Haku

FINE-024021

Tulosta

Asianumero: FINE-024021 (2020)

Vakuutuslaji: Kiinteistövakuutus

Ratkaisu annettu: 18.05.2020

Saneerauksen yhteydessä havaittu vuotovahinko. Miltä osin kylpyhuoneen korjauskulut olivat aiheutuneet vuotovahingosta?

Tapahtumatiedot

Asunto-osakeyhtiön huoneistossa havaittiin syyskuussa 2018 kylpyhuoneen saneerauksen yhteydessä kosteutta seinässä. Viemärikanaalissa kulkevassa pystyviemärissä oli vuoto.

Vakuutusyhtiö ilmoitti 16.10.2018 korvaavansa rakennukselle aiheutuneen suoranaisen omaisuusvahingon korjauskustannukset kiinteistövakuutuksesta. Ilmoituksen mukaan alkuperäiseen kylpyhuoneremonttiin aiheutuvia kuluja ei korvata, vaan ainoastaan kosteuskartoitusraportissa suositellut viemärivuodosta aiheutuvat lisätoimet.

Vakuutusyhtiö totesi korvauspäätöksessään 18.6.2019, että vahinkokartoitusta ei ollut suoritettu vakuutusyhtiön toimeksiannosta, joten sitä ei korvata. Tmi T:n laskua ei korvattu, koska sen ei ollut osoitettu olleen viemärivuodon seurauksena aiheutunutta suoranaista omaisuusvahinkoa. Korvattavaksi oli katsottu rakenteiden kuivaukseen liittyviä kuluja.

Asunto-osakeyhtiön isännöitsijä katsoi, että kylpyhuoneen lattiassa olleen kosteuden tulisi riittää kylpyhuoneen saneerauksen syyksi. Kosteus tuli esiin vasta purkutyön yhteydessä, eikä lattiaa olisi voinut korjata erikseen, joten koko kylpyhuoneen saneeraaminen oli tarpeen. Isännöitsijä katsoi, että Tmi T:n laskusta kuuluisi korvata purkutyöt sekä vedeneristykseen, laatoitukseen ja putki- ja sähkötöihin liittyvät erät.

Vakuutusyhtiö totesi edelleen, että vakuutuksesta korvataan korjaustyön yhteydessä havaitun vuodon aiheuttamat lisäkustannukset normaaliin peruskorjaukseen. Jos peruskorjaukseen olisi ryhdytty epäillyn putkivuodon vuoksi, olisi asiasta pitänyt ilmoittaa viipymättä vakuutusyhtiölle.

Asiakkaan vaatimukset ja palveluntarjoajan kanta

Asunto-osakeyhtiö pyytää FINEä tutkimaan, miltä osin kylpyhuoneen korjaus tulee korvata vakuutuksesta, kun vuotovahinko on havaittu saneerauksen yhteydessä. Asunto-osakeyhtiön isännöitsijä on ilmoittanut kylpyhuoneeseen alun perin suunnitellusta saneerauksesta, että kylpyhuone oltiin saneeraamassa nykyisiä määräyksiä vastaavaksi ja purettiin ns. puhtaalle pinnalle. Purkutyön yhteydessä selvisi, että kylpyhuoneen lattian eristetila oli märkä.

Vakuutusyhtiö viittaa 18.6.2019 annettuun korvauspäätökseen. Viemärivuoto oli tullut esille suunnitellusti aloitetun saneeraustyön yhteydessä. Normaali peruskorjaus purku- ja jälleenrakennuskuluineen ei ole vakuutuksesta korvattavaa. Vakuutuksesta korvataan ainoastaan viemärivuodosta aiheutuneet lisäkustannukset. Jos peruskorjaukseen olisi ryhdytty epäillyn putkivuodon vuoksi, olisi vakuutusyhtiölle tullut viipymättä ilmoittaa ja varata tilaisuus vahingon tarkastamiseen ennen korjaustyön aloittamista. Vakuutuksesta ei korvata ennen viemärivuodon havaitsemista tehtyjä tai suunniteltuja toimenpiteitä. Korjaustöiden ja materiaalikulujen ei myöskään ole osoitettu olleen suoranaista seurausta vuodosta, vaan työt oli joka tapauksessa suunniteltu toteutettavan kiinteistön normaalina peruskorjauksena.

Sopimusehdot

Kiinteistövakuutuksen 1.1.2018 alkaen voimassa olleiden vakuutusehtojen kohdan 3.9 (Vuoto, kosteus ja kondenssivesi) mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut nesteen, höyryn tai kaasun vuoto.

Edellytyksenä on, että aine on virrannut äkillisesti, ennalta arvaamattomasti rakennukseen kiinteästi asennetusta:

  • rakennusta palvelevasta vesijohdosta tai jätevesiviemäri-, lämpö-, jäähdytys-, höyry-, kaasu- tai öljyputkistosta, öljysäiliöstä, sisäpuolisesta sadevesiviemäristä, pore- tai uima-altaan putkistosta tai näihin kiinteästi liitetystä koneesta, laitteesta tai
  • aineen säilytysastiasta.

[…]

Vakuutusehtojen arvioimis- ja korvaussääntöjen kohdan 5.8.2 (Vahingon selvittelykulut) mukaan vakuutusyhtiö on velvollinen korvaamaan vain toimeksiannostaan suoritettuja vahinkokartoituksia, tai muita vahingon ratkaisemiseksi tai vahingon määrän arvioimiseksi tehtyjä tarpeellisia selvityksiä. Vakuutusyhtiö ei ole velvollinen korvaamaan muita kartoituksia tai selvityksiä, ellei niistä ole etukäteen sovittu vakuutusyhtiön kanssa.

Ratkaisusuositus

Asiassa on kysymys siitä, miltä osin asunto-osakeyhtiölle aiheutuneiden korjauskulujen tulisi katsoa johtuneen vuotovahingosta. Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen mukaan vuotovahinkona korvataan vahinko, jonka on aiheuttanut nesteen vuotaminen äkillisesti ja ennalta arvaamattomasti rakennukseen kiinteästi asennetusta rakennusta palvelevasta jätevesiviemäriputkistosta.

Asunto-osakeyhtiö on katsonut, että koko kylpyhuoneen saneeraaminen oli tarpeen lattiassa olleen kosteuden vuoksi. Vakuutusyhtiö on katsonut kiinteistövakuutuksesta korvattaviksi viemärivuodosta aiheutuneet lisätoimet.

FINE toteaa, että viemäriputken vuodosta aiheutunut rakenteiden kosteus oli havaittu jo aloitetun saneerauksen aikana purkutöiden yhteydessä. Viemärivuoto ei ole tässä tapauksessa aiheuttanut kylpyhuoneen remontointitarvetta, mutta vuodon vuoksi on ainakin jouduttu kuivattamaan talon rakenteita eli tekemään korjaustyötä alun perin suunniteltua remonttia laajemmin. Tässä tilanteessa se osuus kuluista, joka jo aloitetusta saneerauksesta olisi joka tapauksessa aiheutunut, ei ole kiinteistövakuutuksen perusteella korvattavaa vuotovahinkoa.

Korvauksen hakijalla on näyttövelvollisuus korvattavan vahingon määrästä. Tässä tapauksessa tämä tarkoittaa velvollisuutta osoittaa vuotovahingon korjaamiseksi tarvitut toimenpiteet ja niistä aiheutuneet kulut, eli ne työt ja kustannukset, jotka oli tarpeen tehdä alkuperäisen remontin lisäksi.

Asunto-osakeyhtiö oli katsonut, että Tmi T:n laskussa mainitut työt ja tarvikkeet olisivat pääosin vuotovahingosta aiheutuneita. Tmi T:n lasku koskee taloyhtiön laatiman erittelyn ja muun FINElle esitetyn selvityksen mukaan kylpyhuoneessa kokonaisuudessaan tehtyjä töitä. Vedeneristys-, purku- ja laatoitustöiden ja -materiaalien sekä putki- ja sähkötöiden ja -materiaalien lisäksi laskussa on mainittu wc- ja kylpyhuonetarvikkeita sekä -kalusteita. FINE toteaa, että laskun perusteella tai muustakaan esitetystä selvityksestä ei ole pääteltävissä, että laskuun sisältyisi nimenomaan vuotovahingosta aiheutuneita, alkuperäiseen remonttiin nähden ylimääräisiä kuluja.

Tässä tapauksessa ei ole osoitettu, että vuotovahingosta olisi aiheutunut asunto-osakeyhtiölle muita kuluja kuin mitä vakuutusyhtiö oli jo hyväksynyt korvattavaksi. Näin ollen FINE pitää vakuutusyhtiön korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.

Lopputulos

FINE ei suosita muutosta vakuutusyhtiön päätökseen.


FINE
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta

Johtava neuvonantaja Raulos
Esittelijä Salo

Tulosta