Haku

FINE-026262

Tulosta

Asianumero: FINE-026262 (2020)

Vakuutuslaji: Kiinteistövakuutus

Ratkaisu annettu: 08.10.2020

Vuoto käyttövesiputkessa. Keittiön hanasekoittajan vuoto. Vuotovahingon laajuus. WC:n kastuneiden rakenteiden korvattavuus. Vedeneristyksen puutteellisuus. Rajoitusehdon soveltaminen. Vahinkojen ja vähennettävien omavastuiden määrä.

Tapahtumatiedot

Vuonna 1990 rakennetun rivitalon asukas oli perjantai-iltana 27.9.2019 ilmoittanut taloyhtiön hallituksen puheenjohtajalle (AK) vuotavasta vedestä asunnon käytävän ja keittiön parkettilattialla.

Asunnossa tehdystä vahinkokartoituksesta laaditun raportin mukaan vahinkoalue käsitti alueita keittiöstä, eteiskäytävästä ja olohuoneesta sekä erillisestä WC-tilasta. Vuotanut muovitettu kupariputki oli ollut alapohjarakenteessa keittiön ja WC-tilan välillä. Vahinkoalueista päätellen vuoto oli kestänyt jonkin aikaa ennen havaitsemista. Kun pääsulku oli avattu, vettä oli valunut uritetun suojamuovin ja putken välistä yhtä paljon molemmissa päissä eli sekä allaskaapiston alle keittiössä että lämminvesivaraajan alle WC-tilassa. Raportin ja siihen myöhemmin tehtyjen lisäysten mukaan WC-tilassa oli lattiakaivo pesuallaskaapin alapuolella, mutta tilassa ei ollut vedeneristystä. Keittiön allaskaapin rungon ja osan taustaseinästä oli jo aiemmin kastellut sekoittajan tiivistevuoto, joka oli tummuttanut osan taustaseinästä ja pesualtaan puuosia. Valokuvatekstin mukaan sekoittajavuodosta tummunut levy oli mittausajankohtana ollut kuiva.

Vakuutusyhtiö on evännyt korvauksen WC-tilan rakenteiden osalta, koska vakuutusyhtiön mielestä kyseiset vauriot ovat aiheutuneet siitä, ettei lattiakaivollisen WC-tilan vedeneristys ollut rakentamismääräysten ja –ohjeiden sekä hyvän rakennustavan mukainen. Lattiakaivollisen tilan on vuoden 1987 rakentamismääräysten mukaan pitänyt olla vedenpitävä.  Vakuutusyhtiö on myös vähentänyt kaksi omavastuuta, koska lattian alla olleesta putkesta aiheutunut vuoto ja keittiön hanan sekoittajan vuoto olivat kaksi erillistä vuotovahinkoa.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii vahinkoa korvattavaksi myös WC-tilan osalta. Tilan entisöimistä koskeva urakkahinta on 2.165,29 euroa ja tilan kuivaus- ja purkutyöt 2.526,95 euroa. Lisäksi asiakas vaatii toisen omavastuun poistamista. Kyse on yhdestä vesivahingosta. Vesivahinko todettiin samaan aikaan keittiön puolella, olohuoneen lattiassa ja seinässä sekä WC:ssä.

Tapahtumienkulun osalta asiakas kertoo, että tiskialtaan alla oleva poikittainen puurima oli ollut kostea. Vettä oli valunut tiskikaapin, tiskikoneen ja siivouskomeron sekä parketin alle. Parkettia painettaessa vettä oli tullut läpi. Vesi oli kastellut myös parketin viereisen seinän. Vettä ei näyttänyt tulevan hanan ollessa kiinni, mutta toisin kävi. Lauantaina vettä oli kertynyt lisää ja AK oli käynyt laittamassa WC-tilassa olevan huoneiston pääsulun kiinni.

Kun purkutöiden yhteydessä oli käynyt ilmi, että WC-tilassa oli lattiakaivo, vakuutusyhtiö oli evännyt korvauksen WC:n osalta. Vakuutusyhtiön mukaan tila olisi pitänyt vedeneristää, koska tilassa oli vesivaraaja ja lattiakaivo.

Asiakkaan mielestä vakuutusyhtiö ei ole oikeassa, koska kyseessä oli ollut putkivuoto lattian alla, eikä kyse ollut vesivaraajan vuodosta. WC-tilassa oli ollut aikakaudelle ominaisen tason mukainen vesisuojaus eli märkäsively. Vesi oli kastellut olohuoneen ja WC:n välisen seinän olohuoneen ja myös WC-tilan puolelta. Näin ollen vesieristys ei olisi WC:n seinää ja lattiaa suojellut.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö ei näe syytä muuttaa korvauspäätöstä. Keittiön hanasekoittajan vuoto oli kastellut allaskaapin rakenteita ja tummuttanut taustaseinää sekä pesualtaan puuosia. Toinen vahinko käyttövesiputkesta oli laajentanut vahinkoaluetta ja kastellut mm. huoneiston lattiaa. Lämminvesivaraajalla ei ole osuutta vahinkoon.

Vakuutusyhtiö viittaa myös siihen, että käyttövesiputken muovitetun osuuden pään tulisi olla lattiapinnan yläpuolella. Päällystetyn kupariputken asennusohjeissa mainitaan, että kupariputki täyttää C2 ja D1 vaatimukset rakenteiden sisään asennettavalle käyttövesiputkelle. Mahdollinen vuotovesi ohjautuu hallitusti ulos rakenteiden sisältä PE-muovipinnoitteen uria pitkin. Päällystetty putki on taivutettavissa, ja se on liitettävissä juottamalla, kapilaariliittimillä sekä ilman tulitöitä puristus- tai puserrusliittimillä. Lisäksi vakuutusyhtiö viittaa rakennustieto-verkkosivulla olevaan kuvaan ja kuvatekstiin, jonka mukaan vesivahinkoriskejä voidaan pienentää muun muassa vuotovesisuojatulla kupariputkella. Tällöin kaikki kalustekytkennät ja putkiliitokset tehdään huonetilassa ilman rakenteen sisälle jääviä liitoksia.

Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan vesi oli kastellut WC-tilan seinää pääasiassa WC:n puolelta. Vesi ei ollut levinnyt kovin laajalle alueelle huoneistossa. Jos WC-tilassa olisi ollut vedeneristys, vesi olisi mennyt suurelta osin lattiakaivoon ja vuodosta aiheutunut vahinko olisi ollut huomattavasti pienempi.  

Vakuutusyhtiö viittaa Suomen Rakentamismääräyskokoelman C2 (1976) Kosteustekninen suunnittelu, kohtaan 2.2.3, jonka mukaan kylpyhuoneen, pesutuvan ja vastaavan tilan vedenpoisto ja rakenteet on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei vettä pääse tunkeutumaan ympäröiviin huonetiloihin ja rakenteisiin haitallisessa määrin. Hyvän rakennustavan mukaan muovitetun osuuden pään olisi tullut olla lattiapinnan yläpuolella. Nyt muovitetun käyttövesiputken pää on ollut lattiarakenteen sisällä, jolloin vuotovesi oli päässyt kastelemaan lattian betonirakenteita. Tätä kautta vesi oli kastellut myös WC-tilan seiniä.  

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut

  • W. Oy:n mittausraportti 7.10.2019 tehdystä vahinkokartoituksesta sekä 23.10.2019 päivätty liite 1 ja mittausraportti 11.11.2019.
  • Osa Suomen rakentamismääräyskokoelman C2, Veden ja kosteudeneritys, määräykset 1976, määräyksistä.
  • Osa Suomen rakentamismääräyskokoelman D1, Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, 1976.
  • RT-Kortti38465, marraskuu 2013, Kupariputket, käyttövesi-, lämmitys-, aurinkolämpö- ja kaasuputkistoihin, Cupori Oy.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko käyttövesiputken vuodosta WC-tilalle aiheutunut vahinko vakuutuksesta korvattavaa vuotovahinkoa, vai onko vakuutusyhtiö osoittanut, että kyse on ollut sellaisesta rakentamismääräysten ja -ohjeiden sekä hyvän rakennustavan vastaisesta rakenteesta, että vakuutusyhtiö voi rajoitusehtoon vetoamalla evätä korvauksen.

Lisäksi asiassa on kysymys siitä, ovatko rakenteiden kastumisvauriot aiheutuneet kahdesta erillisestä vahingosta siten, että vakuutusyhtiöllä on oikeus vähentää kaksi omavastuuta.

Sovellettavat vakuutusehdot

Laajan kiinteistövakuutuksen vakuutusehtojen kohdan 3.1 (Korvattavat vahingot) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle aiheutunut suoranainen esinevahinko sekä näissä ehdoissa erikseen mainitut kustannukset, jos esinevahinko on aiheutunut välittömästi vakuutuksen voimassa ollessa sattuneesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.

Ehtojen kohdan 3.2.3 (Valmistusviat ja työvirheet) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut vakuutuksen kohteena olevan omaisuuden suunnittelu-, valmistus-, materiaali-, rakennus- tai asennusvirheestä tai rakentamismääräysten, -ohjeiden ja hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta.

Vakuutuksesta korvataan kuitenkin näiden ehtojen mukaisesti korvattava vahinko, joka virheen seurauksena on aiheutunut sellaiselle vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle, johon edellä mainittu virhe ei kohdistu.

Ehtojen kohdan 5.5.1 (Omavastuut) mukaan vakuutuksenottajalla on jokaisessa vahinkotapahtumassa vakuutuskirjaan merkitty tai näissä ehdoissa määritelty omavastuu. Korvauksen määrää laskettaessa vahingon määrästä vähennetään ennen omavastuuta mahdolliset ikään perustuvat ikävähennykset.

Rakentamismääräykset

Suomen rakentamismääräyskokoelman C2, Kosteustekninen suunnittelu, 1976, kohdan 2.2.3 mukaan kylpyhuoneen, pesutuvan ja vastaavan tilan vedenpoisto ja rakenteet on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei vesi pääse tunkeutumaan ympäröiviin huonetiloihin ja rakenteisiin haitallisessa määrin.

Suomen rakentamismääräyskokoelman D1, Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, 1976, kohdan 3.2.4 (Lattiaviemäröinti) mukaan lattiaviemäröinniksi hyväksytään esim. lattiakaivo tai seinäkaivo, joka liitetään vesitiiviisti lattiapäällysteeseen. Lisäksi edellytetään, että huonetilan lattia on vedenpitävä.

Suomen rakentamismääräyskokoelman D1, Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, 1987, kohdan 3.2 mukaan sellaisissa tiloissa, joissa on lattiakaivo, edellytetään, että huonetilan lattia on vedenpitävä ja kaivo on liitetty vesitiiviisti lattian vedenpitävään kerrokseen.

Suomen rakentamismääräyskokoelman D1, Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, 1976, kohdan 2.5.1 (Vesijohtojen vaihdettavuus, ohjeet) mukaan vesijohto asennetaan ensisijaisesti siten, että mahdollinen vuoto voidaan helposti havaita ja että vuodosta johtuva vahinko on katsottava vähäiseksi. Lisäksi sijoittamisessa otetaan huomioon, että korjaus voidaan helposti ja vähäisin kustannuksin tehdä.

Em. vaatimukset täyttyvät, jos vesijohto asennetaan seuraavasti:

  • näkyville
  • suojaputkeen siten, että vaihtaminen on mahdollista
  • avattavaan kanavaan
  • ryömittävään tilaan
  • vaivattomasti irrotettavaan rakenneosaan, kuten esimerkiksi alaslasketun katon, verhokotelon tai kaappien päällyksen taakse
  • maahan, ellei se sijaitse pohjalaatan alla, vaikeasti lävistettävien pintojen alla (teräsbetoni) tai muuten vaikeasti aukaistavien pintojen alla (vilkas liikenne).


Johdolle, joka ei ole vaihdettavissa, asetetaan suuremmat laatuvaatimukset putkimateriaalin ja liitosmenetelmien suhteen kuin vaihdettavissa olevalle johdolle.

Asian arviointi

Osapuolten kesken on erimielisyyttä siitä, onko WC-tila ollut ns. märkätila vai ns. kuiva tila. Vakuutusyhtiön esittämän selvityksen perusteella hyvä rakennustapa on rakennuksen rakentamisajankohtana vuonna 1990 edellyttänyt, että lattiakaivollisen WC-tilan lattian tulee olla vedenpitävä (Suomen rakentamismääräyskokoelma, Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, Määräykset ja ohjeet, D1, 1976) riippumatta tilan käyttötarkoituksesta ja siitä, onko kyseinen tila ns. märkätila vai ns. kuiva tila.

Hyvän rakennustavan mukaan lattiarakenteessa ollut vesijohto on tullut asentaa ensisijaisesti siten, että mahdollinen vuoto voidaan helposti havaita. Esitetyn selvityksen mukaan vettä on vuotanut putkesta keittiön lisäksi myös WC-tilan lattialle lämminvesivaraajan alapuolella.

Taloyhtiö on kertonut, että WC-tilan lattiassa on ollut aikakaudelle ominaisen tason mukainen vesisuojaus, eli märkäsively. Vahingon tarkastusraportin mukaan tilassa ei kuitenkaan ole ollut vedeneristystä, vaikka tilassa on ollut lattiakaivo. Toimenpide-ehdotuksissaan vahingon tarkastanut henkilö on todennut, että WC-tilan lattia tulee jälleenrakennustyön yhteydessä vedeneristää, koska tilassa on lattiakaivo.

Vakuutuksen rajoitusehtojen kohdan 3.2.3 mukaan vakuutusyhtiöllä on oikeus kieltäytyä korvaamasta vahinkoa, joka rakennukselle aiheutuu mm. hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta. Edellä todetun pohjalta Vakuutuslautakunta pitää tässä tapauksessa vakuutusyhtiön korvausvelvollisuuden kannalta ratkaisevana sitä tulkintakysymystä, katsotaanko rakenteiden kastumisen syyksi käyttövesiputken rikkoutumisesta aiheutunut vuoto vai tilan lattiarakenteiden puutteellisuus.

Vakuutuslautakunnassa on käsitelty useita tapauksia, joissa laite- tai putkivuoto on sattunut huonetilassa, jonka lattiarakenteen olisi tullut olla vedenpitävä, mutta jossa ei ole ollut esimerkiksi vedeneristystä lainkaan. Näissä tapauksissa lautakunta on katsonut, että vuotovahingon, eli rakenteiden kastumisen syynä ei ole putkivuoto, vaan asianmukaisen vedeneristyksen puuttuminen tai muu vastaava rakenteiden puutteellisuus.

Vakuutuslautakunta on ratkaisukäytännössään (mm. VKL 79/08 ja VKL 321/14) pitänyt rakenteille aiheutuneen vuotovahingon varsinaisena syynä pitänyt lattiarakenteen puutteellisuutta, jos vesi on päässyt rakenteisiin tilassa, jossa olisi tullut olla asianmukainen vedeneristys.

Koska lattiakaivollisen tilan lattia ei tässä tapauksessa ole ollut rakennusmääräysten mukaisesti vedenpitävä, lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiöllä on vakuutusehtojen kohdan 3.2.3 perusteella ollut oikeus kieltäytyä korvaamasta WC-tilan rakenteiden korjauksesta aiheutuvia kustannuksia.

Vahinkokartoituksessa tehtyjen havaintojen ja kartoituksesta tehdyn raportin mukaan asunnon rakenteiden kastumisvahingot olivat olleet seurausta sekä syyskuussa 2019 havaitusta käyttövesiputken vuodosta että keittiön hanasekoittajan aikaisemmin tapahtuneesta vuodosta. Vakuutuslautakunta katsoo, että kyse on ollut kahdesta erillisestä vahinkotapahtumasta, ja että vakuutusyhtiöllä on vakuutusehtojen perusteella oikeus vähentää omavastuu erikseen molempien vahinkojen osalta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä WC-tilan osalta ja päätöstä vähentää kaksi omavastuuta vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita korvausta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.


VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pellikka

Jäsenet:
Maso
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia