Tapahtumatiedot

Asiakkaan puurakenteinen 1940-luvulla rakennettu varastorakennus romahti 23.–24.3.2019. Vahinkotarkastuksessa 2.4.2019 todettiin rakennuksen kattorakenteiden päällä olleen noin 30 cm kovaa tiivistä lunta. Rakennuksen lattiarakenteen arvioitiin antaneen periksi katolla olleen lumikuorman alla ja katto oli alas painuessaan työntänyt seiniä ulospäin. Tuulen nopeus oli ollut lähimmällä säähavaintoasemalla 23.–24.4.2019 yöllä 5–6 m/s ja puuskissa 7–12 m/s lounaasta ja 24.4. päivällä puuskissa 11–17 m/s. 

Vakuutusyhtiö kieltäytyi korvaamasta vahinkoa maatilavakuutuksesta päätöksellä 10.4.2019. Vakuutusyhtiö katsoi, että rakennuksen romahtamisen syy oli ollut katon lumikuorma. Lumen paino oli aiheuttanut kattorakenteiden rikkoutumisen, jonka seurauksena seinät olivat kaatuneet ulos ja katto romahtanut. Vakuutusyhtiö vetosi vakuutusehtojen rajoitukseen, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut lumen paino.

Asiakas vaati päätöksen oikaisemista vedoten siihen, että rakennuksen sortumisen oli aiheuttanut poikkeuksellisen voimakas puuskainen myrskytuuli. Vakuutusyhtiö ei ollut huomioinut paikallisia kokemuksia myrskytuulesta, joka oli osunut rakennuksen pitkään sivuun. Rakennus oli järeärakenteinen ja murtuneet tukirakenteet olivat täysin terveitä. Katon lumikuorma ei ollut poikkeuksellinen. Samalla peltoaukealla 250 metrin päässä romahtaneesta rakennuksesta asunut henkilö oli antamansa lausunnon mukaan herännyt tuulen vuoksi vahinkoyönä ja kyse oli ollut poikkeuksellisesta tilanteesta. Myös toisen henkilön lausunnon mukaan vahinkoyönä oli ollut erittäin voimakas puuskainen myrskytuuli. Noin 50 metrin päässä romahtaneesta rakennuksesta oli kaatunut kuusi, jonka vain voimakas myrsky oli voinut kaataa.

Vakuutusyhtiö toisti kielteisen kantansa päätöksessä 23.5.2019 katsoen, ettei rakennuksen romahtamisen ollut osoitettu aiheutuneen myrskytuulesta. Tuuli oli ollut tapahtumahetkellä korkeintaan navakkaa. Vakuutusyhtiö katsoi, että rakennuksen kantavat rakenteet olivat voineet heikentyä ja perustukset liikkua. Myrskytuuli olisi romahduttanut rakennuksen luultavimmin sivulle. 

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

Asiakas vaatii vahingon korvaamista katsoen sen olleen myrskyn aiheuttama. Tuulen nopeutta tuli arvioida tapahtumapaikan ympäristön perusteella. Lähin virallinen mittauspiste oli yli 20 kilometrin etäisyydellä. Asiakas on vedonnut Ilmatieteen laitoksen taulukkoon tuulen nopeuden arvioinnista aistihavaintojen perusteella. Sen mukaan myrsky katkoo puita ja aiheuttaa merkittäviä vahinkoja rakennuksille. Vahinkotarkastusraportin kuvista on nähtävissä, että rakennuksen katolla ollut lumimäärä ei ollut poikkeuksellisen suuri. 

Asiakkaan mielestä vakuutusyhtiön perustelut olivat epämääräisiä arvailuja. Vakuutusyhtiöllä oli todistustaakka vedotessaan johonkin korvausvastuun poistavaan seikkaan ja vakuutusyhtiön tuli osoittaa tapahtumien kulku kiistattomasti. Vakuutusyhtiö oli todennut, että rakennuksen seinät olivat kaatuneet ulos ja katto on tämän takia romahtanut. Vahinkokartoitusraportin kuvista on nähtävissä, että rakennus oli kaatunut yhteen suuntaan, eikä romahtanut suoraan alaspäin. Ainakin yksi nurkka ja seiniä sen molemmin puolin on kuvissa edelleen pystyssä.

Vakuutusyhtiö on toistanut korvauspäätöksissään lausumansa. Vakuutusyhtiön mukaan vakuutuksesta korvattiin äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneet vahingot. Rakennuksen katon romahtamisen syynä on ollut lumen paino. Vahinkotarkastusraportin mukaan rakennuksen katto on pudonnut suoraan alas kaataen seinät ulospäin. Lähimmällä säähavaintoasemalla tuuli oli ollut tapahtuma-aikaan luokiteltavissa puuskissakin lähinnä navakaksi tuuleksi. Alueella oli vahinkoaikaan satanut ja lämpötila oli ollut nollan tuntumassa. Vakuutusyhtiö katsoo, ettei rakennuksen romahtamisen ole osoitettu johtuneen myrskystä. Vakuutusyhtiö viittaa Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytäntöön, jossa on vakiintuneesti katsottu, että jälkikäteispäättely tai oletus vahinkotapahtuman kulusta ei muodosta riittävää näyttöä korvaukseen oikeuttavan tapahtuman sattumisesta. Vakuutusyhtiö katsoo, että asiakkaan oletus myrskytuulesta vahingon syynä ei riitä näytöksi siitä, että korvattava myrskyvahinko olisi sattunut.

FINE on pyytänyt osapuolilta selvennystä siihen, mikä vakuutuskirjan kohteista vaurioitunut rakennus oli. Vakuutusyhtiö on ilmoittanut sen olleen kohde ”Lampola/Vanha Navetta”, joka on ollut vakuutettuna laajalla maatilaturvalla. Asiakkaan asiamies on ilmoittanut, että asia voidaan käsitellä tämän tiedon pohjalta. 

Sopimusehdot 

Asiaan sovellettavien 1.1.2018 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen laajan maatilavakuutuksen turvan kohdan 4.2.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle aiheutunut suoranainen esinevahinko sekä näissä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset, jos esinevahinko on aiheutunut välittömästi vakuutuksen voimassa ollessa sattuneesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perustella. […]

Vakuutusehtojen kohdan 4.2.2 Korvauspiirin ulkopuolelle jäävät vahingot ja muut rajoitukset alakohdan 4.2.2.8 Luonnonolosuhteet ja eläimet mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut jään tai lumen paino tai niiden liikkuminen, jollei liikkuminen ole aiheutunut merivesitulvasta tai vesistötulvasta […]

Ratkaisusuositus

Asiassa on kysymys rakennuksen romahtamisen korvattavuudesta laajasta maatilaturvasta. Sovellettavien vakuutusehtojen mukaan laajasta maatilaturvasta korvataan äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutunut välitön esinevahinko. Vakuutusehtojen rajoitusten mukaan vakuutuksesta ei korvata muun muassa jään tai lumen painosta aiheutunutta vahinkoa. 

Asiakkaan näkemyksen mukaan rakennus on romahtanut vahinkopaikalla olleen myrskytuulen vuoksi. Asiakas on vedonnut lähistöllä asuvien henkilöiden havaintoihin vahingon aikaan vallinneesta säätilasta sekä siihen, että lähistöllä oli myös kaatunut iso kuusi. Noin 20 kilometrin päässä sijaitsevan lähimmän säähavaintoaseman mittauksissa suurin mitattu puuskatuulen nopeus on ollut aamuyön 23.3.2019 ja aamuyön 25.3.2019 välisenä aikana 17,9 m/s. Suurin mitattu 10 minuutin keskituulennopeus on ollut 8 m/s. 

FINE toteaa, että rakennuksesta vahinkotarkastuksessa otetuista valokuvista on nähtävissä, että rakennuksen eteläpääty oli romahtanut täysin, kun pohjoinen päätyseinä oli jäänyt pystyyn. Rakennus ei ole romahtaessaan erityisesti kallistunut kummallekaan sivulle, vaan seinät ovat valokuvien perusteella kaatuneet kukin ulospäin, kun katto on pudonnut alas ja sen vinotuet ovat työntäneet seinät nurin. Tuulen aiheuttamille vahingoille on sen sijaan tyypillistä, että rakennus nurjahtaa tai kaatuu yhteen suuntaan tai kattorakenteita vaurioituu ja irtoaa tuulen voimasta, mitä ei nyt ole kuvien mukaan tapahtunut. Valokuvista on havaittavissa, että rakennus on ollut iäkäs ja huonokuntoinen.

FINE katsoo vahinkotarkastusraportin havaintojen perusteella, että rakennuksen romahtaminen on johtunut sen kattoon kohdistuneen pystysuuntaisen kuormituksen aiheuttamasta runkorakenteiden pettämisestä. FINEn näkemyksen mukaan vahingon todennäköisimmäksi aiheuttajaksi on tämän perusteella arvioitava rakennuksen katolla olleen korvauspiirin ulkopuolelle rajatun lumikuorman ja rakenteiden ikääntymisen yhteisvaikutus. FINE katsoo, että vastoin edellä itse rakennuksesta todettuja seikkoja pelkät aistinvaraiset havainnot tuulesta tai lähistöltä löytynyt yksittäinen kaatunut puu, eivät vielä riitä osoittamaan, että rakennuksen romahtaminen olisi aiheutunut nimenomaan tuulen voimasta. 

Velvollisuus osoittaa korvattavan vakuutustapahtuman sattuminen kuuluu voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijalle. Selostamillaan perusteilla FINE katsoo, ettei rakennuksen romahtamisen ole osoitettu aiheutuneen vakuutusehtojen mukaisesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. 

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Johtava lakimies Isokoski
Esittelijä Salo