Tapahtumatiedot

Lääkevahinkoilmoituksen 1.4.2019 mukaan A:lle (s. 1980) määrättiin 22.5.2015 Serenase-lääkitys skitsoaffektiivisen häiriön hoitoon. A käytti lääkettä 4.2.2016 saakka. Lääkkeen käytön seurauksena A:n vasen silmä ei pysy auki. Silmä nykii ja menee kiinni ilman, että A pystyy hallitsemaan sitä. Elokuvien katselu ja lukeminen ovat vaikeutuneet ja sosiaalisissa tilanteissa ongelma aiheuttaa inhimillistä haittaa. Toiset ihmiset ovat huomautelleet asiasta A:lle, joten siitä aiheutuu häpeää. A haki korvausta lääkevahinkovakuutuksesta. 

Vakuutusyhtiö totesi korvauspäätöksessään, että oireilun korvaaminen lääkevahinkona edellyttää todennäköistä syy-yhteyttä lääkkeen käytön ja ilmenneiden oireiden välillä. Yhtiö totesi, että Serenasen vaikuttava aine haloperidoli voi aiheuttaa näköongelmia ja silmävärvettä. A:lla oli kuitenkin ollut näköongelmia jo ennen lääkitystä ja ne olivat jatkuneet myös lääkkeen poisjätön jälkeen. Yhtiö katsoi tämän viittaavan siihen, etteivät silmäongelmat olleet minkään yksittäisen lääkkeen käyttöön liittyviä haittavaikutuksia. Henkilövahingon syy-yhteys käytettyyn lääkkeeseen ei ollut niin todennäköinen, että kyseessä olisi korvattava lääkevahinko. Näin ollen A:n korvaushakemus hylättiin. 

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta asiassa. Serenase-lääkkeestä aiheutui A:lle pysyvä haitta. Toisin kuin vakuutusyhtiö väittää, A:lla ei ollut silmäoireita ennen Serenasen käyttöä. Vahingon seurauksena A menetti ajokortin ja kykynsä tehdä kuorma-autoilijan töitä. Silmät räpsyvät ja menevät välillä täysin kiinni. Tämä on vakava haitta. A:n hoitaneet lääkärit ovat pitäneet mahdollisena, että kyseessä on neuroleptien haittavaikutus. 

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö viittaa vastineessaan korvauspäätökseensä. 

Lääketieteellinen selvitys 

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 6.5.2015 - 15.1.2019. 

Selvitysten mukaan A:lla on ollut runsasta päihteiden käyttöä ja psykoosioireita vuodesta 2011 alkaen. Mielenterveystoimiston puhelinkontaktimerkinnän 22.5.2015 mukaan A:lle on määrätty muun lääkityksen oheen Serenase ja Opamox tarvittaessa. Merkinnän 28.5.2015 mukaan A on kertonut vastaanotolla, ettei hänellä ole ollut Serenasen aloituksen jälkeen kuuloharhoja, mutta hän on mahdollisesti kokenut liikehäiriöitä. Merkinnän 18.11.2015 mukaan A:n psyykkinen vointi on huonontunut ja harhat lisääntyneet. Serenasen annostusta on nostettu. 

Psykiatrin tekstin 2.10.2018 mukaan A:lla on vuosina 2015 - 2016 ollut käytössä Serenase ja Levomepromazin, jotka ovat aiheuttaneet silmäluomien nykimistä. Lääkkeet on lopetettu, mutta silmäluomien nykiminen on jatkuvaa. A:ta on suositettu silmälääkärin arvioon sen selvittämiseksi, miten luomien nykiminen vaikuttaa ajokykyyn. 

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys siitä, tuleeko A:n silmäluomien nykiminen ja silmien aukipysymisongelma korvata Serenase-lääkkeen aiheuttamana lääkevahinkona. 

Sovellettavat vakuutusehdot

Lääkevahinkovakuutuksen ehtojen (voimassa 1.1.2017 alkaen) kohdan 4 (Lääkevahinko) mukaan lääkevahingolla tarkoitetaan ruumiillista sairautta tai vammaa tai psyykkistä sairautta, jonka vahingonkärsineen käyttämä, ehtojen kohdassa 2 tarkoitettu lääke on todennäköisesti aiheuttanut. (…)

Asian arviointi

Lääkevahinkovakuutuksesta korvataan henkilövahinko, jonka vahingonkärsineen käyttämä lääke on todennäköisesti aiheuttanut. Tämä tarkoittaa, että vahingolla voi olla useita mahdollisia syitä, mutta lääkkeen käyttö on kaikki syyt kokonaisuutena huomioiden todennäköisin. Syy-yhteyden arvioinnissa otetaan huomioon lääkkeellä hoidettava sairaus tai vamma, korvauksen hakijan muut sairaudet ja kokonaisterveydentila, hänen saamansa hoito ja hoitotoimenpiteet sekä kyseinen lääke ja muu mahdollinen lääkitys. Syy-yhteys arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen ja kokemuksen perusteella. Pelkästään ajallinen yhteys eli se seikka, että oireet ovat ilmaantuneet lääkkeen käytön aikana, ei riitä todistamaan lääkkeen käytön ja vahingon välistä todennäköistä syy-yhteyttä.

Vakuutuslautakunnan käyttöön toimitetun selvityksen mukaan A:lla on todettu skitsoaffektiivinen häiriö, jonka hoitoon on 22.5.2015 - 4.2.2016 ollut muun lääkityksen ohella käytössä Serenase-lääke. A on hakenut lääkevahinkovakuutuksesta korvausta silmäluomien nykimisestä ja silmien aukipysymisongelmasta, jotka A:n näkemyksen mukaan ovat johtuneet Serenasesta. Vakuutuslautakunnan käytössä olevasta lääketieteellisestä selvityksestä ei tarkasti ilmene, koska oireet ovat alkaneet. Oireilu on jatkunut ainakin vielä noin 2,5 vuotta lääkkeen käytön lopettamisen jälkeen ja A:n valituksen mukaan se jatkuu edelleen. 

Vakuutuslautakunta toteaa, että Serenase on neuroleptien lääkeaineryhmään kuuluva psykoosilääke. Neuroleptien tiedetään yleisesti aiheuttavan ekstrapyramidaalioireita eli kehon tai raajojen hallitsemattomia liikkeitä. A:n silmäluomien nykiminen ja silmien aukipysymisongelmat sopivat neuroleptilääkityksen aiheuttamiksi ja Vakuutuslautakunta katsoo, että neuroleptilääkityksen ja oireilun välillä on todennäköinen syy-yhteys. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei vakuutusyhtiö voi esittämällään perusteella evätä korvausta ja suosittaa yhtiötä korvaamaan vahingon A:lle vakuutusehtojen mukaisesti. 

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä maksamaan vahingosta vakuutusehtojen mukaisen korvauksen. 

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norio
Sihteeri Laine 

Jäsenet:
Jokelainen
Järvinen
Mervaala
Soinila