Tapahtumatiedot

Käsillä olevassa tapauksessa vahingonkärsinyt A (s. 1967) oli 4.7.2018 noin kello 15:30 ajamassa maastopyörällään yleisesti virkistyskäytössä olevaa hiekkakuopilta kohti asuinaluetta johtavaa tietä pitkin, kun hän törmäsi tieosuudella olevaan teräspuomiin. Törmäyksen johdosta A lensi sekä pyöränsä tangon että portin puomin yli seurauksin, että hän loukkasi itsensä vakavasti. A:n mukaan törmäys johtui siitä, ettei hän ehtinyt havaita puomia ajoissa, koska puomia ei ollut millään tavoin merkitty tien kummastakaan suunnasta eikä siihen ollut myöskään kiinnitetty mitään näkyvää merkkiä sen havaitsemiseksi. A vaati B:n kaupungilta vahingonkorvausta kaatumisen seurauksena aiheutuneista henkilövahingoistaan.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen, jossa se toteaa, että vahingon korvattavuus vastuuvakuutuksesta edellyttää vakuutuksenottajan korvausvelvollisuutta vahingosta. Vahingonkorvauslain mukaan korvausvastuun syntyminen edellyttää yleensä vahingon aiheuttamista tahallisesti tai tuottamuksella. Tuottamuksella tarkoitetaan moitittavaa menettelyä, eli huolimattomuutta virhettä tai laiminlyöntiä. Vakuutusyhtiö viittaa päätöksessään asiassa käytettävissä olevaan selvitykseen ja totesi, että kyseinen alue, jolla A on kaatunut, on kaavamerkinnältään lähivirkistysalue, jota jokainen voi käyttää jokamiehen oikeudella ja omalla vastuulla. Puomi, johon A on törmännyt, ei myöskään ole sijainnut tie- tai katualueella taikka sellaisella virallisella väylällä, jota varten olisi olemassa mitään erityisiä ohjeita tai määräyksiä puomien osalta. Lisäksi yhtiö toteaa, että kyseinen puomi oli merkitty keltamustalla teipillä, joka oli myös tienkäyttäjän havaittavissa. Edellä todetuin perustein vakuutusyhtiö katsoo, ettei käsillä oleva vahinko ole aiheutunut B:n kaupungin huolimattomasta toiminnasta tai laiminlyönnistä eikä korvausta voida näin ollen maksaa B:n kaupungin vastuuvakuutuksesta.

Asiakkaan valitus

A oli tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyysi asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.

Valituksessaan A toistaa asian tapahtumatiedot sekä asian käsittelyn kulun vakuutusyhtiössä.

A vaatii edelleen puomiin törmäämisestä aiheutunutta henkilövahinkoaan korvattavaksi B:n kaupungin vastuuvakuutuksesta. A toteaa tapauksessa olevan ilmeistä, että hänen kaatumisensa on aiheutunut B:n kaupungin huolimattoman ja varomattoman menettelyn seurauksena, kun sen on sallinut kulkuväylän poikki sijoitetun puomin asentamisen. Näin ollen kaupunki on vastuussa siitä, jos puomi on asennettu siten, että se aiheuttaa varaa alueella liikkujille. A:n mukaan pelkästään keltamusta teippi ei ole riittävä tapa varmistua siitä, että ohut puomi olisi kulkuväylää käyttävien riittävästi havaittavissa. Tältä osin A viittaa toimittamiinsa valokuviin, joista ilmenee, että etenkin hänen tulosuunnastaan nähden puomi on ollut hyvin huonosti nähtävissä. A toteaa myös, että puomin paikkaa on siirretty sen aiemmasta sijainnista sellaiseen kohtaan, jossa se ei ollut enää turvallinen, koska se sijaitsi pitkän alamäen päässä. Tällöin sijainti voi olla vaarallinen etenkin pyöräilijöille, jotka ehtivät saada kovan vauhdin ennen puomin ilmestymistä. A:n mukaan hänen käsitystään kaupungin vastuusta tukee myös se, että hänen onnettomuutensa jälkeen puomiin lisättiin selvästi näkyvä liikennemerkki.

A viittaa valituksessaan myös Herttoniemen hyppyrimäen alastulorinteeseen asennetun vaijerin aiheuttamaa vakavaa henkilövahinkoa koskevaan tapaukseen, jossa vaijerin asentanut taho tuomittiin vahingonkorvaukseen, vaikka kyseisellä alueella ei olisi saanut oleskella alunperinkään. Näin ollen sillä seikalla, että A:n pyöräilemällä tiellä kulku tapahtuu omalla vastuulla, ei ole merkitystä, kun arvioidaan sitä, onko puomi omiaan aiheuttamaan tiellä liikkujalle vaaraa.

Edellä selostamillaan perusteilla A katsoo, että Vakuutuslautakunnan tulisi antaa asiassa ratkaisusuositus, jonka mukaan B:n kaupungin vastuuvakuutuksesta tulisi korvata kaatumisesta johtuneista vammoista aiheutunut henkilövahinko.

Lisäkirjelmissään A tähdentää vielä erikseen, että puomiin asennetusta liikennemerkistä ei ole mitään määräystä taikka asiakirjaa, josta ilmenisi merkin asentamisen peruste. Ainoa syy on kaupungin insinöörin suullinen määräys A:n onnettomuuden jälkeen. A:n näkemyksen mukaan myös tämä seikka tukee sitä, että B:n kaupunki on vastuussa puomin puutteellisista asentamisesta.  Lisäksi A painottaa, että vakuutusyhtiön esittämä kuva puomista on otettu eri suunnasta kuin mistä A oli ajamassa vahingon sattuessa. A viittaa toimittamaansa valokuvaan, josta ilmenee, kuinka vaikeasta havaittavissa puomi oli hänen kulkusuunnastaan nähden.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa asian tapahtumatiedot ja tapaukseen sovellettavat vakuutusehdot sekä viittaa tapauksen kannalta keskeisiin lainsäännöksiin ja toistaa antamissaan korvauspäätöksissä lausutun perusteluineen.

Vastineessaan yhtiö toteaa ensinnäkin, että Suomen olosuhteissa maaston väri ja valon määrä vaihtelee vuoden- ja vuorokaudenaikojen mukaan ja minkä tahansa värinen puomi voi jollakin hetkellä olla taustastaan vaikeasti havaittavissa.  Lisäksi yhtiö toteaa, että käytettävissä olevan selvityksen mukaan tiealueen ulkopuolisia alueita varten ei ole määräyksiä puomien ominaisuuksista ja merkinnöistä. Puheena oleva puomi oli teipattu mustalla ja keltaisella, jotka ovat tiealueelle sijoitettavia puomeja koskevan Liikenneviraston ohjeen 3/2012 mukaiset värit. Yhtiö katsoo näin ollen, että puomin sijainti, väritys tai muutkaan ominaisuudet eivät ole luonteeltaan sellaiset, että ne altistaisivat vahingonvaaralle. Vahinkopaikalta käytettävissä olevien valokuvien perusteella puomille tultaessa ei myöskään ole maastosta tai tien linjauksesta johtuvia näkemäesteitä.

Edellä todetun lisäksi vakuutusyhtiö toteaa, että polkupyörän kuljettajan on sovitettava ajonopeutensa ja ajotapansa vallitseviin olosuhteisiin, eikä pyöräilijä voi luottaa siihen, että olosuhteet eivät ole muuttuneet sen jälkeen kun hän vuosi aikaisemmin oli edellisen kerran ajanut polkupyörällä samalla paikalla. Kuljettajan on pystyttävä hallitsemaan polkupyöränsä myös hämärässä ja pimeässä ajaessaan. Puheena olevassa tilanteessa sää oli ollut aurinkoinen, selkeä ja poutainen.

Käytettävissä olevien selvitysten perusteella ei ole voitu todeta, että vakuutuksenottaja olisi laiminlyönyt jotakin puomin sijaintia tai sijainnin muuttamista, asennusta, väritystä tai muutakaan ominaisuutta koskevaa ohjetta tai määräystä.

Edellä mainituin perusteella sekä korvauspäätöksissä aiemmin mainituin perustein vakuutusyhtiö katsoo edelleen, ettei A:n henkilövahinko ole seurausta vakuutuksenottajan huolimattomuudesta, varomattomuudesta, virheestä tai laiminlyönnistä eikä vahinkoa siten voida korvata myöskään B:n kaupungin vastuuvakuutuksesta.

Vakuutuksenottajan kuuleminen

Vakuutuslautakunta on varannut vakuutuksenottajalle mahdollisuuden lausua asiassa. Vakuutuksenottajan oleva X:n kaupunki on antanut asiassa kirjelmän, joka vastaa sisällöltään asiassa sen jo aiemmin vakuutusyhtiölle toimittamia selvityksiä.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, tuleeko A:lle kaatumisen 4.7.2018 seurauksena aiheutunut henkilövahinko ja esinevahingot korvata B:n kaupungin vastuuvakuutuksesta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 2 luvun 1.1 §:n mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.

Kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain (31.8.1978/669) 3 §:n (15.7.2005/647) 1 momentin mukaan kadun kunnossapito käsittää ne toimenpiteet, joiden tarkoituksena on pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen, kuten moottoriajoneuvoliikenteen, jalankulun ja polkupyöräilyn, tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys. Pykälän 3 momentin mukaan kadun kunnossapitoon luetaan katualueella olevien istutusten, kadun kalusteiden, korokkeiden, suojakaiteiden, liikennemerkkien ja muiden vastaavien laitteiden kunnossapito. Lain 4 §:n (15.7.2005/547) 1 momentin mukaan kadun kunnossapito kuuluu kunnalle. (…)

Tieliikennelain (3.4.1981/267) 3.1 §:n mukaan tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä sekä muutenkin olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi.

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 3.1 mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutuskirjaan merkityn kiinteistön omistajana toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko
-    joka todetaan vakuutuskauden aikana ja
-    josta vakuutuksenottaja on voimassaolevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Asian arviointi

Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että kadun kunnossapidosta vastaavalla taholla on ns. korostunut velvollisuus huolehtia siitä, että kadulla voidaan turvallisesti liikkua. Kunnossapitovelvollisella on näyttötaakka siitä, että mm. kadun rakenteellisesta turvallisuudesta on olosuhteet huomioon ottaen asianmukaisesti huolehdittu. Asianmukaisen kunnossapidon tasoa arvioitaessa otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, vuorokauden aika sekä eri liikennemuotojen tarpeet.

Vakuutuslautakunnalla käytettävissä olevan selvityksen mukaan A on törmännyt 4.7.2018 noin klo 15:30 pyöräillessään virkistyskäytössä olleen tien yli kulkevaan sulkupuomiin. Puomi oli vahinkohetkellä merkitty keltamustalla huomioteipillä. Kyseinen tie oli kaupungilta saadun selvityksen mukaan merkitty karttaan ohjeellisena väylänä, mutta kyseessä ei ollut virallisesti perustettu tie. Kaupunki on asettanut tielle kulkuesteen häiritsevän ja asiattoman liikkumisen estämiseksi. Puomi on asennettu nykyiselle paikalleen syyskuussa 2017 lähitalojen asukkaiden vaatimuksesta.

Vakuutuslautakunta antaa ratkaisusuosituksensa asiassa annetun kirjallisen selvityksen perusteella. Lautakunta toteaa, ettei sen ole mahdollista toimittaa asiassa katselmusta vahinkopaikalle. Käytettävissään olevan selvityksen mukaan lautakunta katsoo, että tien yli kulkenut puomi on ollut tapahtumahetkellä merkittynä sillä tavoin, että se on riittävästi havaittavissa. Vaikka puomin näkyvyyttä on parannettu entisestään myöhemmin lisäämällä siihen ajokiellosta kertova merkki, ei tämä lautakunnan näkemyksen mukaan merkitse sitä, että aiempaa merkintätapaa olisi pidettävä puutteellisena. Asiaa arvioidessaan lautakunta on huomioinut erityisesti myös sen, että puomille tuova alamäki ei ole ollut jyrkkä ja kyseisellä tieosuudella ei myöskään ole ollut tien linjauksesta johtuvia näköesteitä puomin suuntaan, vaan puomi on ollut esteettömästi havaittavissa. Lisäksi lautakunta katsoo, että ottaen huomioon valokuvista ilmenevän asutuksen läheisyyden, olisi kyseisellä tieosuudella joka tapauksessa tienkäyttäjän lisättävä tarkkaivaisuuttaan. Lautakunta toteaa vielä lopuksi, ettei asiassa ole myöskään esitetty mitään selvitystä siitä, että kaupungilla olisi ollut syytä varautua siihen, että kyseistä aluetta käytetään myös kevyen liikenteen harrastetarpeisiin siinä määrin, että moottoriliikennettä estävästä puomista olisi voinut arvioida aiheutuvan vaaraa kevyen liikenteen käyttäjälle.

Vakuutuslautakunta katsoo edellä esitetyn perusteella, että B:n kaupunki on osoittanut menetelleensä huolellisesti ja vahinkohetken oikeusnormien mukaisesti vahinkopaikan kunnossapidossa eikä kaupungille siten ole syntynyt korvausvastuuta A:lle aiheutuneesta vahingosta. Kyseessä on lautakunnan näkemyksen mukaan ollut tapaturmainen vahinko, jonka seuraukset jäävät vahingonkärsineen itsensä kannettaviksi. Korvausvastuun puuttuessa vahinko ei tule myöskään B:n kaupungin vastuuvakuutuksesta korvattavaksi. Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

Edellä selostamillaan perusteilla ja käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön päätöstä vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita sitä muutettavaksi.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Hanén

Jäsenet:
Karimäki
Korpiola
Rusanen
Alinentalo-Pelttari