Tapahtumatiedot

Liike- ja toimistorakennuksen (rakennusvuosi 1990) katolla oli 6.8.2017 havaittu vuotovaurio, joka oli aiheuttanut kosteusvaurioita rakennuksen sisätiloihin. Vahingon tarkastusraportin mukaan vahinko oli aiheutunut siitä, että vesisateen vuoksi rakennuksen sisätiloihin oli tullut katolta vettä läpi. Raportin mukaan vahingon oli aiheuttanut kattokaivon tai kaivolta lähtevän putken vuoto. Myöhemmin oli havaittu, että kattokaivon ominaisuudet eivät olleet riittäneet poistamaan sadevettä riittävässä määrin poikkeuksellisen runsaan sateen aikana. 

Vakuutusyhtiö on korvauspäätöksessään katsonut, ettei vahinko ollut aiheutunut vakuutuksesta korvattavasta LVI-tekniikan tai katon mekaanisesta rikkoutumisesta, minkä vuoksi korvausta ei voitu maksaa. Rakennuksen katon rakenteiden tulee olla niin tiiviit, etteivät sadevedet pääse kattorakenteiden läpi sisäpuolisiin rakenteisiin.

Asiakkaan valitus

Kiinteistöyhtiö pyytää, että Vakuutuslautakunta vahvistaa ratkaisusuosituksessaan sen, että vakuutusyhtiö on vakuutusehtojen mukaan velvollinen maksamaan korvausta rakennuksen katon vuotovaurioista aiheutuneista vahingoista. Vakuutusyhtiön tulee korvata vahinko, joka on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton ja joka ei täytä ainuttakaan vakuutusehtojen 5. kohdassa määriteltyä rajoitusehtoa. 

Kyse on ollut siitä, että viemäri oli tukkeutunut tilapäisesti siitä syystä, että kattokaivon ominaisuudet eivät olleet riittäneet poistamaan sadevettä riittävässä määrin poikkeuksellisen runsaan sateen vuoksi. Vuotovahinko oli aiheutunut siitä, että veden pääsy viemäriin oli estynyt. Kyse on vakuutusehtojen 5.3 ja 5.7 tarkoittamasta korvattavasta vahinkotapahtumasta. Kyse ei ole ollut kaivon tukkeutumisesta siitä syystä, että kattokaivon sihdin päälle olisi valunut singelikiviä.

Vakuutusehtojen kohdassa 5.3 on määritelty korvattavaksi vahinkotapahtumaksi vuoto, jonka syynä on rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi- tai ilmastointitekniikan rikkoutuminen tai viemärin tukkeutuminen. Kyse on ollut tämän ehtokohdan määrittelemästä tilanteesta, jossa korvattavuuden piiriin on määritelty muun muassa viemärin tukkeutumisesta aiheutuvat vahingot. Viemäri on riidattomasti ollut tukossa. Korvattavuuden kannalta ei ole merkitystä sillä, onko tukos aiheutunut kattokaivon ominaisuuksien riittämättömyydestä vai kattokaivon sihdin päällä olleista singelikivistä.

Ehtojen kohdassa 5.7 on mainittu korvattaviksi vahinkotapahtumiksi sellaiset muut vakuutusehdoissa mainitsemattomat äkilliset ja ennalta arvaamattomat suoranaiset omaisuusvahingot, joita ei muualla ehtojen 5. luvussa ole rajoitettu korvattavuuden ulkopuolelle. Näiltä osin vakuutusehdoissa on viitattu rajoitusehtoihin. Korvattavien vahinkotapahtumien piiriin on ehtojen tässä kohdassa määritelty tapahtuma, jossa veden pääsy viemäriin on estynyt. Kiinteistöyhtiö pitää selvänä, että nyt sattunut tapahtuma, jossa veden pääsy viemäriin oli estynyt, on ollut ehtokohdan tarkoittamin tavoin äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinkotapahtuma. Tapahtuma ei täytä ainuttakaan vakuutusehtojen 5. kohdassa määriteltyä rajoitusehtoa. Myös tällä perusteella vakuutusyhtiön tulee korvata vahinko. 

Kiinteistöyhtiö kiistää, että vuotovaurio olisi aiheutunut kattorakenteiden tai tiivistysten puutteellisuudesta. Mainittuja seikkoja koskevaa rajoitusehtoa ei ole mainittu vakuutusehdoissa, minkä vuoksi vakuutusyhtiön kattorakenteita tai tiivistyksiä koskeva väite ei estä vuotovaurion korvattavuutta. Vakuutusehtojen kohdan 5.6 tarkoittamalla poikkeuksellisella sateella ei ole asiassa merkitystä, eikä ehtokohta sovellu tapaukseen, koska kyse ei ole ollut alapohjasta vaan yläpohjasta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö katsoo, ettei kyse ole ollut vakuutuksesta korvattavasta vahinkotapahtumasta. Tapahtuma ei ole LVIS- ja vuototurvan, luonnonilmiöturvan tai muu vahinkotapahtuma –turvan määritelmän mukainen vahinkotapahtuma. Sadevesijärjestelmän tukkeutumisesta, veden pääsyn estymisestä ja kulumisesta aiheutuvien vahinkojen korvattavuuteen kohdistuvat rajoitusehdot liittyvät vahinkotapahtumaan. 

Vahinkopaikalla ei ole ollut luonnonilmiöturvan (ehtojen kohta 5.6) mukaista rankkasadetta. Kyse ei ole ollut viemärin tukkeutumisesta, koska viemäri itsessään ei ole ollut tukossa. Viemärin sisällä ei ole ollut mitään, mikä estäisi veden läpipääsyn. Vesieristeisiin, vesikaton läpivienteihin tai niiden tiivistyksiin ei ole kohdistunut mitään äkillistä tapahtumaa, muuta kuin veden rasitusta. Vuoto ei ole ollut äkillisen tapahtuman seuraus. 

Kerrotun mukaan singelikivi oli ollut esteenä, minkä vuoksi sadevesi ei ollut päässyt valumaan viemäriin. Vesi oli katolla päässyt rakenteisiin katon läpivientien tiivistyksistä, huopakatteen lävitse tai kattokaivon ja huopakatteen tiivistyksistä. Kyseessä on vesivahinko, jossa vesi oli lävistänyt rakenteita, joiden tulisi olla vesitiiviitä. Singelikivi ei kerrotun mukaan ollut rikkonut kattokaivoa. Kattorakenteisiin ei ollut rankkasateella käynyt mitään mekaanista vahinkoa, joka olisi aiheuttanut vuodon vesieristeiden lävitse.

Lisävastineessaan vakuutusyhtiö toteaa, ettei asiassa ole esitetty, että viemärissä olisi ollut vakuutusehtojen mukainen tukos, tai että vuoto olisi aiheutunut siitä, että viemäri olisi ollut rikki. Kyseessä ei ole ollut ehtojen kohdan 5.3 mukaan korvattava vahinko. Vaikka viemäri olisi tukkeutunut vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla, kattorakenteiden ja tiivistysten tulee olla sellaiset, ettei sadevesi pääse katolle jäädessään niiden läpi. Tässä tapauksessa vuoto on tapahtunut vesikaton läpi, sillä katto ei ole ollut tiivis sen huonon kunnon/ylläpidon vuoksi. Vakuutuslautakunta on aikaisemmassa ratkaisussaan (FINE-017123) katsonut, ettei vahinko ollut korvattava, kun vettä oli päässyt ikääntyneen kattorakenteen läpi rakenteisiin.

Vakuutusyhtiö toteaa lisäksi, ettei vahinkopaikalla ollut 6.8.2017 esiintynyt poikkeuksellisen voimakasta, eli rankkasadetta. Säähistoriatietojen mukaan paikkakunnalla oli kyseisen vuorokauden aikana satanut 35,9 mm. Enimmillään sadetta oli kyseisenä päivänä tullut 14,3 mm tunnissa. Vakuutusehtojen mukaan sadetta pidetään rankkasateena, jos tunnin aikana sataa yli 30 mm tai vuorokaudessa yli 75 mm.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut tarkastusraportti 7.8.2017 tehdystä vahinkokartoituksesta ja raporttiin tehdyistä lisäyksistä 18.10.2017 ja 25.10.2017 pidettyjen kartoitusten jälkeen.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko rakennuksen rakenteiden kastumisvahinko syntynyt vakuutuksesta korvattavan tapahtuman seurauksena. Jos katsotaan, että kyse on ehtojen mukaan korvattavasta tapahtumasta, voiko vakuutusyhtiö rajoitusehtoon vetoamalla evätä korvauksen.

Sovellettavat vakuutusehdot

Omaisuusvakuutuksen ehtojen kohdan 5 (Vakuutusturva) mukaan vakuutusturva korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneen suoranaisen omaisuusvahingon seuraavassa esitetyllä tavalla. Kutakin vakuutuskohdetta koskeva turva on mainittu vakuutuskirjalla kyseisen kohteen tiedoissa.

Vakuutusehtojen kohdan 5.3 (Rakennusta palvelevan LVI-tekniikan rikkoutuminen ja siitä aiheutuva vuoto, Vuoto ja LVI –turva) mukaan korvattavia vahinkoja ovat
- vuoto- ja LVI-turvalla vakuutetun rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi- ja ilmastointitekniikan rikkoutuminen
- vuotovahinko, jonka syynä on rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi- tai ilmastointitekniikan rikkoutuminen tai viemärin tukkeutuminen. Vuotovahingolla tarkoitetaan vahinkoa, joka aiheutuu nesteen, kaasun tai höyryn virtaamisesta rakennuksen kiinteästä LVI-putkistosta tai –laitteesta.
- vuotovahinko, joka aiheutuu käyttölaitteesta vuotaneesta vedestä. […].

Vuoto ja LVIS –turvasta korvataan myös vesikaton äkillisestä ulkoapäin tapahtuneesta mekaanisesta rikkoutumisesta aiheutunut vahinko rakennuksen sisäpuolisille pintamateriaaleille.

Vuoto- ja LVI –turvasta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu 
- kulumisesta tai muusta vähitellen tapahtuvasta syystä
- […]
- virheellisesti suunnitellulle, rakennetulle, asennetulle tai käyttöohjeen vastaisesti käytetylle omaisuudelle 
- […]
- sadevesijärjestelmän tukkeutumisesta jäätymisen, lehtien tms. johdosta
- katolle kertyneen lumen tai jään vaatimien huoltotoimenpiteiden laiminlyönnistä
- […].

Ehtojen kohdan 5.6 (Luonnonilmiö) ensimmäisen kappaleen mukaan korvattavia vahinkoja ovat
- myrskytuuli, jonka nopeus on vähintään 21 metriä sekunnissa
- raesateen aiheuttama rikkoutuminen
- rankkasade, jolla tarkoitetaan poikkeuksellisen voimakasta paikallista sadetta. Korvattavia vahinkoja ovat rankkasateen aiheuttama veden tunkeutuminen rakennukseen maan alla ulkoseinien läpi, pohjaviemärin kautta tai maan pinnalla tulvien. Korvattavuus edellyttää, että sadevesiviemärit, vesieristykset ja kallistukset on tehty rakennusmääräysten mukaisesti eivätkä ne ehdi johtaa vettä pois normaalilla tavalla. Poikkeuksellisena pidetään sadetta, jossa tunnin aikana sataa yli 30 mm tai vuorokaudessa yli 75 mm.
- […].

Ehtojen kohdan 5.6 toisen kappaleen mukaan Luonnonilmiöturvasta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu
- myrskytuulesta tai sadeveden tulvimisesta ulkona olevalle irtaimelle omaisuudelle, ellei kyse ole omaisuudesta, jota on tarkoitettu ulkona käytettäväksi
- sulamis- tai pintavesien tunkeutumisesta rakenteisiin, ellei kyse ole yllä määritellystä poikkeuksellisesta rankkasateesta, merivesi- tai vesistötulvasta
- kunnallisen tai muun yleisen vesi- tai viemäriputken vaurioitumisesta tai toimimattomuudesta
- sadevesijärjestelmän tukkeutumisesta jäätymisen, lehtien tms. johdosta
- virheellisesti suunnitellulle, rakennetulle, asennetulle tai käyttöohjeen vastaisesti käytetylle omaisuudelle
- omaisuudelle, kun sitä käytetään sellaiseen tarkoitukseen, johon sitä ei ole suunniteltu
- myrskytuulesta rakennuksen sisäosille tai rakennuksessa olevalle irtaimelle omaisuudelle, ellei se ole seurausta rakennusta kohdanneesta myrskytuulen aiheuttamasta rikkoutumisesta
- […].

Omaisuusvakuutuksen ehtojen kohdan 5.7 (Muu vahinkotapahtuma) mukaan korvattavia vahinkoja ovat muut äkilliset ja ennalta arvaamattomat suoranaiset omaisuusvahingot, joita ei muualla ehtojen 5. luvussa ole rajoitettu korvattavuuden ulkopuolelle. 

Korvattavia vahinkoja ovat myös seuraavat tapahtumat, vaikka ovatkin aikaisemmin tässä luvussa rajattu korvauksen ulkopuolelle
- asuinrakennuksessa altaan tai ammeen poistoputken ja pohjaventtiilin vuoto
- vuotovahinko, joka aiheutuu veden pääsyn estymisestä viemäriin
- tuulen johdosta rakennukselle aiheutunut vahinko, esim. puun kaatumisen aiheuttamana.

Muualla 5. luvussa korvattavuuden ulkopuolelle rajattujen vahinkojen lisäksi Muun vahinkotapahtuman turvasta ei ehtojen kolmannen kappaleen mukaan korvata vahinkoa, joka aiheutuu
- maanjäristyksestä
- valmistus- tai aineviasta
- kulumisesta, syöpymisestä, pilaantumisesta, sienettymisestä, pölystä, noesta, hajusta, lämpötilan tai ilman kosteuden muutoksista, kutistumisesta, haihtumisesta tai vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä
- maaperän tai täyttömaan painumisesta, perustuksen liikkumisesta tai rakennuksen halkeilusta
- katolle kertyneen lumen tai jään vaatimien huoltotoimenpiteiden laiminlyönnistä
- lumen tai jään liikkumisesta
- tapahtumasta, jota ei voida määritellä
- virheellisesti suunnitellulle, rakennetulle, asennetulle tai käyttöohjeen vastaisesti käytetylle omaisuudelle
- […].

Asian arviointi

Vakuutuslautakunta toteaa, että korvauksen hakijalla on näyttövelvollisuus siitä, että vahinko on aiheutunut korvattavaksi määritellyn äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman seurauksena. Kiinteistöyhtiö ei ole valituksessaan vaatinut korvausta ehtojen kohdan 5.6 perusteella, vaan katsonut vuotovaurion olleen ehtojen kohdissa 5.3 ja 5.7 tarkoitettu vahinko. 

Vakuutusyhtiön vastineen mukaan paikkakunnalla ei ollut vahinkoajankohtana esiintynyt vakuutusehtojen tarkoittamaa poikkeuksellisen voimakasta rankkasadetta. Kiinteistöyhtiö on katsonut, ettei kyse ole ollut korvattavasta rankkasadevahingosta, koska vesi ei ollut tunkeutunut maan alla ulkoseinien läpi, pohjaviemärin kautta tai maan pinnalla tulvien.

Vakuutuslautakunta toteaa, ettei vesikaton alla olleiden rakenteiden ole osoitettu vahingoittuneen luonnonilmiöturvan tarkoittamasta poikkeuksellisen voimakkaasta paikallisesta sateesta, minkä vuoksi vakuutusyhtiöllä ei ole korvausvelvollisuutta ehtojen kohdan 5.6 perusteella. 

Vakuutusyhtiö on katsonut, ettei tapahtuma ole ollut myöskään Vuoto- ja LVI-turvan tai muu vahinkotapahtuma –turvan määritelmän mukainen vahinkotapahtuma. Vaikka sadevesiviemäri ei ollut vetänyt kaikkea katolle kertynyttä vettä pois, viemäri ei ole ollut tukossa.

Vakuutusturvaa määrittelevän vakuutusehtojen 5. kohdan alussa todetaan, että vakuutusturva korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneen suoranaisen omaisuusvahingon. Vuoto ja LVI – turvan ehtojen (kohta 5.3) ensimmäisen kappaleen mukaan vuotovahinko korvaan, kun vahingon syynä on rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi- tai ilmastointitekniikan rikkoutuminen tai viemärin tukkeutuminen. Ehdon toisessa kappaleessa vakuutusturvan piiriin on sisällytetty äkillisesti ulkoapäin tapahtuneesta vesikaton mekaanisesta rikkoutumisesta aiheutunut vahinko. Ehtojen kohdan 5.7 mukaan vakuutuksesta korvataan vuotovahinko, joka aiheutuu veden pääsyn estymisestä viemäriin, vaikka tällainen vahinko olisi muualla ehdoissa rajattu korvauksen ulkopuolelle. Vuoto- ja LVI -turvan sekä Muu vahinkotapahtuma -turvan rajoitusehtojen mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu sadevesijärjestelmän tukkeutumisesta jäätymisen, lehtien tms. johdosta.

Kiinteistöyhtiön puolesta ei ole väitetty vesikaton rikkoutuneen mekaanisesti ulkoapäin vaikuttaneesta syystä. Kyse on kiinteistöyhtiön mielestä ollut sadevesiviemärin tilapäisestä tukkeutumisesta, koska kattokaivon ominaisuudet eivät olleet riittäneet poistamaan sadevettä katolta poikkeuksellisen runsaan rankkasateen satuttua rakennuksen katolla, ja vuotovaurio oli aiheutunut siitä, että veden pääsy viemäriin oli estynyt.

Esitetyn selvityksen mukaan vettä oli mennyt sadevesiviemäriin, minkä vuoksi Vakuutuslautakunta katsoo, ettei kyse ole ollut veden pääsyn estymisestä viemäriin. Lisäksi Vakuutuslautakunta katsoo, ettei sadevesiviemärin ole osoitettu olleen tukkeutunut vain sillä perusteella, ettei viemäri ollut ehtinyt johtaa kaikkea katolle satanutta vettä pois. 
 
Vakuutusyhtiö on vedonnut siihen, että rakennuksen katon tulee olla tiivis ja kestää vesisateiden aiheuttama rasitus. Taloyhtiö on kiistänyt sen, että vuotovaurio olisi aiheutunut kattorakenteiden tai tiivistysten puutteellisuudesta. Asiakirjoista ei ole saatavissa selvitystä siitä, mikä kyseisen, vahinkoajankohtana 27 vuotta vanhan katon kunto on ollut vahingon tapahtuessa. Tällaisessa tilanteessa asian arviointiin vaikuttaa Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan se, onko vesisateen aikana tapahtuvaa veden valumista vesikaton rakenteiden läpi rakennuksen muihin rakenteisiin pidettävä ennalta arvaamattomana tapahtumana vai voidaanko sen katsoa olevan ennalta arvattavaa. 

Vakuutuslautakunta yhtyy vakuutusyhtiön näkemykseen siitä, että vesikaton rakenteiden tulee Suomessa olla sellaiset, ettei katolle kerääntyvä vesi pääse valumaan rakenteiden läpi alaspäin rakennuksen muihin rakenteisiin. Vakuutusyhtiön viittaamassa ratkaisussa (FINE-017123, 8.5.2019) Vakuutuslautakunta oli katsonut, että kun vesi oli päässyt ikääntyneen kattorakenteen läpi rakenteisiin, kyse oli ollut katon rakenteiden puutteellisuudesta, eikä vahinko ollut aiheutunut sadevesijärjestelmän tukkeutumisesta. 

Vakuutuksesta korvattavan vahingon tulee vakuutusehtojen mukaan olla seurausta sekä äkillisestä että ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Koska vesikaton äkillistä mekaanista rikkoutumista ei ollut osoitettu tapahtuneen, Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan on sen sijaan todennäköistä, että kyse on ollut katon rakenteiden puutteellisuudesta. 

Vakuutuslautakunta katsoo nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa esitetyn selvityksen osoittavan, että katolle kertynyt vesi oli valunut vesikaton rakenteiden läpi alapuolella olleisiin rakenteisiin nimenomaan kattorakenteiden puutteellisuuden vuoksi. Vaikka vettä oli kertynyt katolle viemärin riittämättömän suorituskyvyn takia, ja vaikka kaikki vesi ei ollut päässyt viemärin kautta pois katolta, Vakuutuslautakunta katsoo, ettei rakenteiden kastuminen ollut aiheutunut ehtojen tarkoittamasta veden pääsyn estymisestä viemäriin, vaan kattorakenteiden puutteellisuudesta. 

Koska rakennuksen rakenteiden kastumista sadeveden johdosta ei voida kattorakenteiden puutteellisuuden johdosta pitää äkillisenä ja ennalta arvaamattomana tapahtumana, kyse ei ole omaisuusvakuutuksesta korvattavasta vahingosta. Asian arviointiin ei vaikuta se kiinteistöyhtiön mainitsema seikka, että kattorakenteen läpi päässeen veden aiheuttamaa tapahtumaa ei ollut rajattu korvauspiiristä erikseen rajoitusehdolla.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita korvausta. 

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

 puheenjohtaja Bygglin
sihteeri Pellikka

Jäsenet:
Maso
Rantala
Vyyryläinen
Yrttiaho