen mukaan moottorin rikkoutuminen ei johtunut K Oy:n tuottamuksesta eli mistään K Oy:n suorittamasta työvaiheesta. Vakuutusyhtiö vetosi Suomen Vahinkotarkastus Oy:n (SVT Oy) lausuntoon, jonka mukaan kiristimen rungon vaurio oli ollut kiinnityspultin alla eikä kyseiseen pulttiin jakohihnan vaihdossa koskettu. Työvaiheet, tarvittavat työkalut ja -menetelmät oli tarkastettu 11.12.2019 K Oy:n korjaamolla. Kiristimen kiinnitysruuvi oli avattu pienellä räikällä ja asentajalta saadun tiedon mukaan se oli ollut normaalissa tiukkuudessa. Kiinnityspulttia avatessa ja kiristettäessä suurin voima kohdistui pulttiin ja moottorin lohkoon. Kiristinrulla irrotettiin ja asennettiin käsin, sillä sen sovitus kiristimeen oli löysä. Myös HTT-tarkastaja oli todennut vaurion syyn liittyneen vahinkoon joko pulttia irrotettaessa tai kiristettäessä. Kiristimen kannakkeen vaurio oli seurausta jostain muusta työstä tai valmistusvirheestä.

Asiakkaan valitus

S Oy on pyytänyt ratkaisuositusta vaatien moottorivauriosta aiheutuneiden kustannusten korvaamista K Oy:n vastuuvakuutuksesta. S Oy on vedonnut kirjelmässään 24.2.2020 tavarantarkastajan lausuntoon vahingon todennäköisestä syystä. K Oy:n ottamista valokuvista oli nähtävissä pinnapultin olleen hyvin ulkoasennossa. Hihnassa ja sen kotelossa oli merkittävät kulumat, jotka todennäköisesti johtuivat siitä, että kiristinlaakeri kannakkeineen oli päässyt tulemaan ulos moottorilohkosta. S Oy vedonnut hankkimaansa E Oy:n 24.2.2020 päivättyyn tutkimusraporttiin kiristimen korvakkeen murtumasta. Raportin mukaan murtuma oli tapahtunut yhdellä kertaa, ei vähitellen, kuten K Oy oli väittänyt. Kustannusten määrä 20.3.2020 mennessä oli 5 117,31 euroa. S Oy on 6.5.2020 toimittanut havainnollistavan kuvasarjan vahinkomekanismista.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on toistanut korvauspäätöksessä 20.12.2019 lausumansa. Vakuutusyhtiön mielestä K Oy oli näyttänyt toimineensa huolellisesti moottorin jakohihnan ja vesipumpun vaihdossa, joten sillä ei ollut korvausvastuuta moottorille aiheutuneesta vahingosta. Vakuutusyhtiö on vedonnut SVT Oy:n lausuntoon vahingon syystä.

Vakuutusyhtiö on lausunut lisävastineessa 22.4.2020, ettei E Oy:n raportissa mainittu, milloin kiristimen korvake oli murtunut. Kiristin oli ollut murtuneena jo pitemmän aikaa, joten murtuma ei liittynyt K Oy:n suorittamaan korjaustyöhön. E Oy:n raportissa mainitut ruoste ja kiillottumat murtopinnoilla tukivat tätä näkemystä. Vakuutusyhtiön mielestä S Oy ei ollut näyttötaakkansa mukaisesti osoittanut, että kiristinjalan murtuminen ja siitä johtunut moottorin vaurioituminen olisivat johtuneet K Oy:n toiminnasta. K Oy ei sen vuoksi ollut korvausvastuussa vahingosta, eikä vahinkoa korvattu vastuuvakuutuksesta.

Välitoimi

Vakuutuslautakunta on varannut K Oy:lle tilaisuuden esittää oma kantansa asiasta. K Oy ei ole antanut asiassa lausumaa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko S Oy:n matkailuauton moottorin rikkoutuminen johtunut moottorin jakohihnan ja vesipumpun vaihdon tehneen vakuutuksenottaja K Oy:n huolimattomasta menettelystä vaihtotyössä, ja onko vakuutusyhtiön sen vuoksi korvattava moottorin rikkoutumisesta S Oy:lle aiheutuneet kustannukset K Oy:n vastuuvakuutuksesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

K Oy:llä voimassa olleeseen toiminnan vastuuvakuutukseen sovellettavien 1.1.2019 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 1.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa toiselle aiheutetut henkilö- ja esinevahingot, jotka todetaan vakuutuskauden aikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja joista vakuutuksenottaja on voimassaolevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

K Oy:n toiminnan vastuuvakuutukseen sovellettavien autohuoltamon ja -korjaamon erityisehtojen kohdan 1 mukaan poiketen toiminnan vastuuvakuutusehdon kohdasta 2.3 vakuutuksesta korvataan pestäväksi, huollettavaksi tai korjattavaksi vastaanotetulle, huoltamon tai korjaamon hallussa olevalle asiakkaan ajoneuvolle aiheutettu vahinko, kun
- vahinko on seuraus vakuutuksenottajan kiinteässä toimipaikassa tapahtuneesta ajoneuvon siirrosta tai virheellisestä pesu-, huolto- tai korjaustyöstä ja
- vahinko tai vahinkoseuraus todetaan työtä tehdessä tai viimeistään kuuden kuukauden kuluessa työn loppuun tekemisestä ja luovuttamisesta asiakkaalle.

Asian arviointi

Toiminnan vastuuvakuutuksesta korvataan vakuutusehtojen mukaan sellaisia vahinkoja, joista vakuutuksenottaja on korvausvastuussa voimassa olevan oikeuden mukaan. Vahingonkorvausvelvollisuuden aiheuttaa pääsääntöisesti vain tuottamuksellisesti tai tahallisesti aiheutettu vahinko. Tuottamuksella tarkoitetaan kulloinkin kysymyksessä olevassa tilanteessa tai tehtävässä vaadittavan huolellisuuden laiminlyömistä.

Tässä tapauksessa vahinko on aiheutunut S Oy:n ja K Oy:n välisen sopimussuhteen piirissä, jonka sisältönä on ollut K Oy:n S Oy:n omistamalle autolle suorittama moottorin jakohihnan ja vesipumpun vaihtotyö. Vahinko on ilmennyt kohtalaisen pian K Oy:n suorittaman työn jälkeen. Näissä olosuhteissa K Oy:n on sopimusosapuolena osoitettava menetelleensä huolellisesti sopimusvelvoitettaan täyttäessään ja korvausvastuusta vapautuakseen lähtökohtaisesti myös näytettävä vahingon aiheutuneen toimintamahdollisuuksiensa ulkopuolella olleesta syystä.

Asiassa on jo alkuvaiheessa hankittu vahingon syyn selvittämiseksi Keskuskauppakamarin hyväksymän tavarantarkastajan lausunto. Tavarantarkastaja on tapauksen osapuoliin nähden ulkopuolinen, riippumaton asiantuntija. Lautakunta katsoo, että tämän vuoksi tavarantarkastajan lausunnolle voidaan antaa asiassa tehtävien johtopäätösten perusteena erityinen painoarvo, ellei todennäköisiä tavarantarkastajan lausuntoa vastaan puhuvia seikkoja ole osoitettu.

Tavarantarkastajan 11.9.2019 antaman lausunnon mukaan todennäköinen syy moottorin vaurioon oli jakohihnan kiristimen vaarnaruuvin kierteen vahingoittuminen moottorilohkossa. Sen syyksi tavarantarkastaja on arvioinut todennäköisyysjärjestyksessä vaarnaruuvin pyörimisen ulos moottorilohkosta mutteria irrotettaessa, kierrettä vahingoittaneen mutterin liian suuren kiristysmomentin tai kierteen vioittumisen jo aiempien huoltojen seurauksena. Vaarnaruuvin löystyminen oli aiheuttanut mutterin löystymisen, kiristimen runkoon kohdistuneen väännön ja kiristimen korvakkeen murtumisen.

K Oy ja SVT Oy ovat sen sijaan lähteneet näkemyksessään siitä, että moottorin rikkoutuminen oli aiheutunut päinvastaisen tapahtumaketjun seurauksena. Siinä jakohihnan kiristimen kiinnityskorvake on murtunut ensin ja tämän kiinnityspisteen löystyttyä kiristimen asento on päässyt muuttumaan ja aiheuttanut vahingon. K Oy ei olisi näin syntyneestä vahingosta vastuussa, koska jakohihnan ja sen kiristinrullan vaihdossa kyseistä kiristimen kiinnitystä ei tarvinnut irrottaa. Vakuutusyhtiön mukaan S Oy:n asiassa hankkimassa kiinnityskorvakkeen murtuman syntymistapaa selvittäneessä E Oy:n raportissa mainitut ruoste ja kiillottumat murtopinnoilla tukivat sitä, että korvakkeen murtuminen oli tapahtunut jo ennen K Oy:n suorittamaa huoltotyötä.

Lautakunta toteaa, että asiakirjojen perusteella on jäänyt epäselväksi, oliko moottorin jakohihnan kiristimen kiinnityskorvake ollut osittain tai kokonaan murtunut jo ennen K Oy:n tekemää hihnanvaihtoa. Korvakkeen eheyden puolesta puhuvana seikkana on se, ettei murtumaan ollut huoltotyön yhteydessä kiinnitetty huomiota.

Lautakunnan käsityksen mukaan asian arvioinnin kannalta olennaisempi seikka on kuitenkin se, etteivät kiristin ja sen korvakkeesta irti murtunut pienikokoinen kappale olleet irronneet, vaan ne ovat olleet moottorin rikkouduttua edelleen paikallaan kireällä olleen kiinnityspultin alla. Asia ilmenee rikkoutuneesta kiristimestä otetuista valokuvista. Tämä seikka viittaa siihen, ettei moottorivaurioon johtanut kiristinasetelman aseman muuttuminen ole johtunut korvakkeen murtumisesta, vaan vahinkoon johtanut tapahtumaketju on saanut alkunsa tavarantarkastajan lausunnossa mainituin tavoin jakohihnan kiristinrullan vaarnaruuvin löystymisestä. Vaarnaruuviin kytkettyä kiristinrullan kiinnitystä on käsitelty K Oy:n suorittaman hihnanvaihdon aikana. Lautakunta on kiinnittänyt huomiota myös siihen, että asiakirjojen mukaan S Oy oli heti jakohihnan vaihdon jälkeen joutunut viemään auton uudelleen K Oy:n korjaamolle moottorista kuuluneen sivuäänen vuoksi, mikä viittaa siihen, ettei asennusta ollut alun alkaen tehty asianmukaisesti

Selostamillaan perusteilla lautakunta katsoo, että moottorin rikkoutuminen on todennäköisimmin ollut yhteydessä K Oy:n autolle 17.6.2019 suorittamaan huoltotyöhön eikä K Oy ole osoittanut menetelleensä huoltotyössä niin huolellisesti, että sen voitaisiin katsoa vapautuvan korvausvastuustaan moottorin rikkoutumisesta. Näin ollen vakuutusyhtiön tulee korvata K Oy:lle myöntämästään vastuuvakuutuksesta S Oy:lle auton moottorin korjauskustannukset, vahingon vuoksi käyttämättä jääneet laivaliput, auton Suomeen kuljetuksesta aiheutuneet kulut sekä asian selvittämisestä S Oy:lle aiheutuneet muut kulut lukuun ottamatta Ruotsissa määrättyä sakkoa perintäkuluineen, joka ei ole syy-yhteydessä K Oy:n aiheuttamaan vahinkoon.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa K Oy:n vastuuvakuutuksesta S Oy:lle auton moottorin rikkoutumisesta aiheutuneena vahinkona 5 751,48 euroa sekä tarpeelliset asianajokulut vakuutuksenottajan omavastuuosuudella vähennettynä.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Raulos
Sihteeri Isokoski

Jäsenet:
Jaakkola
Makkula
Nyyssölä
Sarpakunnas
Sjögren