Tapahtumatiedot
Asiakaan kortilla on tehty Romanian Bukarestissa Pub Pub Mix -nimisessä baarissa 28.1.2019 seuraavat maksutapahtumat (ajat paikallista aikaa):
300 RON (64,72 EUR) klo 01:10
1.000 RON (215,73 EUR) klo 01:20
3.000 RON (647,18 EUR) klo 01:45
Lisäksi asiakkaan kortilla on 6.000 RON maksu klo 02:04, joka on epäonnistunut puuttuvan katteen vuoksi.
Asiakas on myöntänyt tehneensä klo 01:10 veloituksen, mutta kiistää hyväksyneensä vapaaehtoisesti myöhemmät veloitukset.
Kaikki korttitapahtumat on tehty kortin sirua lukien ja hyväksytty PIN-koodilla. Asiakas teki kortin sulkuilmoituksen 6.2.2019.
Asiakkaan valitus
Asiakkaan kertomus tutkintailmoituksessa
Asiakas on kertonut 28.1.2019 yön tapahtumista Suomen poliisille tekemässään tutkintailmoituksessa, että heidän tarkoituksenaan oli käydä ottamassa yhdet juomat ja jatkaa sitten matkaa. Asiakas osti heidän sisälle mennessään luottokortilla lasillisen shampanjaa. Asiakas osti annoksensa ryhmän ensimmäisenä, minkä jälkeen baarin naispuolinen työntekijä ohjasi hänet ”loossiin”, jonne asiakas odotti ystäviensä tulevan, kunhan vain olivat saaneet juomat tilattua.
Asiakas istui pöytään ja otti huikan juomastaan. Nopeasti tämän jälkeen asiakkaan muisti on lähtenyt totaalisesti, vaikka he olivat tulleet paikkaan suoraan hotellilta, jossa hän oli noin kolmen tunnin aikana nauttinut 4–5 alkoholiannosta, joka on varsin vähän 183 cm / 85 kg miehelle.
Asiakkaan seuraava muistikuva on se, että hän oli tiskillä pyytämässä takkiansa narikasta poistuakseen paikalta. Tilanne oli tässä vaiheessa varsin uhkaava. Kaksi isokokoista miestä antoi selvästi ymmärtää, että hänen tuli ensin maksaa jostakin, joka jäi epäselväksi. Asiakkaan kieltäydyttyä myyjä otti väkisin kännykkäkotelon sisäpuolella olevasta korttitaskusta pankin kortin, laittoi sen kortinlukijaan, näpytteli summan ja antoi koneen asiakkaalle PIN-koodin näppäilyä varten.
Asiakas kieltäytyi tästä jälleen, jolloin asiakkaalle annettiin ymmärtää, että hänen terveytensä oli vaarassa, jos hän ei syötä PIN-koodia. Samalla yksi baarin työntekijöistä asiakkaan vastusteluista huolimatta otti asiakkaan taskussa olleet paikalliset setelit. Asiakas koki lopulta parhaaksi näpytellä PIN-koodin, jotta pääsisi hengissä paikasta ulos.
Tämän jälkeen sama toistui vielä kahdesti, kunnes viimeisellä kerralla kortilla ei ollut enää katetta. Välittömästi tämän jälkeen takahuoneesta tuotiin asiakkaan takki ja hänet ohjattiin paikasta ulos. Asiakkaalle ei annettuja kuitteja ostoksista.
Myös yksi asiakkaan ystävistä oli ohjattu toiseen ”loossiin”. Toinen ystävä oli baariin tullessaan tehnyt selväksi, että hänellä ei ole luottokorttia mukana ja käteistä rahaakin hyvin vähän. Hän oli ostanut yhden pullo-oluen ja päätti lähteä ulos tupakalle ennen kuin he jatkaisivat matkaa. Pyrkiessään takaisin sisälle, häntä ei päästetty enää takaisin.
Asiakkaan valitus FINEen
Asiakas on valituksessaan kertonut olleensa kahden ystävänsä kanssa Romaniassa baarissa, jossa hän ja toinen hänen ystävistään joutui tutkintailmoituksessa kerrotulla tavalla rikoksen uhriksi. Rikosilmoituksella kertomaansa "tämän jälkeen sama tapahtui vielä kahdesti" jäi lisäämättä rajallisen merkkimäärän takia, että asiakas teki veloitusten välisen ajan kaikkensa, että pääsisi pois paikasta.
Tapahtuman jälkeen asiakas oli niin shokissa, ettei ymmärtänyt mennä heti paikalliselle poliisiasemalle tekemään rikosilmoitusta tai sulkenut korttia. Tämä on täysin ymmärrettävää ihmisen ollessa ensimmäistä kertaa missään vastaavassa tilanteessa. Asiaa hiukan mietittyään asiakas tuli siihen johtopäätökseen, että veloitetut summat ovat niin poskettoman suuruisia paikalliseen tulotasoon verrattuna, etteivät ne voi mennä läpi pankin käsittelyssä.
Pankin sovelluksessa näkyivät jonkun aikaa katevaraukset ko. ostoista, jonka jälkeen ne hävisivät kokonaan. Myös asiakkaan ystävällä oli sama juttu. Tällöin he ajattelivat, että pankkien turvajärjestelmät toimivat ja oikeus oli tapahtunut. Tämän vuoksi asiakas ei heti tehnyt kortin sulkuilmoitusta.
Seuraavan kerran veloitukset näkyivät järjestelmässä 6.2.2019, jolloin asiakas sulki kortin välittömästi pankin mobiilisovelluksella ja teki ilmoituksen kahdesta tapahtumasta. Asiakas teki reklamaation muistaaksensa kännykällä autoa ajaessaan. Sen enempää miettimättä asiakas kirjoitti kyseisen tekstin ajatuksella, että tärkeintä oli saada kortti suljettua mahdollisimman nopeasti mahdollisten lisäväärinkäytösten välttämiseksi. Asiakas kuvitteli, että pankki pyytäisi tarvittaessa lisäselvitystä.
Asiakas oli kirjoittanut 6.2.2019 pankille tekemäänsä reklamaatioon epäilevänsä, että kortti oli kopioitu tai muulla tavalla väärinkäytetty. Asiakas ei ole korttimaksamisen tekniikan asiantuntija ja tuolla hetkellä paniikissa hänen mielessään kävi, että onkohan kyseisellä veloituksen tehneellä liikkeellä ollut joku kortin kopiointilaite. Toki näin jälkikäteen ajateltuna, totta kai kyseiset tapahtumat olivat nuo kaksi väkivallalla ja terveyden menetyksen uhalla tapahtuneet veloitukset, mutta tuolloin asiakkaan ajatukset olivat edellä mainitut. Asiakas ei ole antanut asiassa väärää tietoa tai yrittänyt johtaa harhaan. Ellei asiakas ihan väärin muista yli vuosi tapahtumien jälkeen, hän ei löytänyt 6.2.2019 reklamaatiota/kortin sulkemista tehdessään lomakkeen otsikon alasvetovalikosta täysin hänen mieleistään otsikkoa. Otsikko, jonka hän kiireessä lopulta valitsi (kortin kopionti, väärinkäyttö tms.), on pakostikin vaikuttanut paniikissa hänen kirjoittamaansa tekstiin.
Rikosilmoituksen Suomessa asiakas teki käsityksensä mukaan 7.8.2019 (asiakas ei tiedä miksi ilmoitus on päivätty 9.10.2019), koska hän oli siinä uskossa, että asia oli jo hoidossa. Hän oli saanut pankilta (väliaikaisesti) palautuksena veloitetut summat. Pankista ei ollut kuulunut mitään, kunnes yhtäkkiä ennalta varoittamatta pankki veloitti summat uudelleen.
Asiakkaan ystävä, joka oli samassa baarissa ja joutui täysin identtisen rikoksen uhriksi, sai oman pankkinsa kautta n. 85 % väkivallalla ja terveyden menetyksen uhalla veloitetuista summista takaisin maksunsaajalta, kun hänen pankkinsa oli tehnyt takaisinveloituspyynnön veloittajan pankille kautta. Erotuksena asiakkaan tapaukseen hänen ystävänsä joutui allekirjoittamaan joitain romaniankielisiä papereita.
Asiakas vaatii pankkia tekemään veloittajan pankille takaisinveloituspyynnöt kahdesta veloituksesta (215,73 euroa ja 647,18 euroa) yhteensä 862,91 euroa. Ja jos takaisinveloituspyyntöjen vastaukset eivät ole asiakkaan kannalta positiivisia, tulee pankin hyvittää asiakkaalle em. summat, koska pankki on hidastelevalla ja vähättelevällä toiminnallaan heikentäneet asiakkaan mahdollisuuksia saada positiiviset päätökset takaisinveloituspyynnöistä. Lisäksi pankin tulee palauttaa luotosta peritty korko 8,67 euroa.
Pankin vastine
Pankki on vastineessaan katsonut, että koska asiakkaan kortin tilitapahtumat on tehty kortin sirulla 10–20 minuutin välein ja hyväksytty kortin tunnusluvulla ensi yrittämästä oikein, kyse ei vaikuta kortin väärinkäytöltä. Pankki katsoo, että kyseessä ovat asiakkaan omat maksutapahtumat.
Pankin 6.2.2019 vastaanottamassa reklamaatiossa ei käy ilmi, että asiakkaan henkeä olisi uhattu. Asiakkaan kertomus on muuttunut käsittelyn kuluessa. Kuten kortinhaltijan myöhemmässä selvityksessä tulee esille, on illan aikana nautittu alkoholia. Alkoholin nautittu määrä voi muuttaa ja vääristää kortinhaltijan muistikuvaa illan tapahtumista. Korttia ei suljettu tapahtumailtana tai sen jälkeen välittömästi eikä tapauksesta ilmoitettu paikalliselle poliisille, vaikka asiakkaan henkeä uhattiin. Pankki katsoo, että mitään rikosta ei ole tapahtunut.
Asiakas on kirjautunut useita kertoja pankin sovellukseen 29.1.–6.2.2019. Kortinhaltija on kuitenkin sulkenut kortin vasta 6.2.2019 eli kuusi päivää sen jälkeen, kun hänellä oli epäilys kortin kopioinnista tai muusta väärinkäytöstä.
Pankki on 6.2.2019 lähettänyt asiakkaan reklamaation Visan käsittelyyn. Asiakkaan reklamaatio on hylätty, koska tilitapahtumat on suoritettu kortin sirua käyttämällä.
Pankki katsoo, ettei se ole vastuussa asiakkaan reklamoimista korttiveloituksista.
Selvitykset
Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu selvitys kortin maksutapahtumista, asiakkaan pankille 6.2.2019 tekemä korttireklamaatio, poliisille tehty 9.10.2019 päivätty tutkintailmoitus, poliisin 9.10.2019 päivätty tutkinnan keskeytyspäätös sekä asiakkaan ystävän kertomus tapahtumista ja ystävän korttireklamaatioon liittyvää aineistoa.
Asiakkaan pankille 6.2.2019 tekemän reklamaation aiheena on ”Korttia ei ole hukattu/varastettu, mutta sille on tehty tuntemattomia”. Korttia on säilytetty ”kännykän suojakuoren etukannen sisäpuolella olevassa korteille”. Tapahtumien kulusta on kirjattu seuraavasti:
”Maksoin kortillani Bukarestin Pub Pub Mix-liikkeessä 300 RON:n ostoksen 28.1.19 n. KLO: 1:10. Kortiltani on kuitenkin tämän jälkeen veloitettu vielä 1000 RON:n & 3000 RON:n ostokset, joita en tunnista. Epäilen, että korttini joko kopioitu tai muulla tavalla väärinkäytetty edellämainittuihin kahteen jälkimmäiseen tapahtumaan.”
Asiakkaan ystävä on tehnyt poliisille tutkintailmoituksen, jossa todetaan seuraavaa:
”Olimme ystäviemme kanssa Romanian Bukarestissa. Kävimme paikassa nimeltä Pub Pub Mix, sijainti kaupungin keskustassa. Ostin paikalla käteisellä alkoholijuoman, sekä myöhemmin alkoholijuomaa ja tupakkaa luottokortilla. Kaikki näytti mielestäni varsin turvalliselle kortinlukijankin osalta, koska se hyväksyi sirutunnisteen. Maksoin kolme ensimmäistä tilausta näin, kunnes neljännellä tajusin että laite ei näytä veloitettavaa summaa. Ilmoitin asiasta myyjälle, jolloin asia alkoi nopeasti muuttumaan varsin uhkaavaksi. Kieltäydyin näppäilemästä pin-lukua enää, mutta henkilökunnan käyttämän kehonkielen koin erittäin uhkaavaksi, ja katsoin parhaaksi näppäillä luvun. Tämän jälkeen sain romanian kieleksi kirjoitetun paperin eteeni ja minua käskettiin allekirjoittamaan se. Kieltäydyn taas, mutta sanallinen ja kehonkielellinen uhkailun vuoksi katsoin parhaaksi allekirjoittaa. Allekirjoitin paperin kuitenkin sellaisella allekirjoituksella, että se ei ole mitenkään vertailtavissa minun oikeaksi allekirjoitukseksi. Minulle ei selvennetty pyynnöistäni huolimatta paperin sisältöä. Paperista en saanut kopiota, en myöskään kuitteja (tosin tämä oli normaalia kuittien osalta muutenkin maassa). Allekirjoitettuani sain kortin ja lähdin välittömästi pois paikalta. Paikalla olleet ystäväni oli erotettu meistä ko. tapahtuman aikana. Toiselle tehtiin myös samanlainen kortin käyttäminen ja paperin allekirjoitus. Kolmas oli päässyt ilman kortin luovuttamista tai allekirjoittamista pois paikasta aiemmin.
Tämä tapahtui 28.1.2019, matkustimme Romaniasta pois 29.1.2019 päivällä. Tänään (6.2.2019) havaitsimme ystäväni kanssa, että kortiltamme on veloitettu vasta nyt (yli viikko myöhemmin) erittäin paljon yli oikean hinnan. Omalta osaltani tuo summa on tarkalleen: 1.503,79 € (4 eri kertaa). Ostokseni olivat: 3 tupakkaa +olut ja 1 kerran kuohuviini (yksi lasillinen). Summa ei ole mitenkään realistinen, eikä vastaa minulle esitettyä summaa.
Asiakkaan ystävä reklamoi oikeudettomat 1.503,79 euron korttitapahtumat omalle pankilleen. Kyseisen pankin 8.8.2019 antamassa vastauksessa pankki ilmoitti, että se oli tehnyt tapahtumista takaisinveloituspyynnöt veloittajan pankille ja kolmesta reklamoidusta tapahtumasta, yhteensä 1.288,96 euroa, on rahat saatu takaisin. Yhden, 214,83 euron, tapahtuman osalta rahoja ei saatu takaisin eikä pankki korvannut sitä.
Ratkaisusuositus
Kysymyksenasettelu
Asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon ratkaisemiseksi Pankkilautakunnan on ensin ratkaistava, onko ko. korttitapahtuman tehnyt asiakas itse vai joku ulkopuolinen asiakkaan korttia käyttäen. Mikäli asiassa katsotaan olevan kyse kortin oikeudettomasta käytöstä, on Pankkilautakunnan arvioitava, voidaanko kortin oikeudettoman käytön katsoa johtuneen siitä, että asiakas on huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin ja korttiehtojen mukaiset velvollisuutensa ja onko asiakkaan mahdollinen huolimattomuus törkeää. Lisäksi tällöin on arvioitava, voidaanko maksunsaajan katsoa varmistuneen asianmukaisesti maksajan oikeudesta käyttää korttia ja tuleeko asiakkaan mahdollista vastuuta tällä perusteella rajoittaa.
Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot
Maksupalvelulain 53 §:n 1 momentin mukaan
Maksuvälineen haltijan on käytettävä maksuvälinettä sen myöntämistä ja käyttöä koskevien ehtojen mukaisesti. Erityisesti hänen on kohtuullisin toimenpitein huolehdittava maksuvälineestä ja siihen liittyvistä henkilökohtaisista turvatunnuksista. Maksuvälineen myöntämistä ja käyttöä koskevat ehdot eivät saa olla perusteettomia, kohtuuttomia tai syrjiviä.
Lain 62 §:n mukaan
Maksupalvelun käyttäjä, joka on tehnyt maksuvälinettä koskevan sopimuksen palveluntarjoajan kanssa, vastaa kadonneen tai oikeudettomasti toisen haltuun joutuneen maksuvälineen käytöstä tai muusta maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä vain, jos oikeudeton käyttö johtuu siitä, että hän tai muu maksuvälineen haltija on:
1) luovuttanut maksuvälineen sen käyttöön oikeudettomalle;
2) huolimattomuudesta laiminlyönyt 53 §:n 1 momentin mukaiset velvollisuutensa; taikka
3) laiminlyönyt ilman aiheetonta viivytystä ilmoittaa palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle havaitsemastaan maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä.
Maksupalvelun käyttäjän vastuu maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on enintään 50 euroa. Tätä rajoitusta ei sovelleta, jos maksupalvelun käyttäjä tai muu maksuvälineen haltija on toiminut tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.
Maksupalvelun käyttäjä ei vastaa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä:
1) siltä osin kuin maksuvälinettä on käytetty sen jälkeen, kun palveluntarjoajalle tai sen nimeämälle muulle taholle on ilmoitettu maksuvälineen katoamisesta, joutumisesta oikeudettomasti toisen haltuun tai oikeudettomasta käytöstä;
2) jos palveluntarjoaja on laiminlyönyt huolehtia siitä, että maksuvälineen haltijalla on mahdollisuus tehdä milloin tahansa 1 kohdassa tarkoitettu ilmoitus;
3) jos maksunsaaja ei ole maksuvälinettä käytettäessä asianmukaisesti varmistunut maksajan oikeudesta käyttää maksuvälinettä; tai
4) jos palveluntarjoaja ei ole edellyttänyt maksajan vahvaa tunnistamista.
Sen estämättä, mitä 3 momentissa säädetään, maksupalvelun käyttäjä on vastuussa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä, jos hän tai muu maksuvälineen haltija on tahallaan tehnyt väärän ilmoituksen tai toiminut muuten petollisesti.
Pankin yleisten korttiehtojen kohta, joka koskee kortinhaltijan vastuuta kortin oikeudettomasta käytöstä, vastaa maksupalvelulain 62 §:n kuluttajan hyväksi pakottavia säännöksiä.
Pankin korttiehtojen kortin säilyttämistä koskevan kohdan mukaan
Kortti on henkilökohtainen, eikä sitä saa luovuttaa tai muuten siirtää muille. Korttia saa käyttää ainoastaan henkilö, jolle kortti on myönnetty. Kortinhaltijan on varmistettava, etteivät asiattomat saa korttia haltuunsa.
Kortinhaltijan on heti kortin vastaanotettuaan huolehdittava kaikista kohtuullisista turvallisuustoimista suojatakseen luottokorttiin liittyvät henkilökohtaiset turvallisuustiedot (esimerkiksi PIN-koodi). Henkilökohtaista koodia ei saa paljastaa kenellekään, ei edes poliisille tai pankille, eikä sitä saa missään tilanteessa säilyttää samassa paikassa kuin luottokorttia. Koodia ei saa käyttää niin, että muut voivat nähdä sen. Kortinhaltijan on opeteltava koodi ulkoa.
Jos kortinhaltija saa tietoonsa tai epäilee, että luottokortti on kadonnut tai henkilökohtainen koodi on päässyt asiattomien tietoon, kortinhaltijan on ilmoitettava asiasta [pankille] tai [pankin] osoittamalle taholle ilman tarpeetonta viivästystä. Kortinhaltijan on käytettävä [pankin] antamia ilmoituskanavia ja toimittava niin, että luottokortti saadaan suljettua mahdollisimman nopeasti. Ilmoituksen saatuaan [pankki] sulkee luottokortin, jolloin sitä ei voida käyttää.
Kortinhaltijan on ryhdyttävä tarvittaviin toimiin estääkseen kortin asiattoman käytön. Korttia ei esimerkiksi saa jättää hotellihuoneeseen tai muuhun tilapäismajoitukseen, ajoneuvoon, laukkuun, takin taskuun tai vastaavaan paikkaan ilman valvontaa. Kortti on pidettävä jatkuvassa valvonnassa paikoissa, joissa varkauden vaara on suuri. Esimerkkejä tällaisista ovat ravintolat, baarit, yökerhot, myymälät, odotusaulat, koulut, lentokentät, uimahallit, pukuhuoneet, joukkoliikennevälineet, torit, uimarannat, markkinat ja työpaikat sekä asunnot, joita ei pidetä lukittuina tai joissa on avoimia ikkunoita. Jos asuntoon murtaudutaan, kortinhaltijan on tarkastettava, onko kortti varastettu.
Asian arviointi
Pankkilautakunta toteaa vastuun kortin ja sen tunnusluvun huolellisesta säilyttämisestä olevan maksupalvelulain ja korttiehtojen mukaan kortinhaltijalla. Tämä on luonnollista ottaen huomioon sen, että viime kädessä - riippumatta esimerkiksi kortinmyöntäjän ohjeistuksesta tai korttisopimuksen ehdoista - ainoastaan kortinhaltija voi vaikuttaa siihen, miten ja missä olosuhteissa hän korttiaan ja sen tunnuslukua säilyttää ja käyttää.
Tilanteissa, joissa kortti on päätynyt ulkopuolisen haltuun ja sitä on käytetty oikeudetta, on kortinhaltijan ja kortinmyöntäjän välisen vastuunjaon kannalta pääsääntöisesti ratkaisevaa se, kuinka huolellisesti kortinhaltijan voidaan katsoa menetelleen korttinsa ja sen tunnusluvun suhteen. Jotta kortinhaltijan huolellisuutta voitaisiin arvioida, on saatava selvitystä siitä, missä olosuhteissa ja millä tavoin kortinhaltija on korttiaan ja tunnuslukuaan säilyttänyt ja käyttänyt ja miten ne ovat päätyneet ulkopuolisen haltuun/tietoon. Parhaat mahdollisuudet selvityksen antamiseen on kortinhaltijalla ja kortinhaltijan vaatiessa kortinmyöntäjää ottamaan vastuun kortin oikeudettomasta käytöstä, voidaan kortinhaltijan edellyttää antavan oman selvityksensä tapahtumista ja omasta menettelystään. Tietoa tapahtumienkulun yksityiskohdista, esimerkiksi siitä, miten ja minä hetkenä kortti on tarkalleen viety, ei aina ole mahdollista saada eikä myös kortinhaltijalta voida edellyttää, mutta kortinhaltijan voidaan aina edellyttää antavan selvityksen omasta menettelystään.
Asiakkaan kortilla on tehty kolme ostosta Pub Pub Mix -baarissa Bukarestissa. Asiakas on myöntänyt tehneensä ensimmäisen 64,72 euron ostoksen klo 01:10 paikallista aikaa. Asiakas kiistää olevansa vastuussa jälkimmäisistä 215,73 euron ja 647,18 euron ostoista, jotka on tehty klo 01:20 ja 01:45.
Pankille 6.2.2019 tekemässään reklamaatiossa asiakas on ilmoittanut epäilevänsä, ”että korttini joko kopioitu tai muulla tavalla väärinkäytetty edellämainittuihin kahteen jälkimmäiseen tapahtumaan”. Poliisille tekemässään tutkintailmoituksessa asiakas on sen sijaan kertonut, että hän ja hänen ystävänsä pakotettiin väkivallalla uhkaamalla hyväksymään maksut. Asiakkaan ystävä on kertonut asiasta samalla tavalla ystävän poliisille tekemässä tutkintailmoituksessa.
Asiakkaan kertoman mukaan hän on tehnyt tutkintailmoituksen 7.8.2019. Tutkintailmoitus ja tutkinnan keskeyttämispäätös on molemmat päivätty 9.10.2019. Lautakunta pitää joka tapauksessa ilmeisenä, että poliisille tehty tutkintailmoitus on tehty ainakin puoli vuotta tapahtumien jälkeen, kun taas pankille on asiasta reklamoitu ensimmäisen kerran yhdeksän päivää tapahtumien jälkeen.
Asiakkaan kertomusta väkivallalla uhkaamisesta tukee hänen ystävänsä kertomus. Sen sijaan asiakkaan kertomuksen uskottavuutta kyseenalaistaa se, että hän ei ole maininnut väkivallalla uhkaamista alkuperäisessä reklamaatiossaan, vaan on epäillyt kortin kopiointia tai muuta väärinkäyttöä. Asiakas on ilmoittanut kortin oikeudettomasta käytöstä pankille vasta yhdeksän päivää tapahtuman jälkeen ja poliisille vasta Suomessa ainakin puoli vuotta myöhemmin.
Saadun selvityksen perusteella Pankkilautakunta pitää mahdollisena, että asiakas olisi saatu väkivallalla uhkaamalla hyväksymään korttimaksut. Toisaalta asiassa saadun selvityksen perusteella ei voida myöskään poissulkea sitä mahdollisuutta, että asiakas olisi itse tietoisesti tehnyt kyseessä olevan riidanalaisen maksutapahtuman tai että asiakasta olisi tapauksessa harhautettu hyväksymään ja/tai hän olisi epähuomiossa hyväksynyt tuolloin käsittämäänsä suuremman veloituksen. Tällöin asiakkaan itse hyväksyttyä tunnusluvullaan kyseiset korttitapahtumat ja hänen näin ollen annettua pankille suostumuksensa korttitapahtumien veloittamiselle tililtään ei tapauksessa olisi kyse maksupalvelulaissa tai korttiehdoissa tarkoitetusta kortin oikeudettomasta käytöstä ja näin ollen asiakkaan ja pankin välisessä suhteessa asiakas vastaisi hyväksymistään maksutapahtumista täysimääräisesti.
Yhteenvetona Pankkilautakunta katsoo tapahtumien kulun jäävän asiassa esitetyn selvityksen perusteella olennaisilta osin epäselväksi. Pankkilautakunnan ei ole saadun selvityksen mahdollista luotettavasti arvioida, mitä tapauksessa on todennäköisimmin tapahtunut ja onko tapauksessa ylipäänsä kyse kortin oikeudettomasta käytöstä saati sitä, mikä kortin oikeudettoman käytön tapauksessa olisi asiakkaan mahdollisesti huolimattoman menettelyn myötävaikutus tapahtumien kulkuun ja olisiko mahdollisessa väärinkäytössä ollut mukana maksunsaajana toiminut ravintola tai sen työntekijöitä.
Lopputulos
Ohjesääntönsä mukaan Pankkilautakunta voi erityisestä syystä päättää, ettei se anna ratkaisusuositusta sen käsiteltäväksi saatetusta asiasta. Lautakunta katsoo, että tässä tapauksessa esitetyn selvityksen perusteella tapahtumien kulku jää olennaisilta osin epäselväksi eikä lautakunta näin ollen pysty käytettävissään olevin keinoin luotettavasti ratkaisemaan asiakkaan ja pankin välisen vastuunjaon kannalta ratkaisevaa kysymystä siitä, onko tapauksessa ylipäänsä kyse kortin oikeudettomasta käytöstä. Keskeisen tapahtumainkulun jäädessä tällä tavoin epäselväksi Pankkilautakunta päättää, ettei se anna ratkaisusuositusta tässä tapauksessa.
Pankkilautakunta oli yksimielinen.
PANKKILAUTAKUNTA
Puheenjohtaja Sillanpää
Sihteeri Heino
Jäsenet:
Ahlroth
Atrila
Piilo
Pulkkinen