Tapahtumatiedot

Asiakkaan verkkopalvelussa 6.7.2019 tekemän vahinkoilmoituksen mukaan hänen kerrostaloasuntoonsa kuuluvasta lukitusta kellarikomerosta oli viety matkakassin sivutaskussa olleet korvakorut ja kolme sormusta (jäljempänä korut). Vahinkopäiväksi oli merkitty 26.6.2019. Sormukset olivat liian suuria. Korvakorut asiakas oli aikonut antaa tyttärelleen. Asiakkaan mukaan korut olivat säästyneet viime murrosta (vuonna 2016), koska ne olivat olleet mainitun matkakassin sivutaskussa, jossa asiakas oli säilyttänyt niitä jo jonkin aikaa. Nyt asiakas oli laittanut ne kellariin ”varmaan paikkaan” lukkojen taakse.

Vahinkoilmoituksen mukaan samassa talossa oli käyty muidenkin asukkaiden kellarikomeroissa ilman, että lukoissa oli ollut näkyviä vaurioita. Asiakkaan mukaan hänen kellarikomerossaan oli tavallinen munalukko, johon toinen avain ei enää mene. Kellaritiloihin pääsee vain ns. emännänavaimella. Myös muut asukkaat ovat tehneet rikosilmoituksia tämän asian tiimoilta.

Vakuutusyhtiön vakuutustutkija K oli tavannut asiakkaan tämän kotona 31.7.2019, missä yhteydessä K ja asiakas ovat käyneet myös kellarikomerolla. Asiakas oli kertonut K:lle vahinkoon liittyvistä tapahtumista. Varastotilassa käynnin yhteydessä oli muun ohessa havaittu, että asiakkaan esittämät kellarikomeron avaimet olivat erilaisia, eikä toista avaimista ollut lainkaan tarkoitettu kyseiseen munalukkoon.

Vakuutusyhtiön 1. korvauspäätös

Korvauspäätöksessä 14.8.2019 käydään läpi vahingon tapahtumatietoja. Päätöksen mukaan asiakas oli havainnut varkauden 26.6.2019. Kellarikomeroon on asiakkaan kertomuksen mukaan päästy tiirikoimalla lukko, sillä komerossa ei ole murtojälkiä ja asiakkaan hallussa oleva kellarikomeron avain ei enää mennyt munalukon sisälle. Asiakas oli käynyt hakemassa kesävaatteita 6.6.2019 kellarikomerosta ja tarkastanut, että korut olivat tallessa laukun sivutaskussa. Asiakkaan mennessä 26.6.2019 hakemaan matkalaukkua korut eivät enää olleetkaan laukun taskussa. Kellarikomeron munalukko oli tuolloin ollut normaalisti kiinni. Asiakas huomasi samoihin aikoihin rappukäytävässä olleen lapun, jossa kerrottiin kellarikomeroihin tehdyistä murroista. Myöhemmin asiakas havaitsi myös hopeakettuturkkinsa kadonneen. Vakuutustutkija K:n kanssa kellarikomerolla käytäessä oli havaittu, että toinen avaimista toimii lukossa moitteettomasti ja toinen avaimista ei ollut tarkoitettu kyseiseen lukkoon ollenkaan.

Vakuutusyhtiön mukaan asiakas on kertonut ristiriitaisia tietoja ilmoitetusta varkaudesta. Ensin asiakas on kertonut korvauskäsittelyyn havainneensa varkauden, sillä avain ei ollut enää käynyt kellarikomeron munalukkoon. Myöhemmin asiakas kertoi havainneensa korujen puuttumisen, kun hän oli tuonut matkalaukun asuntoonsa. Vakuutusyhtiö pitää epäuskottavana, että lukko olisi tiirikoitu, sillä lukossa ei ollut havaittu mitään murtojälkiä, ja sovitetuista avaimista toinen ei ollut edes kyseiseen lukkoon tarkoitettu. Vakuutusyhtiön mukaan kaikkiin muihin kellarikomeroihin on päästy lukko rikkomalla, joten on epätodennäköistä, että vain yksi komeron lukoista olisi tiirikoitu. Vakuutusyhtiö ei korvaa vahinkoa kotivakuutuksesta.

Asiakkaan oikaisupyyntö

Verkkoviestissään 20.8.2019 asiakas kertoo, että hän on muuttanut vuosina 2017 ja 2018 kaksi kertaa. Muuttomiehet ovat tuolloin täyttäneet kellarikomeron asiakkaan ohjeiden mukaan, koska asiakas itse ei ole terveydentilansa johdosta kyennyt liikkumaan kunnolla. Asiakas kertoo tarkastaneensa, että korurasia on ollut paikoillaan, mutta ei sen sisältöä. Asiakas toteaa epäilevänsä korujen katoamisesta muuttomiehiä, koska hän ei keksi muutakaan syytä tapahtuneelle. Asiakas katsoo, että hän ei ole antanut vahingosta ristiriitaisia tietoja. Hänen ainoa ”valheensa” on liittynyt avaimiin, joista molempien hän luuli kuuluvan munalukkoon.

Vakuutusyhtiön päätös vakuutusten irtisanomisesta

Päätöksessään 17.9.2019 vakuutusyhtiö ilmoittaa irtisanovansa asiakkaan kotivakuutuksen, vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen sekä koiralle otetun eläinvakuutuksen käsittävän X-turvasopimuksen päättymään 31.10.2020. X-turvan yleisten sopimusehtojen mukaan vakuutusyhtiöllä on oikeus irtisanoa vahinkovakuutus päättymään vakuutuskauden aikana, jos vakuutettu on vakuutustapahtuman jälkeen vilpillisesti antanut vakuutuksenantajalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta. Irtisanomista koskevassa ilmoituksessa mainitaan irtisanomisperuste. Vakuutus päättyy kuukauden kuluttua irtisanomista koskevan ilmoituksen lähettämisestä. Päätöksen mukaan vakuutusyhtiöllä on vakuutussopimuslain 16 ja 17 §:ien ja yleisten sopimusehtojen perusteella oikeus irtisanoa vahinkovakuutus päättymään vakuutuskauden aikana.

Päätöksen mukaan asiakas on vahinkoilmoituksessaan kertonut, että toinen avaimista ei enää sovi lukkoon, minkä perusteella hän on epäillyt myös omaan varastokoppiinsa murtaudutun. Vakuutustutkijan kanssa avaimia lukkoon sovitettaessa on ilmennyt, että toinen avain ei ole ollenkaan samanlainen kuin toinen. Asiakas on samassa yhteydessä kertonut, että hän onkin huomannut korujen kadonneen matkalaukusta, kun on käynyt hakemassa laukun asuntoonsa. Vakuutusyhtiö katsoo, että asiakkaan myöhempi kertomus on ristiriidassa vahinkoilmoituksessa kuvatun vahinkotapahtuman kanssa. Vakuutusyhtiö pitää myös käytännössä mahdottomana sitä, että toinen avaimista olisi vaihtunut murron yhteydessä, koska toinen avaimista on edelleen sopiva varastokopissa käytettyyn lukkoon.

Vakuutusyhtiö katsoo, että asiakas on ilmoittanut yhtiölle tarkoituksella väärän vahinkokuvauksen, ja antanut vilpillistä ja väärää tietoa vakuutusyhtiön harhaanjohtamiseksi taloudellista hyötyä tavoittelemalla. Vakuutusyhtiö katsoo, ettei luottamukseen perustuvien sopimusten jatkumiselle ole enää edellytyksiä. Vakuutusyhtiö ilmoittaa samalla, että se ja vakuutusyhtiön kanssa samaan yhtiöryhmään kuuluvat muut vahinkovakuutusyhtiöt eivät toistaiseksi myönnä asiakkaalle tai hänen taloudelleen uusia vapaaehtoisia vakuutuksia.

Vakuutusyhtiön 2. korvauspäätös

Korvauspäätöksessään 2.10.2019 vakuutusyhtiö viittaa asiakkaan oikaisupyyntöön, jonka mukaan korujen varkausvahinko on voinut tapahtua myös vuonna 2017 tai vuonna 2018 tehtyjen muuttojen aikana muuttomiehien toimesta. Asiakas ei sittenkään ole varma, olivatko korut rasiassa 6.6.2019.

Vakuutusyhtiön mukaan vakuutuksesta ei korvata varkausvahinkoa, jonka tapahtumahetkeä, -olosuhteita ja paikkaa ei voida tarkoin määritellä. Jälkikäteispäättely mahdollisesta varkaudesta ei ole riittävä näyttö korvattavasta vahinkotilanteesta. Vakuutuksesta ei myöskään korvata vahinkoa, joka on aiheutunut katoamisesta tai unohtamisesta.

Vakuutusyhtiön mukaan on kiistatonta, että korut on menetetty, mutta koska tarkempaa vahinkohetkeä tai -paikkaa ei pystytä tarpeeksi tarkoin määrittelemään, vahinko ei ole varkausvahinkona korvattava. Yhtiön mukaan vahinko on käsitelty katoamisena ja määrittelemättömänä varkautena, joten se ei ole vakuutuksen perusteella korvattava. Vakuutusyhtiö ei muuta 14.8.2019 antamaansa korvauspäätöstä.

Asiakkaan ja vakuutusyhtiön viestit verkkopalvelussa vakuutuksen irtisanomisesta ja korvauspäätöksistä

Verkkoviestissään 7.10.2019 asiakas ilmoittaa käsittäneensä, että hänen vakuutuksensa tullaan irtisanomaan, mitä asiakas pitää epäoikeudenmukaisena. Asiakkaan mukaan hänen ainoa ”vilppinsä” on ollut, että hän ei ole tarkastanut munalukon mukana tulleita avaimia, jotka olivatkin erilaiset. Asiakas oletti toisen avaimen vahingoittuneen murron yhteydessä tai lukon järjestelmän muuttuneen tai jotakin vastaavaa. Asiakas ei kertomansa mukaan löydä [verkkopalvelustaan] irtisanomisesta mitään tietoa ja toteaa saaneensa jo muistutuksen marraskuisista laskusta. Asiakas pyytää selvitystä tilanteestaan.

Vakuutusyhtiön viestissä 15.10.2019 pahoitellaan korvauspalvelun ruuhkautumista ja kerrotaan, että asiakkaan viesti on lähetetty vahingon käsittelijälle.

Asiakas ilmoittaa viestissään 15.10.2019 kiittävänsä vakuutusyhtiötä siitä, että uudelleenkäsittelyn johdosta hänen vakuutustaan ei ole irtisanottu.

Vakuutusyhtiön verkkoviesti vakuutuksen irtisanomisesta ja myöhemmät verkkoviestit

Vakuutusyhtiön viestin 21.10.2019 mukaan asiakkaan X-turvasopimus on irtisanottu päättymään 31.10.2019. Asiakkaalle on lähetetty 17.9.2019 kirjallinen päätös vakuutusten irtisanomisesta perusteluineen ja kirjeeseen on liitetty muutoksenhakuohjeistus. Aiemmin lähetetty irtisanomisilmoitus ja muutoksenhakuohje lähetetään myös tämän viestin yhteydessä. Viestin mukaan asiakkaalla ei ole avoimia maksuja vahinkovakuutuksen osalta.

Viesteissään 21.10.2019 asiakas viittaa edelleen saamaansa aiempaan viestiin, jossa on kerrottu, että asiakkaan vahinkotapaus oli käsitelty uudelleen hänen antamiensa lisäselvitysten perusteella. Asiakas toistaa kantansa siitä, että on käsittänyt saamansa laskun perusteella irtisanomisen tulleen perutuksi.

Viestissään 23.10.2019 vakuutusyhtiö kertoo, että asiakkaan murtovahinko on käsitelty uudelleen asiakkaan toimittamien lisäselvitysten perusteella, mutta päätöstä ei ole muutettu. Vakuutusten irtisanomispäätös on tullut vakuutusyhtiön vakuuttamisosastolta, joka on lähettänyt asiakkaalle oman päätöksensä ja muutoksenhakuohjeen. Vakuuttamisosaston mukaan asiakkaalla ei ole avoimia laskuja ja X-turvasopimus on irtisanottu päättymään 31.10.2019.

Asiakas hämmästelee viestissään 23.10.2019 edelleen sitä, miksi hän on vakuutuksen irtisanomisesta huolimatta saanut marraskuun laskun.

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii, että hänen vakuutuksensa saatetaan takaisin voimaan. Hän ei vaadi korvausta menettämistään koruista, koska niiden häviämisen syy ja ajankohta ovat jääneet epäselviksi.

Asiakkaan taloyhtiössä oli alkukesästä 2019 monta kellarikomerojen murtoa, ja kellarikomeroihin oli menty lukoista huolimatta. Asiakas tarkisti kellarissa olleen vetolaukun sivutaskun, jossa hän oli säilyttänyt isoksi käyneitä sormuksiaan ja korvakoruparia tytärtään ajatellen. Asiakas huomasi sormusten ja korvakorujen hävinneen 26.6.19. Asiakas on liittänyt viestiinsä valokuvan rakennuksen ulko-ovessa olleesta lapusta. Asiakkaan mukaan myös toisessa ovessa oli ilmoitus hävinneestä tavarasta. 

Vakuutusyhtiö väittää, että asiakas on menetellyt vilpillisesti sen perusteella, että hän on puhunut eri laukuista. Asiakas kiistää tämän väitteen ja kertoo tarkoittaneensa koko ajan vetolaukkua, jonka sivutaskussa korut olivat olleet. Asiakkaan mukaan laukun näki asiakkaan asunnossa myös vakuutustutkija K, joka tuli tarkastamaan tilannetta. Avainten osalta asiakas kertoo, että avaimet ovat olleet ne, jotka hän on saanut munalukon mukana lukon ostaessaan. Asiakas kertoo huomanneensa avainten erilaisuuden vasta silloin, kun vakuutustutkija K kiinnitti huomiota asiaan. Asiakas katsoo, että hän ei ole menetellyt vilpillisesti, vaan kyse on ollut väärinkäsityksestä. Hän viittaa oikaisupyyntöönsä, jonka mukaan korut ovat saattaneet hävitä muutoissa. Toinen muutto on tehty, koska asiakas ei ole enää voinut terveydellisistä syistä käyttää portaita. Asiakas kertoo olleensa pitkään siinä käsityksessä, että vakuutukset olivatkin voimassa, koska peruutettu laskukin pantiin uudelleen maksuun.

Asiakas on 72-vuotias ja kertoo, että hän on saattanut puhua "sekavia", mutta vilpin hän kiistää. Asiakkaan mukaan hän ei ilman vakuutuksia saa uutta asuntoa, jos asuntoa on tarpeen vaihtaa. Hän pelkää vakuutuksen irtisanomisen johtavan häätöön myös nykyisestä asunnostaan. Asiakas kertoo sairastelleensa vakavasti ja olleensa tänä vuonna kahdessa leikkauksessa.

Asiakas kuvaa 3 vuotta aiemmin (vuonna 2016) aikaisemmassa asunnossaan sattunutta varkausvahinkoa, jonka yhteydessä osa asiakkaan koruista anastettiin kirjoituspöydän laatikoista. Korut anastanut henkilö oli asiakkaan kotona tuolloin asuneen asiakkaan pojan entisiä asiakkaita. Vakuutusyhtiö korvasi vuoden 2016 vahingon yhteydessä menetetyt korut vakuutuksesta. Asiakkaan mukaan hänen tyttärelleen tarkoitetut korut olivat jo tällöin säilytettävinä asiakkaan saman laukun sivutaskussa kaapissa. Asiakas epäilee, että aiemmin korut anastanut henkilö, jonka henkilöllisyyttä asiakas ei tiedä, on voinut olla myös nyt kyseessä olevan (kesällä 2019 sattuneen) varkauden takana.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää vastineessaan asiakkaan vaatimukset perusteettomina. Vakuutusyhtiö on 17.9.2019 päivätyllä irtisanomiskirjeellä irtisanonut asiakkaan vakuutussopimuksen. Kirjeen mukaan irtisanominen on perustunut vakuutussopimuslain 16 ja 17 §:iin sekä yleisten sopimusehtojen määräyksiin, joiden mukaan vakuutusyhtiöllä on oikeus irtisanoa vahinkovakuutus päättymään vakuutuskauden aikana. Vakuutusyhtiö on katsonut, että asiakas on menetellyt vilpillisesti, kun hän on ilmoittanut yhtiölle tarkoituksella väärän vahinkokuvauksen ja tavoitellut taloudellista hyötyä. Asiakkaan uudelleenkäsittelypyynnön johdosta yhtiö on vielä 21.10.2019 antanut asiassa saman ratkaisun verkkoviestillä ja ilmoittanut, että vakuutussopimus on irtisanottu päättymään 31.10.2019, eikä ratkaisua asiassa ole voitu muuttaa.

Vakuutusyhtiö viittaa vastauksessaan muun ohessa vakuutussopimuslain 15 §:ään ja yleisten sopimusehtojen kohtaan 13.2, jonka mukaan vakuutusyhtiöllä on oikeus irtisanoa vakuutus päättymään vakuutuskauden aikana muun muassa silloin, jos vakuutettu on vakuutustapahtuman jälkeen vilpillisesti antanut vakuutusyhtiölle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä vakuutusyhtiön vastuun arvioimisen kannalta.

Vakuutusyhtiö viittaa antamiinsa korvauspäätöksiin ja vakuutustukija K:n 7.8.2019 päivättyyn muistioon. Asiakkaan X-turvasopimus on päätetty päivämäärällä 31.10.2019. Vakuutussopimuslain ja vakuutusehtojen mukaan vakuutusyhtiöllä on oikeus irtisanoa vahinkovakuutus päättymään vakuutuskauden aikana vilpin perusteella. Vakuutusyhtiön mukaan irtisanomisilmoitus perusteineen on annettu 17.9.2019 ja vakuutus päättyy ehtojen mukaan kuukauden kuluttua irtisanomista koskevan ilmoituksen lähettämisestä. Vakuutusyhtiö katsoo, että asiakas on vahinkoasiansa käsittelyssä antanut olennaisesti ristiriitaisia tietoja. Yhtiö pitää myös käytännössä mahdottomana sitä, että toinen asiakkaan avaimista olisi vaihtunut murron yhteydessä, koska toinen avaimista on edelleen ollut sopiva varastokäytössä olevaan lukkoon. Vakuutusyhtiö pitää irtisanomiseen liittyvää menettelyään lain ja vakuutusehtojen mukaisena. Kotivakuutusta ei tämän vuoksi voida uudelleen saattaa voimaan takautuvasti. 

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut ollut muun muassa seuraavat selvitykset:

• Asiakkaan vahinkoilmoitus ja vakuutusyhtiön verkkopalvelusta tulostetut viestit 22.8. – 23.10.2019

• Rikosilmoituksen 26.6.2019 jäljennös

• Vakuutustutkija K:n muistio 7.8.2019
• X-turvaa koskeva vakuutuskirja 11.8.2018. Vakuutuskirjan mukaan vakuutuskausi on 20.9.2018 – 19.9.2019. Sopimus on jatkuva.
   

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, onko vakuutusyhtiöllä ollut asianmukaiset perusteet irtisanoa asiakkaan vahinkovakuutukset vakuutuskauden aikana siten, että ne ovat päättyneet 31.10.2019. Lähemmin tarkasteltuna kyse on siitä, onko vakuutusyhtiö menetellyt vakuutuksia irtisanoessaan vakuutussopimuslain 15 §:n 2 momentin mukaisesti ja toissijaisesti siitä, ovatko vakuutussopimuslain 15 §:n 1 momentin 5) kohdan mukaiset edellytykset vakuutusten irtisanomiselle tulleet riittävästi osoitetuiksi.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 15 §:n (Vakuutuksenantajan oikeus irtisanoa vahinkovakuutus vakuutuskauden aikana) mukaan vakuutuksenantajalla on oikeus irtisanoa vahinkovakuutus päättymään vakuutuskauden aikana, jos:

1) vakuutuksenottaja tai vakuutettu on ennen vakuutuksen myöntämistä antanut vääriä tai puutteellisia tietoja ja jos vakuutuksenantaja oikean asianlaidan tuntien ei olisi vakuutusta myöntänyt;

2) vakuutuksenottajan tai vakuutetun vakuutuksenantajalle sopimusta päätettäessä ilmoittamissa olosuhteissa tai vakuutuskirjaan merkityssä asiantilassa on vakuutuskauden aikana tapahtunut sellainen olennaisesti vahingonvaaraa lisäävä muutos, jota vakuutuksenantajan ei voida katsoa ottaneen lukuun sopimusta päätettäessä;

3) vakuutettu on tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta laiminlyönyt suojeluohjeen noudattamisen;

4) vakuutettu on tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta aiheuttanut vakuutustapahtuman; tai

5) vakuutettu on vakuutustapahtuman jälkeen vilpillisesti antanut vakuutuksenantajalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta.

Vakuutuksenantajan on irtisanottava vakuutus kirjallisesti ilman aiheetonta viivytystä saatuaan tiedon irtisanomiseen oikeuttavasta perusteesta. Irtisanomista koskevassa ilmoituksessa on mainittava irtisanomisperuste. Jos irtisanomista ei tehdä siten kuin tässä momentissa säädetään, vakuutuksenantaja menettää irtisanomisoikeutensa, jollei vakuutuksenottaja ole 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa vilpillisesti laiminlyönyt 26 §:n 1 momentissa säädetyn ilmoitusvelvollisuutensa. Vakuutus päättyy kuukauden kuluttua irtisanomista koskevan ilmoituksen lähettämisestä. (14.5.2010/426)

Kotivakuutusehtojen 1.4.2018 kohdan 5.1.2 (Rikosturva) mukaan rikosturvasta korvataan äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta varkaudesta, ryöstöstä, murrosta tai ilkivallasta aiheutunut vahinko.

Ehtokohdan 6 (Korvauspiirin ulkopuolelle jäävät vahingot) alakohdan 10 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka on aiheutunut omaisuuden katoamisesta tai unohtamisesta. Alakohdan 11 mukaan vakuutuksesta ei korvata varkausvahinkoa, jonka tapahtumahetkeä, -olosuhteita ja -paikkaa ei voida tarkoin määritellä.

Yleisten sopimusehtojen kohdissa 13.2 (Vakuutusyhtiön oikeus irtisanoa vakuutus vakuutuskauden aikana) ja 13.2.1 (Menettely) on vakuutussopimuslain 15 §:ää vastaavat määräykset vakuutusyhtiön oikeudesta irtisanoa vakuutus päättymään vakuutuskauden aikana ja irtisanomisessa noudatettavasta menettelystä.

Asian arviointi

Asiakas on katsonut, että hänen vakuutustensa irtisanominen on tehty epäasianmukaisin perustein. Koska vakuutusyhtiö on ilmoittanut, että se irtisanoo asiakkaan vahinkovakuutukset vakuutuskauden aikana, vakuutusyhtiön menettelyä on arvioitava vakuutussopimuslain 15 §:n ja tätä lainkohtaa vastaavien yleisten sopimusehtojen määräysten perusteella.

Vakuutussopimuslain 15 §:n 2 momentin mukaan jos irtisanomista ei tehdä siten kuin tässä momentissa säädetään, vakuutuksenantaja menettää irtisanomisoikeutensa. Vaikka asiakas on vedonnut asiassa ensisijaisesti siihen, että hän ei ole menetellyt vahinkotapahtumasta tietoja antaessaan vilpillisesti, asiassa on Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan ensin arvioitava, onko irtisanominen muilta osin tapahtunut vakuutussopimuslain 15 §:ssä säädetyn mukaisesti.  

Vakuutussopimuslain 15 §:n 2 momentin mukaan irtisanomista koskevassa ilmoituksessa on mainittava irtisanomisperuste. Vakuutusyhtiö on vakuutusten irtisanomista vakuutuskauden aikana koskevassa päätöksessään 17.9.2019 lausunut, että vakuutusten irtisanomisen perusteena on ollut vakuutusyhtiön mukaan varkausvahingosta ilmoittamisen yhteydessä tapahtunut tarkoituksellinen väärien tietojen antaminen, jota vakuutusyhtiö pitää vilpillisenä menettelynä.

Vakuutusyhtiö on päätöksessään 17.9.2019 viitannut jatkuvan vahinkovakuutuksen vakuutuskauden lopussa irtisanomista koskevaan vakuutussopimuslain 16 §:ään ja henkilövakuutuksen irtisanomista koskevaan vakuutussopimuslain 17 §:ään. Lisäksi päätöksessä on viitattu yleisiin sopimusehtoihin ja myös selostettu vahinkovakuutusten vakuutuskauden aikana irtisanomista koskevien ehtokohtien 13.2. ja 13.2.1 sisältöä, tosin ehtokohtien numeroita mainitsematta. Päätöksen mukaan vakuutusyhtiö irtisanoo X-turvasopimukseen kuuluvat koti-, vastuu-, oikeusturva- ja eläinvakuutukset vakuutuskauden aikana.

Vakuutuslautakunta toteaa, että irtisanottavaksi mainitut vakuutukset ovat vakuutussopimuslain 2 §:ssä tarkoitettuja vahinkovakuutuksia, joiden vakuutuskauden aikana irtisanomiseen vakuutusyhtiön päätöksessä vedotut lainkohdat eivät sinänsä lainkaan sovellu. Koska vakuutusyhtiön päätöksessä on kuitenkin tuotu esille vakuutussopimuslain 15 §:n 1 momentin 5) kohdassa tarkoitettu väärien tai puutteellisten tietojen antaminen vilpillisesti, ja siinä on myös selostettu vahinkovakuutuksen irtisanomista vakuutuskauden aikana koskevien ehtokohtien vakuutussopimuslain 15 §:ssä säädettyä vastaava sisältö, Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö on päätöksessään tuonut esille tarkoittamansa vakuutusten irtisanomisperusteen lain 15 §:n 2 momentissa edellytettyyn nähden riittävällä tavalla.

Vakuutussopimuslain 15 §:n 2 momentin mukaan vakuutuksenantajan on irtisanottava vakuutus kirjallisesti ilman aiheetonta viivytystä saatuaan tiedon irtisanomiseen oikeuttavasta perusteesta. Saman lainkohdan mukaan vakuutus päättyy kuukauden kuluttua irtisanomista koskevan ilmoituksen lähettämisestä. Vakuutussopimuslain perusteluissa (HE 114/1993 s. 35) on todettu, että vakuutuksenantajan ei tarvitse toimia välittömästi saatuaan tiedon irtisanomiseen oikeuttavasta perusteesta. Irtisanominen on kuitenkin toimitettava viipymättä sen jälkeen, kun vakuutuksenantajalla on ollut kohtuullinen harkinta-aika. Lain perusteluissa on lisäksi lausuttu, että kuukauden määräaika on tarpeen sen varmistamiseksi, että vakuutuksenottajalle jää riittävästi aikaa järjestää vakuutusturvansa uudelleen. Jos vakuutuksen päättymisajasta syntyy epäselvyyttä, vakuutuksenantajan on osoitettava ajankohta, jolloin irtisanomisilmoitus on lähetetty.

Päätöksen 17.9.2019 mukaan vakuutusyhtiö on irtisanonut siinä luetellut vakuutukset päättymään 31.10.2020. Toisaalta päätöksessä on siteerattu yleisten sopimusehtojen kohtaa, jonka mukaan vakuutus päättyy kuukauden kuluttua irtisanomista koskevan ilmoituksen lähettämisestä. Myöhemmissä vakuutusyhtiön asiakkaalle lähettämissä verkkoviesteissä 21.10. ja 23.10.2019 vakuutusten päättymispäivämäärää on muutettu siten, että päättymisajankohdaksi on ilmoitettu 31.10.2019.

Vakuutusyhtiö ei asiakkaalle lähettämissään verkkoviesteissä tai Vakuutuslautakunnalle antamassaan vastauksessa ole lausunut siitä, onko päätökseen 17.9.2019 kirjattu vakuutusten päättymispäivämäärä 31.10.2020 ollut seurausta vakuutusten päättymisvuotta kirjoitettaessa tapahtuneesta kirjoitusvirheestä. Vakuutuslautakunta kuitenkin katsoo, että asiakas on lähtökohtaisesti voinut luottaa siihen, että päätöksen alkuun nimenomaisesti kirjattu vakuutusten päättymispäivämäärä 31.10.2020 pitää paikkansa.

Vakuutusyhtiö on verkkoviesteissään 21.10.2019 ja 23.10.2019 ilmoittanut asiakkaalle aiemmasta kirjeestään poiketen, että vakuutus irtisanotaan päättymään 31.10.2019. Muun selvityksen puuttuessa Vakuutuslautakunta pitää verkkoviestiä 21.10.2019 aiemmin annettua vakuutuksen irtisanomista täydentävänä tiedonantona, jolla aiemmassa päätöksessä ollut kirjoitusvirhe on tarkoitettu oikaista, ja jolla vakuutuksen irtisanomisesta on ilmoitettu asiakkaalle uudelleen. Asiassa on arvioitava, onko tällä tavoin yhdessä kirjalliseen päätökseen 17.9.2019 ja sitä täydentäneeseen verkkoviestiin 21.10.2019 perustunut vakuutusten irtisanominen tapahtunut ilman aiheetonta viivästystä.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutusyhtiön vakuutustutkija K on 31.7.2019 käynyt asiakkaan kotona ja asiakkaan vahinkopaikaksi ilmoittamassa kellarivarastossa. K on laatinut tapaamisesta ja tekemistään havainnoista muistion, joka on päivätty 7.8.2019. Lautakunnan näkemyksen mukaan asiakkaan ilmoittamaan vahinkotapahtumaan liittyvä tapahtumainkulku, asiakkaan kannanotot asiassa ja vakuutusyhtiön vakuutuksen irtisanomista koskevassa päätöksessään vetoamat muut seikat ovat käyneet selvästi ilmi K:n muistiosta ja muusta vakuutusyhtiöllä jo ennen ensimmäisen korvauspäätöksen antamista käytettävissään olleesta aineistosta. Vakuutusyhtiö on antanut 14.8.2019 asiakkaalle kielteisen korvauspäätöksen kotivakuutuksen varkausturvasta. Vakuutuslautakunta katsoo tämän merkitsevän sitä, että vakuutusyhtiöllä on korvauspäätöstä antaessaan ollut käytettävissään tarvittava selvitys myös vakuutusten irtisanomista koskevan ratkaisun tekemiseksi.

Vakuutusten irtisanomista koskeva päätös on tässä tapauksessa annettu 17.9.2019, toisin sanoen hieman yli kuukauden kuluttua samaan tosiseikastoon perustuneen kielteisen korvauspäätöksen antamisesta. Vakuutusyhtiö on vedonnut Vakuutuslautakunnalle antamassaan vastineessa siihen, että vakuutus on vakuutussopimuslain 15 §:n 2 momentin mukaisesti irtisanottu päättymään 31.10.2019. Vakuutusyhtiö ei ole vastauksessaan tuonut esille perusteita sille, miksi vakuutusten irtisanomista ei olisi tässä tapauksessa voitu tehdä samanaikaisesti kielteisen korvauspäätöksen 14.8.2019 antamisen kanssa.

Vakuutuslautakunta toteaa, että irtisanomispäätöksessä 17.9.2019 olleet tiedot vakuutusten päättymisajankohdasta ovat olleet ristiriitaiset. Kuluttajan asemassa olevan asiakkaan ei voida edellyttää päätöksen tietojen perusteella mieltäneen, että vakuutusyhtiö onkin tarkoittanut vakuutusten päättyvän päätöksen mukaisesta päivämäärästä (31.10.2020) poiketen jo 31.10.2019. Päätös on annettu vasta hieman yli kuukauden kuluttua samaan tosiseikastoon perustuneen korvauspäätöksen antamisesta. 

Vakuutusyhtiö on verkkoviestillään 21.10.2019 kirjallisesti ilmoittanut asiakkaalle siitä, että vakuutukset on 17.9.2019 annetulla vakuutusten irtisanomista koskevalla päätöksellä tarkoitettu irtisanoa päättymään 31.10.2019. Kun uusi irtisanomista koskeva ilmoitus on annettu asiakkaalle verkkoviestin välityksellä 21.10.2019, samaan tosiseikastoon perustuvan korvauspäätöksen antamisesta on ehtinyt kulua jo yli kaksi kuukautta. Lisäksi 21.10.2019 lähetetyn verkkoviestin mukaan vakuutusten on ilmoitettu päättyvän 31.10.2019, siis jo ennen vakuutussopimuslain 15 §:n 2 momentin mukaisen kuukauden määräajan kulumista viestin lähettämisestä. Kaiken tämän perusteella Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö ole tässä tapauksessa irtisanonut asiakkaan vahinkovakuutuksia päättymään 31.10.2019 ilman aiheetonta viivytystä irtisanomiseen oikeuttavasta perusteesta tiedon saatuaan. Tämän vuoksi vakuutusyhtiön on katsottava menettäneen asiassa vakuutussopimuslain 15 §:ään perustuvan irtisanomisoikeutensa.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että irtisanotut vahinkovakuutukset saatetaan asiakkaan niin halutessa vakuutusten päättymisestä lukien uudelleen voimaan.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Siirala

Jäsenet:
Maso
Rantala
Vaitomaa
Vyyryläinen