Tapahtumatiedot

Vakuutuksen kohteena olevan kerrostalon kellaritilan ulkoseinää vasten olevista seinistä oli 31.7.2018 havaittu valuvan vettä, mikä johdosta seinä- ja lattiarakenteille oli aiheutunut kosteusvaurioita. Alueella oli ollut 29.7. – 30.7.2018 voimakkaita sateita.  

Vakuutusyhtiön korvauspäätöksen 7.8.2018 mukaan kellaritilan ulkoseinistä oli valunut vettä monessa eri tilassa. Pihalla ollut sadevesikaivo oli tarkastushetkellä täynnä. Sadevesiviemäristö kuvattiin. Pihalta tuleva sadevesi oli johdettu piha-alueen rajalla olevaan sadevesikaivoon. Juurikasvusto oli tukkinut kaivon lähes kokonaan. Kun kaivo oli ollut tukossa, sadevesi ei ollut valunut pois linjastosta ja sitä oli tullut läpi kellaritilojen seinistä.

Kartoitusraportin perusteella vahinko on aiheutunut sadevesistä. Vahinkoa ei olisi tapahtunut, jos pihan sadevesiviemäristö olisi ollut kunnossa. Vahinkokartoitusraportissa on maininta, että kellarissa sijaitsevissa arkistotiloissa on ollut vettä useamminkin lattialla. Tästä voidaan päätellä, että sadevesijärjestelmässä on ollut jo aikaisemmin tukos. Vakuutusyhtiö viittasi luonnonilmiöturvaa koskevaan rajoitusehtoon, jonka mukaan sadevesijärjestelmän tukkeutumisesta jäätymisen, lehtien tms. johdosta aiheutuneita vahinkoja ei korvata vakuutuksesta.

Asiakas vetosi useissa oikaisupyynnössään Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen FINE-017123, jossa oli katsottu, että puheena olevan rajoitusehdon sanamuodon mukaan mistä hyvänsä syystä tapahtunutta sadevesiviemärin tukkeutumista ei ole rajattu korvauksen ulkopuolelle. Tuossa tapauksessa lautakunta piti rajoitusehtoa tulkinnanvaraisena ja katsoi, että se ei soveltunut tapaukseen. Lisäksi asiakas vetosi Ilmatieteen laitoksen raporttiin, jonka mukaan vakuutusehtojen edellyttämät sademäärät olivat 29.7.2018 täyttyneet.

Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään. Asiaa käsiteltiin vielä yhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä. Korvauspäätöksessään 11.11.2019 yhtiö katsoi, että vahinko on aiheutunut yksiselitteisesti vakuutusehdoissa korvauspiirin ulkopuolelle rajatusta syystä, kun juurikasvu on tukkinut kaivon lähes kokonaan.

Asiakkaan valitus

Vakuutuslautakuntaa pyydetään tutkimaan, voiko vakuutusyhtiö evätä korvauksen esittämillään perusteilla. Asiakas katsoo, että vuorokauden sademäärä 52,5 mm oli satanut 29.7.2018 kuurosateen yhteydessä ja luonnonilmiöturvan vaatimat sademäärät olivat täyttyneet. Vakuutusyhtiö on vedonnut luonnonilmiöturvaa koskevaan rajoitusehtokohtaan 5.6. Vakuutuslautakunta on ratkaisusuosituksessaan FINE-017123 katsonut, että sakasta johtuvaa tukosta ei ole voitu pitää rajoitusehdon luettelossa mainittuihin lehtiin tai jäätymiseen rinnastettavasta syystä aiheutuneena. Ratkaisusuosituksen mukaan vakuutusehdot ovat tältä osin epäselvät ja niitä on tulkittava vakuutuksenottajan eduksi. Asiakas katsoo, että sadevesiviemärin tukkeutumista juurien vuoksi ei voida myöskään tässä tapauksessa pitää vakuutusehtojen rajoitusehdossa mainittuihin lehtiin tai jäätymiseen rinnastettavana syynä.

Vakuutusyhtiön vastauksen johdosta antamassaan lausumassa asiakas huomauttaa, että vakuutusyhtiön vetoama rajoitusehto, joka koskee salaojitus- tai muun maaperän kuivanapitojärjestelmän rikkoutumisesta tai toimimattomuudesta aiheutunutta vahinkoa, sisältyy vakuutusehtojen kohtaan 5.3 (Vuoto ja LVI -turva). Vahinko tulee asiakkaan mielestä kuitenkin käsitellä kohdan 5.6 (Luonnonilmiö) perusteella. Vakuutusehtojen mukaan tähän turvaan ei sovelleta salaojitus- tai muun maaperän kuivanapitojärjestelmän rikkoutumista tai toimimattomuutta koskevaa rajoitusehtoa. Korvattavuutta tulee arvioida ilmiökohtaisesti. All Risks -ehtojen korvattavuus ei voi olla ilmiöpohjaista tuotetta heikompi.

Asiakas vetoaa Ilmatieteen laitoksen lausuntoon, jonka mukaan sateen intensiteettihavaintojen perusteella tunnin jakson aikana satoi yhteensä 33,2 mm. Lausunnon mukaan tutka-analyysin perusteella on olemassa mahdollisuus, että sademäärä vahinkopaikalla on ylittänyt poikkeuksellisen sateen rajan 30 mm tunnissa. Asiakkaan mielestä asiassa esitetty selvitys ei osoita, että sadevesiviemärit, vesieristykset ja kallistukset eivät olisi olleet vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla rakennusmääräysten mukaisesti tehtyjä. Vahinko on aiheutunut poikkeuksellisen rankkasateen vuoksi sadevesijärjestelmän tukkeutumisen johdosta. Putkiston tukkeutuminen on asiakkaan näkemyksen mukaan äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinkotapahtuma

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää asiakkaan vaatimukset. Sademäärät eivät ole ylittäneet vakuutusehtojen poikkeuksellisen rankkasateen sademääriä, joka on korvattavuuden edellytyksenä. Ilmatieteen laitoksen lausunnossa todetaan, että lähin sadetta mittaava havaintoasema on noin 1,5 kilometrin päässä vahinkopaikkaan nähden. Ilmatieteen laitoksen lausunnon mukaan vettä on satanut 52,5 mm vuorokaudessa. Tutkan arvioima vahinkopaikan sademäärä kello 18.30 ja 19.30 (UTC) välillä on ollut noin 26 mm. Forecan sademäärätietojen mukaan kaupungissa on tunnin aikana satanut 20,6 mm. Vakuutuksenottaja ei ole pystynyt näyttämään tätä tarkempaa tietoa vahinkopaikan sademääristä.

Vaikka sateen intensiteettihavaintojen mukaan kyseisessä kaupungissa sademäärä 29.7. klo 18.30 ja 19.30 (UTC) välisenä tunnin jaksona oli 33,2 mm, Ilmatieteen laitoksen lausunnossa on erikseen otettu kantaa sateen määrään vahinkopaikan alueella. Tutkan arvioima sademäärä on samaan kellonaikaan ollut vahinkopaikalla 26 mm.

Vakuutusehtojen mukainen poikkeuksellisen sateen määrä on yli 30 mm tunnissa tai yli 75 mm vuorokaudessa. Vakuutuksenottajalla on näyttötaakka siitä, että sademäärä on nimenomaan vahinkopaikalla ollut vähintään 30 mm tunnissa. Vaikka sademäärät ovat Ilmatieteen laitoksen sademääräarvion mukaan olleet kyseisen kaupungin alueella paikoitellen suurempia kuin 30 mm tunnissa, vahinkopaikan ja sitä lähinnä ympäröivien alueiden osalta sademäärä tunnissa on kuitenkin jäänyt alle 30 mm tason. Paras käytettävissä oleva arvio sademäärästä vahinkopaikalla on tutkan mittaama 26 mm tunnissa. Ehtokohdan 5.6 mukainen poikkeuksellisen rankkasateen edellytys ei näin ollen täyty.

Jos sademäärän katsottaisiin yltäneen ehtokohdan 5.6 mukaiseen sademäärään, vakuutusyhtiö katsoo, että rajoitusehto estää korvattavuuden sadevesijärjestelmän ollessa tukkeutunut juurikasvustosta. Yhtiön näkemyksen mukaan juurikasvusto voidaan täysin rinnastaa rajoitusehdon mukaiseen lehtien johdosta tukkeutumiseen. Sadevesijärjestelmä on tukkeutunut vähitellen sinne kuulumattomasta materiaalista ja puutteellisen kunnossapidon seurauksena. On tavanomaista käyttää pitkän luettelon sijaan käyttää sanaa tms., eikä ehtokohtaa voida automaattisesti tulkita epäselväksi. Ehtokohta on kaikesta huolimatta itsessään selkeä ja sadevesijärjestelmän tukkeutuminen sinne kuulumattomasta materiaalista on rajattu sen mukaisesti korvattavuuden ulkopuolelle. Vakuutusyhtiö katsoo, että lehtiin liittyvä rajoitus on täysin rinnastettavissa tässä tapauksessa tukoksen aiheuttaneeseen juurikasvustoon. Yhtiön mielestä nyt kyseessä olevaa tapaus ei vastaa Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta FINE-017123, koska tuossa tapauksessa jäi epäselväksi, mistä viemäriputkistoa tukkinut lähemmin yksilöimättä jäänyt sakka ja muu aines ovat aiheutuneet. 

Vakuutusyhtiö myöntää, että viemärit, vesieritykset ym. ovat asiakkaan antamien tietojen perusteella olleet määräysten mukaiset. Koska sadevesiviemäröinti on kuitenkin ollut täysin tukossa vähitellen sinne kasvaneista juurista, tilanne vastaa sitä, että sadevesiviemäröintiä ei olisi ollenkaan. Tämä johtaa siihen, että vesi kerääntyy rakennuksen vierelle. Vahinkotapahtuman todellinen syy on siis sadevesijärjestelmän kasvaminen umpeen juurista, eikä tällainen pitkäaikainen tapahtuma voi olla vakuutusehtojen tarkoittama äkillinen ja ennalta arvaamaton tapahtuma. Vakuutusehtojen kohdan 5 perusteella vakuutuksesta korvataan ainoastaan äkillisistä ja ennalta arvaamattomista tapahtumista aiheutuneita vahinkoja. Umpeen kasvaminen juurista tapahtuu vähitellen pitkän ajan kuluessa, joten kyse ei ole äkillisestä tapahtumasta. Sadevesijärjestelmiä tulee myös aika ajoin huoltaa, tarkistaa ja puhdistaa. Nämä toimenpiteet laiminlyötäessä kyse ei voi olla myöskään ennalta arvaamattomasta tapahtumasta.

Vakuutusyhtiön mukaan vuotovahingon voidaan ehtokohdan 5.3. mukaisesti katsoa johtuneen LVI-tekniikan rikkoutumisesta. Vahinko jää korvattavuuden ulkopuolelle myös kyseisen kohdan rajoitusehtoihin perustuen. Edellä mainitun lisäksi vahinko on aiheutunut salaojitus- tai muun maaperän kuivanapitojärjestelmän rikkoutumisesta tai toimimattomuudesta.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, onko vahinkotapahtuman syynä ollut vakuutusehdoissa tarkoitettu, korvaukseen oikeuttava rankkasade. Jos kyse on ollut rankkasateesta, arvioitavaksi tulee, voidaanko vahinkoon soveltaa sadevesijärjestelmän tukkeutumista koskevaa rajoitusehtoa.

Sovellettavat vakuutusehdot

Kiinteistövakuutusehtojen 28.9.2019 kohdan 5 (Vakuutusturva) mukaan vakuutusturva korvaa vakuutetulle omaisuudelle äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneen suoranaisen omaisuusvahingon seuraavassa esitetyllä tavalla.

Ehtokohdan 5.3 (Rakennusta palvelevan LVI-tekniikan rikkoutuminen ja siitä aiheutuva vuoto, Vuoto ja LVI -turva) mukaan korvattavia vahinkoja ovat:
· vuoto- ja LVI-turvalla vakuutetun rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi- ja ilmastointitekniikan rikkoutuminen
· vuotovahinko, jonka syynä on rakennuksen toimintaa palvelevan lämpö-, vesi- tai ilmastointitekniikan rikkoutuminen tai viemärin tukkeutuminen. Vuotovahingolla tarkoitetaan vahinkoa, joka aiheutuu nesteen, kaasun tai höyryn virtaamisesta rakennuksen kiinteästä LVI-putkistosta tai - laitteesta.
[…]

Vuoto- ja LVI -turvasta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu
· sadevesijärjestelmän tukkeutumisesta jäätymisen, lehtien tms. johdosta
· salaojitus- tai muun maaperän kuivanapitojärjestelmän rikkoutumisesta tai toimimattomuudesta

Ehtokohdan 5.6 (Luonnonilmiö) mukaan korvattavia vahinkoja ovat:
· rankkasade, jolla tarkoitetaan poikkeuksellisen voimakasta paikallista sadetta. Korvattavia vahinkoja ovat rankkasateen aiheuttama veden tunkeutuminen rakennukseen maan alla ulkoseinien läpi, pohjaviemärin kautta tai maan pinnalla tulvien. Korvattavuus edellyttää, että sadevesiviemärit, vesieristykset ja kallistukset on tehty rakennusmääräysten mukaisesti eivätkä ne ehdi johtaa vettä pois normaalilla tavalla. Poikkeuksellisena pidetään sadetta, jossa tunnin aikana sataa yli 30 mm tai vuorokaudessa yli 75 mm
[…]

Luonnonilmiöturvasta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu
· sadevesijärjestelmän tukkeutumisesta jäätymisen, lehtien tms. johdosta.

Ehtokohdan 5.7 (Muu vahinkotapahtuma) mukaan korvattavia vahinkoja ovat
· muut äkilliset ja ennalta-arvaamattomat suoranaiset omaisuusvahingot, joita ei muualla ehtojen 5. luvussa ole rajoitettu korvattavuuden ulkopuolelle.

Asian arviointi

Asiassa on kyse siitä, onko kerrostalon kellaritilojen kastumiseen johtaneessa vahingossa kyse kiinteistövakuutuksesta korvattavasta vahingosta. Asiakas on vaatinut korvausta vakuutuksen Luonnonilmiö – turvan perusteella ja vedonnut myös kiinteistövakuutuksen All Risks – tasoiseen laajuuteen.

Voimassa olevan oikeuden mukaan näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon syntymisestä on vakuutuskorvausta hakevalla. Jos tämä on näytetty ja vakuutusyhtiö sen jälkeen haluaa vedota rajoitusehtoon, on vakuutusyhtiöllä näyttötaakka rajoitusehdon soveltumisesta tapaukseen.

Vakuutuslautakunnalle toimitetusta Ilmatieteen laitoksen lausunnosta 27.2.2020 ilmenee, että lähin sadetta mittaava havaintoasema on sijainnut noin 1,5 kilometrin päässä vahinkopaikasta. Havaintoasemalla satoi 29.7.2018 klo 15.00 – 23.00 (UTC-aikaa). Koko vuorokauden sademäärä oli 52,5 mm. Voimakkain sadejakso keskittyi 29.7.2018 klo 18.30 – 19.30 (UTC) välille, jolloin sateen intensiteettihavaintojen perusteella tunnin jakson aikana satoi yhteensä 33,2 mm.

Lausunnon mukaan vahinkopaikan osoitteeseen on tehty tutka-analyysi päivämäärälle 29.7.2018. Lausuntoon liitetystä kuvasta 1 ilmenee osoitteeseen arvioitu kumulatiivinen sademäärä kello 15.00 ja 23.00 välillä (UTC). Sade on ollut voimakkaimmillaan kello 18.30 ja 19.30 (UTC) välillä. Kuvassa 2 on kartta sademäärästä koko kaupungin alueella kello 15.00 ja 23.00 (UTC) välillä. Kuvassa 3 on samanlainen kartta sademäärästä kello 18.30 ja 19.30 (UTC) välillä.

Tutka-analyysiin liittyy lausunnon mukaan aina epävarmuuksia. Voimakkaimman sateen aikana tutkadata hieman aliarvioi kyseisen havaintoaseman kohdan sademäärää aseman havaintoihin nähden. Tutkan arvioima sademäärä kello 18.30 ja 19.30 (UTC) välillä vahinkopaikan osoitteessa on ollut noin 26 mm. Tämä sademäärä olisi harvinainen, mutta ei poikkeuksellinen. Epävarmuutta tilanteeseen tuo lausunnon mukaan se, että tutkasadelukemat voivat poiketa merkittävästi todellisesta sademäärästä tuulen aiheuttaman sateen ajelehtimisen takia. Kuvassa 3 huomataan, että vahinkopaikan osoitteesta kaakkoon on ollut voimakkaamman sateen alue, jossa tutkadatan mukaan on satanut peräti 30 — 38 mm. Voimakkaimman sateen ajanjakson aikana tuuli on havaintoaseman havaintojen perusteella aluksi ollut etelänpuoleinen ja kääntynyt lopulta kaakonpuoleiseksi. On olemassa mahdollisuus, että runsaammat sateet ovat kulkeutuneet kaakosta tarkasteltavan osoitteen alueelle. Yli 30 mm tuntisadekertymä olisi poikkeuksellisen suuri. Lausunnon mukaan on hyvin todennäköistä, että vahinkopaikan osoitteessa on satanut harvinaisen paljon, eikä poikkeuksellisen suuren sademäärän mahdollisuutta voi sulkea pois.

Vakuutusehtojen kohdan 5.6 mukaan korvattava vahinko on muun muassa rankkasade, jolla tarkoitetaan poikkeuksellisen voimakasta paikallista sadetta. Ehtokohdan mukaan poikkeuksellisena pidetään sadetta, jossa tunnin aikana sataa yli 30 mm tai vuorokaudessa yli 75 mm

Ilmatieteen laitoksen lausunnon tutka-analyysin perusteella vahinkopaikan osoitteessa on enimmillään satanut 26 mm tunnissa. Koko vuorokauden sademäärä on ennen vahinkotapahtuman sattumista ollut 52,5 mm. Vakuutuslautakunta toteaa, että nämä sademäärät eivät sinänsä yllä vakuutusehtojen kohdan 5.6 mukaisiin sademääräedellytyksiin, jotka ovat yli 30 mm tunnissa tai yli 75 mm vuorokaudessa.

Ilmatieteen laitoksen lausunnon mukaan vahinkopaikan osoitteesta kaakkoon vettä on satanut enimmillään jopa 30 – 38 mm tunnissa, minkä perusteella on mahdollista, että runsaammat sateet ovat voineet etelän ja kaakon puoleisen tuulen johdosta kulkeutua vahinkopaikan osoitteeseen. Lausunnon lopputuloksena on kuitenkin ollut, että osoitteessa on hyvin todennäköisesti satanut ”harvinaisen paljon”, mitä 26 mm tuntisademäärä vastaa. Lausunnossa on todettu, että poikkeuksellisen suuren sademäärän (yli 30 mm tunnissa) mahdollisuutta ei voida sulkea pois.

Vakuutusehdoissa Luonnonilmiö – turvasta korvaukseen oikeuttavaksi vahingoksi on määritelty rankkasade, jolla tarkoitetaan poikkeuksellisen voimakasta paikallista sadetta. Lautakunta toteaa, että määritelmän ”paikallinen sade” voidaan ymmärtää tässä yhteydessä tarkoittavan konkreettista vahinkopaikkaa jossakin määrin laajemmalla, esimerkiksi saman kaupunginosan alueella ollutta sadetta. Vakuutusyhtiön vetoaman rajoitusehdon mukaan vakuutuksesta ei kuitenkaan korvata vahinkoja, jotka ovat aiheutuneet sadevesijärjestelmän tukkeutumisesta jäätymisen, lehtien tms. johdosta.

Esillä olevassa tapauksessa vahingon syynä on ollut sadevesiviemärin tukkeutuminen viemäriin kasvaneen juurikasvuston johdosta. Valokuvien perusteella sadevesikaivon rakenteiden läpi kasvanut juurikasvusto on tukkinut viemärin pitkän ajan kuluessa lähes kokonaan. Vakuutuslautakunta katsoo, että sadevesikaivon tukkeutumisen syynä ollut juurikasvusto rinnastuu rajoitusehtokohdan luettelossa tarkoitettuun sadevesijärjestelmän tukkeutumiseen lehtien, jäätymisen tai muun vastaavan syyn johdosta. Tämän perusteella vakuutusyhtiö on esillä olevassa tapauksessa voinut tehokkaasti vedota sadevesijärjestelmän tukkeutumista koskevaan rajoitusehtoon.  Koska vahinko rajautuu rajoitusehdon soveltumisen johdosta vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle, vahinko ei olisi korvattava siinäkään tapauksessa, että korvauksen edellytyksenä olevien paikallisen sateen sademäärien voitaisiin katsoa esillä olevassa tapauksessa ylittyneen. Näistä syistä kyse ei ole Luonnonilmiö – turvan perusteella korvattavasta vahingosta.

Asiakas on vedonnut vielä siihen, että kyse on All Risks – tasoisesta vakuutuksesta, jonka perustella vahinkojen ei tulisi olla korvattavia ainakaan suppeammin kuin vakuutuksen ilmiöpohjaisten turvien perusteella.

Asiakkaan kiinteistövakuutukseen sisältyy vakuutuskirjan mukaan myös Muu Vahinkotapahtuma – niminen turva, joka ehtokohdan 5.7 mukaan korvaa äkillisiä ja ennalta arvaamattomia suoranaisia omaisuusvahinkoja, joita ei muualla ehdoissa ole rajattu korvattavuuden ulkopuolelle.

Sadevesijärjestelmän tukkeutumisesta jäätymisen, lehtien tms. johdosta aiheutuneet vahingot on ehtokohdan 5.6 rajoituksen mukaisesti rajattu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle. Koska vahinkotapahtuma on tässä tapauksessa aiheutunut ehtokohdan 5.6 mukaisesti korvattavuuden ulkopuolelle rajatusta syystä, vahinko ei ole myöskään ehtokohdan 5.7 perusteella korvattava. Näillä perusteilla Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Siirala

Jäsenet:
Maso
Rantala
Vyyryläinen
Yrttiaho