Haku

FINE-025758

Tulosta

Asianumero: FINE-025758 (2020)

Vakuutuslaji: Autovakuutus

Ratkaisu annettu: 08.10.2020

Lakipykälät: 30, 33

Alkoholi. Ulosajo. Samastaminen. Työntekijän menettely. Vakuutetun suostumukseen perustuva vastuu moottorikäyttöisestä ajoneuvosta.

Tapahtumatiedot

Tmi A:n omistama pakettiauto, jota kuljetti B, oli suistunut ojaan aamuyöllä 30.6.2019 vaurioseurauksin. Käräjäoikeuden tuomion 21.2.2020 mukaan B:n verenalkoholipitoisuus oli ollut ajon jälkeen 2,78 promillea. Käräjäoikeus tuomitsi B:n vankeusrangaistukseen muun muassa törkeästä rattijuopumuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. B velvoitettiin korvaamaan A:lle vaurioituneen auton arvona 6.000 euroa.

A haki korvausta auton vaurioitumisesta vakuutusyhtiöltä Tmi A:n ottaman autovakuutuksen perusteella. Vakuutusyhtiön puhelimitse antaman korvauspäätöksen mukaan auto oli saatu käyttöön sen omia avaimia käyttämällä, minkä vuoksi vahinko ei ollut varkausvakuutuksesta korvattava.

A oli yhteydessä FINEn Vakuutus- ja rahoitusneuvontaan. Vakuutusyhtiö FINEn pyynnöstä antamassaan korvauspäätöksessä (sähköpostiviesti 3.3.2020) vakuutusyhtiö epäsi korvauksen myös vaunuvahinkovakuutuksesta. Yhtiö katsoi, että vakuutetun suostumukseen perustuva vastuu autosta on olemassa silloin, kun vakuutuksenottajan työtekijä työskentelee vakuutuksenottajalle ja hän käyttää autoa työssään. Tässä tapauksessa B on käyttänyt autoa edellisellä viikolla, minkä lisäksi hänellä on ollut mahdollisuus ottaa avaimet myös työajan ulkopuolella yhteistiloista.

Vakuutusyhtiö katsoo voivansa samastaa B:n vakuutuksenottajaan, vaikka nimenomaista lupaa juuri sen hetkiseen käyttämiseen ei olisi ollut. Yhtiön mielestä samastamisen edellytyksenä olevaa suostumusta ei voi tehokkaasti rajoittaa esimerkiksi siten, että suostumus auton käyttöön on vain selvin päin tai lain mukaisesti, koska samastaminen menettäisi tällöin lainsäätäjän sille asettaman tarkoituksen. Suostumukseen perustuva vastuu autosta on tätä laajempaa. Työnantaja ei myöskään ole vaatinut rangaistusta luvattomasta käytöstä. Lisäksi hän on sallinut ajokiellossa olevan työntekijän käyttää autoa. Todennäköisesti B olisi jatkanut auton käyttöä myös tämän jälkeen työtehtävissään, ellei häntä olisi toimitettu vankilaan.

Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan autoa työtehtäviinsä käyttänyt B on vakuutetun suostumuksen perusteella ollut koko ajan vastuussa vakuutuksen kohteena olevasta moottoriajoneuvosta. Se, että käyttölupaa ei muodollisesti ollut työtehtävien välillä viikonloppuna, ei muuta tätä kokonaistilannetta. Vaikka muodollista ajolupaa ei hetkellisesti olisikaan, vastuu ajoneuvosta on kuitenkin olemassa ajoneuvon avainten ollessa työntekijällä tai hänen asuintiloissaan. Vakuutusyhtiö viittasi B:n poliisin esitutkinnassa antamaan kuulustelukertomukseen. B on kuulusteluissa kertonut, että ajo-oikeudesta olisi hänelle suuri hyöty työtehtävissä. B kertoo onnistuneensa tähän asti hoitamaan työtehtävät myös ilman ajo-oikeutta, mutta se on vaikeuttanut asioita. Myös tämä osoittaa, että auton käyttö ja vastuu ajoneuvosta olisi jatkunut kuten aiemminkin ilman vankilaan toimittamista.

Vakuutusyhtiö viittasi myös Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytäntöön. Lautakunnan käsittelemissä tapauksissa on ollut usein kyse siitä, että työntekijä on saanut käyttöönsä työnantajan ajoneuvon työn suorittamista varten, ja hänelle on annettu lupa käyttää ajoneuvoa vain työajoihin, mutta ei vapaa-ajallaan (esim. VKL 775/99). Yleensä kyse on ollut siitä, että työntekijä on alkoholia nautittuaan vapaa-ajallaan lähtenyt ajoon aiheuttaen autolle vahingon. Vakuutuslautakunta on katsonut, että työntekijän menettely voidaan näissä olosuhteissa samastaa vakuutetun menettelyyn.

Asiakkaan valitus

A vaatii, että vakuutusyhtiö korvaa pakettiauton menettämisestä aiheutuneen vahingon vaunuvahinkovakuutuksesta. A:n mukaan kyse on hänen henkilökohtaisesta ajoneuvostaan, joka on ollut vuokrattuna C Oy:lle, ei yrityksen ajoneuvosta.

A:n mukaan B:llä ei ole ollut lupaa ajaa yrityksen ajoneuvoja missään vaiheessa. B:llä ei ole ollut ajokorttia sinä aikana, jonka hän on ollut yrityksen palveluksessa. B on ollut aina purkuparina sellaiselle henkilölle, jolla on ajokortti. A:n mukaan B:llä ei ole milloinkaan ollut autoon käyttöoikeutta sen paremmin työajalla kuin vapaa-ajallakaan. Kyseessä oli A:n pakettiauto, joka oli vuokrattu C Oy:lle. A epäilee, että vakuutusyhtiö ei ole ymmärtänyt mitä tapauksessa on tehty ja mitä ei.

A:n mukaan kyseessä oleva työ on hissinpurkua, jota tehdään aina parityönä. B on toiminut apukuskina, ja jokin muu henkilö on ollut työparin ”nokkamies”, joka on toiminut auton kuljettajana. Auto ei A:n mukaan ole koskaan ollut työaikana B:n luvallisessa käytössä. Myöskään B:n esitutkinnassa antama kertomus ei osoita pakettiauton olleen luvallisesti hänen käytössään. Työt on B:n kertomin tavoin voitu ”hoitaa”, koska autolla on ollut toinen kuljettaja, eikä B ole tarvinnutkaan ajokorttia. Ainoa ”ongelma” on ollut se, että B:n työparin on esimeriksi täytynyt hakea B autolla junalta, että hän ehtii ajoissa töihin. A:n mielestä vakuutusyhtiöllä ei ole ollut perusteita samastaa B:tä A:han.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää vastineessaan A:n vaatimukset perusteettomina. Yhtiö toistaa aiemmin esittämänsä perustelut.

Tässä tapauksessa B on aiheuttanut vahingon ajamalla työnantajansa eli vakuutetun omistaman ajoneuvon ojaan alkoholin vaikutuksen alaisena. B on kertonut kuulustelussa olleensa liikkeellä työnantajansa pakettiautolla. Hän on käyttänyt autoa edeltävällä viikolla työmaalla, mutta hänellä ei ollut lupaa ottaa sitä käyttöönsä viikonlopuksi. Lisäksi B on kuulusteluissa ajokieltoasiaan viitaten kertonut, että hän on tiennyt olevansa ajokiellossa. Ajo-oikeudesta olisi hänelle suuri hyöty työtehtävissä. B on onnistunut tähän asti hoitamaan työtehtävät myös ilman ajo-oikeutta, mutta se on vaikeuttanut asioita. A on kertonut, että ajoneuvo on edeltävällä viikolla ollut luvallisesti työntekijällä työkäytössä, mutta viikonlopun ajolle lupaa ei ole ollut. Ajoneuvon avaimia on säilytetty työsuhdeasunnossa avainboksissa, jossa ne ovat olleet työntekijän saatavilla.

Vakuutusyhtiö katsoo, että ajoneuvo on ollut työntekijän asemassa olevalla B:llä käytössä hänen työtehtävissään työaikana vakuutetun suostumuksella. Ajoneuvon avaimet ovat olleet B:n saatavilla työntekijöiden työsuhdeasunnossa. Korvaus on evätty, koska ajoneuvo on luovutettu B:n käyttöön, ajoneuvo on ollut B:n käytössä vahinkohetkellä ja B on ollut vakuutetun luvalla vastuussa ajoneuvosta yleisten sopimusehtojen kohdan 8 tarkoitetulla tavalla. Työntekijän (B) menettely on täten voitu samastaa vakuutetun menettelyyn. B:n voimakas alkoholin vaikutuksen alaisuus on vaikuttanut vahingon syntyyn ja määrään. Työntekijän menettelyä on pidettävä törkeän huolimattomana ja vakuutusyhtiöllä on ollut oikeus evätä korvaus kokonaisuudessaan.

Vakuutusyhtiö katsoo, että kysymyksessä on kokonaisuus huomioiden ollut tilanne, jossa ajoneuvoa työtehtäviinsä käyttävä työntekijä on koko ajan ollut vakuutetun suostumuksella vastuussa vakuutuksen kohteena olevasta moottoriajoneuvosta. Se, että käyttölupaa ei muodollisesti ole työtehtävien välillä viikonloppuna, ei vakuutusyhtiön mielestä muuta tätä kokonaistilannetta. Vakuutusyhtiö viittaa Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytäntöön (mm. VKL 775/99), jonka mukaisesti työntekijän menettely voidaan samastaa vakuutetun menettelyyn. Myös korkein oikeus on katsonut ratkaisussaan KKO 2001:52, että kun samastaminen perustuu vakuutetun antamaan suostumukseen vakuutuksen kohteena olevan ajoneuvon käyttämiseen, vakuutettu on suostumuksen antaessaan ottanut kantaakseen riskin samastettavan henkilön mahdollisesta moitittavasta menettelystä. Vaatimus huolellisesta varustautumisesta erilaisiin riskeihin on siten korostunut.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Kysymys on Tmi A:n pakettiauton vaurioitumisesta vaunuvahinkovakuutuksen perusteella maksettavasta korvauksesta. Pakettiauton autovakuutuksen vakuutuksenottaja on Tmi A. Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, onko vakuutusyhtiöllä ollut oikeus evätä vaunuvahinkovakuutuksesta maksettava korvaus ajoneuvoa vahingon sattuessa kuljettaneen B:n menettelyn perusteella. 

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 30 §:n (Vakuutustapahtuman aiheuttaminen vahinkovakuutuksessa) 2 momentin mukaan jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.

Saman lainkohdan 3 momentin mukaan vahinkovakuutuksen vakuutusehdoissa voidaan lisäksi määrätä, että vakuutetulle tulevaa korvausta voidaan alentaa tai se voidaan evätä, jos hänen alkoholin tai huumausaineen käyttönsä on vaikuttanut vakuutustapahtumaan. Vapaaehtoisen moottoriajoneuvovakuutuksen vakuutusehdoissa voidaan määrätä alkoholin, huumausaineen tai muun huumaavaan aineen käytön vaikutuksesta vakuutuskorvaukseen siten kuin liikennevakuutuslain 48 §:ssä säädetään.

Vakuutussopimuslain 33 §:n (Samastaminen vahinkovakuutuksessa) mukaan mitä edellä säädetään vakuutetusta, kun kysymys on vakuutustapahtuman aiheuttamisesta, suojeluohjeiden noudattamisesta tai pelastamisvelvollisuudesta, sovelletaan vastaavasti henkilöön:

1) joka vakuutetun suostumuksella on vastuussa vakuutuksen kohteena olevasta moottorikäyttöisestä tai hinattavasta ajoneuvosta, aluksesta taikka ilma-aluksesta

Liikennevakuutuslain (460/2016) 48 §:n (Alkoholin tai muun huumaavan aineen käytön vaikutus korvaukseen) 1 momentin mukaan jos vahinkoa kärsinyt on vahinkotapahtuman sattuessa kuljettanut ajoneuvoa sellaisessa tilassa, että hänen verensä alkoholipitoisuus on ajon aikana tai sen jälkeen vähintään 1,2 promillea tai että hänellä on vähintään 0,53 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa, tai hänen kykynsä tehtävän vaatimiin suorituksiin on tuntuvasti huonontunut muun huumaavan aineen kuin alkoholin vaikutuksesta taikka tällaisten aineiden yhteisvaikutuksesta, hänelle aiheutunut henkilövahinko korvataan vain siltä osin kuin muut olosuhteet ovat vaikuttaneet vahinkoon.

Autovakuutusehtojen (voimassa 1.1.2019 alkaen) kohdan 22.1.1 (Vaunuvahinkovakuutus, Korvattavat vahingot) mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, joka välittömästi aiheutuu vakuutuskohteelle

  • tieltä suistumisesta tai kaatumisesta,
  • tien sortumisesta,
  • törmäyksestä tai
  • muusta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vakuutuskohdetta ulkoapäin vahingoittavasta syystä


Yleisten sopimusehtojen (voimassa 1.1.2016 alkaen) kohdan 7.2 (Törkeä huolimattomuus sekä alkoholin tai huumausaineen käyttö) mukaan jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeällä huolimattomuudella tai jos vakuutetun alkoholin tai huumausaineiden käyttö on vaikuttanut vakuutustapahtumaan, voidaan hänelle tulevaa korvausta alentaa tai se evätä.

Ehtokohdan 7.3 (Alkoholin ja muun huumaavan aineen vaikutus vahinkoon moottoriajoneuvovakuutuksissa) mukaan harkittaessa korvauksen maksamista moottoriajoneuvovakuutuksen perusteella noudatetaan edellä kohdissa 7.1 ja 7.2 esitetyn lisäksi seuraavaa:

Jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman kuljettaessaan ajoneuvoa sellaisessa tilassa, että hänen verensä alkoholipitoisuus oli ajon aikana tai sen jälkeen vähintään 1,2 promillea tai että hänellä oli vähintään 0,53 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa, suoritetaan korvausta vain erityisestä syystä. Samoin menetellään, jos vakuutettu on aiheuttanut vakuutustapahtuman kuljettaessaan ajoneuvoa muuten alkoholin tai muun huumaavan aineen kuin alkoholin vaikutuksen alaisena taikka alkoholin ja huumaavan aineen yhteisvaikutuksen alaisena niin, että hänen kykynsä virheettömiin suorituksiin oli tuntuvasti huonontunut.

Ehtokohdan 8 (Samastaminen) mukaan mitä edellä on sanottu vakuutetusta, kun kysymys on vahingon aiheuttamisesta, suojeluohjeiden noudattamisesta tai pelastamisvelvollisuudesta, sovelletaan vastaavasti henkilöön,

  • joka vakuutetun suostumuksella on vastuussa vakuutuksen kohteena olevasta moottorikäyttöisestä tai hinattavasta ajoneuvosta, aluksesta taikka ilma-aluksesta
    […]

Asian arviointi

Vakuutussopimuslain 33 §:n ja vakuutusehtojen mukainen samastaminen tarkoittaa sitä, että kolmannen henkilön teko tai laiminlyönti aiheuttaa samat seuraamukset kuin vakuutetun vastaava teko tai laiminlyönti. Vakuutettuun samastetaan vakuutussopimuslain 33 §:n 1 momentin 1) kohdan mukaan henkilö, joka vakuutetun suostumuksella on vastuussa vakuutuksen kohteena olevasta moottorikäyttöisestä ajoneuvosta. Samastamista koskevat säännökset ja niitä tässä tapauksessa vastaavat autovakuutusehtojen määräykset merkitsevät poikkeusta siitä vahinkovakuutuksen periaatteesta, jonka mukaan kukin vakuutettu on vastuussa vain omasta menettelystään.

Vakuutuslautakunnan käytännössä on usein katsottu, että tilanteissa, joissa vakuutettu on luovuttanut ajoneuvonsa työntekijälleen työtehtävien hoitamista varten, työntekijä on voitu samastaa vakuutettuun esimeriksi tilanteissa, joissa työntekijä on käyttöluvan vastaisesti käyttänyt ajoneuvoa yksityisiin ajoihinsa ja aiheuttanut vahingon alkoholin vaikutuksen alaisena. Ratkaisukäytäntö vastaa korkeimman oikeuden ennakkoratkaisusta KKO 2001:52 ilmenevää periaatetta, jonka mukaan vakuutettu on suostumuksen antaessaan ottanut kantaakseen riskin samastettavan henkilön mahdollisesta moitittavasta menettelystä ja vaatimus huolellisesta varustautumisesta erilaisiin riskeihin on tässä yhteydessä korostunut.

Esillä olevassa tapauksessa vakuutusyhtiö on vedonnut siihen, että vakuutettu A:n pakettiauto on ollut hänen työntekijänsä B:n kuljetettavana A:n suostumuksella. Yhtiö on katsonut A:n suostumuksen tulleen näytetyksi A:n vahinkoilmoituksen ja hänen esitutkinnassa kertomiensa seikkojen perusteella sekä toisaalta B:n esitutkinnassa antaman kuulustelukertomuksen perusteella. A on puolestaan kiistänyt, että B:llä olisi ollut pakettiauton käyttölupaa. A on kertonut, että hänen omistamansa pakettiauto on ollut vahingon sattuessa vuokralla C Oy:llä. A on lisäksi kertonut, että B:llä ei puuttuvan ajo-oikeuden vuoksi ole missään vaiheessa ollut lupaa kuljettaa pakettiautoa, vaan töihin liittyvät ajot on aina hoidettu siten, että B:n työpari on kuljettanut autoa.  

Vakuutusyhtiön järjestelmään kirjattujen tietojen mukaan A on 1.7.2019 puhelinkeskustelussa kertonut, että B oli ottanut auton luvatta käyttöönsä. B oli saanut avaimet työsuhdeasunnon avainboksista. Puhelinkeskustelussa 14.8.2019 A on kertonut, että avaimet ovat olleet työntekijöiden työsuhdeasunnossa, johon työntekijöillä on avaimet. Boksi ei ole ollut lukittu. Avaimet on vain otettu luvatta ja lähdetty ajelemaan autolla.

Poliisin tutkintailmoitukseen 22.11.2019 on kirjattu, että kyseessä olevan pakettiauton omistaa Tmi A. Tutkintailmoituksen mukaan A on toiminimen edustajana puhelimitse kertonut, että ajoneuvo on ollut edeltävällä viikolla luvallisesti B:llä työkäytössä, mutta viikonlopun ajolle lupaa ei ole ollut. A on ilmoittanut, ettei asianomistajalla ole vaatimuksia luvattomasta käytöstä eikä muitakaan rangaistus- tai korvausvaatimuksia. Käräjäoikeudessa A on vaatinut B:ltä korvausta pakettiauton vaurioitumisesta, mutta ei ole vaatinut B:lle rangaistusta.

B on kuulustelussa kertonut, että hän on vahinkotapahtuman sattuessa ollut liikkeellä työnantajansa C:n pakettiautolla. B:n mukaan hän on käyttänyt autoa edeltävällä viikolla työmaalla, mutta hänellä ei ollut lupaa ottaa autoa käyttöönsä viikonlopuksi. B kertoo sopineensa asian jälkikäteen firman omistaja A:n kanssa. Auton ajamisessa yöllä päihtyneenä on ollut kyse B:n tyhmästä ideasta. Ajokiellosta kuulemisen yhteydessä B on kertonut, että ajo-oikeudesta olisi hänelle suuri hyöty työtehtävissä. Hän on tähän asti onnistunut hoitamaan työtehtävät myös ilman ajo-oikeutta, mutta se on vaikeuttanut asioita.

Vakuutuslautakunta toteaa, että A on kertonut vahingosta ilmoittamisen yhteydessä vakuutusyhtiölle, että B:n on ottanut pakettiauton käyttöönsä luvattomasti. Tutkintailmoituksen merkintöjen mukaan A on kuitenkin kertonut pakettiauton olleen ulosajoa edeltäneellä viikolla luvallisesti B:llä työkäytössä, mutta viikonlopun ajolle lupaa ei ole ollut. Myös B on esitutkinnassa kertonut, että hän ”käytti pakettiautoa edeltävällä viikolla työmaalla”, mutta hänellä ei ollut lupaa ottaa sitä käyttöönsä viikonlopuksi. 

A on asian Vakuutuslautakunnassa käsittelyn yhteydessä vedonnut siihen, että pakettiauto on ollut vuokralla C Oy – nimisellä yrityksellä. Myös B on esitutkinnassa kertonut, että kyse on ollut hänen työnantajansa C:n pakettiautosta. B on toisaalta kertonut, että A on kyseisen firman omistaja.

Kyse on Tmi A:n omistaman pakettiauton vaurioitumisesta. Lautakunta toteaa, että toiminimi ei ole sen puitteissa toimivasta yksityisestä elinkeinonharjoittajasta erillinen oikeushenkilö, vaan elinkeinotoimintaa toiminimellä harjoittava luonnollinen henkilö, tässä tapauksessa A, omistaa toiminimen omaisuuden, ja vastaa henkilökohtaisesti toiminimen velvoitteista ja vastuista. Polisiin tutkintailmoituksen mukaisesti Tmi A:n omistamaksi rekisteröity pakettiauto on siten A:n omistama. Vaikka asiassa esitetyn selvityksen perusteella jää osin epäselväksi, ovatko B:n työtehtävät liittyneet A:n toiminimen kautta harjoitettuun elinkeinotoimintaan vai C Oy:n toimintaan, Vakuutuslautakunta pitää A:n ja B:n yhtenevien esitutkintakertomusten perusteella riittävästi selvitettynä, että A on luovuttanut pakettiauton B:n ja mahdollisesti myös muiden työsuhdeasunnossa olleiden työntekijöidensä käyttöön. Asiassa esitettyjen selvitysten perusteella ei voida päätyä siihen johtopäätökseen, että pakettiauto olisi A:n väittämän vuokrauksen johdosta ollut C Oy:n hallinnassa siten, että A:n sijaan C Oy:llä olisi ollut määräysvalta pakettiauton käytöstä.

Asiakirjojen mukaan B on A:n antaman käyttöluvan vastaisesti ottanut pakettiauton viikonlopun aikana käyttöönsä, ja aiheuttanut vahvassa humalatilassa ulosajovahingon. Nyt käsiteltävänä olevaa tapausta asetelmaltaan vastaavan korkeimman oikeuden ennakkoratkaisun KKO 2001:52 mukaisesti vakuutetun on suostumuksen ajoneuvon käyttöön antaessaan katsottava ottaneen kantaakseen riskin samastettavan henkilön mahdollisesta moitittavasta menettelystä. Vakuutuslautakunta ei pidä uskottavana A:n väitettä siitä, että A:n ja B:n esitutkintakertomusten mukaisessa pakettiauton työssä käyttämisessä olisi ollut kyse vain siitä, että B on ollut ajoneuvon matkustajana. Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö on voinut samastaa B:n vakuutettu A:han hänen pakettiauton käyttöön antamansa suostumuksen perusteella.

Asiassa on selvitetty, että B on aiheuttanut pakettiauton vauriot kuljettaessaan ajoneuvoa siten, että hänen verenalkoholipitoisuutensa on ollut 2,78 promillea. Lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö on voinut evätä B:n alkoholin käytön perusteella korvauksen kokonaan yleisten sopimusehtojen kohdan 7.3 perusteella. 

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.


VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Siirala

Jäsenet:
Maso
Vaitomaa
Vuori
Vyyryläinen

Tulosta