Tapahtumatiedot

As Oy X on 15.1.2018 jättänyt käräjäoikeudelle haastehakemuksen, jossa vaaditaan, että vastaajana oleva asunto-osakeyhtiön osakas B velvoitetaan suorittamaan maksamattomia hoito- ja rahoitusvastikkeita sekä käyttökorvauksia. Osakas B on käräjäoikeudelle antamassaan vastauksessa vastustanut vaatimuksia ja katsonut lisäksi, että vaatimuksen määrä on virheellinen tai liian suuri. Osakas on vastauksensa lisäksi nostanut asunto-osakeyhtiötä vastaan vastakanteen, jossa osakas B on hakenut asunto-osakeyhtiöltä vahingonkorvausta huoneiston asuinkelvottomuuden vuoksi menetetystä vuokratulosta ja asunnon arvon alentumisesta.

As Oy X on edelleen yhtiökokouksessaan 10.12.2018 päättänyt kyseisen osakas B:n huoneiston B15 haltuunotosta maksamattomien vastikkeiden vuoksi. Osakas on jättänyt 3.3.2019 haltuunotosta haastehakemuksen (moitekanne) käräjäoikeudelle. Kanteessa osakas on vaatinut, että 10.12.2018 tehty yhtiökokouksen päätös huoneiston haltuunotosta kumotaan.

As Oy X on hakenut edellä mainittuihin riita-asioihin oikeusturvaetua vakuutusyhtiöltä. Vakuutusyhtiö on antanut asiassa 4.3.2019 korvauspäätöksen, jossa kumpikin uusi riita-asia katsotaan yhdeksi vakuutustapahtumaksi jo aiemmin, 24.10.2012 myönnetyn oikeusturvaedun kanssa. Oikeusturvaetuun on myönnetty 5 000 euron lisäsumma, koska vakuutuksen enimmäiskorvausmäärä on noussut 2012–2018 välisenä aikana 25 000 eurosta 30 000 euroon.

Asunto-osakeyhtiölle 24.10.2012 myönnetty oikeusturvaetu on liittynyt vahingonkorvausriitaan huoneiston B15 osakkaan ja asunto-osakeyhtiön välillä. Riidassa kantajana on ollut huoneiston B15 osakas. Osakkaan kanteen perusteena on ollut väitetty huoneiston terveyshaitta, josta on aiheutunut huoneiston asumiskelvottomuus. Kanne ja riita on koskenut vuosien 2011–2013 tapahtumia. Käräjäoikeus on 28.8.2013 antamassaan tuomiossa hylännyt osakkaan kanteen ja katsonut, ettei asunto ole ollut asumiskelvoton terveydellisistä syistä. Osakas B on valittanut käräjäoikeuden päätöksestä hovioikeuteen. Hovioikeus ei ole muuttanut käräjäoikeuden tuomiota, ja riita on päättynyt hovioikeuden lainvoimaiseen tuomioon 27.6.2014.

Asunto-osakeyhtiö on hakenut 4.3.2019 annettuun oikeusturvaetua koskevaan päätökseen muutosta vakuutusyhtiöltä. Vakuutusyhtiö on antanut asiassa uuden päätöksen 10.10.2019, jossa se on edelleen katsonut, että kyseessä on kokonaisuudessaan yksi vakuutustapahtuma eikä uutta oikeusturvaetua ja vakuutusmäärää myönnetä.

Asiakkaan valitus

As Oy X on tyytymätön vakuutusyhtiön ratkaisuun ja pyytää Vakuutuslautakunnan näkemystä siitä, onko vakuutusyhtiön ehtotulkinta yhdestä vakuutustapahtumasta tässä tilanteessa oikea.

Asunto-osakeyhtiön uusi riita-asia koskee käräjäoikeudelle toimitetun kanteen mukaisesti osakkaan maksamattomia vastikkeita kesäkuusta 2015 lukien. Asunto-osakeyhtiö on joutunut nostamaan velkomuskanteen, jonka osakas on sittemmin riitauttanut. Osakas on lisäksi nostanut vastakanteen asunto-osakeyhtiötä vastaan vedoten osittain samaan perusteeseen, joka on jo ratkaistu lainvoimaisella tuomiolla. Asunto-osakeyhtiön kanteessa on kyse uusista, maksamattomista vastikkeista. Asunto-osakeyhtiö ei ole voinut vaikuttaa siihen, että osakas vetoaa omissa perusteluissaan vanhaan, jo aiemmin käsiteltyyn ja lainvoimaisen tuomion saaneeseen tapaukseen. Vastakanteen lisäksi osakas on nostanut moitekanteen yhtiökokouksen päätöksestä ottaa osakkaan huoneisto haltuun. Yhtiökokouksen päätöksen moitekanne perustuu siis 10.12.2018 pidetyn yhtiökokouksen päätökseen, ja kyse on näin ollen tältäkin osin uudesta riita-asiasta. Asunto-osakeyhtiö ei voi vaikuttaa siihen, mitä perusteita toinen osapuoli riitatilanteessa esittää. Siten olisi kohtuutonta, jos tämän seikan vuoksi asunto-osakeyhtiö joutuisi itse kärsimään useiden tuhansien eurojen vahingon asianajo- ja oikeudenkäyntikulujen osalta.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on myöntänyt vakuutettu As Oy X:lle oikeusturvaedun vuonna 2012 riitautuneeseen asiaan, jossa osakkeenomistaja on vaatinut asunnon kosteusvaurion korjaamista ja asumishaitan korvaamista siltä ajalta, kun asunto on ollut asuinkelvoton siellä olevan terveyshaitan vuoksi. Väitettyjä kosteusvaurioita on ollut muun muassa ulkoseinärakenteissa.

Nyt vakuutettu As Oy X on hakenut oikeusturvaetua kahteen uuteen riita-asiaan. Vakuutettu vaatii vastapuolelta, osakas B:ltä vastikerästejä vuodesta 2015 lukien. Vastapuoli on kiistänyt vaatimuksen sillä perusteella, ettei asunto ole ollut asuinkelpoinen, vaan siellä on ollut edellä mainittu terveyshaitta jo vuodesta 2009 alkaen. Vastapuoli puolestaan vaatii asunto-osakeyhtiöltä menetettyä vuokratuloa ajalta 1.3.2013–30.11.2018 sekä korvausta asunnon arvon alentumisesta. Vaatimukset perustuvat edelleen vuodesta 2009 asti olleeseen terveyshaittaan, minkä vuoksi vastapuoli katsoo, ettei hän saa asuntoa vuokratuksi tai myydyksi.

Lisäksi vakuutettu on hakenut oikeusturvaetua käräjäoikeudessa vireillä olevaan yhtiökokouksen päätöksen moitekanteeseen. Vastapuoli moittii 10.12.2018 tehtyä yhtiökokouksen päätöstä, jolla on päätetty ottaa kyseinen osakehuoneisto vakuutetun hallintaan edellä mainittujen maksamattomien vastikkeiden vuoksi.

Vakuutusehtojen kohdan 10.2 mukaan kysymyksessä on yksi vahinkotapahtuma silloin, kun kaksi tai useampia tämän vakuutuksen vakuutettuja on riita-, rikos- tai hakemusasiassa samalla puolella tai vakuutetulla on useita riita-, rikos- tai hakemusasioita, jotka perustuvat samaan tapahtumaan, olosuhteeseen, oikeustoimeen tai oikeudenloukkaukseen tai jos kyseessä on sama tai samanlainen vaikkakin eriperusteinen vaatimus.

Kaikki riita-asiat, johon on haettu oikeusturvaetua, liittyvät samaan vuodesta 2009 alkaneeseen väitettyyn terveyshaittaan ja kosteusvaurioon, jonka johdosta vastapuoli on jättänyt vastikkeitaan maksamatta. Tämän olosuhteen johdosta on päädytty useisiin riita-asioihin. Vakuutusyhtiö katsoo, että riita-asiat perustuvat vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla samaan olosuhteeseen eli asunnon B 15 väitettyyn terveyshaittaan ja kosteusvaurioon, jonka johdosta riita-asioihin on myönnetty vain yksi oikeusturvaetu.

Vakuutusyhtiö vetoaa myös Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen VKL 376/05, jossa käsiteltiin samaan olosuhteeseen perustuvien riita-asioiden kohtelua oikeusturvavakuutuksen näkökulmasta. Ensimmäisessä riidassa vakuutettu vaati asunto-osakeyhtiötä korjaamaan puutteet ja kosteusvauriot kylpyhuoneessa. Toisessa riidassa asunto-osakeyhtiö, korjattuaan vauriot, velkoi vakuutetulta sitä osuutta korjauskustannuksista, jonka se katsoi kuuluneen vakuutetun vastuulle. Lautakunnan käsityksen mukaan molemmat riidat perustuivat samaan olosuhteeseen eli vakuutetun huoneiston kylpyhuoneen kosteuseristykseen ja sen puutteellisuudesta aiheutuneisiin kosteusvahinkoihin. Näin ollen yhden oikeusturvaedun myöntäminen oli asianmukaista.

Vakuutusyhtiö katsoo, että myös nyt käsiteltävänä olevassa asiassa yhden oikeusturvaedun myöntäminen on asianmukaista, vaikka kyseessä on erilliset riita-asiat, koska riita-asiat perustuvat samaan olosuhteeseen. Vakuutusyhtiö pyytää, että Vakuutuslautakunta hylkää lausunnonpyytäjän vaatimuksen perusteettomana.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko sovellettavien oikeusturvavakuutusehtojen mukaan As Oy X:n ja osakas B:n välisissä riita-asioissa kyse yhdestä vai useammasta vahinkotapahtumasta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutusehtojen kohdan 10.2 mukaan kysymyksessä on yksi vahinkotapahtuma silloin, kun kaksi tai useampia tämän vakuutuksen vakuutettuja on riita-, rikos- tai hakemusasiassa samalla puolella tai vakuutetulla on useita riita-, rikos- tai hakemusasioita, jotka perustuvat samaan tapahtumaan, olosuhteeseen, oikeustoimeen tai oikeudenloukkaukseen tai jos kyseessä on sama tai samanlainen vaikkakin eriperusteinen vaatimus.

Asian arviointi

Asunto-osakeyhtiö X:n ja huoneiston B15 osakas B:n välillä on ollut yhteensä vireillä kolme eri riita-asiaa, joista yksi on ratkaistu hovioikeuden lainvoimaisella tuomiolla. Kaksi riita-asiaa on edelleen vireillä eri käräjäoikeuksissa.

Vuoden 2012 kanteessa osakas B oli vaatinut, että hänet vapautetaan hoitovastikkeen maksuvelvollisuudesta 1.8.2011–28.2.2013, asunto-osakeyhtiö velvoitetaan palauttamaan hänelle jo maksettuja hoitovastikkeita ja maksamaan hänelle vahingonkorvausta huoneiston vuokraamistulojen estymisestä sekä kylpyhuoneen korjaamiskustannuksia. Vaatimukset perustuivat siihen, että huoneisto olisi ollut asuinkelvoton sisäilmaongelman vuoksi. Kyseinen riita on käsitelty loppuun ja siitä on annettu hovioikeuden lainvoimaiseksi jäänyt tuomio 27.6.2014.

Vireillä olevista asioista asunto-osakeyhtiön 15.1.2018 nostama velkomuskanne perustuu siihen, että osakas B ei ole suorittanut asunto-osakeyhtiölle yhtiövastikkeita kesäkuusta 2015 alkaen. Asunto-osakeyhtiö on vaatinut kanteessaan vastaaja, osakas B:n velvoittamista suorittamaan yhtiölle maksamattomat hoito- ja rahoitusvastikkeet sekä käyttökorvaukset. Osakas B on vaatinut kanteen hylkäämistä. Lisäksi hän on vastakanteessaan vaatinut, että asunto-osakeyhtiö velvoitetaan suorittamaan hänelle vahingonkorvausta menetetystä vuokratulosta 1.3.2013–30.11.2018 asunnossa olleen terveyshaitan johdosta sekä asunnon arvonalennuksesta. Osakas B on riitauttanut kanteen ja nostanut vastakanteen vedoten osittain samaan perusteeseen, eli huoneiston asumiskelvottomuuteen sisäilmaongelman vuoksi, mihin hän on jo vuosina 2012–2014 käsitellyssä asiassaan vedonnut.

Asunto-osakeyhtiö X on edelleen yhtiökokouksessaan 10.12.2018 päättänyt osakas B:n huoneiston B15 haltuunotosta maksamattomien vastikkeiden vuoksi, minkä johdosta osakas B on nostanut 3.3.2019 asuinhuoneiston haltuunotosta moitekanteen käräjäoikeudessa. Kanteessa osakas on vaatinut, että 10.12.2018 tehty yhtiökokouksen päätös huoneiston haltuunotosta kumotaan.

Vakuutuslautakunnan selvitettävänä on, muodostavatko edellä mainitut kolme riita-asiaa yhden vai useamman vakuutustapahtuman. Asiaan sovellettavien vakuutusehtojen mukaan kysymyksessä on yksi vahinkotapahtuma muun muassa silloin, kun vakuutetulla on useita riita-, rikos- tai hakemusasioita, jotka perustuvat samaan tapahtumaan, olosuhteeseen, oikeustoimeen tai oikeudenloukkaukseen. Sitä, mitä ehtokohdassa tarkoitetaan samalla tapahtumalla tai olosuhteella, ei ehdoissa tarkemmin selvennetä.

Nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa vakuutusyhtiö on tulkinnut tapausta siten, että kaikissa kolmessa riita-asiassa on samana taustaolosuhteena ollut asuinhuoneiston asumiskelvottomuus sisäilmaongelmien vuoksi, mistä kaikki kolme kannetta ovat kummunneet. Asunto-osakeyhtiö on puolestaan katsonut, että kaikki kolme riita-asiaa perustuvat eri olosuhteisiin. Vuosina 2012–2014 oikeudessa käsitelty riita-asia on perustunut asuinhuoneiston asumiskelvottomuuteen, kun taas asunto-osakeyhtiön nostama velkomuskanne osakas B:tä kohtaan ja osakas B:n nostama moitekanne asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksen päätöstä kohtaan perustuvat eri olosuhteisiin. Velkomuskanne perustuu maksamattomiin yhtiövastikkeisiin, ja moitekanne puolestaan yhtiökokouksen päätökseen asuinhuoneiston haltuunotosta.

Vakuutuslautakunta katsoo, että asunto-osakeyhtiön ja osakkaan välinen vahingonkorvausriita 2012–2014 on perustunut asuinhuoneiston väitettyyn asumiskelvottomuuteen, minkä johdosta osakas on aikoinaan vaatinut asunto-osakeyhtiöltä korvausta. Osakas B on sittemmin kertomansa mukaan jättänyt hoito- ja rahoitusvastikkeita sekä käyttökorvauksia maksamatta huoneiston asuinkelvottomuuden vuoksi. Asunto-osakeyhtiö on vuoden 2018 aikana nostanut velkomuskanteen B:tä vastaan maksamattomien vastikkeiden ja käyttökorvausten johdosta sekä päättänyt yhtiökokouksessa asuinhuoneiston haltuunotosta maksamattomien vastikkeiden vuoksi. Jälkimmäisestä on seurannut se, että osakas B on nostanut moitekanteen asunto-osakeyhtiön päätöksestä.

Vakuutuslautakunta katsoo, että asiassa ratkaisevaa on se, pidetäänkö vakuutusehtojen mukaisena samana olosuhteena ainoastaan asuinhuoneiston asumiskelvottomuutta sisäilmaongelman vuoksi vai myös tästä taustaolosuhteesta johtuvia seurauksia. Vaikka osakas B:n perusteena vastikkeiden maksamatta jäämiselle on ollut edellä mainituin tavoin asuinhuoneiston asumiskelvottomuus, on asunto-osakeyhtiön velkomuskanne nostettu perustuen osakkaan maksamatta jääneisiin vastikkeisiin. Asunto-osakeyhtiön näkökulmasta asiassa ei ole erityistä merkitystä sillä, minkä vuoksi vastikkeet ovat jääneet maksamatta. Vastaavasti asunto-osakeyhtiön päätös huoneiston haltuunotosta ja tämän päätöksen perusteella osakkaan nostama moitekanne perustuu maksamattomiin vastikkeisiin. Tässäkään tilanteessa asunto-osakeyhtiön kannalta ei ole ollut merkitystä sillä, miksi vastikkeet ovat jääneet osakkaalta maksamatta. On huomattava lisäksi, että asunto-osakeyhtiö X:n ja osakas B:n välinen ensimmäinen riita-asia on ajoittunut vuosiin 2012–2014, kun taas velkomus- ja moitekanneasiat on laitettu vireille vuosien 2018 ja 2019 aikana. Siten näiden riita-asioiden välissä on kulunut aikaa kohtalaisen paljon.

Ottaen huomioon riita-asioiden välissä kuluneen ajan sekä sen, että vakuutusehtojen rajoitusehtoa ei voi tulkita laajentavasti vakuutetun vahingoksi, Vakuutuslautakunta katsoo kokonaisarvioon perustuen, että vuosina 2018–2019 vireille tulleet velkomus- ja moitekanneasiat perustuvat eri olosuhteeseen kuin vuosina 2012–2014 käyty riita. Vakuutuslautakunta katsoo, että nämä kaksi jälkimmäistä riita-asiaa perustuvat samaan olosuhteeseen eli vastikkeiden maksamatta jättämiseen, mutta aiempi, vuosina 2012–2014 käyty riita on perustunut eri olosuhteeseen. On huomattava lisäksi, että osakas B:n vastakanteen peruste, eli väitetty asunnon asumiskelvottomuus terveyshaitan vuoksi, sijoittuu annetussa lain- ja oikeusvoimaisessa tuomiossa esitettyjen seikkojen tapahtumisajankohdan (eli 28.2.2013) jälkeen. Siten asiassa merkitystä ei ole silläkään, että osakas B on nostanut vastakanteen vedoten osittain samoihin perusteisiin kuin aiemminkin.

Näin ollen vakuutetulle tulisi myöntää uusi oikeusturvaetu velkomus- sekä moitekanneasioita koskeviin riitoihin.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö myöntää asunto-osakeyhtiö X:lle yhden uuden oikeusturvaedun velkomus- sekä moitekanneasioita koskeviin riitoihin.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Luukkonen

Jäsenet:
Karimäki
Korpiola
Rusanen
Alinentalo-Pelttari