Tapahtumatiedot

S:n vahinkoilmoituksen ja poliisin tutkintailmoituksen mukaan S oli ollut vaimonsa kanssa matkailuautollaan vuoden 2019 kesäkuussa lomamatkalla Serbiassa. S:n kuljettaessa ajoneuvoa moottoritiellä noin 100 km Belgradista etelään, noin 45-vuotias mies oli pysäyttänyt S:n ajoneuvon ja kertonut, että auton etupyörä ”heittää”. Mies oli kertonut olevansa automekaanikko ja pyytänyt S:ää ajamaan seuraavasta rampista pois moottoritieltä. S oli pysähtynyt huoltoasemalle, jolloin 2 muuta miestä oli tullut paikalle. S:n mukaan hänen autonsa alla oli tuolloin ollut pieni öljylätäkkö. Toinen paikalle tulleista miehistä kertoi, että hänellä on korjaamo lähellä, ja pyytänyt ajamaan sinne. Korjaamolla miehet olivat pyytäneet S:ää ja hänen vaimoaan odottamaan läheisessä puutarhassa. Tunnin kuluttua S meni katsomaan autoa, jolloin hänelle oli kerrottu, että laakeri oli hajonnut ja ajoneuvon etupään renkaat akseleineen olivat olleet purettuna autosta. S oli nähnyt, että hänen ajoneuvonsa vaihdelaatikko oli laitettu henkilöautoon, joka oli poistunut paikalta. S:lle oli kerrottu, että hänelle tulisi seuraavana päivänä vaihdelaatikko.

Seuraavana päivänä S:ltä vaadittiin noin 4.700 euron maksamista korjauksesta ja uudesta vaihdelaatikosta, jotta hän saisi autonsa takaisin. S lähti hakemaan rahoja kaupungista ja korjaamon työnjohtaja oli välttämättä halunnut tulla mukaan. Rahojen nostamisen jälkeen S oli palannut takaisin korjaamolle, jossa auto oli ollut laitettuna ajokuntoon. Tämän jälkeen S oli saatettu takaisin moottoritielle. S oli Tallinnassa vienyt autonsa tarkistettavaksi tutulle automekaanikolle. Mekaanikko oli kertonut, että autoon ei ollut laitettu uutta vaihdelaatikkoa, vaan kyseessä oli vanha vaihdelaatikko, joka oli maalattu alumiinimaalilla. S:n mukaan hän ei tiedä, olivatko miehet laittaneet S:n autoon toisesta autosta varastamansa vaihdelaatikon. S haki korvausta vahingosta kaskovakuutuksestaan.

Vakuutusyhtiö katsoi korvauspäätöksessään 25.7.2019, että vakuutuksesta korvattavaa vahinkoa ei ole aiheutunut ja korvausta ei makseta. S on kertonut maksaneensa 4.706,88 euroa tekaistusta korjauksesta ja hän epäilee, että ajoneuvon vaihdelaatikko on tässä yhteydessä joko maalattu tai vaihdettu uuteen.

Vakuutusyhtiön mukaan Suomessa korjaamolla teetetyssä vahinkotarkastuksessa on varmistunut, ettei tekaistusta korjauksesta ole aiheutunut haittaa auton vaihdelaatikolle. Vaihdelaatikko on maalattu, mutta sitä ei ole vaurioitettu. Korjaamon mukaan ei myöskään ole syytä epäillä, että vaihdelaatikko olisi vaihdettu. Vahinkotarkastajan mukaan vaihdelaatikon maalaamisesta ei aiheudu ajoneuvolle vahinkoa. Maalaus saattaa päinvastoin parantaa vaihdelaatikon kestävyyttä ja estää sitä muun muassa syöpymästä. Polisi on ilmoittanut, että tapausta ei tutkita enempää syyllisten selvittämiseksi, koska huijaus on sattunut ulkomailla, ja sen tutkiminen vaatisi toimia kansainvälisellä tasolla.

Ilkivaltavakuutuksesta korvataan vain vakuutuksen kohteelle tahallisesta vahingonteosta aiheutunut esinevahinko. Tahallisella tarkoitetaan, että tekijä yrittää nimenomaan vahingoittaa vakuutuksen kohdetta. Vaihdelaatikon maalaamisen tarkoituksena ei ole ollut vahingoittaa autoa vaan, pelkästään saada se näyttämään uudelta. Varkausvakuutuksesta korvataan vahinko, jos sen syynä on ollut varkaus, ajoneuvon luvaton käyttöönotto tai näiden yritys. Koska S:n ajoneuvosta ei ole anastettu tai yritetty anastaa mitään, vahinko ei ole korvattava. Ajoneuvoa ei ole myöskään otettu luvatta haltuun, vaan S itse on luovuttanut sen korjaamon tarkastettavaksi. Näistä syistä vahinkoa ei voida korvata myöskään varkausvakuutuksesta.

S haki korvauspäätökseen muutosta vakuutusyhtiön sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä. S vetosi siihen, että ajoneuvon ovet olivat tilanteessa lukittuina, koska muun muassa matkatavarat ja passit olivat ajoneuvossa. S sopi ”korjaamopäällikön” kanssa vain, että hän voi selvittää ajoneuvon etupyörän mahdollisen vian. Vaihdelaatikko vietiin pois autosta eli se anastettiin. Vielä seuraavana aamuna autossa ei ollut vaihdelaatikkoa. Jos S ei olisi ostanut korjaamopäälliköltä uudeksi väitettyä vaihdelaatikkoa, auto olisi vieläkin Serbiassa.

Vakuutusyhtiö totesi sisäisessä muutoksenhakumenettelyssä 3.9.3019 annetussa korvauspäätöksessä, että S:llä on korvauksen hakijana näyttötaakka siitä, että ajoneuvolle on aiheutunut vakuutusehdoissa tarkoitettu suoranainen esinevahinko. Vakuutusyhtiön mielestä tapauksessa on jäänyt näyttämättä, että itse ajoneuvolle olisi aiheutunut mitään vahinkoa. Epäselväksi on jäänyt, onko autoon asennettu Serbiassa korjaamolla sama vai eri vaihdelaatikko. Suomalaisessa autokorjaamossa tehdyssä tarkastuksessa vaihdelaatikossa ei ole havaittu mitään vikaa, eikä korjattavaa siten ole ollut. Tapahtumatietojen valossa kyseessä on luultavasti ollut huijaus, jossa auton oma vaihteisto on käytetty irti ja tehty ulkoisesti uuden tai kunnostetun näköiseksi, minkä jälkeen se on asennettu takaisin paikoilleen ikään kuin uutena ehjänä vaihteistona, minkä johdosta S:ltä on vaadittu rahaa.

S:n huijauksen myötä menettämät rahat eivät täytä suoranaiselta esinevahingolta vakuutusehtojen mukaan edellytettäviä kriteereitä, sillä itse vakuutuksen kohteena oleva esine eli S:n ajoneuvo ei ole vahingoittunut, eikä ajoneuvoa ole myöskään menetetty. Kyse on puhtaasta varallisuusvahingosta. Vakuutusyhtiön mukaan vakuutuksesta korvataan vain esinevahinkoja. Ilkivaltavakuutuksen osalta näyttöä ei ole siitä, että tekijöiden nimenomaisena tarkoituksena olisi ollut vahingoittaa ajoneuvoa. Koska esinevahinkoa ei ole näytetty aiheutuneen ja mahdollisen huijauksen myötä syntynyt taloudellinen vahinko ei kuulu vakuutuksesta korvattavaksi, kyse ei ole korvattavasta esinevahingosta. Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään.

Asiakkaan valitus

S vaatii, että vakuutusyhtiö maksaa hänelle 4706,88 euron korvauksen vahinkotapahtumasta joko ajoneuvon ilkivaltavakuutuksesta tai varkausvakuutuksesta. Vakuutusyhtiön johtopäätös, joka mukaan autosta ei olisi anastettu mitään, on virheellinen ja käsittämätön. Matkailuautosta anastettiin vaihdelaatikko siten, että auto oli lukittuna, eikä S ollut luovuttanut ajoneuvoa kenellekään. Vahinko on siten aiheutunut luvattomasta käyttöönotosta, varkaudesta tai ilkivallasta.

S kertoo käyttäneensä erehdyksessä alkuperäisessä korvaushakemuksessaan termiä ”petos”, mikä todennäköisesti on aiheuttanut korvauskäsittelyn ajautumisen virheellisille perusteille. Vaihdelaatikon anastamisen jälkeinen tapahtumainkulku voi olla luonnehdittavissa esimerkiksi petokseksi, kiristykseksi tai muuksi vastaavaksi rikokseksi, mutta S:n mielestä tällä ei ole merkitystä vakuutusehtojen soveltamisen kannalta. S on ollut pakotettu toimimaan asiakirjoista ilmenevällä tavalla, koska S:llä ja hänen vaimollaan ei ollut poispääsyä tilanteesta sen uhkaavuuden vuoksi. Vaikka esinevahingon korjaaminen toteutettiin kiristyksellä, petoksella tai muulla vastaavalla rikoksella, S katsoo, että vakuutusyhtiö ei voi pitää vahinkotapausta siihen liittyvä tapahtumakokonaisuus huomioon ottaen vain petoksena.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää asiakkaan vaatimukset perusteettomina. Yhtiö toistaa aiemmissa korvauspäätöksissä esitetyt perustelut. Vakuutusehtojen mukaan vain suoranaiset esinevahingot voivat olla korvattavia. Esinevakuutuksella katetaan ajoneuvon vaurioitumisesta ja menettämisestä aiheutuvia riskejä. Esinevahinko ilmenee tavallisesti kohde-esineen tuhoutumisena tai vioittumisena, jolloin esinevahingon perusteella voidaan suorittaa korvausta esineen korjauskustannuksista ja vahingosta aiheutuneista muista kuluista, kuten korvaavan kohteen vuokraamisesta aiheutuneista kuluista. Näyttövelvollisuus vahingon syntymisestä ja korvattavan vakuutustapahtuman sattumisesta on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausta hakevalla.

Varkausvakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteen menettämisestä aiheutunut vahinko, kun kohde on ollut lukittuna ehtojen kuvaamalla tavalla ja muu kuvauksen tunnusmerkistö täyttyy. Varkausvakuutuksen rajoitusehdon mukaan petoksen tai kavalluksen aiheuttama vahinko ei ole korvattava kaskovakuutuksesta. Ilkivaltavakuutuksesta korvataan ehtojen mukaan vakuutuksen kohteelle tahallisesta vahingonteosta aiheutunut esinevahinko. Tahallisella teolla tarkoitetaan, että teon tekijän nimenomaisena tarkoituksena on ollut vahingoittaa vakuutuksen kohdetta. Varallisuusvahinko ei ole korvattava kaskovakuutuksesta.

S:n ajoneuvo on korjaamoilla tehtyjen vahinkotarkastusten perusteella ehjä. Ainoa muutos ajoneuvossa on, että vaihdelaatikko on maalattu. Tästä ei vakuutusyhtiön käsityksen mukaan ole aiheutunut vahinkoa ajoneuvolle. Vakuutusyhtiö katsoo, että ajoneuvolle ei ole aiheutunut mitään vakuutusehdoissa kuvattua, korvaukseen oikeuttavaa tapahtumaa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, onko Serbiassa sattunut vahinkotapahtuma, johon liittyen S on joutunut maksamaan noin 4.700 euron suorituksen automekaanikoiksi esittäytyneille henkilöille ajoneuvonsa väitetystä korjaamisesta, kaskovakuutuksen ilkivaltaosasta tai varkausosasta korvattava vahinkotapahtuma. Tähän liittyen kyse on myös siitä, onko ajoneuvolle aiheutunut suoranaista esinevahinkoa. 

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kaskovakuutusehtojen (voimassa 1.1.2019 alkaen) kohdan 3.5 (Varkausvakuutus) mukaan varkausvakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteen menettämisestä tai vaurioitumisesta aiheutunut esinevahinko, jos syynä on ollut varkaus, moottoriajoneuvon käyttövarkaus, ajoneuvon luvaton käyttö, tai näiden yritys ja teon kohde on ollut lukittuna tai lukitussa säilytyssuojassa, johon ulkopuolisilla ei ole pääsyä.
[...]

Varkausvakuutuksesta ei korvata vahinkoa,
4. joka on aiheutunut petoksesta tai kavalluksesta

Ehtokohdan 3.6 (Ilkivaltavakuutus) mukaan ilkivaltavakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle tahallisesta vahingonteosta aiheutunut esinevahinko. Tahallisella teolla tarkoitetaan, että teon tekijän nimenomaisena tarkoituksena on ollut vahingoittaa vakuutuksen kohdetta.

Ehtokohdan 5.1 (Korvaussäännökset, Korvattavat vahingot) mukaa esinevakuutuksesta korvataan vakuutustapahtumasta aiheutunut suoranainen esinevahinko. Esinevahingolla tarkoitetaan sitä, että vakuutuksen kohde vaurioituu, tuhoutuu tai häviää.
[…]

Ehtokohdan 5.5.6 (Omavastuut) mukaan vakuutetulla on jokaisessa vakuutustapahtumassa vahinkotyypin mukaan määräytyvä omavastuuosuus, joka on merkitty vakuutuskirjaan.

Asian arviointi

S:n kertomuksesta ilmenee, että hänet on Serbiassa moottoritiellä ajon yhteydessä erehdytetty pysäyttämään ajoneuvonsa automekaanikoksi esittäytyneen henkilön toimesta väitetyn eturenkaan ”heittämisen” johdosta. S on tämän jälkeen ohjattu korjaamolle, jossa hänen kertomansa mukaan ajoneuvo on jätetty lukittuna korjaamohalliin vain etupyörän korjaamiseksi. S:n ajoneuvosta on ensin irrotettu eturenkaat ja tämän jälkeen irrotettu vaihdelaatikko, joka on kuljetettu pois korjaamolta. Autoon on asennettu vaihdelaatikko seuraavana päivänä S:n nostettua rahaa korjaamolla olleiden miesten vaatiman noin 4.700 euron korjauslaskun maksamiseksi. Vakuutusyhtiö ei ole kiistänyt S:n kertomusta miltään osin.

Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan S:n kertomuksen perusteella on ilmeistä, että hänen ajoneuvossaan ei ole ollut mitään todellista vikaa, vaan S:n auto on pysäytetty moottoritiellä petostarkoituksessa. S:n pysäyttäneiden miesten toimintatapaan on kuulunut ajoneuvon tarpeeton korjaaminen ja perusteettomista korjaustoimenpiteistä aiheutuvien, määrällisesti tuntuvien korjauskulujen maksamista koskeva vaatimus, ja petoksen kohteeksi joutuneiden henkilöiden vaaditun määrän maksamiseen painostaminen sillä, että ajoneuvolla, josta on poistettu vaihdelaatikko, ei ilman vaaditun summan maksamista ole mahdollista jatkaa matkaa. A:n lausuntopyyntöönsä liittämästä aineistosta ilmenee, että Serbiassa on sattunut myös muita tekotavaltaan vastaavia petostapauksia.

Vakuutusehtojen kohdan 3.6 mukaan ilkivaltavakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteelle tahallisesta vahingonteosta aiheutunut esinevahinko. Tahallisella teolla tarkoitetaan, että teon tekijän nimenomaisena tarkoituksena on ollut vahingoittaa vakuutuksen kohdetta.

Edellä esitettyyn viitaten Vakuutuslautakunta toteaa, että selvitysten perusteella petokseen osallistuneiden henkilöiden tarkoituksena ei ole ollut vahingoittaa S:n ajoneuvoa, vaan perusteettomilla korjaustoimenpiteillä erehdyttää S maksamaan heille rahaa. Tämän vuoksi kyse ei ole ollut ilkivaltavakuutuksesta korvattavasta vahingosta.

Vakuutusehtojen kohdan 3.5 mukaan varkausvakuutuksesta korvataan vakuutuksen kohteen menettämisestä tai vaurioitumisesta aiheutunut esinevahinko, jos syynä on ollut muun muassa varkaus, moottoriajoneuvon käyttövarkaus, ajoneuvon luvaton käyttö tai näiden yritys ja teon kohde on ollut lukittuna tai lukitussa säilytyssuojassa, johon ulkopuolisilla ei ole pääsyä. Ehtokohtaan liittyvän korvausrajoituksen mukaan varkausvakuutuksesta ei kuitenkaan korvata vahinkoa, joka on aiheutunut petoksesta tai kavalluksesta.

Esillä olevassa tapauksessa on riidatonta, että S:n ajoneuvosta on sen ollessa lukittuna korjaamohallissa irrotettu vaihdelaatikko, joka on kuljetettu pois paikalta. Lautakunta katsoo, että ilman vakuutetun lupaa tapahtunutta vaihdelaatikon irrottamista lukitusta ajoneuvosta olisi sellaisenaan pidettävä varkausvakuutuksesta korvaukseen oikeuttavana tapahtumana. Esillä olevassa tapauksessa vaihdelaatikko on kuitenkin asennettu seuraavana päivänä takaisin ajoneuvoon. Vakuutuslautakunta katsoo, että vaihdelaatikon poistamisessa ja sen väitettyä korjaustyötä koskevan laskun maksamista vastaan tapahtuneessa ajoneuvoon palauttamisessa on näissä olosuhteissa ollut vakuutusehdoissa tarkoitetun anastusrikoksen sijaan kyse rajoitusehtokohdassa tarkoitetusta petoksesta. Tämän vuoksi vahinko rajautuu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle, eikä ole varkausvakuutuksesta korvattava.

Lautakunta toteaa erikseen, että vaikka vahinkotapahtumaa voitaisiin edellä esitetystä poiketen pitää jollakin perusteella varkausvakuutuksesta korvattavana, sinänsä käyttökelpoisen ja toimivan vaihdelaatikon poistamisesta ja ajoneuvoon takaisin asentamisesta veloitettua summaa, joka ei selvitysten perusteella todennäköisesti ole perustunut todellisiin ajoneuvokorjausta koskeviin laskutusperusteisiin, ei voitaisi perustellusti pitää varkausvahingon korjauskuluna, eikä näin ollen myöskään esinevakuutuksesta suoranaisena esinevahinkona korvattavana eränä. Osapuolten esittämien selvitysten perusteella asiassa jää näyttämättä, että ajoneuvosta irrotetun vaihdelaatikon tilalle olisi tosiasiassa vaihdettu jokin toinen vaihdelaatikko, joka olisi ollut osana irrotetusta vaihdelaatikosta poikkeava tai kunnoltaan ajoneuvossa ollutta vaihdelaatikkoa huonompi. Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan ajoneuvoon kuuluvan vaihdelaatikon kokonaan perusteetonta maalaamista on vakuutusyhtiön vetoamasta maalin normaalista laadusta huolimatta lähtökohtaisesti pidettävä ajoneuvoon kohdistuneena esinevahinkona. Tältäkään osin vahingon määrän ei esitetyn selvityksen perusteella kuitenkaan voida arvioida ylittävän vakuutuskirjan mukaista 200 euron omavastuuta. Näistä syistä lautakunta katsoo, että tapauksessa ei ole osoitettu aiheutuneen vakuutuksesta korvattavaa esinevahinkoa siinäkään tapauksessa, että vahinko olisi korvattava.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Siirala

Jäsenet:
Maso
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho