Haku

FINE-025711

Tulosta

Asianumero: FINE-025711 (2020)

Vakuutuslaji: Autovakuutus

Ratkaisu annettu: 08.10.2020

Lakipykälät: 69

Kolarivakuutus. Matkailuauto. Törmäys esteeseen käännöksen yhteydessä. Korvauksen hakijan selvitysvelvollisuus. Vahinkotarkastus. Matkailuauton vaurioiden syy-yhteys vahinkotapahtumaan.

Tapahtumatiedot

Vahinkotapahtuma on sattunut 15.2.2019 noin klo 16.00. A:n vahinkoilmoituksen mukaan hän oli ollut etsimässä matkailuautollaan parkkipaikkaa pysäköintialueella. Ajoneuvo oli ollut melko rapainen ja sivupeilistä ei nähnyt kunnolla. Matkailuautoa parkkiin käännettäessä ajoneuvo oli osunut sisäänajoväylän vieressä olevaan lumikasaan. A:n vahinkoilmoituksen mukaan hänen ajonopeutensa ennen vahinkoa oli 5 km/h.

Vakuutusyhtiön korvauspäätöksen 18.3.2019 mukaan Suomen Vahinkotarkastus Oy:n (jäljempänä SVT) vahinkotarkastaja on tarkastanut ajoneuvon vauriot. Vahinkotarkastajan lausunnon mukaan selviä vahinkoon liittyviä vaurioita ovat oikea porras ja rungon kohta, johon porras kiinnittyy. Autossa on muoviosien saumoissa molemmin puolin autoa halkeamia ja kaikki silikonisaumat ovat enemmän tai vähemmän auki.

Vahinkotarkastajan ja B Oy:n työntekijän näkemys on, etteivät muoviosien vauriot voi liittyä tähän vahinkoon. Matkustamo-osa ei ole portaikkoon kohdistuneen törmäyksen voimasta liikkunut mihinkään. Saumojen eläminen lämpötilojen mukaan on normaalia. Myös ajoneuvon asuintilan takaosassa olevan säilytystilan etuseinän kohdalla olevien vahvikkeiden (pystyvahvike) näkyminen pintapellin vekkinä ei ole poikkeuksellista. Pintapelti elää myös lämpötilojen vaihtelun seurauksena, eikä tämäkään vahinkotarkastajan mukaan liity törmäysvahinkoon. Vahinkotarkastajan mukaan ei tunnu mahdolliselta, että korin osat olisivat halkeilleet samalla tavalla molemmin puolin. Niin ikään takana olevien vahvikkeiden/koripellin "pullistumat" eivät ole tavattomia, eivätkä voi liittyä vahinkoon. Vakuutusyhtiö katsoo, että vain rappusen vaihto ja palkiston oikaisu ovat selvää törmäysvahinkoa. Muut ajoneuvon vauriot eivät ole voineet syntyä tässä vahingossa, eikä niiden korjauskuluista voida maksaa korvausta.

Oikaisupyynnöissään vakuutusyhtiölle A vetosi siihen, että porrasaskelma on osunut lumikasan alla olevaan kovempaan esineeseen. Lumivallin sisällä ollut kivi ei ollut näkyvissä. Kovan esineen aiheuttamat vauriot voidaan todeta porrasaskelman jäljistä ja alustan teräsrakenteiden taittumisesta. A viittaa vahinkopaikalta lumen sulamisen jälkeen otettuihin valokuviin. Auton alapuolinen runkokotelo on kokonaan taittunut, mikä on jäänyt kirjaamatta B Oy:n vauriolausuntoon. A pitää vauriot tarkastaneen SVT Oy:n vahinkotarkastajan ammattitaitoa puutteellisena. Asuntoauton saumojen vauriot ja takaosan ”peilauskohdat” ovat syntyneet törmäyksen aiheuttaman sivuttaisheilahduksen seurauksena. Autossa ei ole ”silikonisaumoja”, vaan ne on tiivistetty butyylimassalla. Saumat eivät ole mitään liikuntasaumoja, eivätkä ne voi ”elää”. Asuntoauton asunto-osa on rakennettu kokonaan teräspohjan päälle ja ohjaamoa jäykistää vain B-pilarien jäykkä alapään kiinnitys. Matkailuauton rakenne on tämän johdosta erittäin herkkä lattian tasossa tapahtuneelle sivutörmäykselle. A kuvaa pitkää työkokemustaan rakennesuunnittelijana ja matkailuautonsa huolellista säilyttämistä. Ajoneuvo on hankittu uutena ja vauriot ovat varmuudella syntyneet törmäyksen yhteydessä. A hämmästelee B Oy:n ja SVT Oy:n haluttomuutta selvittää vaurioita kunnolla. A on ollut yhteydessä myös FINEn Vakuutus- ja rahoitusneuvontaan.

Vakuutusyhtiö ei muuttanut kielteistä korvauspäätöstään. Korvauspäätöksissään 28.8.2019 ja 10.1.2020 vakuutusyhtiö toisti aiemmat perustelunsa.  Vahinkotarkastajan ja B Oy:n edustaja V:n arvion mukaan rappurallin kiinniajo lumikasassa olevaan kiinteään esteeseen ja siitä aiheutuva kiinnityksen lievä taipuminen uloimmassa runkopalkissa eivät voi aiheuttaa molemmissa kyljissä olevien muovien saumojen ja muoviosien halkeamista tai korin säilytystilan väliseinän pullistumaa. Ajoneuvon rappusiin kohdistunut törmäys ei ole ollut niin voimakas, että se olisi voinut liikuttaa ajoneuvon koria siten, että ajoneuvon runkoon olisi tullut halkeamia. B Oy:n edustajan mukaan vastaavia muoviosia on jouduttu aiemminkin vaihtamaan ilman mitään törmäysvahinkoa. Vakuutusyhtiön saaman tiedon mukaan matkailuautoon on vuonna 2017 vaihdettu takuukorjauksena ainakin pystymuovia ja hanaa on uusittu. Vahinkotarkastuksessa on havaittu, että pystymuovissa on halkeamavaurioita samalla tavalla molemmilla puolin. SVT Oy:n vahinkotarkastajan lausunnon mukaan ajoneuvon vaurioista vain rappusen vaihto, oikean puolen B-pilarin muovi ja palkiston oikaisu ovat selvää törmäysvahinkoa.

Vakuutusyhtiön saama näyttö ei osoita muoviosien/saumojen ja väliseinän vaurion olevan syy-yhteydessä kyseiseen törmäysvahinkoon. Vakuutusyhtiö korvaa kolarivakuutuksen perusteella ajoneuvon rappusen vaihdon, oikean puolen B-pilarin muovin ja palkiston oikaisun. Muita ajoneuvon vaurioita ei korvata.

Asiakkaan valitus

A kuvaa laajassa lausuntopyynnössään seikkaperäisesti ajoneuvonsa vaurioita. A:n mukaan muun muassa ajoneuvon asunto-osan saumojen vauriot, sivuseinän taittuminen oven molemmin puolin, matkustajapenkin sokkelin vauriot, yläkaapin sisällä olevat vauriot, kaasupullokaapin lattian ja etuseinän liitoskohdan vauriot, istuinlaatikon liitoskohdan vauriot ja kuljettajan puoleisen verhouspaneelin irtoaminen ovat aiheutuneet törmäyksen seurauksena. Myöhemmin on todettu vielä vasemman puolen kaapin välihyllyn kiinnikkeen murtuminen, minkä lisäksi hylly ei pysy etupäästään kiinni seinässä, koska kori on vääntynyt. A on lisäksi matkailuautonsa kattoa havainnoidessaan todennut, että molempien puolen alumiiniset katon/seinän reunalistat kaartuvat sille puolelle, jossa törmäys on tapahtunut. Toisin sanoen seinät ovat jääneet ohjaamon takaa vinoon törmäyksen suuntaan. A:n vävy on lisäksi kertonut havainneensa matkailuautolla ajettaessa monenlaisia ylimääräisiä resonanssiääniä (nämä ovat ilmenneet muutamaa vuotta aiemmin tehdyn lomamatkan jälkeen).

A katsoo, että SVT:n toteuttamia vahinkotarkastuksia ei ole toteutettu riittävän ammattitaitoisesti. Myös B Oy:n edustajat ovat olleet kokemattomia. A:n mielestä vahinkotarkastuksia koskevat tarkastuskertomukset eivät vastaa tarkastuksen kulkua. Hän vaatii, että Vakuutuslautakunta määrää vakuutusyhtiön tekemään asiassa uuden vahinkotarkastuksen. Ajoneuvo tulee viedä A:n valitsemaan korjaamoon, jossa tehdään avaukset molempiin muovisiin etuverhouksiin ja nyt piilossa olevat korin vauriot dokumentoidaan. A hämmästelee sitä, voidaanko hänelle asettaa todistustaakka törmäyksen jälkeen havaittujen vaurioiden suhteen.

A:n mukaan hänen matkailuautonsa rakenteisiin törmäyksessä kohdistunut voima on vastannut samasta suunnasta tulleen 3,2 tonnin painoisen ajoneuvon törmäystä. Törmätty kohde on ollut kivikova, eikä siinä ole ollut kasaan meneviä ja törmäyksen voimaa vaimentavia vyöhykkeitä. Matkailuautojen törmäysrakenteissa ei ole varauduttu tämän kaltaisiin sivusuuntaisiin törmäyksiin mitenkään. A:n vävy, joka oli tapauksen silminnäkijänä, voi tarvittaessa kertoa törmäyksen sattumisesta. SVT:n alun perin tekemä vahinkotarkastus on ollut vain pintapuolinen. Ajoneuvoa ei tarkastuksessa nostettu ylös, jolloin muun muassa portaikon kiinnitysosien vaurioituminen jäi havaitsematta. A:n mielestä vakuutusyhtiön vetoamat, muiden vastaavan ikäisten matkailuautojen vauriot eivät osoita mitään hänen autonsa vahinkotapauksesta, koska muiden ajoneuvojen mahdolliset törmäykset eivät ole tiedossa.  

SVT Oy:n lausunnon 28.4.2020 johdosta A on lausunut, että tarkastusraportti ei hänen mielestään vastaa tarkastuksen kulkua. Ajoneuvon teräsrakenteinen alusta mitattiin, mutta sitä, onko kori vinossa ohjaamon takana, ei tarkastettu. Myös asunto-osa olisi tullut mitata. A:n mielestä rungon alaosaan 10–20 km/h nopeudella kohdistuneen törmäyksen energia on purkautunut muodonmuutoksiin ja heilauttanut korin yläosaa törmäyksen suuntaan, mikä on yhdessä auton sisällä olevien poikittaisten rakenteiden heilahtamista vähentävän vaikutuksen kanssa aiheuttanut auton ulkopuoliseen peltipintaan taitteita, ja katto-seinärakenteen liitoskohtaan muodonmuutoksia.

A:n matkailuauto on ostettu uutena Saksasta ja A on tuonut auton itse Suomeen. Autoon asunto-osaan on tehty saumojen vuosittaiset tiiviystarkastukset. A:n poika ja vävy, jotka ovat osallistuneet auton vahaamiseen, voivat todistaa auton virheettömyyden ennen vahingon sattumista. A viittaa autosta ottamiinsa useisiin valokuviin. 

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö korvaa törmäysvahingon lukuun rappusen ja sen tukirautojen oikaisun, rappusen kohdalla alustassa olevan sivupellin oikaisun ja oikean puolen sivupaneelin vaihdon. Muilta osin yhtiö kiistää A:n vaatimukset ja toistaa aiemman kantansa.

Matkailuautolle on tehty 16.4.2020 uusi vahinkotarkastus, jota koskevan lausunnon vakuutusyhtiö on toimittanut Vakuutuslautakunnalle. Vakuutusyhtiön vastauksen mukaan A voi törmäysvahingossa aiheutuneiden vaurioiden korjauksen yhteydessä omalla kustannuksellaan pyytää korjaamoa avaamaan vasemman puolen sivupaneelin. Jos tässä yhteydessä todetaan vaurioita, jotka voisivat liittyä tähän vahinkotapahtumaan, korvattavuutta voidaan arvioida uudelleen.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnalle on toimitettu muun muassa seuraavat selvitykset:

  • SVT Oy:n selvitys A:n matkailuautolle B Oy:n eri toimipisteissä tehtyjä tarkastuksia koskevista havainnoista, SVT Oy:n ja B Oy:n edustajien välillä käydyistä keskusteluista sekä SVT Oy:n ja vakuutusyhtiön välisistä keskusteluista.
  • SVT Oy:n vahinkotarkastajien sähköpostiviestejä vakuutusyhtiölle
  • SVT Oy:n 28.4.2020 päivätty lausunto A:n ajoneuvolle 16.4.2020 tehdystä vahinkotarkastuksesta
  • A:n matkailuautostaan ottamia valokuvia ja hänen laatimiaan matkailuauton rakenteita havainnollistavia piirroksia

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, ovatko A:n matkailuauton muut kuin vakuutusyhtiön korvattavaksi hyväksymät vauriot syntyneet 15.2.2019 tapahtuneen kolarointivahingon yhteydessä.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 69 §:n (Korvauksen hakijan velvollisuus antaa selvityksiä) mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Kaskovakuutusehtojen (voimassa 1.1.2017 alkaen) kohdan 4.1 (Kolarivakuutus, Vakuutustapahtuma) mukaan vakuutus korvaa vakuutuksen kohteelle aiheutuneen suoranaisen esinevahingon, kun siihen on syynä

  • yhteentörmäys
  • tieltä suistuminen
  • kaatuminen
  • äkillinen ja ennalta arvaamaton, vakuutuksen kohteeseen ulkoapäin vaikuttanut tapahtuma.


Asian arviointi

Vakuutuslautakunta käsittelee sille tehdyt lausuntopyynnöt osapuolten esittämän kirjallisen aineiston perusteella. SVT Oy:n 16.4.2020 tekemää vahinkotarkastusta koskevasta lausunnosta (päivätty 28.4.2020) ilmenee, että matkailuauto on nostettu siltanosturilla ylös auton alustan tarkastamista varten. Ajoneuvon esitetyt vauriokohdat on valokuvattu ja ne on käyty lausunnossa seikkaperäisesti läpi.

Lausunnon mukaan ajoneuvon oikealla sivulla olevan rappusen keskellä on todettu osumakohta. Rappunen ja sen takakiinnike/tukirauta ovat vääntyneet. Myös auton sivupelti on vääntynyt rappusen etukiinnikkeen kohdalta. Lisäksi oikean puolen alaosassa sivupaneelissa on murtuma. Nämä vauriot ovat raportin mukaan liittyneet puheena olevaan törmäysvahinkoon. Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusyhtiö on hyväksynyt nämä vauriot korvattaviksi törmäysvahingosta aiheutuneina.

Voimassa olevan oikeuden mukaan korvauksen hakijalla on näyttötaakka siitä, että vakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma on sattunut. Esillä olevassa tapauksessa A:n tulisi lisäkorvausta saadakseen voida osoittaa, että hänen valituksessaan kuvatut matkailuauton ns. asunto-osan ulko- ja sisäosien muut kuin edellä listatut vauriot ovat aiheutuneet törmäysvahingon yhteydessä.

A on vahinkoilmoituksessaan kertonut törmäyksen tapahtuneen noin 5 km/h ajonopeudella. SVT Oy:n lausunnossa 28.4.2020 olevan A:n tapahtumakuvauksen mukaan ajonopeus liikenneympyrän liittymästä pois käännyttäessä oli arviolta 10–15 km/h. Lausumassaan (reklamaatio SVT:lle ajoneuvon vauriotarkastuksesta 16.4.2020) A on luonnehtinut rungon alaosaan tullutta törmäystä 10–20 km/h nopeudella tapahtuneeksi. A katsoo, että törmäyksen aiheuttama heilahdusvoima on ollut asunto-osan erilaisten vaurioiden syynä.

SVT Oy:n lausunnon yhteenveto-osan mukaan ajoneuvon runko on tarkastettu. Runkopalkeissa ei ole todettu poikkeamia (Scanian raportti). Törmäys on tapahtunut oikealla alhaalla olevaan rappusen keskiosaan.  Rappusen päädyssä ei ole merkkejä törmäyksestä. Lausunnon mukaan törmäysvoima tulee rappuseen ja sen kautta rappusen etummaiseen kiinnityspisteeseen, joka on kiinni sivupellissä. Sivupelti on vääntynyt hieman kiinnityskohdan luota. Rappusen takakiinnike on kiinni pohjalevyssä pitkillä kiinnikkeillä. Nämä kiinnikkeet (vasen/oikea) ovat vääntyneet hieman taakse sivulle päin. Lausunnon mukaan törmäysvoima ”menee” sivupellin ja takakiinnikkeiden vääntämiseen. Törmäysvoima ei ole riittänyt vääntämään sivupeltiä kuin n. 25 mm ja takakiinnikkeet ovat vain hieman vinossa. Lausunnon mukaan törmäysvoimasta ei ole merkkejä tai jälkiä missään muualla autossa kuin rappusessa, kiinnikkeissä, sivupellissä ja oikean sivupaneelin alaosassa.

SVT Oy:n lausunnon mukaan A:n matkailuauton korin paneeleiden tiivistysten ja niiden tiivistysaumojen aukeamiset ovat matkailuautoissa normaaleja asioita. Lausuntoon liitetyistä vertailukuvista on todettavissa, että uusissa ajamattomissakin autoissa on tiivistysaumoissa jo aukeamisia. Saumat aukenevat ajan myöstä lämpörasituksesta ja ikääntymisestä johtuen. Tiivistyssaumojen aukeamiset eivät liity törmäysvahinkoon.

Lausunnossa on käsitelty kylkipeltien tasaisuutta ja näiden ”loimotusta”. Tarkastuksessa on tutkittu silmämääräisesti kylkipeltiä vasemmalta ja oikealta puolelta. Vertailuna on tarkastettu matkailuautoliikkeissä olevista uusista (ajamattomista) ja vm. 2015 tai sitä uudemmista kymmenestä eri matkailuautosta kylkipellin tasaisuus. Lausunnon mukaan kaikissa vertailuautoissa kylkipelti on vastaavan näköinen kuin tarkastettavassa autossa. A:n matkailuauton tasaisuus on normaalin kuntoinen ja vaurioita ei ole.

A on kertonut, että kuljettajan istuin on törmäyksen jälkeen alkanut joustaa enemmän, minkä lisäksi siinä on ilmennyt narinaa. SVT Oy:n lausunnon mukaan tuntuma joustoliikkeestä on suunnilleen sama molemmissa istuimissa. Kuljettajan istuin narisee joustoliikkeissä. Narinan aiheuttaja ei selvinnyt kokeilemalla. Kuljettajan penkissä ei silmämääräisesti tarkasteltuna todettu vaurioita.

SVT Oy:n lausunnon mukaan A:n matkailuauton rakenteiden kiinnityskohdissa on todettu kiinnikkeiden ”irtoamisia” ja yhden kiinnikkeen vaurio (korkannut läpi) sekä kalusteissa rakoja. Lausunnon mukaan myös uusissa (ajamattomissa) ja uudehkoissa vertailuautoissa on todettu rakenteissa rakoja, vääntymisiä ja kiinnikkeen murtumia. Lausunnon mukaan kyseessä on normaali kiinnikkeiden / rakenteiden liikkuminen, jota tavataan kaikkien eri merkkien ja mallien matkailuautoissa. Kiinnikkeiden ruuveja kiristetään ja katkenneita kiinnikkeitä uusitaan normaalisti (takuu)huoltojen yhteydessä. Lausunnon mukaan kiinnikkeiden löystymiset eivät liity törmäysvahinkoon. Ne ovat normaalia ikääntymistä käytön ja lämpölaajenemisen jäljiltä. Myöskään rakenteiden raot eivät liity törmäysvahinkoon. Ne ovat normaaleja rakenteita tehtaan jäljiltä. Osa raoista muokkautuu vielä käytön ja lämpölaajenemisen jäljiltä.

SVT Oy:n lausunnon mukaan usean matkailuautokorjaamon kanssa on keskusteltu yleisellä tasolla törmäysvahingon yhteydessä korin heilahduksen aiheuttamista vaurioista. Korjaamoilla on kokemusta esim. matkailukorin oikean alaosan osumisesta ulkopuoliseen esteeseen. Niissä vauriot rajoittuvat ko. törmäyskohtaan. Koskaan ei vauriota ole toisella (vasemmalla) puolella koria.

Korin jäykkyys ja kestävyys on siltä osin hyvä. Sama koskee matkailukorin takaosan törmäysvaurioita, joissa on joko peruutettu esteeseen tai toinen ajoneuvo on ajanut ko. matkailukorin perään. Myös tällöin vauriot kohdistuvat törmäyksen alueelle, eikä törmäys ole aiheuttanut korin heilahdusta ja vaurioita muualle matkailukoriin. Lausunnon mukaan korjaamojen kanssa on keskusteltu yleisellä tasolla myös kiinnikkeistä ja raoista rakenteissa. On yleisesti tiedossa, että niin uusissa kuin vähän käytetyissäkin, myös takuun alaisissa matkailuautoissa on korin rakenteissa rakoja, ja kiinnityksiä joudutaan kiristelemään. Joskus kiinnitysruuvit ovat jopa kokonaan irronneet. Korjaamoilla on kiinnikkeitä varastossa sen takia, että niitä katkeilee ajan saatossa kaikilla merkeillä ja malleilla. Kiinnikkeitä vaihdetaan takuunalaisiin autoihin. Myös ulkopuolisten muovipaneelien ja suojien saumoja joudutaan usein tiivistelemään myös takuunalaisissa autoissa, koska saumausaineet irtoavat ajan saatossa niin uusissa, takuunalaisissa kuin vanhemmissakin matkailuautojen koreissa.

Vakuutuslautakunta toteaa, että SVT Oy:n lausunnossa 28.4.2020 on A:n näkemyksestä poiketen katsottu, että oikealle käännyttäessä tapahtunut ajoneuvon oikean puolen rappusen osuminen lumipenkkaan ja sen alla olevaan kiveen ei ole voinut aiheuttaa ajoneuvon matkailuosaan A:n korvattavaksi vaatimia vaurioita, jotka ilmenevät lausuntoon otetuista valokuvista. A:n kertomus törmäysnopeudesta on jossakin määrin vaihdellut eri aikoina. Rappusen, sivupellin ja kiinnitysrakenteiden vaurioista esitettyjen valokuvien perusteella törmäyskohtaan tulleet vauriot ovat jääneet vähäisiksi. Tämän perusteella lautakunta pitää selvitettynä, että törmäys on tapahtunut verraten alhaisella nopeudella.

SVT Oy:n lausunnossa 28.4.2020 on matkailuautokorjaamoilta saatuihin tietoihin ja muiden matkailuautojen vastaaviin vaurioihin viitaten päädytty katsomaan, että A:n matkailuauton korin paneeleiden tiivistysten ja niiden tiivistysaumojen rakenteiden kiinnityskohtien repeämiset ja erinäisten kiinnikkeiden ja ruuvien irtoamiset eivät ole aiheutuneet puheena olevassa törmäysvahingossa. Vakuutuslautakunta pitää SVT Oy:n lausunnon perusteella riittävästi näytettynä, että A:n matkailuauton vauriot, joita on kuvattu esiintyneen myös uusissa matkailuautoissa, ovat näiltä osin voineet syntyä kokonaan törmäyksestä riippumattomista syistä. Kun otetaan huomioon myös törmäyskohdan vaurioista esitetty selvitys, joka viittaa alhaiseen törmäysnopeuteen, Vakuutuslautakunta katsoo asiassa jäävän näyttämättä, että korin tiivistyskohtien avautumiset ja repeämiset sekä rakenteiden kiinnityskohtien vauriot ja ruuvien irtoamiset olisivat aiheutuneet 15.2.2019 tapahtuneen törmäysvahingon yhteydessä.

SVT Oy:n lausunnon mukaan ajoneuvon kylkipelleissä ei ole havaittavissa törmäysvahingosta johtuvaa epätasaisuutta. Kuljettajan istuimen narinan syy on jäänyt epäselväksi. Lautakunta katsoo jäävän näyttämättä, että A:n matkailuautolle olisi myöskään näiltä osin aiheutunut törmäysvahingon yhteydessä vaurioita.

A on vaatinut Vakuutuslautakuntaa määräämään matkailuautolle uuden vahinkotarkastuksen. Lautakunta tulkitsee A:n vaativan sen vahvistamista, että vakuutusyhtiö vastaisi matkailuautolle järjestettävän uuden vahinkotarkastuksen kustannuksista. Vakuutusyhtiö on ilmoittanut, että se ei ryhdy enää tarkastamaan ajoneuvoa, vaan A:n voi halutessaan törmäyksessä tulleiden vaurioiden korjauksen yhteydessä pyytää korjaamoa avaamaan vasemman puolen sivupaneelin, mikä tapahtuu A:n omalla kustannuksella. Mikäli tässä yhteydessä todetaan törmäysvahinkoon liittyviä vaurioita, vakuutusyhtiö arvioi korvausratkaisuaan uudelleen.

Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutusyhtiön vastuun selvittämiseksi. Korvauksen hakijan on hankittava nämä selvitykset omalla kustannuksellaan. Vakuutusyhtiö on kuitenkin velvollinen korvaamaan kulut sellaisista maksullisista selvityksistä, joita yhtiö itse on pyytänyt tai edellyttänyt. 

Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan matkailuauton vauriot on selvitetty vakuutusyhtiön järjestämissä vahinkotarkastuksissa varsin perusteellisesti. Asiassa nyt esitetyn selvityksen perusteella lautakunnalla ei ole perusteita arvioida tilannetta siten, että uusi vahinkotarkastus ainakaan lähtökohtaisesti olisi enää tarpeen mahdollisten lisävaurioiden selvittämiseksi. Tämän johdosta lautakunnalla ei ole perusteita suosittaa myöskään tältä osin lisäkorvausta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.


VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Siirala

Jäsenet:
Maso
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia