Tapahtumatiedot

Asiakas on asiamiehensä välityksellä 9.9.2019 päivätyllä kirjeellä vaatinut työnantajaltaan korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä. Asiakas oli irtisanottu 6.9.2019, ja hänen työsuhteensa oli tarkoitus päättyä 6.11.2019.

Asiakas on kertonut vaatimuskirjeessään työskennelleensä työnantajansa ja sen edeltäjien pal­veluksessa vuodesta 2012 alkaen. Hänen toimenkuvaansa on pääasiallisesti kuulunut eläinlääkäriaseman klinikkamanagerin tehtävät, mutta asiakas on tehnyt määräaikaisesti myös hallinnon asiantuntijatehtäviä sekä työsuhteen alussa pieneläinhoitajan töitä.

Asiakas on kertonut olleensa opintovapaalla ajalla 1.8.2017 — 2.6.2018. Työpaikassa on opintovapaan aikana järjestetty yhteistoimintaneuvottelut, joiden jälkeen asiakkaan oli sovittu aloittavan klinikkamanagerin tehtävissä N:n toimipisteessä. Kyseisen eläinlääkäriaseman joh­tavan eläinlääkärin toiminnan vuoksi asiakas ei kuitenkaan voinut aloit­taa työskentelyä kyseisessä toimipisteessä. Asiakas on tämän jälkeen kysynyt työnantajalta, irtisanotaanko hänet vai jatkaako hän kokoaikaisesti opintovapaata. Tuolloin on sovittu, että asiakas jää kokoaikaisesti opintovapaalle. Opintovapaan päättymisen jälkeen asiakas on jäänyt perhevapaalle kesäkuusta 2018 alkaen.

Asiakas on kertonut, että työnantaja on toimittanut hänelle ehdollisen irtisanomisilmoituksen, kun hän palasi perhevapaalta töihin 2.9.2019. Irtisanomisilmoituksen mukaan työnantajalla ei ole tarjota asiakkaalle hänen aikaisempaa paikkaansa, koska kysei­nen työ on päättynyt syksyllä 2017 käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen joh­dosta. Irtisanomisen vaihtoehtona työnantaja on tarjonnut asiakkaalle kahta vaihtoehtoista työtehtävää.

Asiakkaan mukaan työnantaja on asiakkaan vanhempainvapaan aikana, ilmeisesti elokuussa 2018, palkannut T:n toimipisteeseen klinikkamanagerin toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Kyseisen työntekijän tehtävänimike ja työtehtävät ovat samat kuin asiakkaalla. Edelleen työnantaja on vuonna 2019 palkannut klinikkamanagerin toiselle eläinlääkäriasemalle. Asiakkaan työ ei näin ollen ole työsopimuslain 7:3.1:n edellyttämin tavoin vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi, koska työnantaja on ennen asiakkaan irtisanomista palkannut ainakin kaksi uutta työntekijää samankaltaisiin tehtäviin.

Asiakas toteaa, että työsopimuslain 4:9:ssä säädetään, että perhevapaiden päättyessä työntekijällä on oikeus palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Jos tämä ei ole mahdollista, on työntekijälle tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen mukaista työtä, ja jos tämäkään ei ole mahdollista, muuta työsopimuksen mukaista työtä.

Asiakas katsoo, että työnantaja on rikkonut työsopimuslain 4:9:ää, kun asiakkaalle ei ollut annettu mahdollisuutta palata aiempaan työhönsä, vaikka työ on ollut tosiasiallisesti olemassa. Se, että työnantaja on palkannut asiakkaan työtehtäviin uuden työntekijän, ei ole poistanut asiakkaan oikeutta palata entiseen työhönsä. Työnantajan tarjoamat vaihtoehtoiset työtehtävät ovat merkinneet olennaista ja pysyvää muutosta asiakkaan työsopimuksen mukaisiin työtehtäviin. Näissä olosuhteissa asiakkaalla ei ole ollut velvollisuutta ottaa vastaan irtisanomisen vaihtoehtona tarjottuja tehtäviä. Asiakkaan työsuhde on näin ollen päättynyt työnantajasta johtuvista syistä. Korvauksen suuruutta arvioitaessa tulee ottaa erityisesti huomioon työnantajan menettely työsopimuksen lainvastaisessa päättämisessä, asiakkaan työsuhteen kesto sekä se, että asiakas ei ole itse antanut minkäänlaista aihetta työsuhteen päättämiseen. Lisäksi korvauksen määrään vaikuttaa korottavasti se, että työnantajalla on ollut väittämänsä tuotannollinen irtisanomisperuste jo asiakkaan opintovapaan aikana vuonna 2017, minkä vuoksi työnantaja olisi voinut antaa asiakkaalle irtisanomisilmoituksen jo kyseisen vapaan aikana.

Työnantaja on kertonut vastauksessaan, että asiakas on ollut työsuhteessa 1.9.2012 alkaen ja perhevapaalla 22.2.2016–31.7.2017, opintovapaalla 1.8.2017–2.6.2018 ja uudella perhevapaalla 19.6.2018–1.9.2019. Ennen ensimmäiselle perhevapaalle siirtymistään asiakas työskenteli palveluyksikössä HR-järjestelmäassistentin tehtävissä. Asiakkaan opintovapaan aikana syksyllä 2017 työnantajayrityksessä toteutettiin laajamittainen organisaatiorakenteen uudelleenjärjestely, minkä seurauksena asiakkaan aikaisempi tehtävä päättyi. Asiakasta pyrittiin opintovapaastaan huolimatta ja hänen pyynnöstään sijoittamaan uudelleenjärjestelyn yhteydessä uuteen tehtävään, mutta koska asiakas ei kyennytkään itsestään johtuvista syistä täyttämään kyseisen klinikkamanagerin tehtävään edellytettyjä ehdottomia kriteereitä fyysiseen läsnäoloon liittyen, työnantaja sijoitti tehtävään lopulta toisen irtisanomisuhan alla olleen työntekijän, ja asiakas jatkoi opintovapaataan. Tuolloin työnantajalla olisi ollut mahdollisuus irtisanoa asiakkaan työsopimus. Työnantaja tarjoutui kuitenkin tarkastamaan asiakkaan työllistymistilanteen siinä vaiheessa, kun hänen opintovapaansa olisi päättynyt. Tästä sovittiin suullisesti. Asiakas siirtyi opintovapaalta suoraan äitiyslomalle 19.6.2018, joten asiakkaalle sopivia tehtäviä on tarkasteltu hänen ilmoitettuaan työnantajalle paluupäivänsä perhevapaalta. Asiakas ilmoitti alun perin paluupäivämääräksi 30.4.2019, mutta siirsi myöhemmin paluutaan ja ilmoitti palaavansa töihin 2.9.2019.

Työnantaja on ilmoittanut, että asiakkaalle on tähän mennessä tarjottu seuraavia tehtäviä:
- Helmikuussa 2019 asiakkaalle tarjottiin kahta osa-aikaista klinikkamanagerin tehtävää. Kummatkin tehtävät olivat osa-aikaisia, mutta vastasivat yhdessä yhtä kokoaikaista klinikkamanagerin tehtävää. Tehtävä olisi alkanut vanhempainvapaan päättyessä keväällä 2019. Asiakas kieltäytyi tehtävästä.

- Maaliskuussa 2019 asiakkaalle tarjottiin HR-asiantuntijan paikkaa. Tämä tehtävä oli parempi tehtävä kuin se, josta asiakas jäi äitiyslomalle helmikuussa 2016. Tarjottu tehtävä oli asiantuntijatyötä, kun asiakkaan aikaisempi tehtävä ennen äitiysloman alkua oli assistentin työtä. Tehtävä olisi alkanut vanhempainvapaan päättyessä keväällä 2019. Asiakas ilmoitti alkuun olevansa kiinnostunut tehtävästä, mutta lopulta kieltäytyi siitä.

- Elokuussa ja syyskuussa 2019 asiakkaalle tarjottiin erilaisia talous- ja palkkahallinnon asiantuntijatehtäviä. Tehtävä olisi alkanut hoitovapaan päättyessä syksyllä 2019. Asiakas kieltäytyi tehtävästä.

Työnantaja on todennut, että koska asiakas ei suostunut ottamaan vastaan mitään hänelle tarjottuja tehtäviä, työnantaja irtisanoi 6.9.2019 asiakkaan työsuhteen päättymään 6.11.2019.

Asiakas on liittynyt työntekijäyhdistyksen ryhmäoikeusturvavakuutukseen 11.2.2019, ja kyseinen vakuutus on tullut voimaan asiakkaan osalta 1.8.2019. Asiakas on hakenut oikeusturvaetua riitaan työsuhteen irtisanomisen perusteella maksettavasta korvauksesta.

Vakuutusyhtiö on todennut 30.10.2019 päivätyssä korvauspäätöksessään, että vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattunut vakuutustapahtuma. Jos vakuutus kuitenkin vakuutustapahtuman sattuessa on ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin asiassa esitetty työ- tai virkasuhteen päättämisilmoitus perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma on riita-asiassa riidan syntyminen. Riita on syntynyt, kun perusteeltaan tai määrältään yksilöity vaatimus on todisteellisesti ja yksilöidysti kiistetty perusteen tai määrän osalta. Tässä tapauksessa riita perustuu työnantajan tarjoamista tehtävistä kieltäytymiseen. Koska asiakas ei ollut vakuutettuna riidan syntymisen hetkellä, vakuutusyhtiö ei voi myöntää oikeusturvaetua riitaan.

Asiakas on kertonut, että hänen tehtävänsä klinikkamanagerina ei ole poistunut yt-neuvottelujen myötä, vaan on yhä olemassa ja sitä hoitamaan on palkattu toinen työntekijä. Asiakas kertoo, ettei hän ole missään vaiheessa perhevapaansa aikana kieltäytynyt yhdestäkään työtehtävästä. Asiakas on kertonut äitiyslomalla työnantajalleen, että hän voi ottaa työn vastaan palattuaan äitiyslomalta. Asiakas katsoo, että työnantaja oli rikkonut työsopimuslain 4:9:n mukaista työntekijän oikeutta palata työhönsä äitiysloman jälkeen, ja riita on perustunut tähän seikkaan.

Asiakkaan valitus ja vakuutusyhtiön vastine

Asiakas on vaatinut, että vakuutusyhtiö myöntäisi oikeusturvaedun riitaan. Asiakas on kertonut valituksessaan tehneensä ilmoituksen perhevapaan käyttämisestä 1.9.2019 saakka helmikuussa 2019. Työnantajalla oli tuolloin useita avoimia tehtäviä, joita asiakkaalle tarjottiin. Asiakas on kertonut luvanneensa ottaa tehtävän vastaan perhevapaan päätyttyä, eikä asiasta ollut riitaa työnantajan kanssa. Työnantajan tiedotti maaliskuussa 2019 uusista avoimista tehtävistä, jotka asiakas kertoi ottavansa vastaan perhevapaan päätyttyä. Tällöinkään asiasta ei ollut riitaa työnantajan kanssa. Riita on syntynyt 2.9.2019, kun asiakas palasi takaisin työhön, jolloin työnantaja ilmoitti irtisanovansa asiakkaan, ellei hän siirry työskentelemään Pirkanmaalta Vantaalle.

Vakuutusyhtiö on lausunut vastineessaan, että riideltäessä työsuhteen irtisanomisen lainmukaisuudesta nyt kyseessä olevassa tilanteessa, edellyttää oikeusturvaedun myöntäminen sitä, että ne syyt, joiden johdosta henkilö on irtisanottu, ovat syntyneet vakuutuksen voimassaoloaikana. Tässä tapauksessa irtisanomisen perusteena on työnantajan vuonna 2017 käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen seurauksena tapahtunut asiakkaan työtehtävän, T:n toimipisteen palveluyksikön HR-järjestelmäassistentin työtehtävien päättyminen, vaikka työnantaja on tarjoutunut tehtävän päättymisen jälkeen vielä tarkastamaan asiakkaan työllistymistilanteen, kun hänen opintovapaansa on päättynyt. Työnantajalla olisi ollut vuonna 2017 mahdollisuus irtisanoa asiakkaan työsopimus.

Vakuutusyhtiö toteaa lisäksi, ettei Vakuutuslautakunta ole ratkaisukäytännössään pitänyt kahden vuoden sääntöä vakuutetun kannalta kohtuuttomana ehtona.

Asiakas on lausunut 10.12.2019 päivätyssä lisäkirjelmässään, etteivät hänen työtehtävänsä olleet päättyneet vuonna 2017. Hänen tuolloinen työtehtävänsä oli projektiluonteinen tehtävä, josta oli tehty määräaikainen sopimus erillisellä liitteellä työsopimukseen. Kyseinen tehtävä oli päättynyt helmikuussa 2016. Asiakkaan sopimus klinikkamanagerin tehtävässä jatkui tämän jälkeen. Tämä klinikkamanagerin tehtävä on edelleen olemassa joulukuussa 2019.

Asiakas kertoo, ettei hän ole missään vaiheessa pyytänyt sijoittamistaan uuteen tehtävään, eikä myöskään ole kieltäytynyt yhdestäkään tarjotusta työtehtävästä. Asiakas on ilmoittanut sähköpostitse ottavansa tehtävät vastaan heti opintovapaan ja perhevapaan päätyttyä.

Asiakkaan mukaan työnantaja ei ole missään vaiheessa yt-neuvottelujen aikana tai jälkeen ilmoittanut asiakkaalle, että työllistymistä tarkistettaisiin uudelleen tai että sillä olisi irtisanomisperuste, sillä voimassa olevan työsopimuksen mukainen tehtävä ei ole missään vaiheessa päättynyt. Irtisanomisperustetta ei siis ole ollut 2017 eikä syksyllä 2019. Näin ollen riita on syntynyt 2.9.2019, kun työnantaja antoi ehdollisen irtisanomisilmoituksen vedoten vuoden 2017 yt-neuvotteluihin ja tehtävän päättymiseen neuvottelujen tuloksena.

Lisäksi ensimmäisessä kirjallisessa vastauksessa työnantaja on ilmoittanut yt-neuvottelujen tuloksena päättyneeksi tehtäväksi N:n toimipisteen klinikkamanagerin työtehtävän, jossa asiakas ei ole koskaan toiminut. Seuraavassa kirjelmässä työnantaja on ilmoittanut päättyneeksi tehtäväksi T:n palveluyksikön tehtävän, mutta tämä tehtävä oli määräaikainen erillisellä sopimuksella oleva työtehtävä, joka päättyi jo 2016. Asiakkaan työsopimuksen mukainen työtehtävä on Tampereen klinikkamanagerin tehtävä, joka on jatkunut keskeytyksettä ja on edelleen olemassa joulukuussa 2019.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse sen arvioimisesta, oliko työsuhteen päättämisilmoituksen peruste syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Lain naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 8 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan työnantajan menettelyä on pidettävä tässä laissa kiellettynä syrjintänä, jos työnantaja työhön ottaessaan, tehtävään tai koulutukseen valitessaan tai palvelussuhteen kestosta tai jatkumisesta taikka palkka- tai muista palvelussuhteen ehdoista päättäessään menettelee siten, että henkilö joutuu raskauden, synnytyksen tai muun sukupuoleen liittyvän syyn perusteella epäedulliseen asemaan;

2 momentin mukaan edellä 1 momentin 2–5 kohdassa tarkoitettu menettely on tässä laissa kiellettyä syrjintää myös silloin, kun se perustuu sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun.

3 momentin mukaan edellä 1 momentin 2–5 kohdassa tarkoitettu menettely ei kuitenkaan ole syrjintää, jos kyse on 7 §:n 4 momentissa tarkoitetusta tilanteesta ja säännöksen mukaisesta hyväksyttävästä syystä.

Työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Työsopimusta ei kuitenkaan saa irtisanoa, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin 4 §:ssä säädetyllä tavalla.

Työsopimuslain 7 luvun 3 §:n 2 momentin mukaan perustetta irtisanomiseen ei ole ainakaan silloin, kun

1) työnantaja on joko ennen irtisanomista tai sen jälkeen ottanut uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin, vaikka hänen toimintaedellytyksensä eivät ole vastaavana aikana muuttuneet; tai

2) töiden uudelleenjärjestelystä ei ole aiheutunut työn tosiasiallista vähentymistä.

Työsopimuslain 7 luvun 4 §:n 1 momentin mukaan työntekijälle on tarjottava ensisijaisesti hänen työsopimuksensa mukaista työtä vastaavaa työtä. Jos tällaista työtä ei ole, työntekijälle on tarjottava muuta hänen koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaavaa työtä.

Työsopimuslain 7 luvun 9 §:n 1 momentin mukaan työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta työntekijän raskauden johdosta eikä sillä perusteella, että työntekijä käyttää oikeuttaan 4 luvussa säädettyyn perhevapaaseen. Työnantajan pyynnöstä työntekijän on esitettävä selvitys raskaudestaan.

Työsopimuslain 7 luvun 9 §:n 2 momentin mukaan, jos työnantaja irtisanoo raskaana olevan tai muuta kuin 4 luvun 7 a §:ssä säädettyä perhevapaata käyttävän työntekijän työsopimuksen, katsotaan irtisanomisen johtuneen työntekijän raskaudesta tai perhevapaan käyttämisestä, jollei työnantaja voi osoittaa sen johtuneen muusta seikasta. (4.3.2011/197)

Työsopimuslain 7 luvun 9 §:n 3 momentin mukaan työnantaja saa irtisanoa äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla olevan työntekijän työsopimuksen 3 §:ssä säädetyillä perusteilla vain, jos työnantajan toiminta päättyy kokonaan.

Nyt kyseessä olevaan oikeusturvavakuutukseen sovellettavien, 1.1.2019 voimaan tulleiden vakuutusehtojen kohdan 10.1 (Vakuutustapahtuman määritelmä) mukaan vakuutuksesta korvataan vain sellaiset asiat, jotka liittyvät vakuutetun työsuhteeseen taikka virkamiehenä toimimiseen.

Vakuutuksesta korvattava vakuutustapahtuma on riita-asiassa
·riidan syntyminen. Riita on syntynyt, kun perusteeltaan tai määrältään yksilöity vaatimus on todisteellisesti ja yksilöidysti kiistetty perusteen tai määrän osalta.

Vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattunut vakuutustapahtuma. Jos vakuutus kuitenkin vakuutustapahtuman sattuessa on ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin asiassa esitetty vaatimus, kiistäminen, työ- tai virkasuhteen päättämisilmoitus, syyte taikka epäilty rikos perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana.

Asian arviointi

Nyt puheena olevasta oikeusturvavakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattunut vakuutustapahtuma. Jos vakuutus kuitenkin vakuutustapahtuman sattuessa on ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee myös niiden seikkojen, joihin asiassa esitetty vaatimus, kiistäminen tai työ- tai virkasuhteen päättämisilmoitus perustuu, olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Asiakkaan osalta vakuutus on tullut voimaan 11.8.2019.

Asiakkaan työpaikassa on opintovapaan aikana vuonna 2017 järjestetty yhteistoimintaneuvottelut, joiden jälkeen asiakkaan oli sovittu aloittavan klinikkamanagerin tehtävissä N:n toimipisteessä. Työn aloittaminen ei kuitenkaan onnistunut, ja työnantaja ja asiakas sopivat, että asiakas jatkaa opintovapaataan. Asiakas on jäänyt opintovapaansa jälkeen perhevapaalle kesäkuussa 2018 ja palannut töihin 2.9.2019. Vakuutusyhtiö on katsonut, että riidan perusteena on työnantajan vuonna 2017 käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen seurauksena tapahtunut asiakkaan työtehtävän, T:n toimipisteen palveluyksikön HR-järjestelmäassistentin työtehtävien päättyminen, vaikka työnantaja on tarjoutunut tehtävän päättymisen jälkeen vielä tarkastamaan asiakkaan työllistymistilanteen, kun hänen opintovapaansa on päättynyt. Työnantajalla olisi ollut vuonna 2017 mahdollisuus irtisanoa asiakkaan työsopimus.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan työnantaja oli vielä syyskuussa 2019 tarjonnut asiakkaalle työtä. Asiakas ei ottanut hänelle tarjottua työtehtävää vastaan, ja hänen työsuhteensa päätettiin 2.9.2019. Koska asiakkaalle oli tarjottu uutta työtä vielä syyskuussa, ja työsuhteen jatkuminen oli vielä tuolloin siis ollut mahdollista, vakuutusehdossa tarkoitetut seikat, joihin työsuhteen päättämisilmoitus perustuu, eivät Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan ole voineet olla ainakaan kokonaan käsillä vielä vakuutuksen voimaantulon hetkellä 11.8.2019. Vakuutuslautakunta katsoo näin ollen, että työsuhteen päättämisen taustalla olleet seikat ovat tässä tapauksessa syntyneet vakuutuksen voimassaoloaikana.

Edellä mainituin perustein Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö myöntää oikeusturvaedun riitaan.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö myöntää oikeusturvaedun riitaan.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Nikunlassi

Jäsenet:
Karimäki
Korpiola
Rusanen
Alinentalo-Pelttari