Haku

FINE-024991

Tulosta

Asianumero: FINE-024991 (2020)

Vakuutuslaji: Kiinteistövakuutus

Ratkaisu annettu: 19.03.2020

Korvattavien korjauskustannusten määrä. Kuivatus- ja purkutyö. Alihankinta.

Tapahtumatiedot

Vakuutuksen kohteena olevan rivitalon erään asunnon keittiön laminaattilattian havaittiin kastuneen ja turvonneen allaskaapin edustalla. Tarkastusraportin 27.6.2019 mukaan vuoto oli tapahtunut allaskaapissa sijaitsevasta ulkovesipostin tyhjiöventtiilistä. Vettä oli valunut allaskaapin alle lattialle, josta vesi oli päässyt leviämään laminaatin alle. Raportin mukaan alkuvaiheen korjaustöihin kuuluivat allaskaapiston irrottaminen, laminaattilattian ja alkuperäisen muovimaton poistaminen vaurioalueelta, lattiapinnan jyrsiminen puhtaalle betonipinnalle, kastuneiden rakenteiden koneellinen kuivaus ja eristetilan kuivaus imu- / puhalluskuivauksella. 

H Oy:n taloyhtiölle (jäljempänä asiakas) osoittaman laskun 23.7.2019 mukaan purkutöiden kustannus oli 2.464,82 euroa ja työnjohtokustannus 97,96 euroa (sis. alv 24 %). Purkutyön kohdalla laskussa nimikkeen kuvauksena oli ”Aliurakointi + 12 % yleiskulu”. Asiakas teki vakuutusyhtiölle 30.7.2019 vahinkoilmoituksen ja toimitti tässä yhteydessä H Oy:n laskun vakuutusyhtiölle. Vakuutusyhtiö pyysi asiakasta toimittamaan kopion H Oy:n purkutyötä koskevaan laskuun liittyvästä alihankintalaskusta.

Vakuutusyhtiön korvauspäätöksen 22.8.2019 mukaan vuotovahinko on vakuutuksesta korvattava. Vuotovahingon korvauksista tehdään vuotaneen putken ikään perustuva 20 %:n vähennys. Vakuutusyhtiö korvasi H Oy:n kartoituslaskun ilman ikävähennyksiä. Purkulaskun osalta vakuutusyhtiö ilmoitti hyväksyvänsä korvattavaksi suoranaiseen esinevahinkoon liittyvät kustannukset, jotka ovat X-Urakointi Oy:n laskun mukaiset 1774,40 euroa (sis. alv 24 %), sekä H Oy:n työnjohto 97,96 (sis. alv 24 %).  

Asiakas pyysi vakuutusyhtiötä oikaisemaan päätöstään siltä osin kuin purkulasku oli korvattu ilman laskun mukaisen 12 %:n yleiskulun ja arvonlisäveron osuutta. Vakuutusyhtiö ilmoitti sähköpostitse asiakkaalle 11.9.2019, että purkutyötä koskeva X-Urakointi Oy:n lasku korvataan arvonlisäveron osuudella lisättynä (1774,40 euroa + alv 24 %, yhteensä 2200,26 euroa). H Oy:n laskulla veloitetun 12 %:n yleiskulun osalta vakuutusyhtiö ei maksanut korvausta. Vakuutusyhtiö kehotti asiakkaan asiamiehenä toiminutta vakuutusmeklaria esittämään Vakuutuslautakunnan ratkaisun tai oikeuskäytäntöä, josta ilmenee, että työn ketjuttamisesta aiheutunut 12 %:n yleiskustannuslisä on vakiintuneen korvauskäytännön mukaan kiinteistövakuutuksesta korvattavaa kulua.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii, että myös 12 %:n yleiskulun osuus H Oy:n laskusta korvataan kiinteistövakuutuksesta. Asiakkaan näkemyksen mukaan yleiskulu on tavanomainen kustannuserä, kun töitä teetetään alihankintana. Myös yleiskulun osuus on suoranaisen omaisuusvahingon korjauskulua ja vakiintuneen korvauskäytännön mukaan kiinteistövakuutuksen korvauksen piiriin kuuluva.

Vakuutusyhtiön vastauksen johdosta antamassaan lausumassa asiakas katsoo, että sillä, mitä työtä alihankintana on teetetty, ei ole merkitystä korvausasian kannalta. Yleiskustannuslisä ei myöskään tyypillisesti kohdistu vain lisä- ja muutostöihin. Merkitystä ei ole sillä, ottaako ns. pääurakoitsija alihankintana LVI-töitä vai purkutöitä. Asiassa on huomioitava, että taloyhtiö ei ole nähtävästi teettänyt työtä urakkamuotoisena, koska tällöin H Oy:n laskussa lukisi vain kiinteä kokonaishinta ilman summan tarkempaa avaamista. Asiaa ei tämän vuoksi tule arvioida työn urakkamuotoista toteutusta koskevien periaatteiden kannalta. Asiakas on tilannut purkutyöt H Oy:ltä ja H Oy on itse päättänyt toimintatavan, jolla tilatut työt suoritetaan. Tässä tapauksessa purkutyöt on teetetty alihankintana. Asiakkaan näkemyksen mukaan on täysin normaali tapa lisätä yleiskustannuslisä kaikkiin alihankintatöihin, kun kyse ei ole ennakkoon sovitusta kiinteästä urakkahinnasta.

Vakuutusyhtiö on vedonnut siihen, että tilanteessa, jossa urakoitsija tietoisesti ja osana liiketoimintamalliaan ulkoistaa koko tehtäväkseen ottamansa urakan, kyse ei ole korvattavasta alihankinnasta, vaan työn ketjuttamisesta tavalla, joka lisää vahinkokustannuksia kohtuuttomasti. Asiakas kiistää, että koko urakka olisi ulkoistettu. Vahingon kuivaus on ollut pääurakka, jonka H Oy on itse tehnyt. Osana kuivaustöitä on tehty purkutöitä, jotka on otettu alihankintana. Vastaanotettua työtä ei ole siis kokonaisuudessaan teetetty alihankintana, vaan vain osittain.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää asiakkaan vaatimukset perusteettomina.  Vakuutusyhtiön mukaan yleiskustannuslisä liittyy tyyppilisesti palveluntuottajan materiaali- ja tarvikehintoihin sekä mahdollisiin alihankintana toteutettaviin muutos- ja lisätöihin. Yleiskustannuslisä voi tulla kyseeseen esimerkiksi sellaisten projektien yhteydessä, joissa korjaustyötä tekevä pääurakoitsija ottaa työhön mukaan alihankkijoita, jotka täydentävät pääurakoitsijan omaa osaamista. Tyypillisesti rakennusurakoitsija ottaa alihankkijoiksi esimerkiksi sähköurakoitsijan ja LVI-urakoitsijan. Kyse on tällöin useimmiten pääurakkaan kuulumattomien aliurakointien yleiskustannuslisästä eli niin sanotuista muutos- ja lisätöistä. Palveluntarjoajan toimialaan kuuluvien töiden osalta mahdollisissa alihankintatöissä on yleensä noudatettava päätoteuttajan tarjouksessaan ilmoittamaa hinnoittelua, ja tällöin alihankintatöistä ei makseta yleiskustannuslisää.

Esillä olevassa tapauksessa H Oy on ottanut vesivahingon purkutyön tehtäväkseen ja teettänyt työn kokonaisuudessaan alihankkijalla, X-Urakointi Oy:llä. H Oy on laskuttanut työstä X-Urakointi Oy:n laskuttaman summan ja lisännyt summaan 12 % yleiskulun sekä tämän lisäksi vielä veloittanut työnjohtokustannuksia itse valitsemansa alihankkijan töiden valvomisesta. Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan kyse on yrityksen liiketoimintamallista ja töiden ketjuttamisesta. Tällaisesta ketjuttamisesta johtuvat kustannukset eivät kuulu osaksi suoranaista esinevahinkoa. Vakuutusyhtiö on myöhemmin tiedustellut H Oy:ltä alihankinnasta. H Oy:n vastauksen mukaan yhtiöllä: ”…ei ole omaa purkutyöhenkilökuntaa sitoa noin isolle työmaalle, joten teetämme kaikki päivän purkua suuremmat kohteet aliurakointina.”

Sillä asiakkaan vetoamalla seikalla, että kyseessä on ollut tuntityö, eikä urakkana toteutettu työsuorite, ei vakuutusyhtiön mukaan ole riidanalaisen kysymyksen kannalta merkitystä. Tuntityömuotoisessa suoritteessa pääurakoitsija laskuttaa tällaiset lisätyöt osana omaa laskuaan ja lisättynä yleiskustannuslisällä. Urakkamuotoisessa työssä tällaiset lisätyöt yleensä ilmoitetaan teetettäväksi lisätöinä urakan ulkopuolella ja erikseen määriteltävällä kustannuksella. Vakuutusyhtiön mielestä kyse on siitä, tuleeko kaiken suoritettavan työn teettämisestä ulkopuolisella tekijällä aiheutuvat lisäkustannukset laskea kuuluvaksi suoranaiseen esinevahinkoon.

Vakuutusyhtiön tietoon työn ketjutus on tullut vasta, kun asiakas toimitti yhtiölle H Oy:n laskut. Vakuutusyhtiö ei näin ollen ole voinut puuttua työn tekotapaan. Vahinko oli havaittu 25.6.2019, työt tehtiin 16.–17.7.2019 ja lasku toimitettiin vakuutusyhtiölle vahinkoilmoituksen mukana 30.7.2019.

Asiakas on tuonut esille, että sen käytettävissä on ollut omia sopimusurakoitsijoita, joita käyttämällä varsinaisessa korjaustyössä on päästy edullisimpaan lopputulokseen. Vakuutusyhtiön tietoon ei kuitenkaan ole tullut, että asiakas olisi pyytänyt vertailevia tarjouksia omilta sopimusurakoitsijoiltaan purkutyöhön.

Vakuutusyhtiön käsityksen mukaan tämän tyyppisessä tilanteessa, jossa urakoitsija tietoisesti ja osana liiketoimintamallia ulkoistaa koko tehtäväkseen ottamansa urakan, ei ole kyse korvattavasta alihankinnasta vaan sellaisesta työn ketjuttamisesta, joka lisää vahinkokustannuksia kohtuuttomasti. Vakuutusyhtiön mukaan asiakas on voinut sinänsä vapaasti sopia työn ketjutuksesta urakoitsijan kanssa. Yhtiö ei kuitenkaan näe kohtuulliseksi sitä, että vakuutusyhtiö olisi korvausvastuussa tällaisen sopimuksen aiheuttamista lisääntyneistä kuluista, jotka vakuutusyhtiölle esitetään vasta jälkikäteen, ja joita vakuutusyhtiö ei näin ollen ole voinut etukäteen hyväksyä.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Osapuolten erimielisyys koskee sitä, onko vakuutusyhtiö velvollinen korvaamaan asiakkaan H Oy:ltä tilaamaa kuivatus- ja purkutyötä koskevasta laskusta myös laskulla veloitetun 12 %:n yleiskustannuslisän vakuutusehtojen mukaisena suoranaisena esinevahinkona. 

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 69 §:n (Korvauksen hakijan velvollisuus antaa selvityksiä) mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asia-kirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Kiinteistövakuutusehtojen (voimassa 1.1.2019 alkaen) kohdan 3.1 (Korvattavat vahingot) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle aiheutunut suoranainen esinevahinko sekä näissä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset, jos esinevahinko on aiheutunut välittömästi vakuutuksen voimassa ollessa sattuneesta äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. Ennalta arvaamattomuutta arvioidaan objektiivisesti ja vahingon syyn, ei seurauksen perustella.

Ehtokohdan 5.2 (Korvauksen laajuus) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetulle omaisuudelle aiheutunut suoranainen esinevahinko. Korvaus on enintään omaisuuden, kunkin esineen tai omaisuuserän sovittu vakuutusmäärä vahinkohetken mukaisesti indeksillä tarkistettuna (ks. kohta Indeksiehdot).

Lisäksi vakuutuksesta korvataan suoranaisen esinevahingon korjaamiseksi tai jälleenhankinnan suorittamiseksi välttämättömät vakuutuksen kohteena olevan rakennuksen rakenteiden avaamis- ja sulkemiskustannukset ja maan kaivu- ja täyttökustannukset.

Ehtokohdan 5.3.1 (Jälleenhankinta-arvon mukainen vahingon määrä) mukaan jos vahingoittunut omaisuus voidaan korjata, vahingon määrä on korjauskustannukset, kuitenkin enintään jälleenhankinta-arvon ja jäännösarvon erotus. 

Asian arviointi

Esillä olevassa tapauksessa vakuutusyhtiö on katsonut, että H Oy:n purkamiskustannuksia koskeva lasku on perustunut laskulla veloitetun 12 %:n yleiskulun osalta korjaustyön perusteettomaan alihankintana ketjuttamiseen. Laskua on 12 %:n yleiskulun osuuden perusteella pidetty kohtuuttomana sen perusteella, että H Oy on toteuttanut koko purkamistyön alihankintana, ja purkamistyön on H Oy:n vähäistä työnjohtoa lukuun ottamatta tehnyt X-Urakointi Oy. Vakuutusyhtiö on tämän perusteella katsonut, että vain X-Urakointi Oy:n työtä koskeva osuus laskusta on vakuutusehdoissa tarkoitettuna suoranaisena esinevahinkona korvattavaa. Vakuutusyhtiö on vedonnut myös siihen, että purkutyö on tehty ennen kuin vahingosta on ilmoitettu vakuutusyhtiölle, minkä johdosta yhtiöllä ei ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa urakan toteuttamistapaan. Purkutyöhön ei ole myöskään pyydetty tarjouksia asiakkaan omilta sopimuskumppaneilta. Asiakkaan puolelta on vedottu siihen, että H Oy ei ole kokonaan ulkoistanut siltä tilattua työtä, vaan rakenteiden kuivatus on toteutettu H Oy:n toimesta.

Vuotovahingon korjaamiseen liittyvien rakenteiden purkamisesta ja kuivattamisesta aiheutuneiden kulujen korvattavuutta on arvioitava vakuutusehtojen perusteella. Sovellettavien kiinteistövakuutusehtojen kohdan 5.2 mukaan vakuutuksesta korvataan omaisuudelle aiheutunut suoranainen esinevahinko ja ehtokohdan 5.3.1 mukaisesti kun omaisuus voidaan korjata, korjauskustannukset.

Asiakas on tilannut kosteuskartoituksen ja purkamistyön H Oy:ltä. Lautakunta pitää selvitettynä, että purkamistyöstä on aiheutunut asiakkaalle H Oy:n korjauslaskun mukainen kustannus. Lautakunta toteaa, että riittävästi yksilöityä korjauslaskua on yleensä pidettävä vakuutussopimuslain 69 §:n mukaisena kohtuullisena selvityksenä vahingon määrästä.

Vakuutuslautakunta katsoo, että sovellettavien vakuutusehtojen perusteella vuotovahingon tarpeelliset korjauskustannukset, joihin myös rakenteiden purkamisesta ja kuivattamisesta aiheutuvat kustannukset kuuluvat, ovat vakuutuksesta korvattavia. Vakuutusyhtiö on vedonnut laskun mukaisen alihankintaan perustuvan 12 %:n yleiskululisän kohtuuttomuuteen katsoen, että koko korjaustyön ketjuttaminen on ollut perusteetonta. Vakuutuslautakunnalle toimitetusta selvityksestä ilmenee, että X-Urakointi Oy on laskullaan 17.7.2019 laskuttanut H Oy:ltä yhteensä 1774,40 euroa (alv 0 %) purku- ja siivoustöitä. Vakuutusyhtiö ei kuitenkaan ole kiistänyt asiakkaan väitettä siitä, että H Oy on suorittanut itse kuivaustyön osuuden ja purkutyö on toteutettu alihankintana. Kuivaustyötä koskevia laskuja ei ole toimitettu lautakunnalle.

Vakuutusyhtiö ei ole esittänyt asiassa väitteitä siitä, miltä osin H Oy:n lasku on mahdollisesti määrältään ylittänyt laajuudeltaan vastaavien purkutöiden yleisen hintatason. Sovellettavissa vakuutusehdoissa korjauskustannusten korvaamiselle ei ole asetettu niiden suoranaisesta esinevahingosta aiheutumisen lisäksi rajoituksia, eikä esimerkiksi tarjouspyyntöjen ennakollista hankkimista ole ehtojen mukaan edellytetty.

Vakuutuslautakunta katsoo, että korjauskulujen on oltava tarpeellisia, eivätkä kulut saa olla määrältään kohtuuttomia. Koska vakuutusehdoissa ei ole ollut määräyksiä vakuutetun velvollisuudesta hankkia tarjouksia korjaustyöstä, vakuutusyhtiö ei tarjousten pyytämättä jättämisen perusteella ole voinut kieltäytyä korvaamasta riidanalaista laskua kokonaisuudessaan. Esitetyn selvityksen perusteella huoneiston kuivatus- ja purkamistyöt ovat olleet vaurioiden korjaamiseksi tarpeellisia. Vakuutusyhtiö ei ole osoittanut, että H Oy:n työstä laskuttama määrä olisi ylittänyt vastaavissa töissä noudatettavan hintatason niin olennaisesti, että laskutusta voitaisiin pitää kohtuuttomana tai muuhun kuin suoranaiseen esinevahinkoon liittyvänä. Asiassa nyt esitetyn selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta ei myöskään ole voinut todeta, että kyse olisi ollut sellaisesta työn alihankintana teettämisestä, jonka perusteella 12 %:n yleiskustannuslisän osuutta voitaisiin pitää kokonaan perusteettomana laskutuksena.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö korvaa vakuutuksesta myös riidanalaisen laskun 12 %:n yleiskulujen osuuden.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Siirala

Jäsenet:
Maso
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia