Tapahtumatiedot

Vakuutetut A ja B olivat joutuneet liikennevahinkoon 26.12.2016, jonka yhteydessä he molemmat kärsivät henkilövahinkoja. Liikennevahingon jälkeen A:lla ja B:llä oli molemmilla riitaa liikennevakuutuksista maksettavista korvauksista. A ja B hakivat molemmat oikeusturvaetua riita-asioihinsa kotivakuutukseen sisältyvästä oikeusturvavakuutuksestaan.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa päätöksen, jonka mukaan samalla vakuutuksella vakuutettujen A:n ja B:n riidat perustuivat samaan tapahtumaan, eli 26.12.2016 sattuneeseen liikennevahinkoon ja näin ollen kysymyksessä oli yksi vakuutustapahtuma, johon voitiin myöntää vain yksi oikeusturvaetu. Vakuutusmäärä riitti kattamaan kaikki A:n asianhoidosta aiheutuneet kustannukset, mutta B:n osalta vakuutusmäärän loppu riitti kattamaan vain osan hänen riita-asiansa hoidosta aiheutuneista kustannuksista.

Asiakkaan valitus

B oli tyytymätön vakuutusyhtiöön ja hän katsoi, että hänelle tulee myöntää erillinen oikeusturvaetu. B pyysi asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.

Valituksessaan B toteaa, että vaikka hän ja A ovat olleet samassa liikennevahingossa, niin perustuvat heidän riitansa eri korvauspäätöksiin ja vaatimuksiin. Näin ollen oikeudellisesti arvioiden on kyse kahdesta eriperusteisesta liikennevakuutuskorvauksia koskevasta riidasta.

Lisäksi B toteaa, että joka tapauksessa vakuutusyhtiön viittaaman ehtokohdan 5.1.1 soveltaminen tämän kaltaisella tavalla johtaisi nyt käsillä olevassa tapauksessa ilmeiseen kohtuuttomuuteen. Tältä osin valituksessa viitataan varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain (jälj. oikeustoimilaki) 36.1 §:ään, jonka mukaan oikeustoimen ehtoa, joka on kohtuuton tai jonka soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, voidaan sovitella tai se voidaan jättää huomioimatta.

Valituksessa todetaan myös, että oikeusturvavakuutuksen tarkoituksena on korvata vakuutuksenottajalle hänelle lakimiesavun käytöstä aiheutuneet kulut. A ja B ovat olleet erittäin vakavassa liikennevahingossa törmäten henkilöauton kanssa rekan keulaan. Aiheutuneiden vakavien vammojen vuoksi he ovat kumpikin joutuneet turvautumaan lakimiesapuun korvausriitansa hoitamisessa. Edellä olevin perustein ehtokohdan soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen ja heikentäisi merkittävästi A ja B:n oikeusturvaa, sillä heidän käytössään olisi ainoastaan yksi vakuutusmäärä.

Niin ikään on valituksen mukaan asiassa huomioitava liikennevahinkojen erityisyys. Koska liikennevahinko sattuu tavanomaisesti samalla kertaa useammalle kuin yhdelle perheenjäsenelle, olisi kohtuutonta, että koko perheen vakuutuskorvauksia koskevien riita-asioiden hoitamiseen olisi käytettävissä ainoastaan yksi vakuutusmäärä. Kyse on kuitenkin aina eri korvauspäätöksistä ja vammoista, ja siten eriperusteisista vaatimuksista.

Näillä perusteilla tulee valituksen mukaan myöntää asiassa B:lle erillinen oikeusturvaetu.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa asian tapahtumatiedot ja tapauksessa sovellettavaksi tulevat vakuutusehdot.

Vastineessa yhtiö toteaa vakuutetut A ja B ovat olleet osallisena samassa liikennevahingossa, jonka perusteella maksettavista korvauksista heillä on ollut kummallakin oma riita-asiansa liikennevakuutusyhtiön kanssa. Vakuutusehtojen mukainen vakuutustapahtuma on syntynyt silloin kun vakuutusyhtiö on maksanut vaadittua pienemmän korvauksen tai antanut joltain osin kielteisen päätöksen.

Ehtojen mukaan kyseessä on kuitenkin yksi vakuutustapahtuma muun muassa silloin kuin vakuutetuilla on useita riita-asioita, jotka perustuvat samaan tapahtumaan. Vakuutusyhtiön mukaan tapauksessa on selvää, että sekä A:n ja B:n riidat liikennevakuutuksesta maksettavista korvauksista perustuvat samaan tapahtumaan, eli 26.12.2016 sattuneeseen liikenneonnettomuuteen. Näiden riitojen asianajokuluihin on näin ollen käytettävissä yksi vakuutusmäärä 8 500 euroa. A:n osalta on korvattu asian hoitamisesta aiheutuneet asianajokulut 5 200 euroa. Näin ollen B:n käytettävänä on enintään 3 300 euroa.

Siltä osin kun A:n Vakuutuslautakunnalle osoittamassa valituksessa on vedottu myös ehtokohdan 5.1.1 kohtuuttomuuteen, yhtiö toteaa, että kyseinen ehtokohta on sanamuodoltaan ja sisäl­löltään selkeä sekä sopimusehtona yleisesti oikeusturvavakuutuksissa käytetty. Ehto ei siten vakuutusyhtiön näkemyksen mukaan ole kohtuuton eikä johda tässä yksittäistapauksessakaan kohtuuttomuuteen.

Lopuksi vakuutusyhtiö esittää vielä huomion, että mikäli ajoneuvolla olisi ollut oikeusturvavakuu­tuksen sisältävä ajoneuvovakuutus voimassa liikenneonnettomuuden sattuessa, olisi asianajo- ja oikeudenkäyntikuluja voitu korvata myös sen perusteella. Tällaista vakuutusta ei kuitenkaan vakuutusyhtiön tietojen mukaan ole vakuutetuilla ollut.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys sen arvioimisesta, olivatko riita-asiat perustuneet samaan tapahtumaan, olosuhteeseen tai oikeustoimeen ja oliko kyseessä näin ollen vakuutusehtojen mukaisella tavalla yksi vakuutustapahtuma. Asiassa on myös kysymys siitä, onko tapauksessa sovellettavaa vakuutusehtoa pidettävä kohtuuttomana.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §:n mukaan, jos tässä laissa tarkoitetun sopimuksen ehto on kuluttajan kannalta kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Sopimuksen ehtona pidetään myös vastikkeen määrää koskevaa sitoumusta. Kohtuuttomuutta arvioitaessa otetaan huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, sopimusta tehtäessä vallinneet olot ja, jollei 2 §:stä muuta johdu, olojen muuttuminen sekä muut seikat. (15.12.2000/1072)

Jos 1 momentissa tarkoitettu ehto on sellainen, että sopimuksen jääminen voimaan muilta osin muuttumattomana ei ole ehdon sovittelun vuoksi kohtuullista, sopimusta voidaan, jollei 2 §:stä muuta johdu, sovitella muiltakin osin tai se voidaan määrätä raukeamaan.

Kuluttajansuojalain 4 luvun 2 §:n mukaan, jos 1 §:ssä tarkoitettu sopimusehto on laadittu etukäteen ilman, että kuluttaja on voinut vaikuttaa sen sisältöön, on mainittua pykälää sovellettaessa noudatettava tässä pykälässä säädettyjä rajoituksia.

Jos ehto sopimusta tehtäessä vallinneissa olosuhteissa on ollut kohtuuton, ei ehdon kohtuuttomuutta myöhemmin arvioitaessa saa kuluttajan vahingoksi ottaa huomioon olosuhteiden muuttumista.

Kohtuuton ehto on jätettävä huomioon ottamatta ja sopimus jätettävä voimaan muilta osin muuttumattomana, jos se voi sellaisenaan pysyä voimassa.

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 1 mukaan vakuutettuina ovat vakuutuksenottaja ja hänen taloudessaan vakinaisesti asuvat henkilöt.

Ehtojen kohdan 5.1.1 mukaa korvausta voidaan hakea asiasta, jossa on kysymys syytteestä tai riitautetusta vaa­timuksesta. Vaatimus katsotaan riitautetuksi, kun asiassa esitetty yksilöity vaatimus on nimenomaisesti kiistetty joko perusteeltaan tai määrältään.

Kysymyksessä on yksi (1) vakuutustapahtuma silloin, kun kaksi (2) tai useampia tämän vakuutuksen vakuutettuja on riita-, rikos- tai hakemusasiassa samalla puo­lella, tai vakuutetuilla/vakuutetulla on useita riita-, rikos- tai hakemusasioita, jotka perustuvat samaan tapahtumaan, olosuhteeseen, oikeustoimeen tai oikeudenloukkaukseen tai jos kyseessä on sama tai samanlainen vaikkakin eriperusteinen vaati­mus.

Ehtojen kohdan 5.1.2 mukaan vakuutusehtojen mukaan riita-asiassa vakuutustapahtuma on sattunut, kun esitetty yksilöity vaatimus on nimenomaisesti kiistetty joko perusteeltaan tai määrältään.

Ehtojen kohdan 5.2 mukaan vakuutustapahtumasta korvataan enintään vakuutuskirjaan merkitty vakuutusmäärä.

Asian arviointi

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 5.1.1 mukaan riita-asiassa on kysymyksessä yksi vakuutustapahtuma silloin, kun kaksi tai useampia saman vakuutuksen vakuutettuja on riita-, rikos- tai hakemusasiassa samalla puo­lella, tai vakuutetuilla/vakuutetulla on useita riita-, rikos- tai hakemusasioita, jotka perustuvat samaan tapahtumaan, olosuhteeseen, oikeustoimeen tai oikeudenloukkaukseen tai jos kyseessä on sama tai samanlainen vaikkakin eriperusteinen vaati­mus.

Nyt käsillä olevassa tapauksessa on riidatonta, että A ja B ovat olleet samalla oikeusturvavakuutuksella vakuutettuja ja että heidän molempien riita-asiat perustuvat viimesijassa samaan tapahtumaan, eli 26.12.2016 liikennevahinkoon. Vakuutusyhtiö on päätöksessään katsonut, että A:lle ja B:lle on näin ollen ehtokohtaan 5.1.1 perustuen myönnettävä vain yksi oikeusturvaetu. B:n mukaan ehtokohdan 5.1.1. soveltaminen, siten että B:lle ei tapauksessa myönnetä omaa oikeusturvaetua, olisi kohtuutonta ja näin ollen ehto tähän lopputulokseen johtavana tulee jättää huomioimatta.

Vakuutettu on valituksessaan vedonnut oikeustoimilain 36 §:ään, jossa säädetään kohtuuttoman sopimusehdon sovittelusta. Vakuutuslautakunta toteaa, että tapaukseen esisijaisesti soveltuu kuitenkin sisällöltään vastaava nimenomaan kuluttajasopimusten sovitteluun tarkoitettu kuluttajansuojalain 4 luvun 1 §. Säännöksen mukaan, jos laissa tarkoitetun sopimuksen ehto on kuluttajan kannalta kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvioitaessa otetaan huomioon sopimuksen koko sisältö, osapuolten asema, sopimusta tehtäessä vallinneet olot ja, jollei 2 §:stä muuta johdu, olojen muuttuminen sekä muut seikat.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vapaaehtoisten vakuutussopimusten antaman vakuutusturvan laajuus on lähtökohtaisesti sopimuksenvarainen asia. Korkeimman oikeuden julkaistujen ratkaisujen KKO 1993:18 ja KKO 2001:135 mukaan sellaiseen sopimusehtojen sovitteluun, joka laajentaisi vakuutusturvaa yli sen, mistä on selkeästi ja yksiselitteisesti sovittu, tulee suhtautua varsin pidättyvästi. Vakuutuksenantajan vastuuta rajoittavaa vakuutusehtoa voidaan ennakkopäätösten perusteella vain poikkeuksellisesti pitää sillä tavoin kohtuuttomana, että sitä voitaisiin sovitella tai jättää se huomioimatta huolimatta siitä, että sanamuotonsa mukaan ehtoa voitaisiin pitää selvänä.

Lautakunta katsoo, että vakuutusehdon kohtuullistamisen puolesta voidaan ottaa huomioon muun muassa se, onko vakuutusehdon muotoilu tavanomaisesta poikkeava tai muuten ennalta arvaamaton. Lisäksi kohtuullisuusarvioinnissa tulee ottaa huomioon se, onko tapauksessa käsillä sellaisia erityisen painavia seikkoja, joiden perusteella voitaisiin katsoa, että kyseessä olevan vakuutusehdon soveltaminen johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen taikka että sitä voitaisiin pitää yllättävänä tai ankarana. Mikäli ehdon sanamuoto on joiltain osin tulkinnanvarainen, voidaan sitä pitää myös sovittelua puoltavana seikkana. Muita harkinnassa huomioon otettavia seikkoja ovat muun muassa se, kuinka keskeinen ehto on ollut kysymyksessä ja millaiset mahdollisuudet vakuutuksenottajalla olisi ollut vaikuttaa sopimuksen sisältöön. Niin ikään sovittelussa ja sopimusehdon mahdollisessa kohtuullistamisessa otetaan huomioon kussakin tapauksessa vallitsevat yksilölliset olosuhteet.

Vakuutuslautakunta toteaa, että vaikka kyseisenkaltainen ehtomuotoilu ja vakuutustapahtumien piirin määrittely ovat yleisesti käytössä ainakin osassa muissa markkinoilla olevissa oikeusturvavakuutuksissa, eroaa ehtomuotoilu muun muassa alun perin ehdon taustalla olevien malliehtojen vastaavan kohdan muotoilusta. Oikeusturvavakuutuksen malliehtojen mukaisen sanamuodon mukaan yhtenä vakuutustapahtumana pidetään sellaista tilannetta, jossa kaksi tai useampia vakuutuksen vakuutettuja ovat riita-asiassa samalla puolella tai jossa yhdellä vakuutetulla on useita riita-asioita, jotka perustuvat muun muassa samaan tapahtumaan. Näin ollen, mikäli samalla vakuutuksella vakuutetuilla on vireillä omat, vaikkakin mahdollisesti samaan tapahtumaan perustuvat riita-asiat, ei ole estettä sille, että kyseessä olisi kaksi vakuutustapahtumaa. Selvyyden vuoksi lautakunta toteaa kuitenkin, että pelkästään sanamuotonsa perusteella on molempia ehtomuotoiluja pidettävä sinänsä selvänä.

Lisäksi lautakunta toteaa, että vaikka kysymyksessä olisi tavanomainen rajoitusehto, ei se kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö ehtokohta voisi tulla soviteltavaksi tilanteessa, jossa sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen. Vakuutuslautakunta on muun muassa tapauksessa FINE-018292 (2019) katsonut, että palovahinkotapauksessa, jossa rajoitusehdon soveltaminen olisi sanamuotonsa mukaan johtanut vahingon epäämiseen kokonaisuudessaan, oli kuitenkin pidettävä perusteltuna sovitella vakuutusehtoja niin, että rakennuksen vahingosta tuli korvata puolet. Tällöin sovittelussa huomioitiin erityisesti se, että korvauksen epääminen kokonaisuudessaan olisi kohtuuton seuraamus tilanteessa, jossa vakuutuksenottaja on menettänyt kotinsa. Näin ollen vakuutusehdon sovittelussa annettiin painoarvoa myös inhimillisille seikoille.

Lautakunnan näkemyksen mukaan on selvää, että sekä A:n että B:n riidat perustuvat 26.12.2016 sattuneeseen liikennevahinkoon, jossa he molemmat kärsivät henkilövahinkoja. A:n ja B:n vireillä olevat riita-asiat liittyvät näiden liikenneonnettomuudessa syntyneiden erillisten henkilövahinkojen korvaamiseen liittyviin riitoihin. Riidoissa ei siis ole kysymys esimerkiksi siitä, miten liikennevahinko on aiheutunut tai sen yhteydessä vahingoittuneen omaisuuden korvaamisesta. Molemmat riita-asiat ovat myös edenneet erillisinä prosesseina johtuen olennaisesti A:n ja B:n kärsimien henkilövahinkojen erilaatuisuudesta. Nyt käsillä olevassa tapauksessa A ja B ovat molemmat kärsineet liikenneonnettomuudessa vakavat henkilövahingot. Tämän lisäksi B on kolarin sattuessa ollut ja raskaana ja kolarissa kärsittyjen vammojen seurauksena A ja B ovat menettäneet syntymättömän lapsensa. Vakuutuslautakunta katsoo, että tapauksessa on käsillä myös sellaisia erityisen painavia henkilövahinkojen hoitamiseen liittyviä seikkoja, jotka osaltaan puoltavat asiaa kokonaisuutena arvioidessa vakuutusehdon sovittelua.

Lisäksi lautakunta toteaa, että johtuen henkilövahinkojen luoteesta, on jokaisen eri vahingonkärsineen tapauksen osalta käytettävissä erilliset lääketieteelliset selvitykset ja näytöt, joten niitä koskevia riitoja yhdistää oikeastaan vain ja ainoastaan se, että ne ovat syntyneet saman liikennevahingon yhteydessä. Näin ollen voidaan katsoa, että sekä A:lla että B:llä on ollut itsenäinen ja järkevä tarve käyttää vakuutusta riita-asiansa hoitamiseksi. Käsillä olevassa tapauksessa ei myöskään ole edes väitetty, että A:lla ja B:llä olisi ollut vakuutusta ottaessaan valittavissa korkeampi vakuutusmäärä. Lisäksi lautakunta katsoo, että vaikka vakuutusmäärää ja vakuutustapahtuminen määrää koskevia ehtoja ei voida pitää epäselvinä, on niitä kuitenkin käsillä olevan tapauksen olosuhteet huomioon ottaen pidettävä vaikeasti ennakoitavina. Näin ollen Vakuutuslautakunta katsoo, että vakuutusehtojen kohdan 5.1.1 soveltaminen vakuutusyhtiön esittämällä tavalla johtaa nyt käsillä olevan tapauksen olosuhteet kokonaisuutena huomioiden kohtuuttomaan lopputulokseen.

Edellä todettu huomioiden lautakunta pitää asianmukaisena ja kohtuullisena sovitella siten, että myös B:n riita-asian hoitamisesta aiheutuneet kohtuulliset ja tarpeelliset asianajokustannukset korvataan oikeusturvavakuutuksen ehtojen mukaisesti kuitenkin enintään 8.500 euroon asti.

Lopputulos

Edellä selostetuin perustein ja käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta suosittaa, että B:lle suoritetaan oikeusturvavakuutuksesta lisäkorvausta edellä esitetyn mukaisesti.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Hanén

Jäsenet:
Alinentalo-Pelttari
Karimäki
Korpiola
Rusanen