Tapahtumatiedot

Vahinkopaikkakunnalla oli 23.8.2019 iltapäivällä satanut poikkeuksellisen paljon vettä muutaman tunnin aikana. Kunnan viemärijärjestelmä ei ollut kyennyt johtamaan vettä riittävän nopeasti pois. Tämän seurauksena vedenpaine oli kerrostalon viemärissä kasvanut niin suureksi, että viemärin eräässä haaraliitoksessa ollut kannakoimaton tulppaus oli irronnut, ja vettä oli valunut rakennuksen kellaritiloihin.

Korvauspäätöksessään 27.9.2019 vakuutusyhtiö ilmoitti, ettei vakuutuksesta ehtojen kohdan 3.2.12 mukaan korvata tulvavahinkoja, jotka ovat seurausta asennus- tai rakennustyövirheestä. Tarkastusraportin mukaan irronnut tulppa oli nk. työtulppa, jota ei ole suunniteltu kestämään painetta ja se olisikin pitänyt vaihtaa asiamukaiseen tulppaan ennen viemäriverkoston käyttöönottoa.

Vakuutusyhtiölle tekemässään valituksessa asiakas viittasi ehtojen kohdan 3.1.1 alakohtaan ’Vesistö- ja merivesitulva’, jossa on tarkemmin määritelty, mitä vesistö- ja merivesitulvat tarkoittavat. Rajoitusehtojen kohdassa 3.2.12 mainitaan tulvina vesistö- ja merivesitulvat. Kyseisellä termillä ei vakuutusehtojen perustella tarkoiteta voimakkaasta sateesta aiheutuvaa vuotovahinkoa, vaan ainoastaan vesistön tai meriveden pinnan nousua. Asiakas katsoi lisäksi, että vakuutusehdot ovat ristiriitaiset, koska rajoitusehdon 3.2.3 mukaan asennus- tai rakennusvirheen seurannaisvahinko on korvattava. Ristiriitaisia ehtoja tulee tulkita laatijansa vahingoksi.

Uudessa korvauspäätöksessään vakuutusyhtiö totesi, ettei laajan kiinteistövakuutuksen ehdoissa ole määritelty termiä tulva. Ehtotekstissä olevat termit vesistö- ja merivesitulva eivät miltään osin rajaa käytettävän termin ”tulva” sisältöä, koska termejä vesistö- ja merivesitulva on käytetty sellaisessa ehtokohdassa, jossa käsitellään ainoastaan kyseisten ilmiöiden aiheuttamia vahinkoja. Vakuutusehtojen kohdassa 3.2.3 puhutaan asennus- ja rakennustyövirheistä vahingon juurisyynä. Näissä tapauksissa seurausvahingot katetaan ehtojen mukaisessa laajuudessa. Nyt käsittelyssä olevan vahingon juurisyy on ”tulva” ja kiinteistölle aiheutuneen vahingon on mahdollistanut suunnittelu-, perustus-, asennus- tai rakennusvirhe. Kyseessä on kaksi eri vahinkotapahtumaa, eivätkä ehtokohdat ole ristikkäiset tai toisiaan rajoittavat.

Asiakkaan valitus

Asiakas pyytää lausuntoa siitä, onko vakuutusyhtiön korvauspäätös vakuutusehtojen mukainen. Asiakas katsoo, että nyt tarkasteltavana oleva vahinko ei ole vakuutusehtojen määrittelyn mukainen tulvavahinko. Tulvalla tarkoitetaan ehtojen perusteella vain vesistön tai meriveden pinnan nousua. Tulvalla ei tarkoiteta voimakkaasta sateesta aiheutuvaa vuotovahinkoa.

Tulvavahinkoja koskevan rajoitusehdon 3.2.12 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut suunnittelu-, perustus-, asennus- tai rakennustyövirheestä. Valmistusvikoja ja työvirheitä koskevan rajoitusehdon 3.2.3 mukaan asennus- tai rakennusvirheen seurannaisvahinko on korvattava. Asiakkaan mielestä vakuutusehdot ovat ristiriitaiset, ja niitä tulee tulkita laatijansa vahingoksi.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö ei näe aiheelliseksi muuttaa korvauspäätöstään. Vahingon alkusyynä on ollut tulva. Viemärin virheellisesti asennettu tulppaus on pettänyt tulvan seurauksena ja vettä on päässyt kellariin. Pelkkä hyvän rakennustavan vastaisen tulpan asentaminen ei ole aiheuttanut vahinkoa. Tulppa on kestänyt viemärin normaalia käyttöä yli 10 vuotta. Vahingon edellytyksenä on ollut riittävän suuri vedenpaine, jonka vahinkopäivän tulva on saanut aikaan.

Vastineessaan vakuutusyhtiö vetoaa vakuutusehtojen kohtaan 3.1 (korvattavat vahingot) ja rajoitusehtojen kohtaan 3.2.12 (Tulva). Jälkimmäisen kohdan otsikossa ei eritellä tulvan laatua tai syntytapaa, vaan puhutaan yleisesti tulvasta. Vakuutusyhtiön mielestä ei ole oikein tulkita kyseistä ehtoa siten, että sen toisessa alakohdassa mainittuja vesistötulvaa ja merivesitulvaa sekä jäiden liikkumista koskevia rajauksia sovellettaisiin koko ehtokohtaan. Kyseisen ehdon toisen alakohdan rajaus koskee vain siinä mainittuja ilmiötyyppejä, eikä se tarkoita erillistä määritelmää siitä, mitä koko ehtokohdan otsikkona mainittu tulva merkitsee. Vakuutusehtojen kohdassa 3.1.1 on esitetty muita vakuutukseen liittyviä korvattavia kustannuksia, joista yhtenä on mainittu vesistö- ja merivesitulva.

Ympäristöministeriön tulvasanaston mukaan tulvalla tarkoitetaan vesistön vedenpinnan noususta, merenpinnan noususta tai hulevesien kertymisestä aiheutuvaa maan tilapäistä peittymistä vedellä. Sanaston mukaan hulevedellä tarkoitetaan taajaan rakennetulla alueella maan pinnalle tai muille vastaaville pinnoille kertyvää sade- tai sulamisvettä. Vahinkopäivänä kyseisellä paikkakunnalla satoi noin 50 mm vettä 4 tunnin aikana. Tällainen sade toistuu kerran 20-30 vuodessa ja se on näin ollen ollut poikkeuksellinen ja riittävä aiheuttamaan tulvan määritelmän mukaisen hulevesien kertymisen ja maan tilapäisen peittymisen vedellä.

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut

• D. Oy:n (J.S.) tarkastusraportti 26.-29.9.2019 tehdystä vahinkokartoituksesta. Raportin mukaan kiinteistön jätevesiviemärin pääviemärissä olevan 119 mm liitoshaaran tulppa oli irronnut, kun viemäri oli täyttynyt sadevedestä. Ilmeisesti kyseessä on ollut rakennusaikainen, tilapäinen muovitulppa, jonka kiinnipysymistä ei oltu varmistettu mitenkään. Valurautaviemäri vaihtuu kyseisessä kohdassa muoviviemäriksi. Raportin mukaan rakennuksessa on havaittu nyt puheena olevaan vahinkoon liittymättömiä vaurioita ja mm. se, että tietyissä tiloissa on muovimatto, jota ei ole nostettu seinää vasten kuten yleensä, ja että pihakannen läpi vuotava vesi kastelee rakenteita syksyisin ja pidempinä sadejaksoina.
• LVI-T. Oy:n raportti 2.10.2019 tehdystä viemärin osien tarkastuksesta. Raportin mukaan viemäri oli tulpattu työtulpalla, jota ei ollut lukittu kannakkeella. Kannake oli asennettu tulvimisen jälkeen estämään tulpan irtoamisen.
• Suomen Tietotoimiston julkaisema uutinen, jonka mukaan vahinkopäivän ryöppyjen kaltaisia nähdään paikkakunnalla kerran 20-30 vuodessa. Paikkakunnalla oli satanut noin 50 millimetriä neljän tunnin aikana.
• Ympäristöhallinnon verkkopalvelusta ymparisto.fi tulostettu tulvasanasto, jonka mukaan tulvalla tarkoitetaan vesistön vedenpinnan noususta, merenpinnan noususta tai hulevesien kertymisestä aiheutuvaa maan tilapäistä peittymistä vedellä. Tulvaturva on sanaston mukaan vakuutusyhtiöiden koti- tai kiinteistövakuutuksiin sisältyvä laajennus rakennuksille tai irtaimistolle aiheutuneiden poikkeuksellisten vesistö-, merivesi- ja rankkasadetulvavahinkojen korvaamiseen. Jos tulvaturvan sisältävää vakuutusta ei ole, kiinteistön tai irtaimiston omistaja vastaa itse poikkeuksellisista tulvista aiheutuneista vahingoista.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, mistä vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvasta vakuutustapahtumasta on kysymys ja mitä vakuutusehtoa soveltaen vahingon korvattavuus tulee arvioida.

