Tapahtumatiedot

Vakuutuksenottaja D Oy:n vahinkoilmoituksen mukaan yrityksen työntekijä oli ollut 6.6.2019 tekemässä erään asunto-osakeyhtiön saunaosaston korjaustyötä. Työpäivän jälkeen työntekijä oli poistunut paikalta noin kello 16 ja jäänyt sen jälkeen sairauslomalle. Työntekijä oli ilmoittanut D Oy:lle vasta 28.6.2019 huomanneensa kotona, että oli hukannut asunto-osakeyhtiön avaimen 6.6.2019. Vahinkoilmoituksen mukaan avain oli todennäköisesti pudonnut taskusta bussikorttia ottaessa. D Oy haki korvausta vahingosta vastuuvakuutuksestaan.

Vakuutusyhtiö hylkäsi D Oy:n korvaushakemuksen päätöksellä 5.7.2019 lausuen, että vastuuvakuutuksesta korvattiin lukkojen sarjoitus- tai uusimiskuluja, jos oli ilmeistä, että avain oli sellaisen hallussa, jolla ei ollut siihen oikeutta ja sen seurauksena omaisuutta uhkasi välitön vaara. Selvitysten mukaan avaimen katoamispaikka ei ollut tiedossa eikä avaimessa ollut mitään tunnistetietoja, joiden perusteella mahdollinen löytäjä olisi voinut yhdistää avaimen tiettyyn kohteeseen. Mitään varsinaisia toimia omaisuuden turvaamiseksi ei ollut aloitettu, vaan isännöitsijä oli pyytänyt vain tarjouksia lukoston uusimisesta. Koska avaimen katoamisesta oli kulunut jo noin kuukausi, välittömän vaaran uhkaa ei vakuutusyhtiön mielestä enää voitu katsoa olleen.

Asiakkaan valitus

D Oy on pyytänyt lautakunnan ratkaisusuositusta vaatien asunto-osakeyhtiön rakennuksen lukkojen uudelleen sarjoittamisen kustannusten korvaamista vastuuvakuutuksestaan.

Perusteluinaan D Oy on lausunut, että työntekijä oli kertonut huomanneensa yleisavaimen katoamisen 6.6.2019. Sairastumisensa vuoksi hän oli muistanut ilmoittaa siitä vasta 28.6.2019 sairausloman jälkeen. Avain oli kadonnut bussikorttia ottaessa, mikä oli tapahtunut kohteen lähellä lisäten vahingon uhkaa. Vakuutusehtojen kohdan 5.2.17 mukaan vahinko korvattiin, mikäli oli ilmeistä, että avain oli väärissä käsissä ja omaisuutta uhkasi välitön vaara.

Avaimen katoamisesta ei ollut siitä ilmoitettaessa kulunut kuukautta vaan 22 päivää. Kun otettiin huomioon työntekijän sairastuminen, seurannut viikonloppu ja juhannusaika, oli hyvin mahdollista, että työntekijä ei muistanut oikein, milloin hän oli havainnut avaimen katoamisen. Vakuutusehtojen tarkoittamaa välittömän vaaran uhkaa ei D Oy:n mielestä tullut arvioida sen sattumanvaraisen seikan perusteella, milloin työntekijä oli asiasta ilmoittanut.

Avaimen katoaminen oli yleisen kokemuksen mukaan todennäköisintä lähtöpaikassa tai määränpäässä. Koska avainta ei ollut löytynyt työntekijän asunnosta, se oli kaiken todennäköisyyden mukaan kadonnut lähtöpaikassa, eli rakennuksen lähialueella. Vaaran uhka oli siten olemassa jo tällä perusteella. Sille seikalle, että katoamisen havaitsemisesta ilmoitukseen oli kulunut enintään kolme viikkoa, ei tullut antaa liikaa merkitystä.

D Oy ei ollut voinut vaikuttaa siihen, milloin ja miten kiinteistön omistaja ryhtyi tarpeellisiin toimenpiteisiin. Välittömän vaaran uhka oli siten ollut olemassa myös 28.6.2019. Voitiin myös lähteä siitä, että mikäli avain oli päätynyt epärehelliselle henkilölle, sen rikolliseen käyttöön heti löytymishetkellä liittyi suurempi kiinnijäämisriski, mikäli taloyhtiö olisi järjestänyt ylimääräistä valvontaa.

Lisäkirjelmässä 4.12.2019 D Oy on lausunut, että juuri avaimen katoamisen vuoksi oli mahdotonta selvittää, mitä sille oli tapahtunut. Samasta syystä ei voitu tietää, oliko joku löytänyt avaimen. Oli selvää, ettei vahingon vaaraa enää ollut, sillä sarjoitus oli vaihdettu. Toimenpide oli ollut välttämätön vahingon vaaran torjumiseksi.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö on vedonnut vakuutusehtojen kohtaan 5.2.17 avaimen katoamisesta. Lukkojen sarjoitus- ja uusimiskulujen korvattavuus edellytti vakuutusehtojen mukaan ensinnäkin sitä, että oli ilmeistä, että avain oli sellaisen hallussa, jolla ei ollut siihen oikeutta. Asiassa ei ollut esitetty mitään selvitystä siitä, mitä avaimelle oli tapahtunut sen katoamisen jälkeen. Ensinnäkin oli epäselvää, missä avain oli kadonnut. Ei myöskään ollut mitään näyttöä siitä, että kukaan olisi löytänyt avainta. Näin ollen korvaus tuli evätä jo tällä perusteella.

Lisäksi sarjoitus- ja uusimiskulujen korvattavuus edellytti sitä, että tiloissa olevaa toisen omaisuutta uhkasi välitön vaara. Tämäkään kriteeri ei täyttynyt kahdesta syystä. Ensinnäkään avaimessa ei ollut tunnistetietoja. Vakuutus-lautakunta oli ratkaisusuosituksessaan VKL 697/12 katsonut, että kun kadonneessa avaimessa ei ollut ollut tunnistetietoja, olivat mahdollisen avaimen löytäjän keinot avaimen käyttöosoitteen selvittämiseksi olleet vähäiset. Tämän vuoksi lautakunta katsoi, ettei avaimen suojaamaan omaisuuteen ollut kohdistunut vakuutusehtojen edellyttämää välitöntä uhkaa.

Toiseksi ehdoissa edellytettyä välitöntä vaaraa ei ollut siksi, että avaimen katoamisesta oli kulunut paljon aikaa. Oli epäselvää, oliko lukkoja sarjoitettu uudelleen vielä tähänkään mennessä, mutta ainakaan sitä ei ollut tehty heinäkuun alkuun mennessä eli noin kuukauden kuluessa avaimen katoamisesta. Olennaista oli ajan kuluminen avaimen katoamisesta uudelleen sarjoitukseen, ei se, milloin avaimen katoamisesta ilmoitettiin asunto-osakeyhtiölle. Sarjoituskuluja ei korvattu, jollei välitöntä vaaraa ollut silloin, kun vahingontorjuntatoimenpiteet tehtiin.

Lisäksi oli huomattava, että asiassa ei ollut edes väitetty, että avainta käyttäen olisi anastettu tai yritetty anastaa rakennuksesta omaisuutta. Vakuutuslautakunta oli ratkaisusuosituksessaan VKL 736/14 katsonut, että vahingon vaara ei enää sarjoitushetkellä ollut välitön, kun avaimen katoamisesta oli kulunut jo kuukausi. Lautakunta oli arvioinut vaaran välittömyyttä myös ratkaisusuosituksissaan VKL 457/13 ja FINE-006123.

Lisävastineessa 7.1.2020 vakuutusyhtiö on lausunut, että D Oy:llä oli näyttötaakka siitä, että avain oli vakuutusehtojen edellyttämällä tavalla sivullisen halussa. Nyt siitä ei ollut esitetty näyttöä. Kun avaimessa ei ole ollut tunnistetietoja, edellytti välittömän vaaran olemassaolo sitä, että avain oli kadonnut kohteen välittömään läheisyyteen. D Oy:llä oli näyttötaakka tästäkin seikasta. Asiassa oli jäänyt epäselväksi se, missä avaimet olivat kadonneet.

Toisin kuin D Oy oli väittänyt, oli täysin mahdollista, että avaimen kadotessa asiakkaalla oli tieto siitä, että joku ulkopuolinen oli saanut avaimen haltuunsa ja siitä, missä avain oli kadonnut. D Oy ei ollut ilmoittanut, milloin lukkojen sarjoitus oli vaihdettu. Välittömän vaaran olemassaoloa tuli arvioida sillä hetkellä, jolloin vahingontorjuntatoimenpiteet tehtiin.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse siitä, onko vakuutusyhtiön korvattava asunto-osakeyhtiön rakennuksen lukkojen uudelleen sarjoittamisen kustannukset D Oy:n toiminnan vastuuvakuutuksesta asunto-osakeyhtiöön kohdistuneen välittömän vahingon vaaran torjuntakuluina sen perusteella, että D Oy:n työntekijä oli kadottanut asunto-osakeyhtiön yleisavaimen.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Kysymyksessä olevaan toiminnan vastuuvakuutukseen sovellettavien 23.8.2018 päivättyjen vakuutusehtojen kohdan 4.1 mukaan vakuutuksen kohteena on vakuutuksenottajan vahingonkorvausvelvollisuus, joka aiheutuu vakuutuksenottajan toiminnasta. Vakuutettu toiminta on merkitty vakuutuskirjaan tai sen liitteeseen.

Vakuutusehtojen kohdan 5.1 mukaan vakuutus korvaa vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa toiselle aiheutuneen henkilö- ja esinevahingon, joka todetaan vakuutuksen voimassaoloaikana vakuutuksen voimassaoloalueella ja josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.

Vakuutusehtojen avainten katoamista koskevan kohdan 5.2.17 mukaan vakuutus korvaa vahingontorjuntakuluina toisen käytössä olevien tilojen avaimen tai muun vastaavan välineen katoamisen seurauksena syntyneitä sarjoitus- tai uusimiskuluja, mikäli on ilmeistä, että avain on sellaisen hallussa, jolla ei ole siihen oikeutta, ja tämän seurauksena tiloissa olevaa toisen omaisuutta uhkaa välitön vaara. Jos vahinko aiheutuu avaimen katoamisesta, omavastuu on 25 prosenttia vahingon määrästä. Omavastuu on kuitenkin vähintään vakuutuskirjassa mainitun omavastuun määrä. Enimmäiskorvausmäärä vahinkotapahtumaa kohti on 100 000 euroa.

Vakuutukseen sovellettavien 23.8.2018 päivättyjen yleisten sopimusehtojen kohdan 1.1.1 mukaan Vakuutussopimukseen sovelletaan Suomen lakia, ellei vakuutusehdoissa tai vakuutuskirjassa toisin määrätä.

Vakuutussopimuslain 32 §:n 1 momentin mukaan vakuutustapahtuman sattuessa tai välittömästi uhatessa vakuutetun tulee kykyjensä mukaan huolehtia vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta. Jos vahinko on ulkopuolisen aiheuttama, vakuutetun tulee ryhtyä tarpeellisiin toimiin vakuutuksenantajan oikeuden säilyttämiseksi vahingon aiheuttajaa kohtaan. Vakuutetun tulee, mikäli mahdollista, noudattaa vakuutuksenantajan sanotussa tarkoituksessa antamia ohjeita.

Vakuutussopimuslain 61 §:n mukaan vakuutuksenantaja on velvollinen korvaamaan 32 §:ssä tarkoitetun pelastamisvelvollisuuden täyttämisestä aiheutuneet kohtuulliset kustannukset, vaikka vakuutusmäärä siten ylitettäisiinkin.

Asian arviointi

Lautakunta toteaa, että vakuutusyhtiö on sisällyttänyt vastuuvakuutusehtoihinsa erillisen määräyksen vakuutuksenottajan vastuulla oleviin avainten katoamisvahinkoihin liittyvien vahingontorjuntakulujen korvattavuudesta. Vakuutusehtojen kohdan 5.2.17 mukaan lukkojen uudelleen sarjoittamisen tai vaihtamisen kustannuksia korvataan vakuutuksesta vain, mikäli on ilmeistä, että avain on joutunut sivullisen haltuun ja sen seurauksena lukkojen suojaamissa tiloissa olevaa toisen omaisuutta uhkaa välitön vaara.

Vakuutusehdoissa lukkojen sarjoituskustannusten korvattavuudelle asetetut edellytykset vastaavat pääpiirteissään yleisiä vakuutussopimuslaissa asetettuja vaatimuksia pelastamisvelvollisuuden noudattamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta. Vakuutusyhtiöllä on myös ollut oikeus antaa kyseisessä yritysvakuutuksessa vakuutussopimuslaista poikkeavia määräyksiä pelastamiskustannusten korvattavuudesta.

Vakuutuslautakunta on vakiintuneesti noudattamassaan ratkaisukäytännössä katsonut, että vakuutuksesta korvattaviksi tulevissa vahingon rajoittamis- ja torjuntatoimissa on pääsääntöisesti kyse välttämättömistä, poikkeuksellisista ja pikaisista toimenpiteistä äkillisissä tai välittömästi uhkaavissa vahinkotilanteissa henkilöiden hengen ja terveyden tai omaisuuden suojelemiseksi vahingolta tai sen laajenemiselta. Vaaran välittömyyttä on avainvahingoissa arvioitu yhtäältä avaimen katoamisolosuhteiden ja toisaalta vakuutetun ja vahingonkärsijän avaimen katoamisen jälkeen omaksuman menettelyn perusteella.

Korvauksen hakija on lähtökohtaisesti velvollinen osoittamaan vakuutusehdoissa asetettujen vahingon korvattavuuden edellytysten täyttymisen. Tässä tapauksessa vakuutusyhtiön D Oy:lle antaman korvauspäätöksen ja lautakunnalle antaman vastineen mukaan D Oy:n työntekijän kadottamassa yleisavaimessa ei ole ollut tunnistetietoja, joiden perusteella avain olisi ollut suoraan yhdistettävissä tiettyyn rakennukseen. Avaimen ei ole väitettykään pudonneen rakennuksen piha-alueelle, vaan sen on arveltu pudonneen D Oy:n työntekijän ottaessa taskustaan bussikorttia. Tämän perusteella on pidettävä epätodennäköisenä, että avaimen kuuluminen johonkin tiettyyn rakennukseen olisi ollut helposti ulkopuolisen henkilön selvitettävissä.

Asiasta saadun selvityksen perusteella ei voida myöskään päätellä sitä, että avaimet olisivat joutuneet jonkun ulkopuolisen henkilön haltuun. Lautakunta toteaa, että kun arvioidaan avaimen katoamisen aiheuttaman vaaran välittömyyttä, vahingon uhkan voidaan yleensä arvioida olevan suurimmillaan pian avaimen kadottua eli tässä tapauksessa heti 6.6.2019 jälkeen. Sen sijaan sillä seikalla, milloin avaimen katoaminen on havaittu, ei ole itsessään vaikutusta vahingon uhkan välittömyyteen.

Vahinkoilmoituksen mukaan D Oy:n työntekijä oli ilmoittanut avaimen katoamisesta D Oy:lle 28.6.2019. Käytettävissä olevista asiakirjoista ei ilmene, milloin D Oy oli ilmoittanut avaimen katoamisesta asunto-osakeyhtiölle, eikä se, olivatko asunto-osakeyhtiö ja D Oy sen johdosta ryhtyneet pelastamistoimiksi katsottaviin välittömiin toimiin mahdollisena pitämänsä vahingon uhkan torjumiseksi. Asiassa ei ole selvitetty, milloin asunto-osakeyhtiön lukot oli sarjoitettu uudelleen eikä sitäkään, oliko asunto-osakeyhtiöllä ollut syytä epäillä avainta käytetyn 6.6.2019 jälkeen luvattoman pääsyn saamiseksi rakennukseen.

Selostamillaan perusteilla Vakuutuslautakunta katsoo, ettei asiassa ole osoitettu, että avaimen katoamisesta olisi tässä tapauksessa aiheutunut vakuutusehtojen kohdassa 5.2.17 edellytettyä välitöntä vaaraa enää ryhdyttäessä lukkojen sarjoittamiseen 28.6.2019 jälkeen. Näin olen vakuutusyhtiö ei ole velvollinen korvaamaan lukkojen sarjoituskustannuksia D Oy:lle myöntämästään vastuuvakuutuksesta.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön kielteistä päätöstä asianmukaisena.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Raulos
Sihteeri Isokoski

Jäsenet:
Jaakkola
Korpelainen
Makkula
Nyyssölä
Sarpakunnas