Tapahtumatiedot

Kerrostaloasunnossa (C40) oli 2.4.2018 havaittu, että kylpyhuoneessa olevan muuratun kylpyammeen alla oleva, ammeen sekoittajalle johtava teräsvahvisteinen käyttövesiputki oli rikkoutunut ja että putkesta oli vuotanut kuumaa käyttövettä. Vahinko oli havaittu sen jälkeen, kun alemman kerroksen asunnon (C38) katosta oli alkanut tippua vettä.

Tapahtumatietojen mukaan vuotanut putki oli vahingon havaitsemisen jälkeen tulpattu, mutta selvitystä ei ole siitä, kuinka pitkän aikaa vettä oli rikkoutuneesta putkesta valunut ennen sen tulppaamista tai olisiko vedentulon voinut estää sulkemalla venttiili. Taloyhtiön puolesta on esitetty, että vuoto oli kestänyt arviolta noin 2-3 tuntia ja että vuotaneen veden määrä oli ollut noin 1.000 litraa tunnissa.

4.4.2018 tehdyn vahinkokartoituksen raportissa mainitaan, että ensitietojen mukaan amme oli noussut pois paikoiltaan vedenpaineen johdosta. Ammeen alla ei ollut viemäriä eikä ammeen alle vuotaneella nesteellä ollut reittiä poistua ammeen alta. Raporttiin 13.6.2018 tehdyn lisäyksen mukaan kosteusmittaus oli osoittanut, että äkillisesti vuotanut vesi oli päässyt rakenteisiin kylpyhuoneen oviaukon puoleisesta päästä. Tästä johtuen vesi oli päässyt kastelemaan myös vaatehuoneen ja käytävän sekä osin molempien makuuhuoneiden välipohjia.

Vakuutusyhtiö on ensimmäisessä korvauspäätöksessään katsonut, ettei vahinko kuulu korvauksen piiriin. RT-kortin 893.33 (v. 1953) mukaan ammeen alle on pitänyt asentaa vedeneristys, jonka on voinut toteuttaa asentamalla rakenteeseen kermieristys, valuasfalttieristys tai bitumisively. Pesutilat pinnoitteineen, vedeneristyksineen, putkiläpivienteineen ja lattiakaivoineen on pitänyt toteuttaa siten, ettei niihin kohdistuva äkillinenkään kosteusrasitus pääse vaurioittamaan rakenteita. Ammeen alla tapahtuva putken rikkoutuminen ja siitä aiheutunut vuoto ei näin ollen saa aiheuttaa vahinkoa rakenteille. Koska seurannaisvahinko oli aiheutunut puutteellisesta vedeneristyksestä, vahinkoa ei voitu korvata vuotovakuutuksen erityisehdon perusteella.

Toukokuussa 2018 tekemässään ratkaisussa vakuutusyhtiö on ilmoittanut korvaavansa käyttövesijohdon korjauksesta aiheutuneet kustannukset omavastuulla ja ikävähennyksillä vähennettynä.

Taloyhtiön hallituksen puheenjohtajan antaman selvityksen jälkeen vakuutusyhtiö on syyskuussa 2018 tekemässään korvausratkaisussa katsonut, ettei veden tulvimista kynnyksen yli ollut osoitettu todeksi. Kosteuskartoitusraportin mukaan kynnyksen takana oleva parkettilattia ei ollut vaurioitunut. Jos vesi olisi tulvinut kynnyksen yli, kynnyksen takana olevassa parkettilattiassa olisi ollut vesivaurion jälkiä. Vakuutusyhtiö on viitannut 1.7.1976 voimaan tulleen Suomen Rakentamismääräyskokoelman ohjeeseen C 2 (867/75), jonka mukaan kylpyhuoneen, pesutuvan ja vastaavan tilan vedenpoisto ja rakenteet on suunniteltava ja rakennettava niin, ettei vettä pääse tunkeutumaan ympäröiviin huonetiloihin ja rakenteisiin haitallisissa määrin. Vakuutusyhtiö on myös viitannut RT-korttiin 84-10558 (v. 1994).  

Vakuutusyhtiö on ratkaisussaan katsonut, että vesi oli päässyt rakenteisiin kylpyhuoneen kautta. Käytettävissään olevilla tiedoilla vakuutusyhtiö on katsonut, että käyttövesiletkun vuotamisesta aiheutunut vahinko oli seurausta puutteellisesta vedeneristyksestä. Vakuutuskirjaan sisältyvän erityisehdon perusteella asennus- tai suunnitteluvirheen vuoksi aiheutunutta seurannaisvahinkoa ei voida korvata vakuutuksesta.

Asiakkaan valitus

Taloyhtiö pyytää, että Vakuutuslautakunta toteaa vakuutusyhtiön korvauspäätösten olevan virheellisiä ja suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan vuotovahingosta aiheutuneet kulut vakuutusehtojen mukaisesti. Vahinkotapahtumasta aiheutuneet kustannukset ovat olleet 76.678,01 euroa.

Valituksessaan ja vakuutusyhtiön vastineen johdosta antamissaan selvityksissä taloyhtiö on todennut, että kyseinen äkillisesti syntynyt vahinko oli johtanut käytännössä siihen, että tulikuuma vesi oli päässyt kovalla paineella purkautumaan tilaan.  Vahinkohuoneiston amme oli irronnut vahingon yhteydessä paikaltaan ja alakerran huoneistoon oli kantautunut kova kohina veden virtauksesta. Mainittu kuvaus ilmentää osaltaan vuodon voimakkuutta vahinkohetkellä.

Taloyhtiö pitää vakuutusyhtiön perusteluja ilmeisen puutteellisina.  Vakuutusyhtiöllä on näyttövelvollisuus siitä, että vuotovahinko on seurausta rajoitusehdon mukaisesta tapahtumasta.  Korvauspäätöksissään vakuutusyhtiö on vain ylimalkaisesti vedonnut siihen, että veden tulviminen kynnyksen yli on ollut epätodennäköistä ja ettei veden ole osoitettu tulvineen kynnyksen yli. Vakuutusyhtiö on lisäksi katsonut veden kulkeutuneen ympäröiviin rakenteisiin kylpyhuoneen kautta.

Taloyhtiön asiantuntijan mukaan toimiva vedeneristys on tarkoitettu suojaamaan kosteuden pääsyltä rakenteeseen tilan normaalin käytön yhteydessä. Vakuutusyhtiö on virheellisesti tehnyt johtopäätöksen, että rakennusmääräysten mukaisesti toteutettu vesieristys estäisi veden rakenteeseen kulkeutumisen myös kaikissa mahdollisissa vahinkotilanteissa.

Kun vedeneristyksen väitetty puutteellisuus jää asiassa epäselväksi, eli täysin yleisten väitteiden varaan, ei mainittua epäselvyyttä voi ratkaista taloyhtiön vahingoksi. Rajoitusehtoa ei voida soveltaa, koska vakuutusyhtiö ei ole esittänyt mitään konkreettista perustetta kylpyhuoneen vedeneristyksen puutteellisuudelle.

Taloyhtiön teknisen isännöitsijän mukaan alapuolisen huoneiston vesivauriokohdat osoittavat veden päässeen kynnyksen kohdalta huoneistoon. Tämä koskee myös ammeen alapuolista kattoa. Taloyhtiö pitää olennaisena sitä, että vuotokohta oli ollut kaukana, eli vähintään kahden metrin päässä, oviaukosta, mistä johtuen vesi oli päässyt kastelemaan myös vaatehuoneen, käytävän ja osin molempien makuuhuoneiden välipohjia.

Arvioiden mukaan vuotaneen veden määrä on saattanut olla tuhansia litroja. Vesimäärä on ollut niin suuri, että tulviva paineellinen vesi ei ole poistunut normaalisti valumalla ritilällä varustettuun lattiakaivoon. Taloyhtiöllä ei ole tiedossa, miksi vesi ei ole kulkeutunut lattiakaivoon, vaan nimenomaan muualle märkätilaan ja siitä ympäröiviin rakenteisiin. Mitään merkkejä ei ole siitä, että lattiakaivo olisi tukkeutunut. 

Puhtaasti laskennalliseen veden virtaamien poistamiseen ei taloyhtiön näkemyksen mukaan voida vedota, koska kyseessä oli kuitenkin vanha putki ja normaalikäytössä putkistoon saattaa kertyä virtausta estävää likaa yms. Lisäksi ritiläkaivon ritilä vaikuttaa itsessään siihen, kuinka esteettömästi vesi pääsee itse putkistoon virtaamaan.

Taloyhtiö ei kiistä sitä, että kylpyhuoneen viemärit mitoitetaan suuremmalle vesimäärälle kuin vesikalusteiden vesijohdot. Käytännössä voi olla mahdollista, että kylpyammeen lämpimän veden virtaamat ovat olleet suuremmat kuin esitetyt ohjearvot, ja tästä olisi johtunut laskennallista suurempi vesimäärä.

Pääosa vedestä ei taloyhtiön käsityksen mukaan ole kulkeutunut kylpyhuoneesta ulos oviaukon kynnyksen yli. Taloyhtiö pitää kuitenkin todennäköisenä sitä, että kynnyksen yli oli kulkeutunut vettä, koska vaurioita oli havaittu myös vuotokohdan puoleisella seinällä. Alakerran vesivauriokohtien perusteella ei voida yksiselitteisesti katsoa kaiken veden päässeen välipohjarakenteeseen kynnysrakenteen kohdalta.  Taloyhtiön käsitystä vedeneristeiden toimivuudesta tukee se, että kylpyhuoneen keskiosan välipohjaeriste on tarkastuksen aikana ollut normaali.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiön mielestä korvauspäätöksen muuttamiselle ei ole esitetty perusteita. Käyttövesijohdon vuotamisesta aiheutunut vahinko on ollut seurausta puutteellisesta vedeneristyksestä. Todennäköisesti kosteus on päässyt rakenteisiin oviaukon puoleisesta päädystä, mutta ei kynnyksen kohdalta. Tällä perusteella vakuutusyhtiö katsoo vedeneristyksen olleen puutteellisen.

Vahinkotapahtuman etenemisen osalta vakuutusyhtiö toteaa, että kun veden määrä oli ammeelle muuratussa kotelossa kasvanut, amme oli noussut paikoiltaan. Tämän jälkeen vesi oli valunut reunan yli. Vesijohdon päästä virtaava vesi oli vellonut ammeen alla olevassa tilassa, eikä se ollut aiheuttanut pesuhuoneessa valumavettä suurempaa ilmiötä. Määräysten mukaisesti rakennetussa kylpyhuoneessa pystytään yksittäisestä vesijohdosta valuva vesimäärä johtamaan vuototilanteessakin pois lattiakaivon kautta.

Rakentamismääräyskokoelman osan D1, 1987, mukaan kylpyammeelle tulevan vesijohdon mitoituksellinen normivirtaama on 0,3 dm3/s. Vastaavasti viemärimitoituksessa kylpyamme yksistään otetaan huomioon 0,9 dm3/s poistovirtaamalla. Samojen määräysten mukaan lattiakaivon poistoputkiston koko on vesilukon jälkeen halkaisijaltaan minimissään 70 mm. Kyseisellä putkikoolla olevaan lattiakaivoon johdettujen virtaamien summa saa olla enintään 1,2 dm3/s DN70 lattiakaivossa. Tämä osoittaa vakuutusyhtiön mielestä sen, että vuototilanteessa yksittäisestä vesijohdosta valuva vesimäärä pystytään määräysten mukaisesti rakennetussa kylpyhuoneessa johtamaan pois lattiakaivon kautta.

Kylpyhuoneen vedenpitävyys ei ole vastannut sen remontointiajankohtana vuonna 1995 ja jo pitkään ennen sitä voimassa olleita rakentamismääräyksiä ja –ohjeita.  Niiden mukaan vedeneristys tulee kynnyksen kohdalla liittää vesitiiviisti oven kynnys- ja karmirakenteeseen. Vakuutusyhtiö kiistää sen taloyhtiön väitteen, että vesi voi kulkeutua vedeneristeen ja kynnyksen välistä välipohjarakenteeseen, jos vedeneristys on asennettu oikein ja määräysten mukaisesti.  Vakuutusyhtiö katsoo myös, ettei asiassa ole esitetty näyttöä siitä, että vesi olisi tulvinut oviaukosta kynnyksen yli.

Lattiarakenteen alusrakenteiden kastuminen ei ole mahdollista muutoin kuin sen seurauksena, että vedeneristeessä on ollut tiiveyden kannalta puutteita. Vedeneristeen tai vuotokohdan tarkastamiseen vakuutusyhtiöllä ei ole ollut mahdollisuutta, koska rakenteet oli purettu ennen tarkastuksia. Kosteuskartoittaja on todennut, että hänen lähettämistään valokuvissa näkyy selvästi muovimaton ylös nosto kylpyhuoneen keskiosassa. Kuvissa ei näy muovimaton ylös nostoa oviaukon edessä ns. kuivan seinän kohdalla, tai muovimatto oli jo poistettu ennen valokuvien ottamista.

Taloyhtiö on vedonnut saneeraustyön tehneen urakoitsijan ilmoitukseen, että vedeneritys on vuonna 1995 tehty silloisten määräysten mukaisesti eikä vedeneriste ollut puutteellinen. Vakuutusyhtiö toteaa, että jos vedeneristys olisi toteutettu määräysten mukaisesti, vahinkoa ei olisi sattunut, vaan vuotovedet olisivat ohjautuneet viemäriin. 

