Tapahtumatiedot

Asiakkaan puhelimitse 9.9.2019 tekemän vahinkoilmoituksen mukaan hän oli muuttanut 1.8.2019 kerrostalossa olevan vuokra-asuntoon ja havainnut, että johtovesi maistuu ja haisee pahalle. Terveystarkastaja ja vesilaitos epäilivät vesiongelmien syyksi sädesientä. Taloyhtiölle oli ilmoitettu asiasta, mutta he eivät ole tehneet asialle mitään. Asunnossa on terveydelle haitallisten mikrobien aiheuttama vaurio, joka on aiheuttanut vauriota myös asunnossa säilytetylle koti-irtaimistolle.

Vakuutusyhtiö katsoi korvauspäätöksessään 23.9.2019, että asunnossa olevan mikrobin syntymiselle ei ole tiedossa äkillistä ja ennalta arvaamatonta syytä, vaan se on aiheutunut vähitellen ajan kuluessa. Myös asunnossa säilytetylle koti-irtaimistolle tulleet vauriot ovat aiheutuneet vähitellen ajan kuluessa. Tällaiset vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä aiheutuneet vahingot on rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Vahinkojen ennalta arvaamattomuutta arvioidaan vahingon syyn, ei seurauksen perusteella. Vakuutusyhtiön mukaan vahinkoa ei voida korvata kotivakuutuksesta. Myöskään rajoitusehdon mukaan vakuutuksesta ei korvata homeesta, sienettymisestä tai muusta vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä aiheutuneita vahinkoja.

Asiakkaan oikaisuvaatimus

Asiakas haki korvauspäätökseen muutosta vakuutusyhtiön sisäisessä oikaisumenettelyssä. Erittäin laajassa muutoksenhakukirjelmässään asiakas totesi muun muassa seuraavaa. Asunnossa on ilmeisesti ollut sinne muutettaessa Actinomyces – bakteeria (sädesientä) sekä tämän aiheuttamaa myrkyllistä aineenvaihduntatuotetta. Asunnossa ja kiinteistössä on saattanut olla myös muuta terveydelle haitallista mikrobikasvustoa, mutta taloyhtiö ja terveystarkastaja ovat kieltäytyneet tutkimasta asiaa tarkemmin. Asiakas on ilmoittanut veden laatuun liittyneistä ongelmista asunnon omistajalle, mutta hän on vain ehdottanut veden juoksuttamista riittävän kauan.

Asiakas kertoo, että hän kärsi silmien kirvelystä asuntoon muuttamisestaan lähtien. Hän joutui lähtemään asunnosta 19.8.2019. Asunnossa oli myös epämiellyttävää hajua, joka huomattiin liian myöhään. Asiakas siirsi irtaimistonsa pois asunnosta väliaikaiseen varastoon. Koska hän kuitenkin sai heti varastossa käytyään uudestaan hengitystie- ja silmäoireita, irtaimisto on hävitettävä. 

Asiakkaan mielestä hän ei ole voinut ennalta varautua vahinkotapahtumaan, koska bakteeria tai sen tuottamia myrkkyjä ei voi havaita helposti ilman laboratorio- tai koira-avusteista tutkimusta. Hän ei ole voinut ennalta valvoa kerrostalon kunnossapitoa, eikä myöskään selvittää vahingon aiheuttajaa rakennusta perusteellisesti tutkimalla, koska vuokranantaja ja taloyhtiön hallitus ovat kieltäytyneet kaikista tutkimuksista. Asiakas viittaa sädesienibakteereja koskeviin tutkimustuloksiin. Bakteerien aineenvaihduntatuotteet ovat myrkyllisiä ja epämiellyttävän hajuisia, minkä johdosta saastuneen irtaimiston puhdistaminen on hyvin vaikeaa.

Asiakas kuvaa yhteydenottojaan isännöitsijään, huoltoyhtiöön, taloyhtiön hallituksen puheenjohtajaan ja terveystarkastajaan. Huoltoyhtiön työntekijä vaihtoi 7.8. keittiön hanan suodattimen, mikä auttoi hieman veden hajuun ja makuun, mutta vesi oli edelleen pahanmakuista. Isännöitsijä ilmoitti, että asiakas joutuisi itse maksamaan tutkimuksen, jos vedestä ei löytyisi mitään toimenpiteitä aiheuttavaa. Taloyhtiön hallituksen puheenjohtajan mukaan putkiston uusimisen tarpeellisuudesta on tiedetty taloyhtiössä ja pitkään. Hän kertoi, että myös rakennuksen toisessa päässä olevan toimistotilan vedessä on ollut veden laadun ongelmia. Taloyhtiön hallitus oli kokouksessaan katsonut, ettei vesiputkistossa voi olla sädesientä. Puheenjohtajan mukaan hallitus ei ole katsonut aiheelliseksi ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin. Vesilaitoksen asiantuntijan mukaan sädesieni on kuitenkin tavallinen tämän ikäisten talojen korjaamattomissa putkistoissa. Asiantuntija kertoi myös, ettei tilannetta voi yleensä korjata desinfioimalla, joten ainoa mahdollisuus yleensä on vaihtaa putket.

Asiakas pyysi, että terveystarkastaja määräisi rakennuksen omistajan selvittämään terveydelle haitalliset epäilyt. Terveystarkastaja ja hänen esimiehensä kuitenkin aluksi kieltäytyivät tästä viitaten siihen, että talousveden osalta sädesienelle ei ole asetettu raja-arvoja. Terveystarkastaja ilmoitti 21.8. olleensa yhteydessä isännöitsijään. Isännöitsijän mukaan taloyhtiössä oli tehty päätös, jonka mukaan veden tutkiminen on asukkaan tai osakkeenomistajan vastuulla. Vastuu olisi taloyhtiöllä vasta, jos haitallisia löydöksiä voitaisiin todeta.

Asiakas oli tämän jälkeen yhteydessä aluehallintovirastoon, josta vahvistettiin asiakkaan näkemyksen taloyhtiön toimintavelvollisuudesta olevan paikkansapitävä. Terveystarkastajan kanssa sovittiin näytteiden ottamisesta, joka tapahtui 22.8. Tuolloin terveystarkastaja totesi vedessä olevan selvästi homeen hajua. Muiden asiakkaan ilmoittamien asunnon terveyshaittojen tutkimisesta terveystarkastaja kieltäytyi.

Asiakas vaati korvausta vahingoistaan taloyhtiöltä, koska taloyhtiö oli laiminlyönyt putkistojen korjauksen. Isännöitsijä kuitenkin ilmoitti, että vaatimuksen perusteella ei ole syytä ryhtyä toimenpiteisiin. Asiakkaan kysymyksiin siitä, onko taloyhtiön tiedossa muualla rakennuksessa olevia kosteusvaurioita, isännöitsijä vastasi, ettei asuntoon voi kulkeutua muualta talosta haitallisia mikrobeja, koska rakennuksessa ei ole koneellista ilmanvaihtoa.

A kritisoi laajasti terveystarkastajan sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (jäljempänä THL) kannanottoja, joiden mukaan sädesienestä ei lähtökohtaisesti olisi haittaa ihmiselle. Kuitenkin useiden professorien mukaan joidenkin sädesienien tiedetään voivan aiheuttaa infektioita.

Vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä antama korvauspäätös

Korvauspäätöksessään 26.11.2019 vakuutusyhtiö totesi, että kotivakuutuksen perusteella korvattavat vahinkotapahtumat on tyhjentävästi lueteltu vakuutusehtoissa. Lisäksi tietynlaiset vahingot on kategorisesti rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Näitä ovat mm. hajusta, homehtumisesta ja muusta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä aiheutuneet vahingot. Rajoitusehdon mukaan vakuutuksen korvauspiiristä rajataan vähitellen syntyneitä vahinkoja. Asiakkaan irtaimistolle on aiheutunut vahinko vähitellen sinä aikana, kun se on ollut asunnossa (elo-syyskuussa 2019). Vakuutusyhtiö ei tämän vuoksi muuttanut korvauspäätöstään.

Päätöksessään yhtiö totesi, että jos vahingon perussyynä kuitenkin on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma, ja homehtuminen on seurausta siitä, myös omaisuuden homehtumisesta johtuva vahinko voidaan korvata. Homeen tai mikrobien irtaimistolle aiheuttaman vahingon korvaamisen edellytyksenä on, että vahingon syynä on ollut jokin äkillinen korvattava vahinkotapahtuma, esimerkiksi putkivuoto. Jos irtaimiston home/mikrobivahinko olisi seurausta siitä, voitaisiin irtaimistonkin vahinko tietyin edellytyksin korvata kotivakuutuksesta. Asiakkaan tapauksessa sisäilmaongelmien syy ei kuitenkaan ole tiedossa.

Asiakkaan myöhemmät oikaisupyynnöt ja vakuutusyhtiön vastaukset

Asiakas vetosi oikaisupyynnöissään siihen, että vahinko ei ole sattunut vähitellen, vaan välittömästi tavaroiden asuntoon kantamisen jälkeen. Asunnossa ollut haju oli sen verran lievää, että siihen tottui nopeasti asuntoon mentäessä, minkä vuoksi asunnossa ollutta bakteerien myrkyllistä aineenvaihduntatuotosta ei ollut mahdollista havaita. Kuitenkin kaikki asiakkaan tavarat olivat välittömästi pilalla, myös ne, jotka olivat olleet asunnossa vain hyvin lyhyen aikaa. Tavaroihin tarttuneesta myrkyllisestä aineksesta aiheutui asiakkaalle ja muillekin terveysoireita (silmien kirvelyä, punoitusta ja hengitysteiden oireita), joten tavarat oli pakko hävittää. Lisäksi tavaroissa oli hajuhaittaa. Tämän pahan hajun, joka ilmeni terveyshaittaa aiheuttavissa tavaroissa, totesi myös tavarat hävittänyt T Oy:n edustaja.

Vahingon syyn selvittäminen on ollut asiakkaan mukaan vaikeaa, koska hän oli jo ehtinyt lähteä asunnostaan evakkoon, eikä hänellä ole enää pääsyä rakennukseen. Rakennuksessa olevista ongelmista asiakkaalla ei ole tarkkaa tietoa. Hän on kuitenkin saanut tietoonsa, että rakennuksessa on ongelmallinen räystäskourujen asennus, ja tästä rakenteellisesta virheestä on seurannut myös kosteusvaurioita. Kourut on asennettu seinän sisälle, ja näissä on ollut vaurioita jäätymisen vuoksi. Taloyhtiön hallitus ei kuitenkaan suostunut kertomaan asiakkaalle näistä ongelmista, vaikka asiakas kysyi heiltä mahdollisia vahingon aiheuttajia useaan kertaan.

Asiakkaan mukaan myös huoneiston kylpyhuoneen laatoissa oli halkeamia, joiden perusteella huoltoyhtiön edustaja arveli, että myös kylpyhuoneessa olisi kosteusvaurio. Taloyhtiön hallitus, isännöitsijä ja asiakas eivät kuitenkaan suostuneet yhteistyöhön asian selvittämisessä. Asiakas pyysi taloyhtiöltä lupaa päästä teetättämään kosteusmittauksia ulkopuolisen yrityksen toimesta, mutta tähän ei suostuttu. Asiakas kertoo voivansa toimittaa tavaroiden pilaantumisesta lausunnon. Hänen mukaansa vakuutusyhtiö on ymmärtänyt asiakkaan vaatimukset väärin: hän ei vaadi korvausta mistään kosteusvahingosta, vaan myrkkyä tuottavien bakteerien irtaimistolle aiheuttamista vahingoista. 

Vakuutusyhtiö kehotti viesteissään asiakasta esittämään vahingon syystä esimerkiksi kosteuskartoitusraportin. Tällaista selvitystä ei kuitenkaan toimitettu vakuutusyhtiölle. Asiakas on toimittanut vakuutusyhtiölle S Oy:n lausunnon asunnon tilanteesta. Lausunnon perusteella sen antaja ei kuitenkaan ole nähnyt mittaustuloksia tai käynyt kohteessa. Lausunto sisältää suosituksia toimenpiteille, mutta itse vahingon syntysyy ei siitä ilmene. Viitaten aiempiin korvauspäätöksiinsä vakuutusyhtiö katsoi yhä, että vahingon korvattavuus edellyttää äkillistä ja ennalta arvaamatonta tapahtumaa. Mikäli vahingot ovat aiheutuneet rakennusvirheestä, ne eivät vakuutuksen rajoitusehtojen perusteella ole korvattavia.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii, että kotivakuutuksesta korvataan aiheutuneet esinevahingot sekä muut vahingosta aiheutuneet välittömät kulut. Hän toistaa aiemmin esittämänsä vaatimukset perusteluineen.  

Asiakas kertoo menettäneensä kotinsa ja koti-irtaimistonsa haitallisten mikrobien, todennäköisesti Actinomyces -bakteerin (sädesieni) aineenvaihduntatuotteiden myrkkyjen vuoksi. Hän sai silmä- ja hengitystieoireita sekä asunnosta että tavaroiden käsittelystä. Asiakas kävi oireidensa johdosta lääkärissä. Lääkärinkään mukaan muuta syytä silmien kirvelyyn ei ole tiedossa, ja on mahdollista, että oireet johtuvat asunnon mikrobeista. Tavaroihin jäi myös paha haju. Tavarat oli hävitettävä, koska niitä ei pystynyt puhdistamaan useallakaan pesulla. Asunnossa ja kiinteistössä saattoi olla myös muuta terveydelle haitallista mikrobikasvustoa, mutta taloyhtiö ja terveystarkastaja kieltäytyivät tutkimasta asiaa tarkemmin.

Asiakas katsoo, että vahinko on syntynyt äkillisesti. Hän on muuttanut saastuneeseen asuntoon. Asiakas ei ole voinut ennakolta havaita, että asunto on ollut saastunut. Vaikka huoneiston mikrobien tarkkaa analyysia ei ole tehty, asiakas on hajun perusteella olettanut, että kyse on sädesienestä. Tämä perustuu terveystarkastajan hajun tekemään arvioon, jonka mukaan kyse on tästä bakteerista. Sädesienibakteereja tunnetaan tuhansia, ja monien näistä tiedetään aiheuttavan infektioita kudoksissa. Bakteerin aineenvaihduntatuotteiden on todettu olevan myrkyllisiä, ja ne kulkeutuvat huoneilman mukana myös irtaimistoon. Irtaimistoa on lähes mahdotonta puhdistaa näistä myrkyistä, koska ne ovat tutkijoiden mukaan rasvaa, joka imeytyy materiaaleihin hyvinkin tiukasti. Aineenvaihdunnan ainesosat ovat myös epämiellyttävän hajuisia. Asiakkaan mukaan haju on myös tarttunut saastuneista vaatteista edelleen muihin tavaroihin jopa asunnosta muuttamisen jälkeen.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää asiakkaan vaatimukset perusteettomina. Yhtiö toistaa korvauspäätöksissään esittämänsä perustelut. Vakuutusehtojen kohdan 5.1 mukaan korvataan vakuutetun omaisuuden suoranainen esinevahinko, jos tämä tapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton ja jos turva, jonka perusteella vahinko on korvattavissa, on ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.

Vakuutusyhtiö katsoo, että asiassa ei ole osoitettu mitään sellaista ehtojen tarkoittamaa suoranaista esinevahinkoa, joka olisi äkillinen ja ennalta arvaamaton. Lisäksi vakuutusehtojen rajoituskohdan 6.1 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut esineelle itselleen muun muassa kulumisesta, pilaantumisesta, homehtumisesta, lahoamisesta, sienettymisestä, hajusta tai vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä. Vakuutuksesta ei korvata myöskään maakosteudesta aiheutunutta vahinkoa.

Yhtiö viittaa Vakuutuslautakunnan ratkaisuun VKL 349/15, jossa lautakunta katsoi, että vahingon äkillisyyttä ja ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti vahingon syyn perusteella, eikä arvioinnissa ole merkitystä sillä, ilmenikö vahinko vakuutuksenottajan näkökulmasta yllättäen ja äkillisesti. Tuossa tapauksessa Vakuutuslautakunta katsoi, että koska homevaurio oli seurausta vesivahingon korjaustöiden laiminlyönnistä, ei kyseessä ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko.

Vakuutusyhtiön mukaan nyt kyseessä olevassa tapauksessa ei ole saatu näyttöä alkuperäisen vahingon syystä. Homeitiöiden ollessa kyseessä on vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan selvää, että kyse on pitkään jatkuneesta ja ajan mittaan kehittyneestä ongelmasta. Vakuutusyhtiö huomauttaa vielä, että korvauksenhakijalla on näyttövelvollisuus siitä, että korvattava vakuutustapahtuma on sattunut.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on kysymys siitä, onko asiakkaan koti-irtaimistolle aiheutunut vahinko kotivakuutuksesta korvattava. Lähemmin tarkasteltuna kyse on siitä, onko vahingon osoitettu aiheutuneen vakuutusehtojen mukaan korvaukseen oikeuttavasta, äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta syystä vai onko kyse vakuutuksen rajoitusehdoissa tarkoitetusta tilanteesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 69 §:n (Korvauksen hakijan velvollisuus antaa selvityksiä) mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Kotivakuutusehtojen (voimassa 1.4.2018 alkaen) kohdan 5.1 (Korvattavat vakuutustapahtumat) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun omaisuuden suoranainen esinevahinko, joka on aiheutunut jäljempänä selostetusta tapahtumasta, jos tämä tapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton ja jos turva, jonka perusteella vahinko on korvattavissa, on ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa.

Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.

Ehtokohdan 5.1.4 (Putkistovuototurva) mukaan putkistovuototurvasta korvataan vuotovahinko, jonka on aiheuttanut neste, kun se on virrannut äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti suoraan rakennuksen omasta tai sen käyttöä palvelevasta kiinteästä putkistosta tai siihen kytketystä käyttölaitteesta.

Ehtokohdan 5.1.5 (Särkymis- ja menetysturva) mukaan särkymis- ja menetysturvasta korvataan äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta ulkoisesta syystä tapahtunut omaisuuden vahingoittuminen tai menettäminen, mikäli kyseessä olevaa vahinkoa ei ole määritelty korvattavaksi palo- ja luonnonilmiö-, rikos-, laiterikko- tai putkistovuototurvasta. Sillä, onko tämä toinen turva ollut voimassa vakuutustapahtuman sattuessa, ei ole merkitystä.

Särkymis- ja menetysturvasta ei koskaan korvata vahinkoja, jotka johtuvat palosta, luonnonilmiöstä, varkaudesta, ryöstöstä, murrosta, ilkivallasta taikka koneen, laitteen tai putkiston sisäisestä rikkoutumisesta taikka rakennuksen kiinteästä putkistosta tai siihen kytketystä käyttölaitteesta vuotaneesta nesteestä.

Ehtokohdan 6 (Korvauspiirin ulkopuolelle jäävät vahingot) alakohdan 6.1 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut esineelle itselleen kulumisesta, ruostumisesta, syöpymisestä, pilaantumisesta, homehtumisesta, lahoamisesta, sienettymisestä, hajusta, aineen väsymisestä tai vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä. Vakuutuksesta ei korvata myöskään maakosteudesta aiheutunutta vahinkoa.

Asian arviointi

Yleisten oikeudellisten periaatteiden mukaan korvauksen hakijalla on näyttötaakka siitä, että vakuutuksesta korvattava vahinkotapahtuma on sattunut. Lautakunta toteaa, että tarkasteltavana olevasta kotivakuutuksesta korvataan esinevahinkoja, kuten koti-irtaimiston vaurioitumisesta aiheutuneita vahinkoja. Koska asiakkaan kuvaamat silmien ja hengitysteiden oireet eivät ole esinevahinkoa, ne eivät ole kotivakuutuksen perusteella korvattavia.

Vakuutusehtojen kohdan 5.1 mukaan koti-irtaimistolle aiheutuneen vahingon korvattavuus edellyttää, että esinevahinko on aiheutunut jostakin vakuutusehdoissa mainitusta tapahtumasta, ja että tämä tapahtuma on ollut äkillinen ja ennalta arvaamaton. Ehtokohdan mukaan ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella. Lautakunta toteaa, että ehtokohdan 5.1 mukaisia korvaukseen oikeuttavia tapahtumia ovat esimerkiksi äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti suoraan rakennuksen putkistosta vuotaneen nesteen aiheuttama vahinko (ehtokohta 5.1.4) tai äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta ulkoisesta syystä tapahtunut omaisuuden vahingoittuminen tai menettäminen (ehtokohta 5.1.5).

Esillä olevassa tapauksessa asiakas on lautakunnan näkemyksen mukaan kertonut sinänsä uskottavasti asuntonsa vedenlaatuun liittyneistä ongelmista ja irtaimistolleen aiheutuneesta hajuhaitasta sekä omasta oireilustaan. Lautakunta kuitenkin toteaa, että asiakas ei ole esittänyt lainkaan kirjallista selvitystä esimerkiksi hänen kirjelmissään mainituista käyttöveden laatua koskevien tutkimusten tuloksista tai terveystarkastajan asunnossa tekemistä havainnoista. Mitään kirjallista selvitystä vesilaitoksen, taloyhtiön edustajien, isännöitsijän tai aluehallintoviraston kannanotoista asiassa ei ole esitetty. Myöskään selvitystä kyseessä olevassa kerrostalossa mahdollisesti tehtyjen sadevesiviemäreiden tutkimusten tai asuntojen kosteuskartoitusten tuloksista ei ole esitetty lautakunnalle.

Asiakas on toimittanut vakuutusyhtiölle S Oy:tä edustavan V:n laatiman kirjeen. Siinä V kertoo kuulleensa asiakkaan tapauksesta tämän äidiltä. V:n mukaan S Oy on ollut tekemässä kyseisessä taloyhtiössä huoneistoremontteja, jotka ovat johtuneet huoneistojen väliseiniin asennettujen sadeveden poistoputkien hapertumisesta aiheutuneista sadevesivuodoista. V ei kuitenkaan voi ottaa enempää kantaa mahdolliseen vuotovahinkoon, rakenteiden kastumiseen tai homeongelmaan, koska hän ei ole käynyt kohteessa.

Vakuutuslautakunta toteaa, että asiassa esitetyn selvityksen perusteella tapauksessa jää epäselväksi, mistä syistä asiakkaan kuvaamat vuokra-asunnon käyttöveden ja sisäilman ongelmat ovat johtuneet. V:n kirjeessä oleva yleisluonteinen kuvaus rakennuksessa havaituista sadevesiviemäreiden ongelmista ei sellaisenaan riitä osoittamaan, että asiakkaan irtaimiston vaurioituminen olisi ollut seurausta esimerkiksi sadevesiviemärin vuodosta, jonka johdosta kerrostalon rakenteet olisivat asiakkaan asunnon läheisyydessä kastuneet, ja niihin olisi tämän myötä kehittynyt mikrobikasvustoa. Vaikka asiakas on itse arvioinut, että kyse on ollut sädesienen aiheuttamista ongelmista, myös asunnon rakenteissa ja sisäilmassa mahdollisesti olleiden mikrobien laatu jää lautakunnalle esitetyn selvityksen perusteella avoimeksi.

Vakuutuslautakunta katsoo, että asiakkaan kuvaaman irtaimiston saastumisen syy jää epäselväksi. Asiassa jää tämän vuoksi näyttämättä, että irtaimiston saastuminen olisi aiheutunut jostakin vakuutusehtojen mukaisesti korvaukseen oikeuttavasta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta, kuten vuotovahingosta.

Siltä osin kuin kyse on ollut siitä, että asiakkaan koti-irtaimisto on mahdollisesti saastunut tuntemattomaksi jääneestä syystä aiheutuneesta mikrobialtistuksesta puheena olevassa asunnossa ollessaan, rajoitusehtokohdan 6.1 mukaan vakuutuksesta ei kaikesta huolimatta korvata vahinkoa, joka on aiheutunut esineelle itselleen muun muassa pilaantumisesta, homehtumisesta, lahoamisesta, sienettymisestä tai hajusta tai vastaavasta vähitellen tapahtuvasta ilmiöstä. Koska asiakkaan irtaimiston vahingoittuminen on hänen kertomansa mukaan aiheutunut mikrobialtistuksesta, jota on asiakkaan esittämän kuvauksen perusteella pidettävä rajoitusehtokohdassa mainittuun sienettymiseen ja homehtumiseen rinnastettavana, vähitellen tapahtuvana ilmiönä, vahinko rajautuu myös tällä perusteella kotivakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Siirala

Jäsenet:
Jyrä
Maso
Vaitomaa
Vyyryläinen