Tapahtumatiedot
Taloyhtiön (rv. 1994) huoneiston kylpyhuoneessa vuoti pinta-asennettu patteriputki. Vuotovesi suihkusi putkesta viereiselle seinälle, josta se 17.12.2018 päivätyn kartoitusraportin mukaan oli alas valuttuaan päässyt vuotamaan rakenteisiin osin avoimesta putkiläpiviennistä seinän alaosassa, noin yhden laattarivin korkeudella lattiapinnasta.
Vakuutusyhtiö antoi vuotovahingosta 19.12.2018 kielteisen päätöksen todeten, että kyse ei ole äkillisestä ja ennalta arvaamatta sattuneesta tapahtumasta, kun vesi pääsee rakenteisiin märkätilan pintojen puutteellisen vedeneristävyyden seurauksena. Vakuutusyhtiö viittasi myös vakuutusehtojen rajoitusehtoon rakenteiden vedeneristeiden läpi tai putkiston ja rakenteen liittymäkohdasta kuten lattiakaivon ja korokerenkaan välistä vuotaneesta nesteestä.
Taloyhtiö pyysi vakuutusyhtiötä käsittelemään asiaa uudelleen. Kylpyhuone oli rakennettu ennen nykyisiä vedeneristysmääräyksiä. Taloyhtiön mukaan vanhat määräykset eivät edellyttäneet seinien vedeneristystä kuin niiltä alueilta, joille aiheutuu vesirasitusta kylpyhuoneen normaalissa käytössä. Vuoto rakenteisiin on tapahtunut seinärakenteen kautta äkillisen ja korvattavan putkivuodon seurauksena, eikä vuotokohta ole suihkun roiskevesialueella.
Vakuutusyhtiö pitäytyi aiemmassa päätöksessään ja viittasi Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositukseen VKL 492/15. Taloyhtiö totesi kuitenkin, että em. ratkaisusuositus ei sovellu tapaukseen, koska siinä on ollut kyse vuodosta lattiarakenteen läpi. Lisäksi taloyhtiö katsoi, ettei vakuutusyhtiön viittaama rajoitusehto sovellu tapaukseen, koska kyseisessä vuotokohdassa ei ole vedeneristettä. Taloyhtiö viittasi FINEn antamaan ratkaisusuositukseen FINE-004515.
Vakuutusyhtiö totesi, että määräyksissä ei määritellä vesitiiveysvaatimuksen aluetta, vaan määräyksissä puhutaan koko huonetilasta. Vakuutusyhtiö viittasi vedeneristysmääräyksiä koskevaan artikkeliin. Vakuutusyhtiö vetosi lisäksi suunnittelu-, perustus-, asennus- tai rakennustyövirhettä koskevaan rajoitusehtokohtaan sekä Suomen rakentamismääräyskokoelman osaan C2 vuodelta 1976, jonka mukaan kylpyhuoneen rakenteet on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei vettä pääse tunkeutumaan ympäröiviin rakenteisiin haitallisissa määrin. Lisäksi vakuutusyhtiö vetosi RT-korttiin RT 84-10558 vuodelta 1994, jonka kohdan 6 mukaan kylpy- ja suihkutilojen rakennuslevyseinissä kaikki lävistysten sisäpinnat käsitellään kosteussulkuaineella ja tiivistetään tarkoitukseen soveltuvalla elastisella saumausmassalla.
Taloyhtiö haki muutosta vakuutusyhtiön sisäisestä muutoksenhakuelimestä todeten, että seinien vedeneristystä on alettu edellyttää kauttaaltaan vasta rakennusmääräyskokoelman osan C2 julkaisun jälkeen vuonna 1999. Lisäksi taloyhtiö vetosi RT-korttiin RT 93-10224 vuodelta 1983 todeten, että vuonna 1994 valmistuneen rakennuksen suunnitelmat on todennäköisesti hyväksytty jo aiemmin. RT-kortissa RT 93-10224 ei asetettu vaatimuksia seinien vedeneristämiselle pesuhuoneen roiskevesialueen ulkopuolella 70–100 mm seinänostoa lukuun ottamatta (kohta 4.1. ja kuvat 1-3).
Vakuutusyhtiön sisäinen muutoksenhakuelin katsoi edelleen, että jos putkiläpiviennit olisivat olleet asialliset eli tiiviit, vahinkoa ei olisi aiheutunut. Vakuutusehdoissa oli kategorisesti rajattu korvauspiirin ulkopuolelle vahingot, jotka aiheuttaa putkiston ja rakenteen liittymäkohdasta vuotanut neste. Rajoitusehdon soveltamisen kannalta ei ollut merkitystä, mitkä rakennusajan määräykset ovat olleet, ja onko toteutustapa ollut aikansa määräysten mukainen.
Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta
Taloyhtiön tietojen mukaan rakennuksen rakentamisajan rakentamismääräykset eivät esitä vaatimuksia seinien vedeneristämiselle. Koska tiiviysvaatimuksia ei ole, taloyhtiön tulkinnan mukaan vakuutusehtojen rajoitusehdolla 3.9 ei voi tehdä kielteistä päätöstä tapauksessa, jossa itse vahinkotapahtuman aiheuttaja on äkillinen ja ennalta arvaamaton putkirikko. Kyseisessä rajoitusehdossa mainittu vaatimus putkiston ja rakenteen tiiviydelle liittyy taloyhtiön mielestä keskeisesti siihen, että kyseisen rakenteen tulee ylipäätään olla vesitiivis. Taloyhtiö pyytää FINEä ottamaan kantaa siihen, voiko vakuutusyhtiö evätä korvauksen ehtokohdan 3.9 perusteella ja voidaanko kielteinen korvattavuuspäätös tehdä vedeneristevuodon perusteella tapauksessa, jossa vedeneristettä ei ole rakentamisaikana kyseiselle rakenneosalle lainkaan vaadittu.
Taloyhtiö on vielä tuonut esiin rakennusmääräysten oleellista merkitystä asiassa. Rajoitusehtoa rakenteiden vedeneristeiden läpi tai putkiston ja rakenteen liittymäkohdasta kuten lattiakaivon ja korokerenkaan välistä vuotaneesta nesteestä ei voi laajentaa koskemaan tilannetta, jossa kyseiseen rakenteeseen ei ole lainkaan vaadittu vedeneristystä. Taloyhtiö huomauttaa myös, että pesu-/kylpyhuoneita on alettu pitää märkätiloina vasta vuoden 1999 rakentamismääräyskokoelman osan C2 myötä. Esimerkiksi RT-kortissa vuodelta 1994 kylpyhuonetta pidetään kosteana tilana.
Lisäksi taloyhtiö on vielä täsmentänyt, että vakuutusyhtiön mainitsema rakentamismääräyskokoelman osa C2 vuodelta 1976 koskee pesuhuoneen normaalia käyttöä, eikä putkivuotoa, joka kohdistaa kosteusrasitusta seinään roiskevesialueen ulkopuolella. Esimerkiksi RT-kortissa vuodelta 1983 varsinaista vedeneristystä ei ole ohjeistettu ulottamaan kuin 10 cm korkeudelle lattiasta, ja pesuhuoneen normaalissa käytössä kosteusrasituksen alla oleville seinille on ohjeistettu tekemään kosteudeneristys, joka ei ole varsinainen vedeneriste. Tässä riidanalaisessa vahinkotapahtumassa vesi on päässyt rakenteisiin seinän kautta roiskevesialueen ulkopuolelta.
Vakuutusyhtiö viittaa asiassa annettuihin korvauspäätöksiin. Vakuutusehdoissa on kategorisesti rajattu korvauspiirin ulkopuolelle vahingot, jotka aiheutuvat putkiston ja rakenteen liittymäkohdasta vuotaneesta nesteestä. Vakuutusyhtiö katsoo, että rajoitusehdon 3.9 mukaan märkätilan putkiläpiviennin ja rakenteen liitosten tulee olla niin tiiviitä, ettei niiden kautta pääse aiheutumaan vesivahinkoa. Nyt kyseessä olevassa tapauksessa märkätilassa putkesta vuotanut vesi oli päässyt märkätilan rakenteisiin tiivistämättömästä putkiläpiviennistä.
Vakuutusyhtiö toteaa, että vaikka tiivistämätön läpivienti oli kestänyt normaalikäytön, on kastumisvahinko aiheutunut rakenteiden puutteellisuudesta. Vakuutusyhtiö katsoo, että rajoitusehdon soveltamisen kannalta ei ole merkitystä rakennusajan määräyksillä tai sillä, onko toteutustapa ollut aikansa määräysten mukainen.
Vakuutusyhtiö on lisäksi todennut, että rakentamismääräyskokoelman osa C2 on vuodesta 1976 saakka linjannut, että kylpyhuoneen, pesutilan tai vastaavan tilan vedenpoisto ja rakenteet on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei vettä pääse tunkeutumaan ympäröiviin huonetiloihin ja rakenteisiin haitallisissa määrin. Tämä määräys on sisällöltään muuttunut sen jälkeen kun on alettu käyttämään siveltäviä vedeneristeitä ja ohje on tarkentunut. Määräys ei kuitenkaan ole tarkoitukseltaan muuttunut. Vakuutusyhtiö katsoo edelleen, että määräys ei täyty, jos putkiläpivientejä ei tiivistetä kunnolla, eikä näin ollen nyt kyseessä oleva kylpyhuone ole tältä osin täyttänyt rakennusaikaisen määräyksen vaatimusta vesitiiviydeltään.
Sopimusehdot ja lainsäädäntö
Kiinteistövakuutusehtojen (voimassa 1.1.2018 alkaen) kohdan 3.9 mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut nesteen, höyryn tai kaasun vuoto.
Edellytyksenä on, että aine on virrannut äkillisesti, ennalta arvaamattomasti rakennukseen kiinteästi asennetusta:
- rakennusta palvelevasta vesijohdosta tai jätevesiviemäri-, lämpö-, jäähdytys-, höyry-, kaasu- tai öljyputkistosta, öljysäiliöstä, sisäpuolisesta sadevesiviemäristä, pore- tai uima-altaan putkistosta tai näihin kiinteästi liitetystä koneesta, laitteesta tai
- aineen säilytysastiasta.
[…]
Vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, jonka on aiheuttanut
[…]
- rakenteiden veden eristeiden läpi tai putkiston ja rakenteen liittymäkohdasta kuten lattiakaivon ja korokerenkaan välistä vuotanut neste,
- suunnittelu-, perustus-, asennus- tai rakennustyövirhe eikä tällaisesta virheestä aiheutunutta vahinkoa,
[…]
Suomen rakentamismääräyskokoelman osan C2, Veden- ja kosteudeneristys (1976) määräysten kohdan 2.2.3 mukaan kylpyhuoneen, pesutuvan ja vastaavan tilan vedenpoisto ja rakenteet on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei vettä pääse tunkeutumaan ympäröiviin huonetiloihin ja rakenteisiin haitallisessa määrin.
Ratkaisusuositus
Tapauksessa on kysymys rakenteille aiheutuneen vuotovahingon korvattavuudesta tilanteessa, jossa sinänsä korvattavaksi katsotusta putken rikkoutumisesta aiheutuneesta putkivuodosta johtuen on suihkunnut vettä kylpyhuoneessa viereiselle seinälle, jossa vesi on päässyt epätiiviin läpiviennin kautta rakenteisiin.
Vuotanut putki ja putkiläpivienti, josta vuotovesi on päässyt rakenteisiin, ovat sijainneet vuonna 1994 rakennetun talon huoneiston kylpyhuoneessa. RT-kortissa 93-10224 kohdassa 4.4.1 todetaan, että pesualtaan, suihkun ja ammeen taakse ja viereisiin seiniin tehdään kosteudeneristys esim. muovidispersiosivelyllä. Vahinkokartoitusraportin kuvien mukaan putkiläpivienti on sijainnut kylpyhuoneessa suihkun vastapäisen seinän alaosassa, arviolta noin kahden metrin etäisyydellä suihkusta.
Vahingon korvattavuuden osalta FINE toteaa, että kiinteistövakuutusta kuten muitakin vapaaehtoisia vakuutuksia koskee sisältövapauden periaate. Vakuutuksen ehdoissa voidaan varsin vapaasti määritellä se, minkälaisia vahinkotapahtumia vakuutuksesta korvataan ja millaisia korvausrajoituksia vakuutukseen liittyy.
Ehtojen mukaan tästä vakuutuksesta ei korvata mm. vahinkoa, jonka on aiheuttanut rakenteiden veden eristeiden läpi tai putkiston ja rakenteen liittymäkohdasta vuotanut neste. FINE katsoo, että kyseinen rajoitusehto on sanamuodoltaan selvä. Nyt käsillä olevassa tapauksessa vuotovahinko on aiheutunut täsmälleen rajoitusehdon sanamuodon mukaisella tavalla eli putkiston ja rakenteen liittymäkohdasta vuotaneesta nesteestä. Vakuutuskäytännössä ja myös FINEn lautakuntakäytännössä kyseisen kaltaisia rajoitusehtoja on sovellettu nimenomaan pesutiloissa sattuneissa vahinkotapahtumissa, jollaisesta tässäkin on kyse. Vakuutusyhtiön kielteinen korvauspäätös on siten perusteltu rajoitusehdon sanamuodon, yleisten vakioehto-oikeudellisten tulkintasääntöjen sekä soveltamiskontekstin eli kyseessä olevan vahinkotyypin osalta.
FINEn näkemyksen mukaan vedeneristysvaatimuksen tarkalla ulottuvuudella talon rakentamisajankohtana ei ole välitöntä merkitystä arvioitaessa tämän rajoitusehdon soveltuvuutta vahinkotapahtumaan, koska ehdon sanamuodossa sovellettavuutta ei ole kytketty kulloinkin voimassa olleeseen vedeneristysvaatimukseen tai esimerkiksi rakennusvirheen käsitteeseen. FINE toteaa silti, että pesutiloja on koskenut eri aikoina hieman eri tavoin muotoiltu ja täsmennetty perusvaatimus siitä, että tilan tulee estää veden haitallinen tunkeutuminen ympäröiviin rakenteisiin ja tiloihin. Seinän alaosassa oleva tiivistämätön putkiläpivienti, joka tarjoaa vuoto-, pesu- tai roiskevesille suoran reitin rakenteisiin, ei FINEn arvion mukaan täytä mainittua perusvaatimusta. Myös tämän vuoksi FINE pitää mainitun rajoitusehdon soveltamista tässä tapauksessa perusteltuna.
Lopputulos
Tapauksessa on ollut kysymys rajoitusehdon mukaisesta putkiston ja rakenteen liittymäkohdasta rakenteeseen vuotaneen veden aiheuttamasta vahingosta. FINE pitää vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.
FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta
Johtava neuvonantaja Raulos
Esittelijä Salo