Vakuutusyhtiö korostaa, että vedeneriste tulee nostaa oven kynnys- ja karmirakenteeseen. Kartoitusraportin kuvien perusteella ei voida todeta, oliko ovikynnyksen vedeneristys tehty RT-kortissa 84-10558 esitettyjen kuvien mukaisesti vai ei. Kynnysrakenteiden vedeneristeen tulee olla tiivis myös kynnyksen päistä, joista sen kuuluu nousta lattiasta yhtä korkealle kuin muualtakin. Jos vesi pääsee vuotamaan oikein tehdyn vedeneristyksen ohi rakenteisiin, niin silloin vesi ohjautuisi kynnyksen yli ja sitä kautta rakenteisiin. Tällöin parketilla olisi nähtävissä vaurioita. 

Selvitykset

Vakuutuslautakunnan käytettävissä on ollut muun muassa

• Kosteuskartoitusraportti 4.4.2018 tehdystä tarkastuksesta ja siihen myöhemmin tehtyihin tarkastuksiin perustuvista lisäyksistä, tarkastusten aikana otettuja valokuvia ja kosteuskartoittajan sähköpostiviesti (20.11.2018) siihen liitettyine valokuvineen.
• Taloyhtiön hallituksen kokouspöytäkirja maaliskuulta 2019 ja laskelmia vahinkokorjauksista.
• Rakentamismääräyksiä ja ohjeita vuodelta 1953 (RT-kortti 898.33) ja vuodelta 1987 (D1, Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot) sekä RT-kortti 84-10558 (Asunnon kosteiden tilojen rakenteet, 1994) ja RT-kortti 93-10224 (Asunnon pesu- ja wc-tilat, 1993)
• Asunnon C40 asukkaan ja taloyhtiön hallituksen puheenjohtajan sähköpostiviesti (18.6.2018), jonka mukaan hän oli ensimmäisenä ollut paikalla toteamassa vahingon. Koko kylpyhuoneen lattia oli ollut märkä ja he olivat asettaneet lattialle pyyhkeitä estääkseen lisävahinkoja. Hänen tulkintansa mukaan vesivahingon taustalla on ensisijaisesti se tosiasia, että vettä oli kerralla tullut niin paljon, ettei kaikki vesi yksinkertaisesti ollut mahtunut poistumaan viemärin kautta. Kuvista näkyy myös, että kynnykset ovat olleet asianmukaisen korkeat. Kosteuskartoittajalla ei ole ollut ensikäden tietoa siitä, miten vesi on kulkeutunut kylpyhuoneen kynnysten yli. Asukas ei ollut itse tuolloin kiinnittänyt tähän asiaan enempää huomiota, koska hän oli koettanut rajata lisävahinkoa.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, onko vakuutusyhtiö osoittanut, että kylpyhuoneen vesijohdon rikkoutumisesta seuranneen vuotovahingon syynä on ollut virheellinen vedeneristys.

Sovellettavat vakuutusehdot

Kiinteistövakuutuksen esinevakuutusehtojen yleiskuvauksen mukaan vakuutuksesta korvataan näiden vakuutusehtojen ja sopimukseen sisältyvien muiden vakuutusehtojen mukaisesti ehdoissa määritellyistä vakuutustapahtumista vakuutuksen kohteelle vakuutuksen voimassaoloaikana aiheutunut suoranainen esinevahinko sekä ehdoissa erikseen mainitut muut kustannukset.

Esinevakuutusehtojen kohdassa 8 olevan vuotovahinkovakuutuksen korvattavat vakuutustapahtumat ja vakuutukseen liittyvät rajoitukset on määritelty kohdissa 8.1.1 ja 8.2.

• Kohdan 8.1.1 (Vuoto) mukaan vakuutuksesta korvataan nesteestä, höyrystä tai kaasusta aiheutunut vahinko, kun tällainen aine on vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneen tapahtuman takia virrannut ennalta arvaamattomasti ja suoraan rikkoutuneesta vakuutuksen kohteena olevasta, rakennukseen kuuluvasta ja rakennusta palvelevasta kiinteästi asennetusta
  • vesijohdosta
  • jätevesiviemäristä tai sisäpuolisesta sadevesiviemäristä
  • lämpö-, höyry-, kaasu- tai öljyputkistosta
  • öljysäiliöstä
  • pore- tai uima-altaan putkistosta
  • koneesta tai laitteesta.
    […]
• Kohdan 8.2.6 (Roiskevesi ja puutteelliset vesieristeet) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu roiskevedestä tai puuttuvien tai puutteellisten vesieristeiden johdosta rakenteisiin vuotaneesta nesteestä tai tunkeutuneesta kosteudesta.
• Kohdan 8.2.11 (Rakentamis-, suunnittelu- ja käyttövirheet sekä huollon laiminlyönti) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu
  • rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta
  • omaisuuden virheellisestä suunnittelusta, rakentamisesta, asentamisesta tai virheellisestä tai käyttöohjeen vastaisesta käytöstä
  • huolto- tai korjaustoimien laiminlyönnistä.
• Kohdan 8.2.14 (Johtoverkon korjauskustannukset ja vuotanut aine) mukaan vakuutuksesta ei korvata
  • johtoverkon, käyttölaitteen tai näiden eristeiden korjaus- tai uusimiskustannuksia (katso laajan turvatason Talotekniikan rikkoutumisvakuutus, kohta 10)
  • hukkaan vuotanutta nestettä, höyryä tai kaasua.

Esinevakuutusehtojen kohdassa 10 olevan Talotekniikan rikkoutumisvakuutuksen kohde ja korvattavat vakuutustapahtumat sekä vakuutukseen liittyvät rajoitukset on määritelty kohdissa 10.1 – 10.3.

• Kohdan 10.1 (Vakuutuksen kohde) mukaan talotekniikan rikkoutumisvakuutuksen kohteina ovat vakuutuskirjassa mainituissa rakennuksissa olevat sekä niiden käyttöä palvelevat
  • […]
  • putkistot kunnalliseen tai muuhun yleiseen putkiston liittymään saakka
  • [...].
• Kohdan 10.2.1 (Koneen ja laitteen rikkoutuminen) mukaan vakuutuksesta korvataan vakuutetun koneen tai laitteen äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta rikkoutumisesta koneelle tai laitteelle itselleen aiheutunut suoranainen esinevahinko. Tässä kohdassa tarkoitetun korvattavan vakuutustapahtuman yhteydessä vakuutuksesta korvataan lisäksi vahingoittuneen koneen, laitteen tai sähkökaapelin vian etsimisestä ja korjaamisesta aiheutuneet rakenteiden avaamis- ja sulkemiskustannukset sekä maan kaivu- ja täyttökustannukset.
• Kohdan 10.3.3 (Suunnittelu-, asennus-, käyttö- ym. virheet) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu suunnittelu-, valmistus-, rakentamis-, asennus-, materiaali- tai käyttövirheestä.

Esinevakuutusehtojen kohdassa 11 olevan All risk -laajennuksen korvattavat vakuutustapahtumat ja vakuutukseen liittyvät rajoitukset on määritelty kohdissa 11.1 – 11.3.

• Korvattavat vakuutustapahtumat on määritelty kohdassa 11.2 seuraavasti: Jos vakuutuskirjaan on merkitty rakennukselle All Risk –laajennus (AR-laajennus), korvataan vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle aiheutunut äkillinen ja ennalta arvaamaton vahinko silloin, kun vahinkoa ei korvata kohtien 5 – 10 perusteella.
• AR-laajennukseen sisältyviä rajoituksia koskevan kohdan 11.3.1 (Rakentamis-, suunnittelu- ja käyttövirheet sekä huollon laiminlyönti) mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka aiheutuu
  • rakentamismääräysten, -ohjeiden tai hyvän rakentamistavan vastaisesta rakentamisesta
  • omaisuuden virheellisestä suunnittelusta, rakentamisesta, asentamisesta
  • virheellisestä tai käyttöohjeen vastaisesta käytöstä
  • huolto- tai korjaustoimien laiminlyönnistä.

Vakuutussopimuksen sisältöä määrittävän, 15.12.2017 päivätyn vakuutuskirjan mukaan taloyhtiön kiinteistövakuutuksen turvataso on ’laaja taso’ ja vakuutus sisältää muun ohessa vuotovahinkovakuutuksen ja talotekniikan rikkoutumisvakuutuksen sekä AR-lisäturvan. Vakuutuskirjaan sisältyy mm. seuraavansisältöinen ehtolisäys: Poiketen [vakuutusyhtiön] kiinteistövakuutusehdon […] kohdasta 11.3.1 vakuutuksesta korvataan kuitenkin asennus- tai suunnitteluvirheen seurauksena muulle vakuutuksen kohteena olevalle omaisuudelle aiheutunut vahinko, ellei syynä seurannaisvahinkoon ole virheellisesti tehty vedeneristys.

Rakentamismääräykset ja -ohjeet

Suomen Rakentamismääräyskokoelman D1, 1987, kohdan 3.2 (Viemäröinnin järjestely) mukaan sellaisissa tiloissa, joissa on lattiakaivo, edellytetään, että huonetilan lattia on vedenpitävä ja kaivo on liitetty tiiviisti lattian vedenpitävään kerrokseen.

RT-kortin 84-10558 kohdan 3.3 (Vedeneristys) mukaan vedeneristys on suositeltavaa tehdä kallistusrakenteen yläpuolelle. Vedeneristyksen lävistyksiä tulee välttää. Vedeneriste nostetaan seinille valmiin lattiapinnan sekä muuratun kylpyammeen tai suihkualtaan reunan yläpuolelle 100...150 mm, ja se limitetään vähintään 50 mm seinän kosteuseristeen kanssa. Erityistapauksissa ylös nosto voi olla vähintään 50 mm. Kynnyksen kohdalla vedeneriste nostetaan lattiapinnan tasoa korkeammalle ja se liitetään vesitiiviisti oven kynnys- ja karmirakenteeseen.

RT-kortin 93-10224 mukaan lattiakaivo sijoitetaan ammeen etureunan alle. Jos ammeen sivu muurataan, jätetään kaivon kohdalle aukko, joka peitetään irrotettavalla, ruostumattomalla teräslevyllä.

Asian arviointi

Asiassa ei ole kiistaa siitä, että kylpyhuoneessa olevan ammeen alla ei ole ollut lattiakaivoa ja että lattiakaivollisen suihkutilan ammeenpuoleiselle seinälle muuratussa kaukalossa olleeseen aukkoon ei ollut asennettu irrotettavaa ruostumatonta teräslevyä, vaan aukko oli laatoitettu suihkuhuoneen puolelta kiinni.

Erimielisyys koskee sitä, voiko vakuutusyhtiö evätä korvauksen vetoamalla siihen, että vuotovahingon syynä oli virheellinen vedeneristys. Näyttövelvollisuus vedeneristyksen virheellisyydestä on siihen vetoavalla vakuutusyhtiöllä.

Minkä vakuutusehdon mukaan asiaa tulee tarkastella?

Taloyhtiön näkemyksen mukaan vakuutusyhtiö on virheellisesti vedonnut erityisehtoon, joka estää korvauksen saamisen tilanteessa, jossa vahingon syynä on virheellisesti tehty vedeneristys. Taloyhtiö ei ole kertonut, miten erityisehtoa tai muita vakuutusehtoja tulisi sen mielestä soveltaa. Taloyhtiö ei ole myöskään yksilöinyt sitä, minkä muun suunnittelu- tai asennusvirheen kuin virheellisesti tehdyn vedeneristyksen seurauksena rakenteiden kastumisvahinko on aiheutunut.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vakuutussopimuksen ehtojen mukaan vuotovahinkovakuutuksesta ei korvata suunnittelu-, rakennus- tai asennusvirheitä rajoitusehdon 8.2.11 perusteella. Vuotovahinkoja koskevan rajoitusehdon 8.2.6 mukaan puuttuvien tai puutteellisten vesieristeiden johdosta rakenteisiin vuotaneesta nesteestä tai tunkeutuneesta kosteudesta aiheutuvaa vahinkoa ei korvata. AR-laajennuksesta ei rajoitusehdon 11.3.1 mukaan korvata muun muassa vahinkoa, joka aiheutuu omaisuuden virheellisestä suunnittelusta, rakentamisesta tai asentamisesta. AR-laajennukseen tehdyllä ehtolisäyksellä vakuutuksen korvauspiiriin on sisällytetty suunnittelu- tai asennusvirheen seurauksena aiheutunut sellainen vahinko, jonka syynä ei ole virheellisesti tehty vedeneristys. Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiö on edellä selostetuissa ehtokohdissa rajannut vedeneristyksen virheellisyyksistä, kuten eristyksen puutteellisuudesta tai puuttumisesta, aiheutuvat vahingot korvauspiirin ulkopuolelle.

Tässä tapauksessa AR-laajennuksen ja siihen liitetyn ehtolisäyksen mukaan äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuva seurannaisvahinko kuuluu vakuutuksen korvauspiiriin vain, jos sen on aiheuttanut muu suunnittelu- tai asennusvirhe kuin virheellisesti tehty vedeneristys. Tällöinkin tulee ottaa huomioon myös muut ehdoissa tarkoitetut korvauspiirin rajoitukset, mutta niistä ei nyt ole kysymys.

Oliko vettä tulvinut oviaukon kynnyksen yli?

Osapuolet ovat olleet eri mieltä siitä, oliko vettä tulvinut oviaukon kynnyksen yli. Taloyhtiö pitää todennäköisenä, että vettä oli kulkeutunut myös kynnyksen yli. Vakuutusyhtiön mielestä sitä ei ollut näytetty toteen, koska vahingon jälkeen tehdyssä kosteuskartoituksessa oli todettu, että oviaukon käytävänpuoleisen parkettilattian kosteus oli ollut normaali.

Asiakirjoista ei ilmene, että käytävän parkettilattia olisi kastunut päältäpäin, eikä taloyhtiö ole edes väittänyt, että lattia olisi pitänyt sen vuoksi kunnostaa tai uusia. Pelkästään se seikka, että oviaukon oikealla puolella olleen seinän eriste oli kastunut, ei Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan osoita, että vettä olisi tullut kynnyksen yli käytävän lattialle ja siitä seinärakenteeseen.

Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan kynnys oli nostettu ylös lattiarakenteesta. Kosteuskartoitusraportin mukaan kynnys oli hyvän korkuinen ja hyvin tiivistetty. Tämä rakenneratkaisu on Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan estänyt veden tulvimisen kynnyksen yli, mikä on ollut kynnysrakenteen tarkoituksenakin.

Vakuutusyhtiön tavoin Vakuutuslautakunta katsoo, että jos vettä olisi tulvinut kynnyksen yli parkettilattialle, lattiassa olisi pitänyt olla merkkejä kosteudesta tai muusta vauriosta. Sellaisesta ei kuitenkaan ole selvitystä.

Vakuutuslautakunta katsoo jääneen näyttämättä, että vettä olisi väitetyin tavoin tulvinut kynnyksen yli käytävässä olevan parketin päälle ja että vesi olisi siitä levinnyt muualle huoneistoon. Tätä näkemystä puoltaa kosteuskartoitusraportissa olevaan asunnon pohjapiirrokseen merkitty kastuneen välipohjaeristeen alue.

Miten vesi on päässyt välipohjarakenteisiin?

Osapuolet ovat eri mieltä siitä, miten vesi on päässyt välipohjarakenteisiin.  Kosteuskartoitusraportin mukaan vettä oli valunut kylpyhuoneen oviaukon puoleisesta päästä.

Taloyhtiön mielestä kylpyhuoneen rakennusvuonna 1995 täysin oikein tehty vedeneristys ei ole tarkoitettu kestämään nyt puheena olevan kaltaisen äkillisen vuotovahingon aiheuttaman vesimassan kulkeutumista rakenteeseen. Lisäksi taloyhtiö on katsonut, että veden kulkeutuminen vedeneristeen ja kynnyksen välistä välipohjarakenteeseen on mahdollista, vaikka vedeneristys olisikin oikein ja määräysten mukaisesti asennettu.

Taloyhtiö on pitänyt vedeneristystä rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisena sekä todennut kynnyksen vedeneristyksen olleen RT-kortin kuvien mukaisen. Taloyhtiö ei ole kuitenkaan tarkemmin yksilöinyt sitä, minkä kuvan mukainen kynnyksen vedeneristys on ollut. Selvitystä ei ole saatu myöskään siitä, miten oviaukon karmien ja kynnyksen välinen vedeneristys oli toteutettu.

Vakuutusyhtiö on kiistänyt taloyhtiön väitteen siitä, että oikein asennettu kynnyksen vedeneristys mahdollistaisi veden kulkeutumisen välipohjarakenteeseen. Vakuutusyhtiö viittaa rakentamismääräyksiin, joiden mukaan lattiakaivollisen huonetilan lattian on oltava vedenpitävä ja vedeneriste tulee liittää vesitiiviisti kynnys- ja karmirakenteeseen.

Kosteuskartoittajan ottamista valokuvista selviää, että kylpyhuoneen keskiosassa vedeneristyksenä oli käytetty muovimattoa, joka oli seinän kohdalla nostettu ylös. Tarkastajalla ei ole ollut mahdollisuutta saada selville muita rakenteita koskevia vedeneristysratkaisuja, eikä asiakirjoista ilmene, millainen vedeneristys on ollut muualla kylpyhuoneessa. Vedenerityksen puutteellisuus on ollut seikka, joka ei ole ollut kosteuskartoittajan havaittavissa ilman rakenteiden rikkomista tai sen jälkeen, kun rakenteet oli jo purettu. Myöskään vakuutusyhtiöllä ei ole käytännössä ollut mahdollisuutta yksityiskohtaisesti tarkastella vedeneristyksen ohjeidenmukaisuutta tai puutteellisuuksia. Vakuutuslautakunta toteaa, että kylpyhuoneen keskiosassa olleen muovimatolla toteutetun vedeneristyksen ei voida katsoa osoittavan sitä, että koko kylpyhuoneen vedeneristysratkaisu olisi ollut määräysten ja ohjeiden mukainen. 

Taloyhtiö on katsonut, että vedeneristyksen toimivuutta tukee se, että kylpyhuoneen keskiosan välipohjaeristeen kosteus on tarkastuksen aikana ollut normaali. Tältä osin Vakuutuslautakunta on ottanut huomioon kosteuskartoitusraporttiin 29.5.2018 tehdyn lisäyksen, jonka mukaan asunnon C40 kylpyhuoneen lattian pintabetoni tulee avata koko alalta, koska välipohjaeriste on kastunut lähes kauttaaltaan, sekä sen, että pohjapiirrokseen harmaalla värillä merkitty alue kattaa koko kylpyhuoneen. Vakuutuslautakunta katsoo selvitysten osoittavan, että välipohjarakenne on kastunut myös suihkutilan ja ammeen alueiden kohdalta.

Asiaa arvioidessaan Vakuutuslautakunta on kiinnittänyt huomiota siihen, että kylpyhuoneen remontoinnin yhteydessä (v. 1995) tai jo aikaisemmin ammeen ja sen ympärille muuratun kaukalon osalta ei ole noudatettu rakentamismääräyksiä ja –ohjeita. Ammeen etuosan alla ei ole ollut viemäriä. Muurattuun sivuun ei ollut jätetty irrotettavalla teräslevyllä peitettyä aukkoa, vaan aukko on laatoitettu umpeen. Kosteuskartoitusraportista, valokuvista tai muustakaan selvityksestä ei ilmene, millainen vedeneristysratkaisu oli asennettu ammeen ympärillä olleeseen harkkorakenteeseen. Asiakirjoista saatavissa olevan selvityksen mukaan taloyhtiö ei ole nimenomaisesti kiistänyt sitä vakuutusyhtiön ensimmäisen korvauspäätöksen perusteluissa mainitsemaa seikkaa, ettei ammeen alla ollut lainkaan vedeneristystä.

Kun otetaan huomioon se, että ammeen viemäröinnin ja ammeen ympärille muuratun kaukalon yhden seinän osalta ei ole noudatettu rakentamismääräyksiä ja –ohjeita, Vakuutuslautakunta ei pidä luotettavasti osoitettuna, että koko kylpyhuoneen, mukaan lukien ammeen ympärillä olleen kaukalon harkkorakenne, vedeneristys olisi kaikilta osin ollut ohjeiden ja määräysten mukainen.

Toisin kuin taloyhtiö on esittänyt, Vakuutuslautakunta katsoo, että ohjeiden ja määräysten mukaisesti rakennetun vedeneristyksen ei lähtökohtaisesti pitäisi mahdollistaa veden valumista rakenteisiin. Vuonna 1995 sovellettujen rakentamismääräysten ja –ohjeiden mukaan rakennetun kylpyhuoneen viemäröinti- ja vedeneristysratkaisujen tarkoituksena on nimenomaisesti estää sekä tavanomaisen käytön yhteydessä syntyvän kosteuden haitallinen siirtyminen muihin rakenteisiin että mahdollisissa vuoto- ja ylivuototilanteissa estää veden valuminen vedeneristeiden läpi muihin rakenteisiin.

Vakuutuslautakunta yhtyy vakuutusyhtiön esittämään näkemykseen siitä, että jos rakenteet ja myös vedeneristys olisivat olleet asianmukaiset, lämpimän veden putken rikkoutumisesta aiheutunut vuoto ei tässä tapauksessa olisi päässyt kastelemaan vahinkohuoneiston ja sen alapuolisen huoneiston rakenteita. Pääosa vedestä olisi Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan valunut suoraan ammeen viereisessä suihkutilassa olevaan lattiakaivoon. Muu osa lattialle tulleesta vedestä olisi Vakuutuslautakunnan käsityksen mukaan voinut helposti ohjautua suihkutilan lattiakaivoon.

Vakuutuslautakunta katsoo asiassa esitetyn selvityksen osoittavan, että rikkoutuneesta putkesta ammeen alle ja siitä myös muuratun reunan yli valuneen veden on osoitettu siirtyneen alapohjarakenteisiin puutteellisten vedeneristysten ohi tai mahdollisesti myös läpi.  Vakuutuslautakunta katsoo, että kylpyhuoneen rakenteiden virheellisesti tehty vedeneristys on ollut nyt puheena olevan kastumisvahingon välttämätön syy. Vakuutusyhtiöllä on ollut oikeus evätä korvaus AR-laajennukseen liitetyn ehtolisäyksen perusteella.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön korvauspäätös on vakuutusehtojen mukainen eikä suosita korvausta.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Pellikka

Jäsenet:
Maso
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho