Haku

FINE-024945

Tulosta

Asianumero: FINE-024945 (2020)

Vakuutuslaji: Sairausvakuutus

Ratkaisu annettu: 22.04.2020

Lakipykälät: 17, 17.1, 20, 20.1, 20.3, 22, 24, 24.2, 35, 35.2

Oliko vakuutuksenottaja laiminlyönyt tiedonantovelvollisuuttaan ennen vakuutussopimuksen tekemistä? Vakuutus lyhytaikaisen työkyvyttömyyden varalta. Tutkimuksen tarve.

Tapahtumatiedot

A (s. 1979) sopi vakuutusyhtiön kanssa henkilövakuutuskokonaisuudessa, johon kuului vakuutus lyhytaikaisen työkyvyttömyyden varalta sekä henkivakuutus kuoleman varalta. Vakuutusta koskeva vastuu alkoi 12.7.2019. Ennen vakuutuksen myöntämistä A oli antanut 11.7.2019 terveysselvityksen. Siinä hän vastasi kieltävästi kysymykseen siitä, ”onko tiedossasi yllä mainittujen lisäksi jokin sellainen sairaus tai oire, jonka takia olet tällä hetkellä tutkimuksen tai hoidon tarpeessa?” 

A hakeutui 22.7.2019 lääkärin vastaanotolle väsymysoireiden vuoksi. Vastaanottokäynnillä 15.8.2019 A katsottiin työkyvyttömäksi jaksoksi 15.8.2019–15.9.2019. Työkyvyttömyysjaksot jatkuivat 14.11.2019 saakka. Lääkärintodistuksien mukaan työkyvyttömyyden syynä oli vaikea-asteinen masennustila ilman psykoottisia oireita.

A on hakenut työkyvyttömyysvakuutuksesta päivärahakorvausta. Vakuutusyhtiön antaman päätöksen 4.10.2019 mukaan käyntimerkinnästä 22.7.2019 ilmenee, että A:lla oli ollut koko vuoden 2019 ajan runsasta väsymystä, levotonta unta ja runsaasti yöllistä heräilyä. Merkinnän mukaan A oli herännyt aina väsyneenä ja päivät menevät melko sumussa. Hänellä oli ollut aloitekyvyttömyyttä lähteä liikkumaan. Välillä silmissä oli tuntunut sumenevan ja välillä oli ollut hengenahdistusta. Käyntimerkinnän mukaan A:n palautuminen ei ollut normaalia ja työelämässä oli ollut stressiä. A on vastannut kieltävästi kysymykseen siitä, ”onko tiedossasi yllä mainittujen lisäksi jokin sellainen sairaus tai oire, jonka takia olet tällä hetkellä tutkimuksen tai hoidon tarpeessa?”

Vakuutusyhtiö viittaa päätöksessään vakuutuksenottajan vakuutussopimuksen tekemistä edeltävää tiedonnatovelvollisuutta koskeviin säännöksiin. Yhtiön mukaan, jos käyntimerkinnästä 22.7.2019 ilmenevät seikat olisivat ilmenneet terveysselvityksestä, henkilövakuutuskokonaisuutta ei olisi lainkaan myönnetty useita kuukausia kestäneen ja syyltään selvittämättä olevan väsymyksen vuoksi. Vakuutusyhtiön mukaan henkilövakuutuskokonaisuus irtisanotaan. Vakuutusyhtiö ilmoitti palauttavansa A:lle hänen maksamansa vakuutusmaksut siten, että niistä vähennetään käsittelykuluina 200 euroa.

Asiakkaan valitus

A on tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja vaatii, että hänelle suoritetaan päivärahakorvaus työkyvyttömyysjaksolta 15.8.2019–14.11.2019. A:n mukaan hän ei ole syyllistynyt tiedonantovelvollisuuden laiminlyöntiin. Hän on hakeutunut normaaliin terveystutkimukseen heinäkuun lopussa, eikä hakeutumisella ole ollut mitään tekemistä masennuksen kanssa. Hän on ollut vakuutuksen ottamishetkellä täysin työkykyinen ilman mitään oireita. Alkuvuodesta 2019 olleilla ja aikaisemmilla väsymystiloilla ei ole mitään tekemistä nyt tarkasteltavan tilanteen kanssa. A:n mukaan hän on kirjanpidon perusteella tehnyt yrittäjänä vuoden 2019 parhaan kuukausituloksen heinäkuussa 2019. Töistä hän on jäänyt pois elokuun 2019 alkupuolella.       

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää A:n vaatimuksen. A on ollut masennusoireilun vuoksi ensimmäisen kerran lääkärin vastaanotolla 22.7.2019. Tätä ennen hän on täyttänyt hoitajan vastaanotolla masennustestin (BDI-kysely), josta vakuutettu on saanut 29 pistettä. B1-lääkärilausunnon 23.10.2019 mukaan kyseinen BDI-kysely oli täytetty 16.7.2019 eli viisi päivää terveysselvityksen allekirjoittamisen jälkeen. A:n BDI-testistä saama 29 pistettä viittaa testin pisteytyksen mukaan keskivaikeaan masennukseen ollen keskivaikean masennuksen pisteytyksen yläpäässä. Vastaanottokäyntien 22.7.2019 ja 15.8.2019 tietojen mukaan A:lla on ollut koko vuoden 2019 ajan kestänyttä väsymystä. Masennusoireita oli ollut useamman kuukauden ajan, alkaen keväällä 2019. A ei olisi terveydentilansa vuoksi voinut vastata kieltävästi terveysselvityksessä 11.7.2019 kysymykseen ”onko tiedossasi yllä mainittujen lisäksi jokin sellainen sairaus tai oire, jonka takia olet tällä hetkellä tutkimuksen tai hoidon tarpeessa?”

Vakuutusyhtiön mukaan A on laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa tahallisuudesta tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä. Jos väsymys ja masennusoireilu olisi ollut vakuutusyhtiön tiedossa, vakuutusta ei olisi A:n sen hetkisen terveydentilan perusteella voitu myöntää. Sitä, että oireilu oli A:n tiedossa terveysselvitystä annettaessa, puoltaa vastaanottokäyntien 22.7.2019 ja 15.8.2019 kirjausten lisäksi myös se, että yleisen lääketieteellisen kokemuksen mukaan masennusoireilu ei kehity viidessä päivässä oireettomasta keskivaikeaa masennusta vastaavaksi. Vakuutusyhtiö on korvausvastuuta vapaa ja sillä on ollut oikeus irtisanoa vakuutus päättymään.

Lääketieteelliset selvitykset

Vakuutuslautakunnalla on käytössään lääketieteellisenä B1-lääkärinlausunto 23.10.2019, A-lääkärintodistukset 15.8.2019, 18.9.2019 ja 16.10.2019 ja sekä potilaskertomusmerkintöjä ajalta 22.7.2019- 22.9.2019

Terveyskeskuslääkärin käyntimerkinnän 22.7.2019 tulosyyksi on merkitty väsymys. Merkinnän esitietojen mukaan A:lla oli ollut koko tämän vuoden [2019] runsasta väsymystä. Hänellä oli ollut levotonta unta ja runsaasti yöllistä heräilyä. Merkinnän mukaan A oli kertonut heräävänsä aina väsyneenä ja päivät menivät melko sumussa. Hänellä oli ollut aloitekyvyttömyyttä lähteä esimerkiksi liikkumaan. Oikean olkapään vanha vamma oli alkanut vaivata. Käyntimerkinnän mukaan A:n palautuminen ei ollut normaalia ja työelämässä oli ollut stressiä. Välillä silmissä oli tuntunut sumenevan ja välillä oli ollut hengenahdistusta. Hoitajan vastaanotolla [16.7.2019] on täytetty BDI-testi, jonka tulos oli 29 pistettä. Merkinnän mukaan A sinänsä tunnisti itsessään mielialan laskun oireita. A:ta kliinisesti tutkittaessa ei todettu poikkeavia löydöksiä. Tutkimussuunnitelmana oli poissulkea laboratoriokokein somaattisia syitä. A sai myös lähetteen unipolygrafiaan uniapnean poissulkemiseksi. Tarjottuun keskusteluapuun A ei toistaiseksi ollut myöntyväinen. Käynnin diagnoosimerkintänä on huonovointisuus ja väsymys.

Terveyskeskuslääkärin käyntimerkinnän 6.8.2019 esitiedoissa viitataan vanhan olkapäävamman oireiluun. Esitietojen mukaan A:lla on ollut väsymystä. Hän on nukkunut levottomasti. Välillä A ei saa mitään aikaiseksi, eikä mikään kiinnosta. A:lla on ollut kiirettä ja stressiä. Työkaveri oli menehtynyt maaliskuussa 2019. Keväällä työnteko oli jäänyt vähäisemmäksi. Viime viikolla toisella paikkakunnalla töitä tehdessä vointi oli ollut parempi. Kotona yksin oli hankalampi olla. Tutkimuksessa A:n yleistila oli hyvä. A oli asiallinen ja rauhallinen. Hänellä ei ollut itsetuhoisuutta tai psykoottisuutta. A ei luonut masentunutta vaikutelmaa. Hän kertoi masennuksen oireista. A:n yläraajat tutkittiin vastaanotolla. A sai olkapään osalta lähetteen fysioterapeutin arvioon. A sai lähetteen laboratoriokokeisiin. Sovittiin, että varaa vastaanottoajan, jolloin keskitytään mielialaproblematiikkaan. Merkinnän mukaan hoitomuotona voisi mahdollisesti olla lääkehoito tai keskusteluterapia. Käynnin diagnoosimerkintänä on huonovointisuus ja väsymys.

Terveyskeskuslääkärin käyntimerkinnän 15.8.2019 mukaan A kertoi, että hän ei ollut päässyt puoleentoista viikkoon lähtemään töihin. Välillä A:lla oli ollut oloa, ettei saa happea ja paineen tunnetta päässä. A ei kyennyt muistamaan asioita, joita oli tehnyt. Hän koki, että asiat sumenevat. A ei saanut nukuttua, eikä kyennyt lepäämään. A oli hermostunut ja ahdistunut. Hän oli käynyt laboratoriokokeissa, joissa ALAT oli lievästi koholla 54, testosteroni matala 6.6 ja SHBG matala 12. Kolesterolit olivat lievästi koholla. Käyntimerkinnän 15.8.2019 mukaan vastaanotolla A loi masentuneen vaikutelman ja oli ahdistuneen oloinen, sitten rauhoittuikin. BDI-lomakkeen täyttämiseen A ei kyennyt alkuun keskittymään. Tulokseksi tuli BDI:stä 41 pistettä sopien vaikeaan masennukseen.  A:lla ei ollut akuuttia itsetuhoisuutta eikä psykoottisuutta. Terveyskeskuslääkärin käyntimerkinnän 15.8.2019 mukaan A:lla oli ollut masennukseen viittaavia oireita useamman kuukauden ajalta. Oireilu oli alkanut keväällä. A:lle aloitettiin SSRI-lääkitys. Lääkityksen aloitusajaksi määrättiin myös tarvittaessa Opamox, jota ei ollut tarkoitus jatkaa lääkityksen alkuvaihetta pidemmälle. A:lle määrättiin kuukausi sairauslomaa ja hänelle tehtiin lähete mielenterveystyöparille työkykyä uhkaavan masennuksen vuoksi.

Terveyskeskuslääkärin käyntimerkinnän 29.8.2019 mukaan A:n toimintakyky oli viimeisen kahden viikon aikana ollut heikko. Hän ei ollut voinut tehdä töitä neljään viikkoon. A oli edellisen vastaanottokäynnin jälkeen aloittanut SSRI-lääkityksen. Vastaanotolla A antoi alakuloisen vaikutelman, mutta oli vähemmän ahdistuneen oloinen kuin viimeksi vastaanotolla käydessään. Hoitosuunnitelmassa päätyttiin jatkamaan lääkitystä eri annostuksella kuukauden verran. A:lle tehtiin lähete psykiatrille ja hänelle ohjelmoitiin laboratoriokokeita. Kontrolli sovittiin kahden viikon päähän.

Terveyskeskuslääkärin käyntimerkinnän 18.9.2019 mukaan A:lla on todettu vaikea-asteinen masennus. Käynnin yhteydessä sairauslomaa jatkettiin kuukauden verran.

B1-lääkärinlausunnon 23.10.2019 mukaan A:n BDI-kyselyn tulokseksi 16.7.[2019] BDI 29 pistettä. Vastaanotolla 16.10.2019 A:n yleistila oli hyvä. Hän oli asiallinen ja rauhallinen. A loi hieman alakuloisen vaikutelman. Hän oli huomattavasti vähemmän ahdistuneen ja masentuneen oloinen kuin aiemmin. Lausunnon mukaan A:n toimintakyky oli ollut merkittävästi heikentynyt elokuusta alkaen. Tuolloin A:lla oli keskittymisvaikeuksia, muistiongelmaa ja masentuneisuutta. Seurannan ja lääkehoidon aikana A:n toimintakyky oli parantunut, mutta toimintakyky oli edelleen alentunut. Nukahtaminen oli edelleen vaikeaa, mutta yön A sai kohtuullisesti nukuttua, eikä heräilyä ollut. Edelleen yksinkertaisienkin asioiden ajatteleminen ja tekeminen vaati ponnistelua, mutta A oli päässyt jo kodin ulkopuolelle liikkeelle.  A oli saanut psykiatrian sairaanhoitajan luona 3.10.[2019] BDI-kyselyn tulokseksi 26/63.

B1-lääkärinlausunnon 23.10.2019 mukaan A:n toimintakyky ja masennus olivat lähteneet helpottamaan siten, että A:n oli mahdollista kuntoutuksen edetessä palata omiin työtehtäviinsä. Työkyky arvioitaisiin seuraavaksi lääkärin vastaanotolla marraskuun puolivälissä. A:n toipuminen vakava-asteisesta masennuksesta vaatii vielä hoitoa ja kuntoutusta. A oli lausunnon mukaan menossa uniapneatutkimukseen.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Tapauksessa on kysymys A:n tiedonantovelvollisuudesta ennen vakuutussopimuksen tekemistä. Jos A on laiminlyönyt tiedonantovelvollisuuttaan, arvioidaan laiminlyönnin vaikutusta vakuutusyhtiön vastuuseen lyhytaikaisen työkyvyttömyyden varalta myönnetyn vakuutuksen osalta sekä vakuutusyhtiön oikeutta irtisanoa henkilövakuutuskokonaisuus.

Sovellettavat lainkohdat

Vakuutussopimuslain 17.1 § (Vakuutuksenantajan oikeus irtisanoa henkilövakuutus) mukaan vakuutuksenantajalla on oikeus irtisanoa henkilövakuutus, jos:

1) vakuutuksenottaja tai vakuutettu on ennen vakuutuksen myöntämistä antanut vakuutuksenantajalle vääriä tai puutteellisia tietoja tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, ja vakuutuksenantaja oikean asianlaidan tuntien ei olisi myöntänyt vakuutusta;--

Vakuutussopimuslain 20.1 §:n (Henkilövakuutuksen jatkuminen muutetuin ehdoin) mukaan, jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt 22 §:ssä säädetyn tiedonantovelvollisuutensa ja vakuutuksenantaja olisi oikeat ja täydelliset tiedot saadessaan myöntänyt vakuutuksen ainoastaan korkeampaa maksua vastaan tai muutoin toisilla ehdoilla kuin oli sovittu, vakuutus jatkuu tällaisin maksuin ja ehdoin. Sama koskee, jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on täyttäessään tiedonantovelvollisuuttaan menetellyt vilpillisesti ja vakuutussopimus tästä huolimatta sitoo vakuutuksenantajaa 24 §:n 3 momentin nojalla.

Vakuutussopimuslain 20.3 §:n mukaan saatuaan tiedon tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnistä tai vakuutettuun liittyvän seikan muutoksesta vakuutuksenantajan on lähetettävä vakuutuksenottajalle ilman aiheetonta viivytystä ilmoitus siitä, miten ja mistä ajankohdasta lukien vakuutusmaksu tai muut sopimusehdot muuttuvat. Ilmoituksessa on mainittava, että vakuutuksenottajalla on oikeus irtisanoa vakuutus. Jos vakuutuksenantaja ei lähetä ilmoitusta tässä momentissa säädetyllä tavalla, se menettää oikeutensa muuttaa maksua tai ehtoja

Vakuutussopimuslain 22 §:n (Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tiedonantovelvollisuus) mukaan vakuutuksenottajan ja vakuutetun tulee ennen vakuutuksen myöntämistä antaa oikeat ja täydelliset vastaukset vakuutuksenantajan esittämiin kysymyksiin, joilla voi olla merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta. Vakuutuksenottajan ja vakuutetun tulee lisäksi vakuutuskauden aikana ilman aiheetonta viivytystä oikaista vakuutuksenantajalle antamansa, vääriksi tai puutteellisiksi havaitsemansa tiedot.

Vakuutussopimuslain 24.2 §:n (Tiedonantovelvollisuuden laiminlyönti henkilövakuutuksessa) mukaan vakuutuksenantaja on vastuusta vapaa, jos vakuutuksenottaja tai vakuutettu on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa ja vakuutuksenantaja ei olisi lainkaan myöntänyt vakuutusta siinä tapauksessa, että oikeat ja täydelliset vastaukset olisi annettu. Jos vakuutuksenantaja tosin olisi myöntänyt vakuutuksen mutta ainoastaan korkeampaa maksua vastaan tai muutoin toisilla ehdoilla, kuin oli sovittu, vakuutuksenantajan vastuu rajoittuu siihen, mikä vastaa sovittua vakuutusmaksua tai niitä ehtoja, joilla vakuutus olisi myönnetty.

Vakuutussopimuslain 35.2 §:n (Virheellisten tietojen tai vaaran lisääntymisen merkityksettömyys) mukaan vakuutuksenantaja ei saa vedota tiedonantovelvollisuuden laiminlyöntiin myöskään, jos seikalla, jota väärä tai puutteellinen tieto koskee, ei sopimusta päätettäessä ollut merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta tai jos sanottu seikka sen jälkeen on menettänyt merkityksensä.

Asian arviointi

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutussopimuslain 22 §:n mukaan vakuutuksen hakija on velvollinen antamaan oikeat ja täydelliset vastaukset vakuutuksenantajan terveysselvityksessä esittämiin kysymyksiin. Ellei hän ole täyttänyt tätä laissa asetettua velvollisuuttaan, on laiminlyönnin seuraukset arvioitava henkilövakuutuksessa vakuutusyhtiön vastuun osalta vakuutussopimuslain 24 §:n mukaisesti.

Arvioitaessa onko vakuutuksenottaja syyllistynyt tiedonantovelvollisuuden laiminlyömiseen ja arvioitaessa hänen mahdollisen huolimattomuutensa laatua on muun muassa otettava huomioon hänellä vakuutusta otettaessa käytettävissä olleet tiedot ja vallinneet olosuhteet. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota vakuutuksenantajan esittämien kysymysten laatuun ja selkeyteen. Huolimattomuuden voidaan katsoa puuttuvan tai olevan vähäistä esimerkiksi, jos vakuutuksenantajan kysymys on ollut niin yleisluontoinen tai tulkinnanvarainen, että täsmällisen ja täydellisen vastauksen antaminen on vaikeaa.

A on 11.7.2019 allekirjoittamassaan terveysselvityksessä vastannut kieltävästi kysymykseen siitä, onko vakuutuksen hakijalla [edellä mainittujen lisäksi] jokin sellainen sairaus tai oire, jonka takia tämä on kyseessä olevalla hetkellä tutkimuksen tai hoidon tarpeessa.

Käytettävissä olevan lääketieteellisen selvityksen mukaan A oli hakeutunut lääkärin vastaanotolle 22.7.2019 oltuaan aikaisemmin hoitajan vastaanotolla, jossa hän oli täyttänyt masennuskyselyn (BDI). Masennuskyselyn tulokseksi oli tullut 29 pistettä, joka viittaa kohtalaiseen tai keskivaikean masennukseen. B1-lääkärintodistuksen 23.10.2019 perusteella tämä masennuskysely oli täytetty 16.7.2019. Käyntimerkinnän 22.7.2019 esitietojen mukaan syynä vastaanotolle hakeutumiseen oli uupumus. Hänellä oli merkinnän mukaan ollut koko vuoden 2019 väsymystä, joka oli vaikuttanut hänen toimintakykyynsä ja palautumiseensa.

Käyntimerkinnän 15.8.2019 mukaan A:lla oli ollut masennukseen viittavia oireita useamman kuukauden ajan. Oireilu oli merkinnän mukaan alkanut keväällä. Vastaanotolla 15.8.2019 täytetyn masennuskyselyn tulokseksi tuli 41 pistettä, joka viittaa vaikeaan masennukseen.

Terveysselvitykseen vastaavalta vakuutuksen hakijalta ei voida yleensä edellyttää, että hän osaisi yhdistää mahdollisia oireitaan määrättyihin sairauksiin tai muutoinkaan arvioida tilaansa lääketieteellisin perustein. Sen sijaan kysymys oireesta, joka takia vakuutuksen hakija on tällä hetkellä tutkimuksen tarpeessa, muodostaa vakuutuksen hakijalle velvollisuuden kertoa hänen itsensä havaittavissa olevasta oireesta, joka vakavuutensa tai muun perusteen vuoksi muodostaa tarpeen lääketieteellisellä tutkimukselle.

Tässä tapauksessa A:n kuvataan kärsineen väsymyksestä koko vuoden 2019 ja hänellä kuvataan käyntimerkinnässä 15.8.2019 olleen masennusoireita useamman kuukauden ajan. Lääketieteellisestä selvityksessä ei ole viitteitä siitä, että A olisi ollut oiretiedostamaton.

Lääketieteellisessä selvityksessä 22.7.2019 alkaen kuvatun väsymyksen ja masennusoireiston tausta on ollut epäselvä. Näiden oireiden on lääketieteellisessä selvityksessä kuvattu alkaneen jo selvästi ennen terveysselvityksen antamista. Lisäksi A:n väsymys on kuvautunut selkeänä ja hänen masennusoireistonsa merkittävänä jo tutkimusten alkuvaiheessa. A:n on terveysselvitystä antaessaan 11.7.2019 täytynyt olla tietoinen näistä oireista ja niiden aiheuttamasta perustellusta tutkimuksen tarpeesta.

Edellä todetut seikat huomioiden A:lla on ollut terveysselvitystä annettaessa 11.7.2019 ollut tutkimusta vaatinut oire, josta hänen olisi tullut ilmoittaa terveysselvityksessä. Kun A ei ole näin tehnyt, hän on laiminlyönyt sopimuksen tekoa edeltävää tiedonantovelvollisuuttaan. Laiminlyönti on koskenut väsymystä ja masennusoireita, joiden tausta on ollut epäselvä. Tällaista tiedonantovelvollisuuden laiminlyöntiä ei voida pitää vähäisenä, jolloin vakuutusyhtiön vastuuta arvioidaan vakuutussopimuslain 24.2 §:n mukaisesti.

Vakuutussopimuslain 24.2 §:n mukaan vakuutuksenantaja on vastuusta vapaa, jos vakuutuksenottaja on tahallisesti tai huolimattomuudesta, jota ei voida pitää vähäisenä, laiminlyönyt tiedonantovelvollisuutensa ja vakuutuksenantaja ei olisi lainkaan myöntänyt vakuutusta siinä tapauksessa. Tällaisessa tilanteessa vakuutusyhtiöllä on myös oikeus irtisanoa vakuutus vakuutussopimuslain 17 §:n mukaisesti.

Vakuutusyhtiön mukaan se ei olisi oikeat tiedot saatuaan myöntänyt tuossa tilanteessa vakuutuksia. Vakuutuslautakunta pitää uskottavana, että jos A olisi ilmoittanut terveysselvityksessä väsymyksestään ja masennusoireistostaan, joiden taustaa ei ollut tutkittu, olisi tämä seikka vaikuttanut henkilövakuutuksien myöntämiseen. A:n oireiden laadun ja niiden taustan selvityttämättömyyden huomioiden lautakunta pitää myös yhtiön vastuunvalintaratkaisustaan kertomaa uskottavana. Seikat, joita A:n tiedonantovelvollisuuden laiminlyönti koskee, eivät sittemmin ole menettäneet merkitystään työkyvyttömyysvakuutuksen osalta. Käytettävissä oleva selvitys huomioiden ne eivät olleet voineet menettää merkitystään myöskään henkivakuutuksen osalta vakuutusyhtiön antaessa asiassa päätöksen 4.10.2019.

Edellä todettu huomioiden vakuutusyhtiö on vastuusta vapaa A:n 15.8.2019 alkaneen työkyvyttömyyden osalta. Vakuutusyhtiöllä on myös ollut oikeus irtisanoa työkyvyttömyysvakuutus ja henkivakuutus päättymään.

Lopputulos

Vakuutusyhtiön ratkaisun on lain mukainen. Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.


VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Luukkonen
Sihteeri Korkeamäki

Jäsenet:
Kummoinen
Niklander
Rahijärvi
Sibakov

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia