Tapahtumatiedot

Asuinrakennuksessa oli 30.10.2018 havaittu, että ulkoseinän vieressä ollut käyttövesiputki oli vuotanut koteloinnin sisällä. Makuuhuoneen lisäksi viereisen saunan lattiassa oli mitattu hieman kohonneita kosteusarvoja rajatulla alueella. Kosteuskartoitusraportin mukaan lattian vahinkoalue oli noin 1-2 m2 ja seinien vahinkoalue n. 2 m2. Saunan lattiassa oli mitattu hieman kohonneita arvoja rajatulla alueella.

Saunan ja sen vieressä olleen kylpyhuoneen lattiassa oli alkuperäinen vuonna 1983 tehty rakenne, eli muovimatto, jonka päällä oli pintarakenteena klinkkerilaatoitus. Saunan ja kylpyhuoneen välissä ei ollut kynnystä, eikä saunassa lattiakaivoa. Kylpyhuoneen seinissä on ollut kosteussulku. Kylpyhuoneen rakenteet eivät olleet vuodon vuoksi kastuneet.

Vakuutusyhtiö on korvannut saunan lattian korjauskustannukset, mutta ei ole korvannut kylpyhuoneen rakenteiden korjauskustannuksia eikä saunan lauteiden uusimista. Asiakkaiden tekemän valituksen jälkeen vakuutusyhtiö on ilmoittanut korvaavansa saunan yhden seinän korjauskustannukset. Vakuutusyhtiö on ilmoittanut, ettei se korvaa taloyhtiön teknisen isännöitsijän laskuun sisältyvää vedeneristystarkastusta.

Asiakkaan valitus

Taloyhtiö pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta siitä, pitäisikö vakuutuksesta korvata saunan lauteiden ja seinäpaneelien uusiminen kokonaisuudessaan sekä kylpyhuoneeseen asennetusta uudesta vedeneristyksestä aiheutuneet kustannukset. Taloyhtiö kysyy lisäksi, pitäisikö vakuutusyhtiön korvata suoranaiseen esinevahinkoon kuuluvana kustannuksena myös teknisen isännöitsijän taloyhtiöltä veloittamat vedeneristystarkastukset. Arvioitu kustannus on noin 350 euroa, joten taloyhtiö katsoo tämän suuruisen summan olevan oikeudenmukainen korvaus teknisen isännöinnin laskuihin liittyen. Vakuutuslautakunta on aiemmissa lausunnoissaan katsonut tarkastuskustannuksen suoranaisen esinevahingon kuluksi.

Taloyhtiö myöntää, että urakkatarjouksessa on myös parannustyön osuutta, koska taloyhtiö on mm. vaihdattanut kylpyhuoneen lattiakaivon sekä uusinut vesikalusteita. Näiltä osin vakuutusyhtiöltä ei vaadita korvausta.

Taloyhtiö viittaa erityisesti rakennusten kosteusteknistä toimivuutta koskevan asetuksen (782/17) 4, 28 ja 29 §:iin. Asetus on kuitenkin kohtalaisen uusi, eikä sen perusteella vielä ole päivitettyjä korjausohjeita. Tämän vuoksi korjauksessa on tukeuduttava olemassa oleviin RT-kortteihin ja muihin erillisiin esimerkiksi materiaalien valmistajien tekemiin korjausohjeisiin. Nämä kuvaavat hyvää rakennustapaa.

Sauna ja kylpyhuone muodostavat yhtenäisen kosteusteknisen märkätilan. Korjaus on pitänyt saunan puolella tehdä nykyaikaisella vedeneristeellä ja laatoituksella, minkä korjaustavan vakuutusyhtiö on hyväksynyt korvatessaan saunan lattian korjauskustannukset. RT-kortin 84-11093 mukaan hyvä rakennustapa edellyttää, ettei yli 10 vuotta vanhaa rakennetta osakorjata. Yli 10 vuotta vanhan vedeneristeen liitos ei onnistu, koska vedeneristyksen on jatkuttava yhtenäisenä eikä muovimaton ja vedeneristeen liitosta ole mahdollista tehdä luotettavasti. Tällainen liitos jättää rakenteeseen kosteusteknisen epävarmuustekijän.

Pesuhuoneen uusiminen on ollut vahingon johdosta tarpeellinen toimenpide vastoin vakuutusyhtiön näkökantaa. Taloyhtiö katsoo, että rakenteet vaarantuisivat, jos ne jätetään niin, että saunan puolella on siveltävä vedeneriste ja kylpyhuoneen puolella on muovimatto.

Taloyhtiö toteaa, että vakuutusyhtiön viittaamat lautakuntaratkaisut on annettu ennen rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta annetun asetuksen voimaantuloa. Ratkaisussa FINE-013250 Vakuutuslautakunta on soveltanut kyseistä asetusta. Siinä tapauksessa kylpyhuoneen seinässä oli ollut kosteussulku, ja lautakunta on katsonut, ettei kosteussulun jättäminen rakenteeseen ole aiheuttanut riskiä rakennuksen kosteustekniselle toimivuudelle. Koska rakenteessa ei ole ollut ennen vahinkoa ongelmaa eikä siten niissä ole ollut muutosta vaativaa suunnittelu- tai toteutusvirhettä, lautakunta on katsonut, ettei vakuutusyhtiön tarvitse korvata kylpyhuoneen korjausta kokonaisuudessaan. Ratkaisusuosituksen tarkoittamassa tapauksessa vahinko oli kohdistunut yhteen huonetilaan ilman, että kosteustekninen rakenne olisi jatkunut toiseen huoneeseen.

Nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa kyse on kahden huonetilan muodostamasta yhtenäisestä kosteusteknisestä kokonaisuudesta. Kosteusteknisen rakenteen on muodostanut aikoinaan hyväksytty tapa tehdä märkätilasaneeraus muovimatto/laatta-yhdistelmällä. Nykyaikaisessa rakentamisessa sitä ei suosita eikä käytännössä tehdä. Kosteusteknistä rakennetta ei voi toteuttaa eri menetelmillä kahteen eri huonetilaan. Vedeneristyksen pitää jatkua yhtenäisenä eikä muovimaton ja vedeneristeen liitosta voida tehdä luotettavasti. Mainitun asetuksen perusteella rakenteeseen ei voi jättää tällaista vedeneristyksen ja muovimaton liitosta, koska se jättää rakenteeseen kosteusteknisesti epävarmuustekijän. Kahden eri kosteusteknisen rakenteen liittämisen korjaustyöohjetta ei ole olemassa. Tällöin myös kylpyhuoneen lattia on tehtävä nykyaikaisella vedeneristysmenetelmällä.

Vanhan rakenteen korjauksessa on otettava huomioon se, että välttämättä rakennusaikaisen vedeneristeen korjausohjeita ei ole tai korjausta ei tehdä aiemman rakenneratkaisun mukaan. Märkätiloissa käytetty tapa estää kosteuden pääseminen rakenteeseen muodostaa yhden yhtenäisen teknisen kokonaisuuden, vaikka se jatkuisikin luonnollisen kynnyksen kohdan yli, oli tämän tekninen toteutus tehty minkä tahansa aikakauden ratkaisujen mukaisesti.

Nyt vedeneristeenä on ollut muovimatto, joka on ulottunut molempiin huonetiloihin. Se vakuutusyhtiön toteamus, ettei muovimatto ole sama kuin nykyaikainen vedeneriste, voidaan todeta monen muunkin rakennusmateriaalin osalta nykyaikaisessa rakentamisessa. Kosteustekninen tarkoitus muovimatolla on kuitenkin ollut sama kuin nykyaikaisella vedeneristeellä, eli estää käytöstä aiheutuneen kosteusrasituksen pääsy rakenteeseen. Sen vuoksi taloyhtiö katsoo, ettei korjaustyössä ole tullut parannusta, jos tilaan asennetaan nykyään käytettävä vedeneriste muovimaton tilalle.

Taloyhtiö on ollut pakotettu uusimaan myös kylpyhuoneen osuuden. Ilman huonetilojen yhtenäistä uudistamista märkätilan vedeneriste ei olisi ollut mainitun kosteusasetuksen mukainen yhtenäinen kokonaisuus. Taloyhtiöllä ei ole ollut vahingon korjaustyössä ns. toisintoimimismahdollisuutta. Taloyhtiön on pitänyt korjata märkätila niin, että molemmat huonetilat tulevat yhtenäiseksi kosteustekniseltä rakenteeltaan. Koko korjaustyö johtuu korvattavasta vuotovahingosta, ja myös kylpyhuoneen puoli pitää ottaa huomioon vakuutuskorvauksessa.

Vakuutusyhtiön vastineen johdosta antamassaan lisäselvityksessä taloyhtiö kertoo, että saunan paneelit ja lauteiden kiinnitys oli jouduttu purkamaan, koska seinässä oli kaksi höyrynsulkukalvoa ja niiden välissä kipsilevy, mikä oli riskirakenne. Seinän kyseinen rakenne on korjattu ja kaikki saunan seinät ovat olleet korjaustyön kohteina.

Vakuutusyhtiö on asian vireillä ollessa ilmoittanut korvaavansa saunan yhden seinän korjauksen. Taloyhtiö vaatii kuitenkin saunatilan kokonaan korvauksen piiriin.

Valitusasiakirjoihin liitettyjen taloyhtiön hallituksen puheenjohtajan selvitysten mukaan märkätilojen toimivuutta tai käyttöominaisuuksia ei ole muutettu. Parannusta on tullut vedeneristyksen luotettavuuteen, koska käytetyt materiaalit ja menetelmät ovat kehittyneempiä. Tänä päivänä vaadittavien korjausmenetelmien käyttäminen ei kuitenkaan ole peruste olla korvaamatta lakisääteistä korjaustyötä, vaikka ne johtaisivat alkuperäistä rakennetta luotettavampaan lopputulokseen. Taloyhtiö on asunto-osakeyhtiölain velvoittamana hoitanut vaurion ja sen korjaamisen seurauksena vahingoittuneiden sisäosien korjauksen ja suorittanut rakenteiden avaamisen ja sulkemisen ympäristöministeriön asetuksen määräyksiä noudattaen, minkä vuoksi taloyhtiö vaatii vakuutusyhtiötä täyttämään sille kuuluvan korvausvelvollisuuden täysimääräisesti.

Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja on myös katsonut, että vakuutusyhtiö on jättänyt antamatta vakuutussopimuslain edellyttämiä tarpeellisia tietoja vakuutuksesta, koska vakuutusyhtiön tulkinta on vakuutuksenottajan kannalta keskeinen rajoitus, jota ei ole esitetty vakuutusehdoissa ja joka poikkeaa yleisesti hyväksytyistä rakennusperiaatteista.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa antamaansa korvauspäätökseen ja katsoo, ettei päätöstä tulisi suosittaa muutettavaksi. Pesuhuoneen uusiminen ei ole ollut välttämätöntä vuotovahingon seurauksena. Tilan kosteustekninen toimivuus ei vaarannu, vaikka korjaustyö rajataan saunan oviaukkoon. Koko saunan paneloinnin ja lauteiden uusiminen ei vesivahingon takia ole ollut välttämätöntä eikä tarpeellista.

Saunan seinissä ei ole havaittu kohonneita kosteusarvoja. Seinien vaakapanelointi on mahdollistanut alimman paneelin poistamisen helposti. Alin paneelirivi on pitänyt poistaa, jotta lattian vedeneriste on voitu nostaa 100 mm ylöspäin.

Vakuutusyhtiö viittaa Vakuutuslautakunnan ratkaisuihin VKL 586/14 ja VKL 640/14. Ratkaisukäytännöstä ilmenevien periaatteiden mukaisesti vakuutusyhtiö ei ole korvannut kylpyhuoneen uusimiskustannuksia. Myös ratkaisussaan FINE-013250 Vakuutuslautakunta on katsonut, ettei seinän kosteussively ole nykyaikainen vedeneriste. Saunassa ja kylpyhuoneessa ei ole ollut nykyaikaista vedeneristettä ennen vahingon sattumista. Saunan osalta vakuutusyhtiö on korvannut lattian korjaamisen parempaan kuntoon kuin se oli ennen vahinkoa. Kylpyhuoneen rakenteet eivät vaarannu, jos saunan lattia uusitaan ja kylpyhuoneen lattiaa ei uusita. Saunan vedeneristeen ja kylpyhuoneen muovimaton sauma pystytään tekemään niin tiiviiksi, ettei rakenne kastu haitallisessa määrin.

Esillä olleissa lautakuntaratkaisuissa on ollut kyse siitä, että rakenteessa on ollut nykymääräysten mukainen siveltävä vedeneriste. Nyt riidan kohteena olevassa tapauksessa näin ei ole ollut. RT-korttien ohjeistus on tarkoitettu siveltäville vedeneristeille, joten niitä ei voi soveltaa muovimaton tapauksessa.

Asiakas on lisäkirjelmässään perustellut saunan seinän purkamista sillä, että seinässä on ollut kaksi muovikalvoa, mikä on ollut rakennusvirhe. Vakuutusehtojen kohdan 3.1.3 mukaan vakuutuksesta ei korvata kustannuksia, jotka ovat aiheutuneet esineen tai sellaisen osan korjaamisesta, joka on tehty virheellisesti tai virheellisestä materiaalista. Tällä perusteella seinän kunnostus ei olisi tullut vakuutuksesta korvattavaksi.

Vakuutusyhtiö on lisävastauksessaan ilmoittanut, että se korvaa saunan yhden seinän korjauksen suoranaisena esinevahinkona, koska vahinkokartoitusraportista ei ole selvästi ilmennyt, kuinka korkealla seinässä kosteusvaurio oli havaittu.

Vedeneristystarkastusta koskevan kustannuksen osalta vakuutusyhtiö viittaa vakuutusehtojen kohtaan 5.8.2, jonka mukaan vakuutusyhtiö on velvollinen korvaamaan vain toimeksiannostaan suoritettuja vahinkokartoituksia, tai muita vahingon ratkaisemiseksi tai vahingon määrän arvioimiseksi tehtyjä tarpeellisia selvityksiä. Vakuutusyhtiö ei ole velvollinen korvaamaan muita kartoituksia tai selvityksiä, ellei niistä ole etukäteen sovittu vakuutusyhtiön kanssa.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut muun muassa

• taloyhtiön hallituksen puheenjohtajan MT:n laatimia selvityksiä, jotka ovat vakuutusmeklarin lautakunnalle osoittamien kirjelmien liitteinä
• meklaritoimiston laatima vahinkoilmoitus/seurantaraportti
• 30.10.2018 asunnossa G24 tehdystä kosteuskartoituksesta laadittu kartoitusraportti (W. Oy) ja 25.2.2019 päivätty loppuraportti rakenteiden kuivauksesta
• isännöitsijätoimiston teknisen asiantuntijan (JR) vastauksia hänelle esitettyihin, vuotovahinkoa koskeviin kysymyksiin.
• 20.12.2018 päivätty JR:n tarjous kylpyhuoneen ja saunan remontista
• RT-kortti 84-11093, 2012, Asuntojen märkätilojen korjaus, korjausrakentaminen.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Osapuolet ovat eri mieltä seuraavista kysymyksistä:

1. Tuleeko saunan kaikkien seinien ja lauteiden uusiminen kokonaan vakuutuksesta korvattavaksi, eli ovatko näiden rakenteiden uusimisesta aiheutuneet kustannukset vakuutuksesta korvattavaa suoranaista esinevahinkoa?

2. Tuleeko kylpyhuoneen lattian nykyaikainen vedeneristys ja sen nostaminen 100 mm seinään sekä koko lattian uusiminen korvata vakuutuksesta suoranaisena esinevahinkona?

3. Onko teknisen isännöitsijän laskuun sisältyvä, vedeneristystarkastusta koskeva osuus vakuutuksesta korvattavaa suoranaista esinevahinkoa?

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Maankäyttö- ja rakennuslain 117 §:n 4 momentin mukaan korjaus- ja muutostyössä tulee ottaa huomioon rakennuksen ominaisuudet ja erityispiirteet sekä rakennuksen soveltuvuus aiottuun käyttöön. Muutosten johdosta rakennuksen käyttäjien turvallisuus ei saa vaarantua eivätkä heidän terveydelliset olonsa heikentyä.  Mainitun lain 117 c §:n mukaan (21.12.2012/958, terveellisyys)

• (1 momentti) rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus käyttötarkoituksensa ja ympäristöstä aiheutuvien olosuhteittensa edellyttämällä tavalla suunnitellaan ja rakennetaan siten, että se on terveellinen ja turvallinen rakennuksen sisäilma, kosteus-, lämpö- ja valaistusolosuhteet sekä vesihuolto huomioon ottaen. Rakennuksesta ei saa aiheutua terveyden vaarantumista sisäilman epäpuhtauksien, säteilyn, veden tai maapohjan pilaantumisen, savun, jäteveden tai jätteen puutteellisen käsittelyn taikka rakennuksen osien ja rakenteiden kosteuden vuoksi.
   

• (2 momentti) Rakentamisessa on käytettävä tuotteita, joista ei niiden suunnitellun käyttöiän aikana aiheudu sisäilmaan, talousveteen eikä ympäristöön sellaisia päästöjä, joita ei voida pitää hyväksyttävinä. Rakennuksen järjestelmien ja laitteistojen on sovelluttava tarkoitukseensa ja ylläpidettävä terveellisiä olosuhteita.
   

• (3 momentti) Ympäristöministeriön asetuksella voidaan antaa uuden rakennuksen rakentamista, rakennuksen korjaus- ja muutostyötä sekä rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta varten tarvittavia tarkempia säännöksiä rakennukselta edellytettävistä terveellisyyteen liittyvistä fysikaalisista, kemiallisista ja mikrobiologisista olosuhteista, taloteknisistä järjestelmistä ja laitteistoista sekä rakennustuotteista.

Ympäristöministeriön antama ns. kosteusasetus (Asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta, 782/2017, voimassa 1.1.2018 alkaen) koskee (1 §) uuden rakennuksen kosteusteknisen toimivuuden suunnittelua ja rakentamista sekä rakennuksen laajennusta, kerrosalaan laskettavan tilan lisäämistä, korjaus- ja muutostyötä sekä rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta. Asetuksen 2 §:n 5-kohdan mukaan märkätilalla tarkoitetaan huonetilaa, joka ei ole asuinhuone ja jonka lattiapinta on tilan käyttötarkoituksen vuoksi vedelle alttiina ja jonka seinäpinnoille voi normaalissa käyttötilanteessa roiskua tai tiivistyä vettä. Asetuksen 2 §:n 12-kohdan mukaan vedeneristyksellä tarkoitetaan ainekerrosta, joka kestää jatkuvaa kastumista ja estää veden haitallisen tunkeutumisen rakenteeseen.

Asetuksen 3 §:n (Rakennuksen kosteusteknisen toimivuuden olennaiset tekniset vaatimukset) 2 momentin mukaan rakennuksen, rakenteiden ja rakennusosien on oltava sisäiset ja ulkoiset kosteusrasitukset huomioon ottaen kosteusteknisesti toimiva niiden suunnitellun teknisen käyttöiän ajan. Rakennuksen liian suuri kosteuspitoisuus tai kosteuden kertyminen rakennuksen osiin tai sisäpinnoille ei saa vaurioittaa rakennusta eikä aiheuttaa rakennuksessa oleskeleville terveyshaittaa.

Asetuksen 4 §:n (Rakennuksen kosteustekninen toimivuus rakennuksen korjaus- ja muutostyössä tai käyttötarkoituksen muutoksessa) mukaan rakennuksen korjaus- ja muutostyössä tai käyttötarkoituksen muutoksessa rakennuksen kosteustekniseen toimivuuteen ei tarvitse tehdä muutoksia, jos rakennus on kosteusteknisesti toimiva. Korjaus- ja muutostyössä tai käyttötarkoituksen muutoksessa kosteusteknisesti toiminut rakenne, jonka tekninen käyttöikä on loppunut tai joka on kosteustekniseltä toiminnaltaan vaurioitunut, voidaan korjata rakennusaikaista rakentamistapaa noudattaen. Jos rakenteessa ei ole kosteustekniseltä toimivuudeltaan muutosta vaativaa suunnittelu- tai toteutusvirhettä, on korjaus- ja muutostyössä tai käyttötarkoituksen muutoksessa ensisijaisesti noudatettava alkuperäisen rakenteen toimintatapaa. Korjaus- ja muutostyössä tai käyttötarkoituksen muutoksessa voidaan noudattaa tätä asetusta, jos tarkoituksena on parantaa rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta. Jos rakenne on omiaan aiheuttamaan terveyshaittaa tai vaurioita rakennuksen kosteustekniselle toimivuudelle, on korjaus- ja muutostyössä noudatettava tätä asetusta.

Asetuksen märkätiloja koskevan 7 luvun 28 §:ssä säädetään märkätilan vedeneristyksestä ja rakenteista seuraavaa:

• 1. momentti: Vesi ei saa valua tai siirtyä kapillaarivirtauksena märkätilasta ympäröiviin rakenteisiin ja huonetiloihin. Valuvalle vedelle, toistuvalle roiskevedelle tai pintaan tiivistyvälle vedelle altistuvien pintojen takana olevan rakenteen on oltava vedeneristetty. Märkätilan lattiapäällysteen ja seinäpinnoitteen on toimittava vedeneristyksenä tai lattiassa päällysteen alla ja seinässä pinnoitteen takana on oltava erillinen vedeneristys. Vedeneristystä ei tarvita erillisen WC-tilan ja löylyhuoneen seinässä pinnoitteen takana. Märkätilan kattopinnoitteen on kestettävä tilan käytöstä johtuen roiskevesiä, ajoittaista korkeaa ilman suhteellista kosteutta ja tilapäisesti esiintyvää kosteuden tiivistymistä kattopinnoille.
   
• 2. momentti: Märkätilan vedeneristyksen on muodostettava kokonaisuus, joka on tiivis kaikilta vedeneristetyiltä pinnoiltaan sekä niiden saumoista, läpivienneistä ja liittymistä. Märkätilojen vedeneristyksenä toimivan lattiapäällysteen tai lattiapäällysteen alla olevan vedeneristyksen on liityttävä vedenpitävästi seinän vedeneristykseen.

Kiinteistövakuutusehtojen (voimassa 1.1.2018 alkaen) kohdan ES3 (Korvattavat vahingot, niihin liittyvät rajoitukset ja erityiset korvaussäännökset) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle aiheutunut suoranainen esinevahinko sekä näissä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset, jos esinevahinko on aiheutunut välittömästi vakuutuksen voimassa ollessa sattuneesta jäljempänä määritellystä tapahtumasta. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella. Korvaus on enintään omaisuuden, kunkin esineen tai omaisuuserän, sovittu vakuutusmäärä vahinkohetken mukaisesti indeksillä tarkistettuna. (ks. kohta Indeksiehdot)

Lisäksi vakuutuksesta korvataan suoranaisen esinevahingon korjaamiseksi tai jälleenhankinnan suorittamiseksi välttämättömät vakuutuksen kohteena olevan rakennuksen rakenteiden avaamis- ja sulkemiskustannukset ja maan kaivu- ja täyttökustannukset.

Vakuutusehtojen kohdan 3.9 (Vuoto, kosteus ja kondenssivesi) mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut nesteen, höyryn tai kaasun vuoto. Mainitussa kohdassa olevan Vahingon määrä vuotovahingossa -alakohdan mukaan vuotovahingossa tehdään vahingon aiheuttaneen putken, putkiston tai muun laitteen iän perusteella kaikista rakennuksen korjaus- ja jälleenhankintakustannuksista ikävähennys seuraavan taulukon mukaisesti:
Johdon, putkiston tai muun laitteen ikä / v.
[…]
 31-40 vuotta, 40 %
[…].

Muita korvaukseen liittyviä säännöksiä koskevan vakuutusehtojen kohdan 5.8.2 (Vahingon selvittelykulut) mukaan vakuutusyhtiö on velvollinen korvaamaan vain toimeksiannostaan suoritettuja vahinkokartoituksia, tai muita vahingon ratkaisemiseksi tai vahingon määrän arvioimiseksi tehtyjä tarpeellisia selvityksiä. Vakuutusyhtiö ei ole velvollinen korvaamaan muita kartoituksia tai selvityksiä, ellei niistä ole etukäteen sovittu vakuutusyhtiön kanssa.

Asian arviointi

Vakuutuslautakunta toteaa, että se on ratkaisua tehdessään ottanut huomioon ympäristöministeriön 2.3.2020 julkaiseman 28.2.2020 päivätyn ohjeen rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta. Ohjeessa on taustoitettu ja selostettu asetuksen sisältöä ja se on tarkoitettu käytettäväksi kaikessa rakentamisessa. Ohjeessa on esitetty periaatteellisia ratkaisuja, jotka on valittu käytännön kokemusperäisen tiedon perusteella toimiviksi todetuista ratkaisuista. Julkaisussa esitetyt ohjeet eivät ole velvoittavia, mutta niiden voidaan olettaa noudattavan hyvää rakentamistapaa kosteusteknistä toimivuutta suunniteltaessa, toteutettaessa ja todennettaessa. Ohje on tarkoitettu rakennushankkeeseen ryhtyvien, suunnittelijoiden, urakoitsijoiden ja rakennusvalvontaviranomaisten, materiaalivalmistajien sekä -toimittajien tueksi olematta kuitenkaan osapuolia sitova.

Lisäksi Vakuutuslautakunta toteaa, että uusi ohje sisältää asiakirjoihin liitetyn RT-kortin 84-11093 kohdan 6.2 mukaisen ohjeistuksen vedeneristyksen korjaamisesta osassa märkätilaa. Ohjeen mukaan alle 10 vuotta vanha, nestemäisenä levitetty märkätilan vedeneristys voidaan uusia osakorjauksena, esimerkiksi yksittäisten laattojen korjauksen yhteydessä tai kun lattiakaivon ja vedeneristyksen liitos korjataan. Vedeneristyksen oletetaan muualla täyttävän nykyiset vaatimukset. Korjauksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota uuden ja vanhan vedeneristeen liittämiseen ja materiaalien yhteensopivuuteen. Ohjeessa ja RT-kortissa on tässä kohdassa mainittu myös, että osakorjauksissa vedeneristyksen oletetaan muualla täyttävän nykyiset määräykset.

Kosteusasetuksen 28 §:n osalta ympäristöministeriön ohjeessa todetaan, että lattia- ja seinärakenteet sekä vedenpoisto on toteutettava siten, ettei vesi valu rakojen kautta tai siirry kapillaarivirtauksena ympäröiviin rakenteisiin tai huonetiloihin. Tämä estetään yhtenäisellä vedenerityskerroksella, joka voi olla pintarakenne tai pintarakenteen takana oleva erillinen vedeneristyskerros. Pintamateriaaleista esimerkiksi muovimatot voivat itsessään toimia vedeneristeenä. Keraamisen laatoituksen takana on märkätiloissa käytettävä erillistä vedeneristyskerrosta. Märkätilan vedeneristyksen on muodostettava kokonaisuus, joka on tiivis kaikilta vedeneristetyiltä pinnoiltaan sekä niiden saumoista, läpivientikohdista ja liittymistä. Vedeneristeen epäjatkuvuuskohdat, kuten levyjen saumojen ja eri materiaalien liitoskohtien vesitiiviys varmistetaan esimerkiksi vedeneristysjärjestelmään kuuluvilla vahvikenauhoilla.

Kylpyhuoneen korjauskustannukset

Osapuolten kesken ei ole kiistaa siitä, että saunan ja kylpyhuoneen lattioissa on ollut rakennuksen rakennusaikana 1980-luvulla käytetty rakenne, jossa pintamateriaalina on ollut laatoitus ja sen alla vedeneristeeksi tarkoitettu muovimatto. Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja on ilmoittanut, että kylpyhuoneen seinissä on ollut kosteussulku. Taloyhtiön ilmoituksen mukaan saunan seinissä on ollut kaksi höyrynsulkukalvoa ja niiden välissä kipsilevy. Tämän ns. riskirakenteena pidetyn rakenneratkaisun korjaamista varten saunan seinärakenteet oli jouduttu purkamaan ja uusimaan. Myös saunan lauteet oli jouduttu irrottamaan seinien purkamisen vuoksi.

Aikaisemmassa ratkaisukäytännössään (mm. VKL 586/14 ja VKL 640/14) Vakuutuslautakunta on katsonut, ettei edellisessä kappaleessa kuvattu lattian rakenneratkaisu ole nykyisten vedeneristysmääräysten mukainen. Ratkaisussa VKL 296/16 (2017) oli kyse yli 10 vuotta vanhasta, nykymääräysten mukaisesta vedeneristeestä, minkä vuoksi lautakunta suositteli myös saunan vedeneristyksen korvaamista tilanteessa, jossa vain kylpyhuoneen rakenteet olivat vuotovahingon vuoksi kastuneet, mutta tilat muodostivat yhtenäisen kosteusteknisen rakenteen. Ratkaisussa FINE-013250 (2019) oli kyse siitä, että kylpyhuoneen seinissä ollut kosteussively ei vastannut nykyaikaista vedeneristettä, minkä vuoksi lautakunta katsoi, että nykyaikaisen vedeneristyksen asentaminen oli tason parantamista.

Kosteusasetuksen 4 §:n mukaan korjaus- ja muutostyössä on ensisijaisesti noudatettava alkuperäisen rakenteen toimintatapaa, jos rakenteessa ei ole kosteustekniseltä toimivuudeltaan muutosta vaativaa suunnittelu- tai toteutusvirhettä. Korjaus- ja muutostyössä voidaan noudattaa asetusta, jos tarkoituksena on parantaa rakenteen kosteusteknistä toimivuutta, ja asetusta on noudatettava, jos rakenne on omiaan aiheuttamaan terveyshaittaa tai vaurioita rakennuksen kosteustekniselle toimivuudelle.

Vakuutuslautakunta toteaa, että kosteusasetusta on noudatettava, jos märkätilan rakenne on omiaan aiheuttamaan terveyshaittaa tai vaurioita rakennuksen kosteustekniselle toimivuudelle. Korjaustyössä voidaan noudattaa asetusta, jos tarkoituksena on parantaa rakenteen kosteusteknistä toimivuutta. Kylpyhuoneen rakenteissa ei ole osoitettu olleen kosteustekniseltä toimivuudeltaan muutosta vaatinutta suunnittelu- tai toteutusvirhettä. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei taloyhtiö ole esittämänsä väitteen lisäksi esittänyt selvitystä siitä, ettei rakennus olisi kylpyhuoneessa olevan muovimaton ja saunan vedeneristeen liitoksen toteuttamisen seurauksena terveellinen ja käyttäjilleen turvallinen tai että rakenteista aiheutuisi vaaraa niiden kosteuden vuoksi.

Kosteusasetuksen 28 §:n soveltamisohjeessa todetaan, että muovimatto voi itsessään toimia vedeneristeenä, kun matto on pintamateriaalina. Kun pintamateriaalina on keraaminen laatoitus, sen takana tulee käyttää erillistä vedeneristyskerrosta. Ohjeen sisältö huomioon ottaen Vakuutuslautakunta katsoo, että laatoituksen alla oleva muovimatto ei voi toimia vedeneristeenä nykymääräysten mukaan, ja kun 1980-luvulla asennettu rakenne uusitaan kosteusasetuksen mukaiseksi, kyse on ohjeessa tarkoitetusta kosteusteknisen toimivuuden parantamisesta. Tällaisten kustannusten ei voida katsoa sisältyvän vahingosta aiheutuneeseen suoranaiseen esinevahinkoon, jollaisena korvataan korjaukset vahinkoa edeltäneeseen tasoon.

Tässä tapauksessa 1980-luvulla tehty rakenneratkaisu, jossa laattojen alla on muovimatto, ei ole nykyaikainen vedeneristysratkaisu. Kun sen tilalle asennetaan nykyvaatimukset täyttävä vedeneristys, kyse on tason parantamisesta. Se, että asunto-osakeyhtiölaki vaatii tai edellyttää myös koko kylpyhuoneen lattian vedeneristyksen uusimista, ei vaikuta vakuutusyhtiön vakuutussopimuksen ehtojen mukaiseen korvausvastuuseen.

Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole velvollinen korvaamaan kylpyhuoneen rakenteiden uusimisesta aiheutuneita kustannuksia.

Saunan lauteiden ja seinäpaneelien korvaaminen

Saunan lauteiden ja seinäpaneelien osalta Vakuutuslautakunta toteaa, että kyseiset rakenteet oli taloyhtiön ilmoituksen mukaan jouduttu purkamaan seinärakenteessa havaitun rakennevirheen vuoksi. Vakuutusyhtiö on ilmoittanut korvaavansa saunan yhden seinän korjaamisesta aiheutuneet kustannukset. Vakuutuslautakunta katsoo, että lauteiden ja seinäpaneelien irrottaminen ja uusiminen on osittain jouduttu tekemään vakuutuksesta korvattavan vuotovahingon vuoksi. Tällä perusteella lautakunta arvioi, että puolet kyseisistä kustannuksista sisältyy vakuutustapahtumasta aiheutuneeseen suoranaiseen esinevahinkoon.

Vedeneristystarkastusten korvaaminen

Vahingon selvittelykuluja koskevan vakuutusehdon mukaan vakuutusyhtiö on velvollinen korvaamaan vain toimeksiannostaan suoritettuja vahinkokartoituksia, tai muita vahingon ratkaisemiseksi tai vahingon määrän arvioimiseksi tehtyjä tarpeellisia selvityksiä. Vakuutusyhtiö ei ole velvollinen korvaamaan muita kartoituksia tai selvityksiä, ellei niistä ole etukäteen sovittu vakuutusyhtiön kanssa.

Vakuutuslautakunta toteaa, ettei taloyhtiö ole esittänyt selvitystä siitä, että teknisen isännöitsijän tekemät vedeneristystarkastukset olisi tehty vakuutusyhtiön toimeksiannosta tai että niistä olisi sovittu vakuutusyhtiön kanssa etukäteen. Ehtokohta tarkoittaa otsikkonsa mukaan kuitenkin vahingon selvittelykuluja, joista Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan ei ole kysymys, kun tekninen isännöitsijä on tarkastanut korjaustyön yhteydessä vedeneristyksen asianmukaisuutta. Kyse on niistä kustannuksista, jotka ovat liittyneet saunan ja kylpyhuoneen vedeneristyksen uusimistyöhön.

Vakuutusyhtiö on pitänyt saunan lattian uusimisesta aiheutuneita kustannuksia vakuutuksesta korvattavina. Vakuutuslautakunta on edellä katsonut, etteivät kylpyhuoneen korjauskustannukset ole vakuutuksesta korvattavaa vahinkoa. Tämän vuoksi lautakunta katsoo, että vain se osa vedeneristystarkastusten kustannuksista, joka kohdistuu saunan lattian uusimiseen, sisältyy vakuutuksesta korvattavaan vahinkoon. Taloyhtiö on ilmoittanut kustannusten olevan suuruusluokaltaan 300-400 euroa, ja vaatinut 350 euron korvausta. Vakuutusyhtiö ei ole kiistänyt esitetyn vaatimuksen suuruutta.

Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja on katsonut, ettei vakuutusyhtiö ole antanut vakuutuksesta vakuutussopimuslain edellyttämiä tarpeellisia tietoja ja viitannut vakuutussopimuksen ehtojen tulkinnanvaraisuuteen ehtokohtia kuitenkaan lähemmin nimeämättä. Vakuutuslautakunta ei väitteen yksilöimättömyyden ja muun muassa kiinteistövakuutuksesta sopimisen ajankohtaa ja olosuhteita koskevien tietojen puuttuessa lausu asiasta vakuutusyhtiön tiedonantovelvollisuuden osalta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön epäävää korvauspäätöstä kylpyhuoneen korjauskustannusten osalta vakuutusehtojen mukaisena, eikä suosita muutosta tältä osin. Saunan lauteiden ja paneelien uusimisen sekä vedeneristystarkastusten osalta Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa puolet mainituista kustannuksista. Korvaus tulee maksaa asianmukaisine viivästyskorkoineen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pellikka

Jäsenet:
Jyrä
Maso
Vaitomaa
Vyyryläinen