Haku

FINE-026212

Tulosta

Asianumero: FINE-026212 (2020)

Asiaryhmä: Tilinkäyttö ja maksaminen

Ratkaisu annettu: 27.04.2020

Miten vastuu asiakkaan kiistämästä hänen kortillaan ja kortin tunnusluvulla tehdystä maksutapahtumasta jakautuu asiakkaan ja pankin välillä? Kortin oikeudeton käyttö. Maksutapahtuman tekemiseen pakottaminen. Maksunsaajan huolellisuus.

Tapahtumatiedot

Asiakas oli Pietarissa lomalla 23.12.2019, kun hänet kertomansa mukaan pakotettiin yökerhossa väkivalloin maksamaan kortillaan perusteeton noin 1.200 euron määräinen lasku.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii ko. veloituksen perumista.

Asiakas tapasi Tinderissä venäläisen naisen, jonka kanssa meni yökerhoon. Yökerhossa pöytään alettiin tuoda juomia, joita asiakas ei tilannut. Nainen alkoi laulamaan karaokea, joka maksoi vaikkei siitä sanottu mitään, ja tilaamaan juomia ja kaikkea mahdollista ruoasta, vesipiipuista ja ilokaasuilmapalloista lähtien. Tilauksia ei suostuttu perumaan, vaikka asiakas sanoi, ettei ole tilannut mitään ja että tuotteet vietäisiin pois. Asiakas sanoi myös naiselle, ettei tämä saisi tilata mitään.  Kun asiakas kysyi, kuka maksaa koska hän ei ollut juomia tilannut, niin baarimikko tuli vaatimaan laskun maksamista. Laskulla oli eri hinnat kuin hinnastossa ja kun asiakas sanoi tästä, portsarit veivät hänet takahuoneeseen ja alkoivat lyömään asiakasta avokämmenellä kasvoihin ja nyrkillä vartaloon ja heiluttamaan asiakkaan kasvojen edessä pippurisumutetta. Portsarit veivät asiakkaan lompakon ja kännykän ja sanoivat, että asiakas voi valita maksaako hän laskun vai lähteekö sairaalaan ilman tavaroita. Asiakas joutui pakotettuna laittamaan tunnuslukunsa kortinlukijaan. Kaikki tämä tapahtui 23.12.2019 klo 21.00-22.00.

Heti tapahtuman jälkeen asiakas meni hotelliinsa ja pyysi vastaanottoa soittamaan poliisille, joka tulikin paikalle parin tunnin päästä ja kuulusteli asiakasta. Poliisit sanoivat, että asiakkaan pitäisi tulla 26.12.2019 poliisiasemalle. Asiakas meni tuolloin asemalle, mutta häntä ei kuitenkaan kuultu enää, vaan hän sai vain lapun, jossa kerrotaan rikosilmoituksen vastaanotetun.

Asiakas teki rikosilmoituksen myös Helsingissä. Asiakkaan Suomen poliisilta saaman dokumentin mukaan ko. paikasta on tehty Suomen poliisille kaksi aikaisempaa ilmoitusta perättömistä korttiveloituksista.

Pankki jättää tapahtumat huomioimatta ja vetoaa vain siihen, että kortin tunnusluku on lyöty oikein maksupäätteeseen. Jo sen pitäisi riittää, että lasku on naurettavan suuri, ja jos googlaa ko. baarin, löytää paljon juttuja huijauksista. Asiakas on toimittanut verkosta löytämiään arvosteluja ko. paikasta.

Varmasti moni muukin on tehnyt ilmoituksia kyseisestä yökerhosta Pietarin poliisille. Asiakkaan Suomen Pietarin suurlähetystössä toimiva ystävä onkin asiakkaan pyynnöstä ottanut yhteyttä Pietarin poliisiin ja pyytänyt heiltä tietoja. Ystävä on kuitenkin myöhemmin ilmoittanut, ettei vastausta Pietarin poliisilta kannata enää odottaa ja ettei heitä kiinnosta turistin ryöstö.

Pankin vastine

Asiakas on lähettänyt pankille korttireklamaation tunnisteella Wrong Amount Charged, jossa asiakas toteaa selvityksen alussa, ja että hän on epävarma, onko oikea reklamaatio tunniste valittu. Asiakas kuvaa tapahtuman alun siten, että on tavannut Tinderissä venäläisen naisen, jonka kanssa hän on mennyt kyseiseen yökerhoon. Tinder on dating-sivusto. Kyseinen yökerho on rekisteröity Baari/yökerho Pietarissa. Asiakas on toimittanut pankkiin eräänlaisen ilmoituksen, joka on tehty paikalliselle poliisille. Pankki ei ymmärrä ilmoituksen tekstin sisältöä. Edelleen asiakas kirjoittaa, että hänet on pahoinpidelty, lyöty kasvoihin ja mahaan, ilman että siitä on toimitettu kuvatodisteita. Lisäksi asiakas on ilmoittanut tapauksen olleen ryöstö, joka pankin mielestä olisi tapaus, joka olisi tullut lähettää vakuutusyhtiön käsiteltäväksi.

Pankki ei voi korvata asiakkaiden huvituksia ilman, että tapauksiin toimitetaan todisteita joka tukisi kortinhaltijan kertomusta. Pankin mielestä asiakkaalla on todisteluvastuu ja vastuu näyttää toteen, että hänet oli ryöstetty ja pahoinpidelty.

Pankki katsoo, että asiakas on omalla toiminnallaan ottanut riskin ja lähtenyt treffeille vieraassa maassa täysin tuntemattoman naishenkilön seurassa ilman että olisi tavannut kyseisen henkilön ensin jossakin ns. normaalimmassa paikassa kuin kyseisessä pahamaineisessa yökerhossa.

Asiakas kirjoittaa edelleen, että summa on naurettavan suuri. Summan suuruuteen pankki ei voi ottaa kantaa, koska pankki ei tunne kyseisen baarin/yökerhon tarjontaa ja tarjonnan hintatasoa.

Pankin systeemistä käy ilmi asiakkaan kortin käyttö kyseisenä iltana. Asiakas on käynyt kaksi kertaa pankkiautomaatilla nostamassa rahaa kyseisen pahoinpitelyn ja ryöstön jälkeen.

Selvitykset

Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:
-Tutkintailmoitus (Ilmoitusaika 26.12.2019), Suomen poliisi
-Kuva asiakkaan täyttämästä ja leimatusta Venäjän poliisin lomakkeesta (26.12.2019)
-Kuva kuitista (23.12.2019 klo 21.55)
-2 kpl kuvia ko. yökerhon ulkopuolelta
-Ote verkkosivuilta, joilla ko. yökerhoa arvioitu
-Kuitti pankin järjestelmästä, 1.191,21 euroa (80.520,00 RUB)
-Luottokortin sopimusehdot - kuluttajaehdot

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon ratkaisemiseksi Pankkilautakunnan on ensin ratkaistava, onko tapauksessa kyse kortin oikeudettomasta käytöstä. Mikäli asiassa katsotaan olevan kyse kortin oikeudettomasta käytöstä, on Pankkilautakunnan arvioitava, voidaanko kortin oikeudettoman käytön katsoa johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaiset velvollisuutensa ja onko asiakkaan mahdollinen huolimattomuus törkeää. Lisäksi on vielä arvioitava, voidaanko maksunsaajan katsoa varmistuneen asianmukaisesti maksajan oikeudesta käyttää korttia ja tuleeko asiakkaan mahdollista vastuuta tällä perusteella rajoittaa.

Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot

Maksupalvelulain 38 §:n 1 momentin mukaan
Maksutapahtuma saadaan toteuttaa vain maksajan suostumuksella. Maksutapahtumaa pidetään oikeudettomana, jollei maksaja ole antanut siihen suostumustaan sovitulla tavalla.

Lain 53 §:n 1 momentin mukaan
Maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä henkilökohtaisista turvatunnuksista. Maksuvälineen myöntämistä ja käyttöä koskevat ehdot eivät saa olla perusteettomia, kohtuuttomia tai syrjiviä.

Lain 54 §:n 1 momentin mukaan
Maksuvälineen haltijan on ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.

Lain 62 §:n 1 momentin mukaan
Maksupalvelun käyttäjä, joka on tehnyt maksuvälinettä koskevan sopimuksen palveluntarjoajan kanssa, vastaa kadonneen tai oikeudettomasti toisen haltuun joutuneen maksuvälineen käytöstä tai muusta maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on:
1) luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;
2) huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka
3) laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.
Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on enintään 50 euroa. Tätä rajoitusta ei sovelleta, jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.
Maksupalvelun käyttäjä ei vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä:
1) siltä osin kuin maksuvälinettä on käytetty sen jälkeen, kun palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle on ilmoitettu maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä;
2) jos palveluntarjoaja on laiminlyönyt huolehtia siitä, että maksuvälineen haltijalla on mahdollisuus tehdä milloin tahansa 1 kohdassa tarkoitettu ilmoitus;
3) jos maksunsaaja ei ole maksuvälinettä käytettäessä asianmukaisesti varmistunut maksajan oikeudesta käyttää maksuvälinettä; tai
4) jos palveluntarjoaja ei ole edellyttänyt maksajan vahvaa tunnistamista.
Sen estämättä, mitä 3 momentissa säädetään, maksupalvelun käyttäjä on vastuussa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä, jos hän tai muu maksuvälineen haltija on tahallaan tehnyt väärän ilmoituksen tai toiminut muuten petollisesti.

Lain 72 §:n (Todistustaakka) mukaan
Jos maksupalvelun käyttäjä kiistää antaneensa suostumuksensa maksutapahtuman toteuttamiseen, hänen palveluntarjoajansa on osoitettava, että suostumus on annettu sovitulla tavalla. Jos maksupalvelun käyttäjä väittää, että maksutapahtumaa ei ole toteutettu asianmukaisesti, palveluntarjoajan on osoitettava, että maksutapahtuma on kirjattu ja merkitty tileille oikein ja ettei maksutapahtuman käsittelyyn ole vaikuttanut tekninen vika tai muu häiriö.
Jos maksutapahtuma on käynnistetty maksutoimeksiantopalvelun tarjoajan välityksellä, tällä on todistustaakka 1 momentissa tarkoitetuista seikoista oman suorituksensa osalta ja siitä, että maksajan maksutiliä pitävä palveluntarjoaja on vastaanottanut maksutoimeksiannon.
Se seikka, että palveluntarjoaja voi näyttää, että suostumus maksutapahtuman toteuttamiseen on annettu maksuvälineellä, ei välttämättä yksin riitä osoittamaan, että maksuvälineen haltija on antanut suostumuksensa maksutapahtuman toteuttamiseen, toiminut petollisesti taikka laiminlyönyt tahallisesti tai törkeän huolimattomasti 53 ja 54 §:ssä säädettyjä velvollisuuksiaan.

Varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain (228/1929) 28 §:n mukaan
Oikeustoimi, jonka tekemiseen joku on oikeudenvastaisesti pakotettu, ei sido pakotettua, jos pakottamiseen on käytetty väkivaltaista pitelemistä taikka pakottavaa hengen tai terveyden vaaraa käsittävää uhkausta.
Jos pakkoa on käyttänyt toinen kuin se, johon oikeustoimi on kohdistettu, ja jos tämä oli vilpittömässä mielessä, tulee pakon alaiseksi joutuneen kuitenkin, jos hän tahtoo suhteessaan tähän vedota pakkoon, sittenkuin pakko on lakannut, ilman aiheetonta viivytystä tästä ilmoittaa hänelle, uhalla että oikeustoimi muuten tulee päteväksi.

Pankin korttiehtojen Kortin ja koodin suojaaminen. Katoamisilmoitus -kohdan mukaan
Kortti on henkilökohtainen, eikä sitä saa luovuttaa tai muuten siirtää muille. Korttia saa käyttää ainoastaan henkilö, jolle kortti on myönnetty. Kortinhaltijan on varmistettava, etteivät asiattomat saa korttia haltuunsa.
Kortinhaltijan on heti kortin vastaanotettuaan huolehdittava kaikista kohtuullisista turvallisuustoimista suojatakseen luottokorttiin liittyvät henkilökohtaiset turvallisuustiedot (esimerkiksi PIN-koodi). Henkilökohtaista koodia ei saa paljastaa kenellekään, ei edes poliisille tai pankille, eikä sitä saa missään tilanteessa säilyttää samassa paikassa kuin luottokorttia. Koodia ei saa käyttää niin, että muut voivat nähdä sen. Kortinhaltijan on opeteltava koodi ulkoa.
Jos kortinhaltija saa tietoonsa tai epäilee, että luottokortti on kadonnut tai henkilökohtainen koodi on päässyt asiattomien tietoon, kortinhaltijan on ilmoitettava asiasta [pankille] tai [pankin] osoittamalle taholle ilman tarpeetonta viivästystä. […]
Kortinhaltijan on ryhdyttävä tarvittaviin toimiin estääkseen kortin asiattoman käytön. Korttia ei esimerkiksi saa jättää hotellihuoneeseen tai muuhun tilapäismajoitukseen, ajoneuvoon, laukkuun, takin taskuun tai vastaavaan paikkaan ilman valvontaa. Kortti on pidettävä jatkuvassa valvonnassa paikoissa, joissa varkauden vaara on suuri. Esimerkkejä tällaisista ovat ravintolat, baarit, yökerhot, myymälät, odotusaulat, koulut, lentokentät, uimahallit, pukuhuoneet, joukkoliikennevälineet, torit, uimarannat, markkinat ja työpaikat sekä asunnot, joita ei pidetä lukittuina tai joissa on avoimia ikkunoita. Jos asuntoon murtaudutaan, kortinhaltijan on tarkastettava, onko kortti varastettu.
[…]

Asian arviointi

Pankkilautakunta katsoo asiakkaan antaneen tapahtumista asian lautakuntakäsittelyssä alusta alkaen johdonmukaisen ja samansisältöisen selvityksen, joka vastaa asiakkaan pian tapahtumien jälkeen Suomen poliisille rikosilmoitusta tehdessään sekä pankille ensimmäisessä reklamaatiossaan kertomaa tapahtumienkulkua. Ottaen lisäksi huomioon yökerhossa käynnin jälkeinen asiakkaan välitön yhteydenotto paikalliseen poliisiin, kyseessä olevan korttiveloituksen suuruus, Suomen poliisin kyseisestä yökerhosta saamat muut ilmoitukset eri asianomistajilta sekä kyseistä yökerhoa koskevat arviot internetissä, Pankkilautakunta katsoo asiassa saadun kokonaisselvityksen perusteella uskottavaksi, että asiakas on fyysistä väkivaltaa käyttäen ja sillä uhaten pakotettu hyväksymään ko. korttimaksu kortillaan ja sen tunnusluvulla.

Pankkilautakunta katsoo oikeustoimilain 28 §:ssä säädetty huomioiden, että asiakkaan toimittua pakotettuna ei hänen voida katsoa tässä tapauksessa antaneen suostumustaan maksutapahtuman toteuttamiselle ja näin ollen kyse on maksupalvelulaissa tarkoitetusta kortin oikeudettomasta käytöstä. Edelleen lautakunta katsoo, että tässä tapauksessa asiakkaan korttia ovat käyttäneet oikeudetta asiakasta kohtaan fyysistä väkivaltaa käyttäneet ja sillä uhanneet maksunsaajan edustajat.

Pankkilautakunta toteaa, että vaikka kortinhaltijan katsottaisiin menetelleen huolimattomasti, ei hän maksupalvelulain 62 §:n 3 momentin mukaan ole vastuussa kortin oikeudettomasta käytöstä, jos voidaan katsoa, että maksunsaaja ei ole maksuvälinettä käytettäessä asianmukaisesti varmistunut maksajan oikeudesta käyttää maksuvälinettä.

Yökerhon ja sen työntekijöiden ollessa kortin oikeudettoman käytön takana, on maksunsaaja tai sen edustajat tässä tapauksessa käytännössä toimineet riitautettujen maksutapahtumien kohdalla sekä maksunsaajana että maksuvälinettä käyttäneenä maksajana.

Pankkilautakunta katsoo siten maksunsaajan olleen tietoinen siitä, ettei maksaja ole ollut oikeutettu käyttämään korttia, ja ettei maksunsaajan näin ollen voida katsoa maksupalvelulain 62 §:n 3 momentin mukaisesti asianmukaisesti varmistuneen maksajan oikeudesta käyttää korttia.

Koska viimeksi todetun johdosta asiakas ei maksupalvelulain 62 § 3 momentin mukaisesti vastaa kortin oikeudettomasta käytöstä, ei Pankkilautakunta ole katsonut tapauksessa tarpeelliseksi arvioida asiakkaan menettelyä maksupalvelulain 53 §:n 1 momentissa ja korttiehdoissa kortinhaltijalle asetettujen huolellisuusvelvollisuuksien suhteen.

Lopputulos

Pankkilautakunta katsoo asiassa saadun selvityksen perusteella tapauksessa olevan kyse kortin oikeudettomasta käytöstä, jossa maksunsaaja on toiminut riitautetun maksutapahtuman kohdalla sekä maksunsaajana että maksuvälinettä oikeudetta käyttäneenä maksajana. Näin ollen maksunsaajan ei voida katsoa varmistuneen asianmukaisesti maksajan oikeudesta käyttää korttia eikä asiakas maksupalvelulain 62 §:n 3 momentin mukaisesti vastaa kortin oikeudettomasta käytöstä.

Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta suosittaa, että pankki ottaa vastatakseen kortin oikeudettomasta käytöstä aiheutuneen vahingon täysimääräisesti.

Pankkilautakunta oli yksimielinen.


PANKKILAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Sillanpää
Sihteeri Hidén

Jäsenet:
Ahlroth
Aspelund
Atrila
Piilo

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia