Haku

FINE-025824

Tulosta

Asianumero: FINE-025824 (2021)

Vakuutuslaji: Vastuuvakuutus

Ratkaisu annettu: 17.03.2021

Lomittajan tuottamus. Vahingonkärsineen myötävaikutus. Pilaantuneen rehun aiheuttama eläinten kuolema.

Tapahtumatiedot                                                                                                                        

Maatalousyrittäjänä toimivan asiakkaan mukaan osa hänen omistamistaan fasaaneista oli kuollut lomittajan ruokintavirheen vuoksi maaperäbakteeriin. Asiakas oli palattuaan lomalta 15.11.2017 huomannut, että fasaaneille syötetty porkkana-aines oli ollut pilaantunutta. Fasaaneja oli kuollut yhteensä 486, ja asiakas vaati vahingosta 12 202,57 euron korvausta.

Asiakas on kertonut kunnalle osoittamassaan 3.1.2018 päivätyssä vahinkoselvityksessä ottavansa itse porkkanoita niiden säilytyslaatikosta aina ”kahmaisemalla” kasan päältä. Lomittaja oli täyttänyt syöttöämpärit lapiolla, koska ei ollut muuten yltänyt kunnolla laatikkoon. Tuoreen porkkanan alla ollut porkkanamassa oli päässyt mädäntymään, ja sitä oli joutunut fasaanien ruoaksi, kun porkkanaa annosteltiin lapioimalla.

Kunta haki korvausta vahingosta maatalouslomitustoimintaa varten ottamastaan toiminnan vastuuvakuutuksesta. Vakuutusyhtiö katsoi korvauspäätöksessään 31.5.2018 lomittajan aiheuttaneen vahingon huolimattomuudellaan, mutta teki korvauksesta 50 prosentin vähennyksen asiakkaan oman myötävaikutuksen perusteella. Vakuutusyhtiön mielestä vahingon syntyyn oli oleellisesti vaikuttanut se seikka, että tilalla oli ollut pilaantunutta rehua, josta asiakkaan olisi pitänyt tietää tai ohjeistaa lomittajaa olemaan tarkempi rehun suhteen.

Asiakas vaati vakuutusyhtiöltä korvauspäätöksen muuttamista vedoten siihen, että porkkana oli ollut ennen lomituksen alkamista tilalle tuotaessa 10.11.2017 tuoretta. Porkkana säilyi yleensä vähintään viikon, joten asiakas ei ollut tiennyt sen pilaantumisesta. Rehun tarkastaminen ennen eläinten ruokkimista oli normaali toimenpide, josta lomittajan kuului olla selvillä. Lomittajan olisi tullut havaita porkkanan pilaantuminen. Jostain syystä hän ei ollut kiinnittänyt huomiota porkkanan hajuun, ulkomuotoon ja lattialle valuneeseen nesteeseen.

Vakuutusyhtiön pyynnöstä antamassaan selvityksessä lomittaja kertoi, ettei hän ollut havainnut porkkanoiden pilaantumista eikä muistanut, milloin oli antanut niitä eläimille. Lomittaja kertoi antaneensa aiemminkin haisevaa porkkanaa fasaaneille, eikä hän ollut ymmärtänyt, kuinka herkkiä nuoret linnut olivat olleet. Asiakkaan lomittajalle antamissa kirjallisissa ohjeissa ei ollut erityisiä ohjeita porkkanoiden syöttämisestä. Vakuutusyhtiö ei muuttanut ratkaisuaan päätöksessä 24.1.2019.

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

Asiakas on vaatinut, että vakuutusyhtiö suorittaisi korvauksen ilman myötävaikutusvähennystä. Jos lomittaja ei olisi ollut töissä tilalla, vahinkoa ei olisi tapahtunut.

Asiakas on lausunut FINElle toimittamissaan kirjelmissä, että laatikossa oli ollut porkkanaa noin 1 000 litraa. Hänellä oli ollut tapana ottaa porkkanoita ämpärillä kahmaisemalla, kunnes laatikko oli tyhjä. Porkkanat otettiin keskeltä laatikkoa eivätkä ne yleensä ehtineet pilaantua viikon sisällä suuren kulutuksen takia. Lomittaja oli asiakkaan vakilomittaja, joka oli ruokkinut fasaaneja porkkanoilla usean vuoden ajan. Asiakkaan mukaan lomittajan tiedossa oli varmasti ollut, että mikäli ruoka oli pilaantunutta, sitä ei annettu eläimille. Näin hän oli myös aikaisemmin toiminut.

Asiakkaan mukaan porkkanaan ei liittynyt muihin vihanneksiin verrattuna erityistä pilaantumisriskiä. Asiakas on ihmetellyt, ettei lomittaja ollut kiinnittänyt huomiota porkkanoiden pilaantumiseen. Kun asiakas palasi matkalta, porkkanoiden paha haju oli ollut jo voimakas.

Vakuutusyhtiö on lausunut vastineessaan asiakkaan tienneen, kuinka kauan porkkanat yleensä säilyivät syöttökelpoisina, ja miten porkkanamassa oli usein alkanut pilaantua laatikon keskiosassa. Tämä tyypillinen pilaantumistapa huomioiden asiakas oli ottanut porkkanaa varovasti ämpärillä. Tästä huolimatta asiakas ei ollut ohjeistanut lomittajaa siitä, miten porkkanoiden pilaantuminen hänen kokemuksensa perusteella oli huomioitava ruokinnassa. Vahinko olisi voitu välttää ohjeistamalla lomittaja, jonka ei voitu olettaa tienneen porkkanoiden pilaantumisriskistä ja sen edellyttämästä toimintamallista ilman nimenomaista ohjeistusta. Asiakas oli siten olennaisesti myötävaikuttanut vahingon aiheutumiseen ja lomittajan huolimattomuuteen perustunutta kunnan korvausvastuuta oli perusteltua sovitella niin, että kunnan vastattavaksi jäi puolet vahingon määrästä.

Vakuutusyhtiö on huomauttanut, että ensimmäisessä korvausvaatimuksessa sen tavan, jolla lomittaja oli ottanut porkkanoita laatikosta, oli todettu vaikuttaneen vahingon aiheutumiseen. Olennaista asiassa on se, että asiakkaan vahvistamalla tavalla porkkanoita oli pilaantunut säilytyslaatikoissa aikaisemminkin ja riski oli ollut tiedossa. Asiakas ei ollut muutoinkaan ohjeistanut lomittajaa kiinnittämään huomiota porkkanoiden laatuun.

Vakuutetun kuuleminen

FINE on varannut vakuutuksenottajana olevalle kunnalle mahdollisuuden lausua asiassa. Kunta on ilmoittanut, ettei sillä ole lisättävää asiaan.

Sopimusehdot ja lainsäädäntö

Vahingonkorvauslain 6 luvun 1 §:n mukaan, jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella.

Maatalousyrittäjien lomituspalveluasetuksen 3 luvun 9 §:n 1 momentin mukaan maatalousyrittäjän tulee ennen vuosiloman alkamista:
1) tarvittaessa opastaa lomittajaa lomitukseen kuuluvien tehtävien suorittamisessa sekä antaa hänelle ohjeet kotieläinten käsittelyyn liittyvistä erityiskysymyksistä;
2) huolehtia siitä, että maatila lomitustyössä tarvittavine koneineen ja laitteineen täyttää työturvallisuudelle asetettavat vaatimukset, sekä antaa lomittajalle ohjeet koneiden ja laitteiden käyttämisessä;
3) hankkia maatalousyrityksen tavanomaisen kulutuksen edellyttämät kulutustarvikkeet vuosiloman ajaksi; sekä
4) ilmoittaa lomittajalle, mistä tämä voi tavoittaa hänet tai hänen edustajansa vuosiloman aikana.

Maatalousyrittäjien lomituspalveluasetuksen 3 luvun 9 §:n 2 momentin mukaan mitä 1momentissa säädetään vuosilomasta, sovelletaan mahdollisuuksien mukaan myös sijaisapuun.

Asiaan sovellettavien toiminnan vastuuvakuutusehtojen kohdan 5.1 (Mitä vakuutus korvaa) mukaan vakuutus korvaa vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa toiselle aiheutuneen henkilö- ja esinevahingon, joka todetaan vakuutuksen voimassaoloaikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Ratkaisusuositus

Asiassa on kyse sen arvioimisesta, oliko vakuutusyhtiöllä oikeus tehdä asiakkaalle vastuuvakuutuksen perusteella suoritettavasta korvauksesta 50 prosentin vähennys vahingonkorvauslain 6 luvun 1 §:n nojalla asiakkaan oman myötävaikutuksen perusteella.

Myötävaikutuksella tarkoitetaan sitä, että vahingonkärsinyt esimerkiksi omalla tuottamuksellisella menettelyllään on osaltaan aiheuttanut vahingon syntymisen. Lainkohdan mukaan myötävaikutuksen huomioonottaminen on harkinnanvaraista ja tapahtuu kohtuusseikkojen perusteella.

Maatalousyrittäjien lomituspalveluasetuksen 3 luvun 9 §:n 1 momentin mukaan maatalousyrittäjän tulee ennen vuosiloman alkamista tarvittaessa opastaa lomittajaa lomitukseen kuuluvien tehtävien suorittamisessa sekä antaa hänelle ohjeet kotieläinten käsittelyyn liittyvistä erityiskysymyksistä.

FINE toteaa asiassa riidattomaksi, että fasaaneille aiheutunut vahinko on ollut lähtökohtaisesti seurausta lomittajan huolimattomasta menettelystä lintujen ruokinnassa. Saadun selvityksen mukaan asiakas oli antanut lomittajalle kirjallisen ohjeen lomituksen aikana suoritettavista tehtävistä. Ohjeessa ei kuitenkaan ole mainittu porkkanoiden pilaantumisriskiä eikä siinä ole kiinnitetty lomittajan huomiota siihen, että porkkanoiden laatua olisi erikseen tarkkailtava ennen niiden antamista fasaaneille. FINElle toimitetun asiakirjaselvityksen perusteella asiakas on tiennyt porkkanoiden pilaantumisen mahdollisuudesta ja hänen on myös täytynyt olla selvillä tästä linnuille aiheutuvasta sairastumisen vaarasta.

Näin ollen FINE katsoo, että asiakkaan lomittajalle antaman ohjeistuksen puutteellisuus on olennaisesti myötävaikuttanut vahingon syntymiseen, ja että vakuutusyhtiön sen perusteella tekemä vahingonkorvauksen määrän sovittelu on ollut asianmukainen.

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta asiassa.

FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Johtava lakimies Isokoski
Esittelijä Nikunlassi

Tulosta