Erityisesti kyse on siitä,

1. onko vahingon aiheuttanut vakuutusehtojen tarkoittama tulva vai onko rakennuksen rakenteiden kastumisessa kyse muun vakuutustapahtuman kuin vakuutusehtojen mukaisen tulvan aiheuttamasta vahingosta
2. jos katsotaan, että kyse on vakuutusehtojen tarkoittaman tulvan aiheuttamasta vahingosta, voiko vakuutusyhtiö evätä korvauksen vetoamalla asennusvirheeseen tulvavahinkoja koskevan rajoitusehdon perusteella ja
3. onko asiakkaalla oikeus korvaukseen sen perusteella, että vahinko on seurausta asennusvirheestä omaisuudelle, johon virhe ei ole kohdistunut.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Tulvariskien hallinnasta annetun lain (620/2010) 2 §:n 1. kohdan mukaan tulvalla tarkoitetaan vesistön vedenpinnan noususta, merenpinnan noususta tai hulevesien kertymisestä aiheutuvaa maan tilapäistä peittymistä vedellä.

Laaja Kiinteistövakuutus (voimassa 1.1.2019 alkaen), ES3 Korvattavat vahingot, niihin liittyvät rajoitukset ja erityiset korvaussäännöt

3.1 Korvattavat vahingot

1. kohta: Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle aiheutunut suoranainen esinevahinko sekä näissä ehdoissa mainitut muut kustannukset, jos esinevahinko on aiheutunut välittömästi vakuutuksen voimassa ollessa sattuneesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perusteella.

3.1.1 Muut korvattavat kustannukset

[…]

Vesistö- ja merivesitulva

Vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton sekä poikkeuksellinen tulvavahinko.

Vesistötulvan, merivesitulvan tai näiden seurauksena jään liikkumisen aiheuttaman vahingon korvaaminen edellyttää lisäksi, että vedenpinnan nousu on ollut poikkeuksellinen.

Vesistötulvalla tarkoitetaan joessa, järvessä, ojassa tai purossa aiheutunutta poikkeuksellista vedenpinnan nousua, joka johtuu myrskytuulesta, poikkeuksellisista sateista, lumen sulamisesta taikka jää- tai hyydepadoista.

Merivesitulvalla tarkoitetaan poikkeuksellista meren vedenpinnan nousua, joka johtuu myrskytuulesta, ilmanpaineen vaihtelusta tai virtauksista Tanskan salmissa.

Poikkeuksellisella vesistön tai merenpinnan nousulla tarkoitetaan myrskytuulen aiheuttamaa vedenpinnan nousua sekä vedenkorkeutta, jonka esiintymistodennäköisyys on kerran 50 vuodessa tai harvemmin. Poikkeuksellista ei ole pysyvästä keskivedenpinnan noususta tai vedenpinnan tason normaalista vaihtelusta tai aallokosta johtuva tulva.

[…]

3.2 Korvauspiirin ulkopuolelle jäävät vahingot ja muut rajoitukset

[…]

3.2.3 Valmistusviat ja työvirheet

Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut vakuutuksen kohteena olevan omaisuuden suunnittelu-, valmistus-, materiaali-, rakennus- tai asennusvirheestä tai rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta.

Vakuutuksesta korvataan kuitenkin näiden ehtojen mukaisesti korvattava vahinko, joka virheen seurauksena on aiheutunut sellaiselle vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle, johon edellä mainittu virhe ei kohdistu.
[…]

3.2.12 Tulva

Vakuutuksesta ei korvata

• jään liikkumisesta aiheutunutta vahinkoa, jollei liikkuminen ole aiheutunut vesistö- tai merivesitulvasta
• vesistötulvasta, merivesitulvasta tai näiden seurauksena jään liikkumisesta aiheutunutta vahinkoa rakennukselle tai siellä olevalle irtaimistolle, jos rakennus on rakennettu ilman laissa säädettyä lupaa tai myönnetyn luvan vastaisesti
• vahinkoa, joka korvataan julkisista varoista
• vahinkoa, joka on aiheutunut suunnittelu-, perustus-, asennus- tai rakennustyövirheestä.

[…]

Asian arviointi

Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että sade- ja hulevesi on valunut kerrostalon kellaritiloihin sen seurauksena, että viemärin liitoshaarassa ollut kannakoimaton ja peruskorjaustyön aikaiseksi tarkoitettu tulppaus oli irronnut vedenpaineen voimakkaan lisääntymisen vuoksi. Asiakas ei ole kiistänyt tulppauksessa ollutta asennusvirhettä. Kiistaa ei ole myöskään siitä, että vahinko on ollut seurausta vakuutusehtojen 3.1 kohdan mukaisesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta vakuutustapahtumasta. Osapuolet ovat samaa mieltä myös siitä, ettei vahinko ollut aiheutunut vesistö- tai merivesitulvasta taikka niiden aiheuttamasta jään liikkumisesta.

Asiakas on pitänyt vakuutusehtoja ristiriitaisina tietyiltä osin. Vakuutusyhtiö on katsonut, että kyseessä olevassa vahingossa on tarkasteltava kahta erillistä vahinkotyyppiä. Keskeinen erimielisyys koskee erityisesti sitä, onko kyse vakuutuksen tarkoittamasta tulvasta, kuten vakuutusyhtiö on katsonut, vai onko asiakkaalla oikeus korvaukseen asennusvirheen seurauksena aiheutuneesta, ehtojen mukaisesti korvattavasta vahingosta.

Vakuutuslautakunta toteaa aluksi, että asian ratkaisun kannalta olennaista on se, miten sovelletaan vakuutusehtojen kohdassa 3.1 olevaa korvauspiirin yleistä määrittelyä ja muita korvattavia kustannuksia koskevan ehtokohdan 3.1.1 alakohdan ’Vesistö- ja merivesitulva’ ensimmäisessä kappaleessa olevan tulvavahingon määrittelyä sekä rajoitusehdon 3.2.3 ’valmistusviat ja työvirheet’ toisessa kappaleessa olevan korvattavan vahingon määrittelyä.

• Kohdassa 3.1 määritellään korvattaviksi äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttamat vahingot.
• Alakohdassa 3.1.1 olevan alaotsikon ’Vesistö- ja merivesitulva’ ensimmäisen kappaleen mukaan vakuutuksesta korvataan äkillinen ja ennalta arvaamaton tulvavahinko. Toisen kappaleen mukaan vesistötulvan, merivesitulvan tai jään liikkumisen aiheuttaman vahingon korvaaminen edellyttää, että vedenpinnan nousu on ollut poikkeuksellinen. Ehtokohdan 3.-6. kappaleissa määritellään mitä tarkoitetaan vesistötulvalla, merivesitulvalla tai vedenpinnan nousun poikkeuksellisuudella.
• Rajoitusehtokohdan 3.2.3 toisen kappaleen mukaan vakuutuksesta korvataan virheen seurauksena aiheutunut vahinko sellaiselle vakuutetulle omaisuudelle, johon virhe ei kohdistu.

Onko kyse vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvasta tulvavahingosta?

Asiakas on katsonut, ettei vakuutusehtojen kohtaa ’Vesistö- ja merivesitulva’ voida soveltaa vahingon korvattavuuden ratkaisemisessa, koska kyse ei ole vakuutusehtojen tarkoittaman vesistö- tai merivesitulvan aiheuttamasta vahingosta.

Vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan vakuutusehdoissa ei ole määritelty korvattavia tulvavahinkotapahtumia, koska alaotsikko ’Vesistö- ja merivesitulva’ on ehtojen muita korvattavia kustannuksia koskevassa osuudessa. Vakuutusyhtiö viittaa Ympäristöhallinnon tulvasanastoon, jonka mukaan tulvalla tarkoitetaan vesistön vedenpinnan noususta, merenpinnan noususta tai hulevesien kertymisestä aiheutuvaa maan tilapäistä peittymistä vedellä.

Vakuutusyhtiö on viitannut Ympäristöministeriön tulvasanastoon, minkä johdosta Vakuutuslautakunta toteaa, että laissa tulvariskien hallinnasta tulvalla tarkoitetaan vesistön vedenpinnan noususta, merenpinnan noususta tai hulevesien kertymisestä aiheutuvaa maan tilapäistä peittymistä vedellä. Ympäristöministeriön tulvasanastossa määritellään tarkemmin muun muassa mainittuja tulvatyyppejä. Sanastossa todetaan myös, että poikkeuksellisen tulvan määritelmä voi vakuutusehdoissa vaihdella ja että jos tulvaturvan sisältävää vakuutusta ei ole, kiinteistön omistaja vastaa itse poikkeuksellisista tulvista aiheutuneista vahingoista.

Vakuutuslautakunta toteaa lisäksi, etteivät voimassa oleva lainsäädäntö tai viranomaisten antamat ohjeistukset anna pakottavia määräyksiä siitä, millaisia tulvavahinkoja kiinteistö- tai muistakaan vapaaehtoisista esinevakuutuksista korvataan. Kukin vakuutusyhtiö määrittelee vakuutuksesta korvattavat tulvavahingot laatimissaan vakuutusehdoissa.

Vakuutuslautakunta tulkitsee vakuutusehtojen Vesistö- ja merivesitulva -alakohtaa siten, että siinä on määritelty vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvan tulvavahingon tunnusmerkistö. Tulvan tunnusmerkistöön ei tässä tapauksessa sisälly poikkeuksellisen rankkasateen aiheuttama maan tilapäinen peittyminen vedellä sade- tai hulevesien vuoksi. Vakuutuslautakunta on arvioinnissaan ottanut huomioon sen myös, ettei kyseisessä alakohdassa ole esitetty, mitä muita kustannuksia kuin vakuutuksen kohteelle välittömästi aiheutuneita esinevahinkoja tulisi tämän ehtokohdan perusteella korvattavaksi vakuutuksesta.

Esittämillään perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo, ettei kellarin rakenteiden kastumista ole aiheuttanut vakuutussopimuksessa määritelty tulvavahinko.

Mistä vakuutusehtojen mukaan korvattavasta vahingosta on kyse?

Asiakas on pitänyt vakuutusehtoja ristiriitaisina ja katsonut, että vahinko on aiheutunut virheellisesti asennetun tulppauksen irtoamisen seurauksena sellaiselle omaisuudelle, johon asennusvirhe ei ole kohdistunut. Tällainen vahinko kuuluu rajoitusehdon 3.2.3 mukaan vakuutuksen korvauspiiriin.

Vakuutusyhtiö on katsonut, että kyseessä on kaksi eri vahinkotapahtumaa. Yhtiön mielestä kyse on tulvavahingosta, koska rakenteiden kastumisen on aiheuttanut nimenomaan tulvasta aiheutunut viemäriverkoston paineen nouseminen ja tulppauksen irtoaminen. Valmistusvikoja ja työvirheitä koskevassa rajoitusehdossa tarkoitetaan muita kuin tulvavahinkoja, eikä vakuutusyhtiölle ole tämän vuoksi syntynyt korvausvelvollisuutta.

Vakuutuslautakunnan edellä omaksuman kannan mukaan kyse ei ole ollut vakuutusehdoissa tulvavahingoksi määritellyn tapahtuman aiheuttamasta vahingosta. Lautakuntakäytännössä on katsottu poikkeuksellisen rankkasateen aiheuttamien vahinkojen lähtökohtaisesti kuuluvan omaisuusvakuutusten korvauspiiriin äkillisenä ja ennalta arvaamattomana vakuutustapahtumana. Noudattamansa käytännön mukaisesti Vakuutuslautakunta tässäkin tapauksessa katsoo, että kyse on ollut äkillisen ja ennalta arvaamattoman rankkasateen aiheuttamasta välittömästä esinevahingosta, joka kuuluu vakuutuksen korvauspiiriin vakuutusehtojen kohdan 3.1 perusteella. Arvioinnissa on otettu huomioon myös se ehdoissa mainittu edellytys, että ennalta arvaamattomuutta arvioidaan nimenomaan vahingon syyn, ei sen seurauksen perusteella.

Rajoitusehtojen soveltaminen

Vakuutuslautakunta toteaa, että koska kyse ei ole vakuutusehtojen tarkoittamasta tulvasta, vakuutusyhtiö ei voi evätä korvausta soveltamalla vakuutusehtojen kohdassa 3.2.12 olevia tulvavahinkoja koskevia rajoitusehtoja.

Tämän jälkeen tulee tarkastella ehtojen kohdassa 3.2.3 mainittuja valmistusvikoja ja työvirheitä koskevan rajoitusehdon merkitystä vahingon korvattavuuteen. Asiassa ei ole kiistaa siitä, että viemärin tulppaus on ollut saneeraustyön aikainen ratkaisu, ja että kyse on ollut asennusvirheestä.

Valmistusvikoja ja asennusvirheitä koskeva rajoitusehto sisältää vakuutuksen korvauspiiriin kuuluvan vahingon määrittelyn, koska sen mukaan virheellisesti asennetun osan muulle vakuutetulle omaisuudelle aiheuttama vahinko korvataan. Tässä ehtokohdassa ei aseteta mitään erityisiä vaatimuksia sille, millaisissa tilanteissa kyseistä ehtokohtaa tulisi soveltaa. Tässä tapauksessa viemärin virheellisesti asennettu tulppaus on rankkasateen aiheuttaman vedenpaineen kohoamisen vuoksi irronnut, mistä on aiheutunut muulle vakuutetulle omaisuudelle vahinkoa.

Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiölle on vakuutusehtojen kohtien 3.1 ja 3.2.3 perusteella syntynyt vakuutussopimuksen mukainen velvollisuus korvata viemärin tulppauksen irtoamisesta aiheutunut rakennuksen rakenteiden kastumisvahinko ja siitä johtuneet rakenteiden korjauskustannukset. Korvausvelvollisuus rajoittuu kuitenkin vain kyseisen vahinkotapahtuman aiheuttamiin kastumisvahinkoihin, eikä se sisällä muiden vaurioiden korjauskustannuksia.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa asiakkaalle aiheutuneen vahingon siltä osin, kuin rakenteiden kastuminen on syntynyt tulppauksen irtoamisen seurauksena. Vahingon laajuutta määritettäessä tulee ottaa huomioon se, että tarkastuskertomuksen mukaan kellaritiloissa on ollut jälkiä myös muiden kuin nyt puheena olevan vahingon aiheuttamista kastumisvaurioista. Korvaus tulee maksaa asianmukaisine viivästyskorkoineen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pellikka

Jäsenet:
Maso
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho