Tapahtumatiedot

Lääkevahinkoilmoituksen 4.11.2019 mukaan A (s. 1961) sai influenssarokotteen syksyllä 2018. Rokotteen antamisen jälkeen A:lla alkoi pitkään jatkunut yskä ja suuhun ja ikeniin ilmaantui kipeitä ja verestäviä punaisia rakkuloita. A oli väsynyt ja huonovointinen. Myöhemmin rakkuloita ilmaantui myös päähän ja eri puolille vartaloa. Huhtikuussa 2019 A:lle nousi korkea, yli 40 asteen kuume, kasvoihin tuli ruusu sekä lisää erittäin kipeitä rakkuloita. A:lla diagnosoitiin iho- ja limakalvopemfigoidi. Lokakuussa 2019 oireet pahenivat jälleen. A on joutunut muun muassa olemaan kahteen kertaan sairaalahoidossa oireiden vuoksi ja hänellä on ollut paljon poissaoloja työstä. Ennen influenssarokotteen antamista A oli ollut perusterve. A katsoi, että kyse oli influenssarokotteen haittavaikutuksesta ja haki korvausta lääkevahinkovakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö totesi korvauspäätöksessään, että oireilun korvaaminen lääkevahinkona edellyttää todennäköistä syy-yhteyttä lääkkeen käytön ja ilmenneiden oireiden välillä. Yhtiö totesi, että pemfigoidiryhmän rakkulataudit ovat ihon autoimmuunitauteja, joissa elimistö muodostaa vasta-aineita ihon orvaskeden ja verinahan välistä tyvikalvoa kohtaan. Limakalvopemfigoidi on harvinainen, krooninen sairaus, joka puhkeaa yleensä 60 - 80 vuoden iässä. Rakkuloita on tavallisesti suun ja silmien limakalvoilla. Yhtiö totesi, ettei influenssarokotteen tiedetä aiheuttavan A:lla todetun kaltaisia oireita tai todettua autoimmuunitauteja. Oireet eivät siten olleet vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla todennäköisessä syy-yhteydessä influenssarokotteen antamiseen. Yhtiö hylkäsi A:n korvaushakemuksen.  

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää asiassa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta. A toteaa, ettei sairastumiselle ole laajoista tutkimuksista huolimatta löydetty syytä. A:lla ei ennen rokotteen ottamista ole ollut koskaan vastaavia oireita ja syksyllä 2018 annettu influenssarokote oli A:n ensimmäinen. A pitää edelleen oireita rokotteesta johtuvina. Vahingosta on aiheutunut sairaala-, lääkäri- ja lääkekuluja sekä ansionmenetystä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa vastineessaan päätöksessään esitetyn kannan. Yhtiö toteaa, että vuonna 2018 influenssarokotteena on käytetty Vaxigrip Tetra -rokotetta.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 9.11.2018 - 5.12.2019.

Yksityisen lääkäriaseman sairauskertomustekstin 9.11.2018 mukaan A on sairastanut flunssaa ja yskää noin neljän viikon ajan eivätkä oireet ole tahtoneet parantua. Yskä on ollut ärsyttävää ja siihen on liittynyt sitkeän liman nousua. Paria päivää aiemmin A on huomannut suussa rakkuloita ja aftoja, jotka vastaanotolle hakeutuessa ovat jo parantuneet. A:lla on diagnosoitu keuhkoputkentulehdus, jonka aiheuttajaksi on epäilty Mycoplasma pneumoniae -bakteeria. A:lle on määrätty Doximed-kuuri ja käynnillä 12.11.2018 vielä kortikoidikuuri keuhkoputkia rauhoittamaan. Vastaanottokäyntiä 14.1.2019 koskevan sairauskertomustekstin mukaan A:lla on 2 kuukautta aiemmin sairastetun flunssan yhteydessä alkanut tulla rakkuloita suuhun. Flunssan parannuttua suuongelma on edelleen jatkunut. A:lla on lisäksi ollut oireena poltetta suun limakalvoilla. Oireisiin on aloitettu antihistamiinilääke Aerius. Merkinnän 18.1.2019 mukaan rakkulat ovat hävinneet antihistamiinihoidon aikana. Merkinnän 29.1.2019 mukaan oireilu on alkanut uudelleen ja A on tarvinnut sairauslomaa. Merkinnän 26.2.2019 mukaan yleislääkäri on tehnyt lähetteen keskussairaalan ihotautien poliklinikalle.

Sisätautipäivystyksen tekstin 28.3.2019 mukaan A on tullut päivystykseen kasvojen ruusun, korkean kuumeen ja kipujen vuoksi. Päivystyksessä on todettu kuumetta 39 °C ja oikealla poskipäällä huomattavan punoittava ja turvonnut iho. Punoitus on jatkunut aina posken puoliväliin ja turvotus hieman alemmas. Lisäksi punoitus on jatkunut kohti päälakea ja otsalle sekä keskiviivan vasemmalle puolelle. Paikoin on todettu kellertäviä rakkuloita iholla ja lisäksi suun limakalvolla vasemmalla takana pieni, halkaisijaltaan 0,5 - 1 cm kokoinen verekäs rakkula. CRP on ollut 120. A:lla on todettu kasvojen alueen ruusuinfektio ja hänet on otettu osastoseurantaan. Loppuarvion 1.4.2019 mukaan kasvojen rakkuloita on osastohoidon aikana puhjennut ja kuivunut ja päänahan alue myös vähän rauhoittunut. CRP on laskenut 25:een ja leukosyytit ovat normalisoituneet. A on kotiutunut 1.4.2019.

Suupoliklinikan sairauskertomustekstien 29.3. - 22.10.2019 mukaan A on tullut hammaslääkärin lähetteellä tutkittavaksi suun limakalvoilla todettujen rakkuloiden takia. Rakkulat ovat ilmaantuneet marraskuussa 2018 sairastetun flunssan jälkeen. A:lla on epäilty limakalvopemfigoidia, mitä epäilyä suusta otetusta koepalasta tehdyt löydökset ovat tukeneet. Lääkitykseksi on 17.4.2019 aloitettu Prednisolon. Kontrollikäynnillä 22.10.2019 A on kertonut suun tilanteen olleen viime aikoina suhteellisen rauhallinen, mutta muutoksia on kuitenkin edelleen todettu ja jatkokontrolliaika sovittu huhtikuulle 2020. Ihotautien poliklinikan sairauskertomustekstien 3.4.2019 - 4.12.2019 mukaan Prednisolon rauhoitti keväällä 2019 tilannetta. Kun annosta laskettiin kesäkuussa 2019 määrään 10 mg x 1, oireilu alkoi uudelleen ja A nosti omatoimisesti annosta määrään 20 mg x 1. Lokakuussa 2019 pemfigoidi pahentui ja A sairasti uuden ruusuinfektion, jonka vuoksi oli osastohoidossa. Pemfigoidin hoitoon aloitettiin 23.10.2019 metotreksaattilääkitys (Metoject).

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko A:lla todettu pemfigoidi korvata influenssarokote Vaxigrip Tetran aiheuttamana lääkevahinkona.

Sovellettavat vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2017 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 tarkoitettu lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)

Asian arviointi

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana tai pian käytön jälkeen, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunnalle toimitetun selvityksen mukaan A on saanut influenssarokotteen (Vaxigrip Tetra) syksyllä 2018. Marraskuussa 2018 sairastetun flunssan yhteydessä A:lle on alkanut tulla rakkuloita suuhun, päähän ja eri puolille vartaloa. A:lla on diagnosoitu pemfigoidi, jonka hoitoon on aluksi määrätty kortisonivalmiste Prednisolon ja myöhemmin solunsalpaaja metotreksaatti (Metoject).

Pemfigoidit ovat ihon autoimmuunisairauksia. Niissä elimistö muodostaa vasta-aineita ihon orvaskeden ja verinahan välistä tyvikalvoa kohtaan, jolloin orvaskesi irtoaa verinahasta, tila täyttyy kudosnesteestä ja syntyy rakkula. Ryhmän sairauksista yleisin on rakkulainen eli tavallinen pemfigoidi, johon sairastuu vuosittain 15–20 ihmistä miljoonasta. Muut pemfigoidit kuten limakalvopemfigoidi ja raskauspemfigoidi ovat harvinaisia.

Vakuutuslautakunta toteaa, että pemfigoidin laukaisija on tyypillisesti jokin infektio. Vakuutuslautakunnan käytössä olevien selvitysten mukaan A on sairastanut pitkittyneen hengitystieinfektion loppuvuodesta 2018 ja pemfigoidin oireet ovat ajallisessa yhteydessä infektioon. Vakuutuslautakunta pitää syy-yhteyttä influenssarokotteen antamisen ja pemfigoidin välillä epätodennäköisenä. Nyt käytettävissä olevilla selvityksillä lautakunta pitää pemfigoidin todennäköisenä syynä A:n loppuvuodesta 2018 sairastamaa infektiota. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Laine

Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila