Tapahtumatiedot

Vakuutettu A (s. 1956) joutui matkallaan Teneriffalla sairaalahoitoon akuutin gastroentriitin vuoksi. Sairaalasta A pääsi pois 26.4.2019, kun hänen ja hänen matkakumppanina olleen siskonsa B:n alkuperäinen matkalta paluu olisi ollut 21.4.2019. Korvauksia A:n ja hänen sisarensa B:n matkan keskeytymisestä aiheutuneista kuluista haettiin A:n matkavakuutuksesta.

Vakuutusyhtiö antoi asiassa päätöksen, jossa se katsoi, että A:n matkan keskeytyminen on aiheutunut vakuutusehdoissa määrittelyn matkasairauden johdosta. Näin ollen A:lle korvattiin sairauden vuoksi menetetyt matkapäivät, matkakulut matkakohteessa sekä lopulta myös A:n ylimääräiset hotellikulut sekä A:n ylimääräisen paluulennon kustannukset, pois lukien kuitenkin jatkolennolta myöhästymisestä aiheutuneet kustannukset.

A:n sisaren ylimääräisten matka- ja majoituskulujen osalta vakuutusyhtiö totesi päätöksessään, että A ja hänen siskonsa B ovat saaneet hätäpalvelusta tiedon, ettei B:n jääminen matkakohteeseen ja hänen ylimääräinen kotiinpaluulentonsa ole korvattavaa A:n matkustajavakuutuksesta, koska A:n tilanne ei ole ollut hengenvaaralli­nen.

Asiakkaan valitus

A oli tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyysi asiassaan ratkaisuositusta Vakuutuslautakunnalta.

Valituksessaan A uudistaa vaatimuksensa myös sisarensa B:n ylimääräisten matkakulujen korvaamisesta. Ensinnäkin A toteaa, että vastoin vakuutusyhtiön esittämää, hänen tilansa oli ollut hengenvaarallinen sillä se oli vaatinut parantuakseen 10 päivän hoidon.

Niin ikään A kertoo, että sairastumisen jälkeen matkahätäpalvelun yhteyshenkilö piti häneen yhteyttä ja tällöin keskusteltiin myös A:n sisaren jäämisestä hotelliin. A:n mukaan sisaren jäämisestä matkakohteeseen oli sovittu myös vakuutusyhtiön virkailijan kanssa. A:n sisar joutui myös käymään A:n sairaalassaolon aikana sairaalassa useamman kerran. Näin ollen A vaatii edelleen myös B:n kulujen korvaamista omasta matkavakuutuksestaan.

Vakuutusyhtiön vastineen jälkeen antamassa lisäkirjelmässään A peräänkuuluttaa hänen ja vakuutusyhtiön sekä hänen ja matkahätäpalvelun välisten puhelutallenteiden perään. A painottaa edelleen, että he olivat B:n kanssa saaneet tiedon, että B voi jäädä A:n tueksi matkakohteeseen. Näin ollen vakuutusyhtiön tulee jo tästäkin syystä korvata myös B:lle paluun viivästymisestä aiheutuneet kustannukset.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö viittaa asiassa annettuihin korvauspäätöksiin ja toistaa niissä lausutun kantansa. Lisäksi yhtiö toteaa, että heidän tietojensa mukaan A ei ole soittanut vakuutusyhtiöön ja saanut sellaista tietoa, että hänen sisarensa ylimääräiset majoitus- ja matkakulut korvattaisiin A:n matkavakuutuksesta.

Lisävastineessaan vakuutusyhtiö tarkentaa vielä, että A:lle on 20.4.2019 matkahätäpalvelun toimesta ilmoitettu, ettei hänen vakuutuksensa kata B:n ylimääräisiä matka- ja majoituskuluja. Matkahätäpalvelun lääkärin 29.4.2019 antama muuttunut matkustusmääräys on ollut vain muodollisuus, kun tosiasiassa oikea tieto siitä, ettei B:n kuluja korvata, on annettu jo 20.4.2019.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Käsillä olevassa asiassa on riitaa siitä, onko vakuutusyhtiön korvattava myös vakuutetun matkakumppanin majoitus- ja matkakulut.

Sovellettavat vakuutusehdot

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdan 4.1 mukaan matkasairaus on sellainen odottamaton ja äkillinen lääkärinhoitoa vaatinut sairaus, joka lääketieteellisen kokemuksen mukaan on saanut alkunsa matkan aikana.

Ehtojen kohdan 4.3 mukaan matkan keskeytymisellä tarkoitetaan sitä, että alkanut matka muuttuu pakottavasti
- vakuutetun vakavan matkasairauden tai matkatapaturman vuoksi
- vakuutetun mukana matkustavan vakuutusehdoissa määritellyn lähiomaisen vakavan, äkillisen ja odottamattoman sairauden, tapaturman tai kuoleman vuoksi

Keskeytymisen syyn pitää ilmetä matkan alkamisen jälkeen.

Matkan keskeytyminen korvataan, jos jokin edellä mainittu syy on pakottavasti aiheuttanut matkan keskeytymisen. Pakottavuus arvioidaan tapaturman ja sai­rauden osalta lääketieteellisin perustein.

Asian arviointi

Käsillä olevassa tapauksessa vakuutettu A on joutunut sairaalahoitoon gastroentriitin vuoksi matkallaan Teneriffalla. A oli matkallaan sisarensa B:n kanssa. Sairaalasta A pääsi pois 26.4.2019, kun hänen ja B:n alkuperäinen matkalta paluu olisi ollut 21.4.2019. B jäi A:n kanssa hänen lääketieteelliseksi saattajakseen. Vakuutusyhtiö katsoi kuitenkin, ettei B:n majoitus- ja matkakuluja voida korvata A:n matkavakuutuksesta, koska lääketieteellisen saattajan tarve olisi johtunut A:n perussairauksista ja että A:n sairastumisessa ei ollut kysymys sellaisesta vakuutusehtojen tarkoittamasta hengenvaarallisesta tilasta.

Vakuutuslautakunta toteaa, että se antaa ratkaisuosituksia kirjallisen aineiston perusteella. Nyt käsillä olevassa tapauksessa vakuutusyhtiö ja A ovat esittäneet toisistaan eriäviä kertomuksia siitä, mitä B:n matka- ja majoituskuluista on todettu ja kenen toimesta. A kertoo, että matkahätäpalvelun virkailija oli erittäin ymmärtäväinen B:n jäämisestä A:n lääketieteelliseksi saattajaksi. Virkailija ei kuitenkaan voinut A:n kertoman mukaan ottaa kantaa siskon kulujen korvattavuudesta. Sen sijaan A kertoo, että B:n kulut luvattiin korvata puhelussa vakuutusyhtiön virkailijan kanssa. Vakuutusyhtiön mukaan matkahätäpalvelusta on heti 20.4.2019 kerrottu A:lle, ettei B:n kuluja korvata A:n matkavakuutuksesta. Vakuutusyhtiön mukaan A:n ja vakuutusyhtiön välillä ei ole lainkaan käyty puheluita.

Vakuutuslautakunta on pyytänyt vakuutusyhtiöltä selvitystä A:n kanssa käytyjen puhelujen sisällöstä sekä yhtiön että matkahätäpalvelun osalta. Lisäksi selvitystä on pyydetty siltä osin, kun hätäpalvelun lääkäri on ilmoittanut muuttaneensa omaa lausuntoaan lääketieteellisen saattajan tarpeellisuudesta vasta 29.4.2019 eli kahdeksan päivää A:n ja B:n alkuperäisen paluumatkan menettämisen jälkeen. Vakuutusyhtiö on selvitysten osalta todennut uudestaan, että A:lle oli useita kertoja ilmoitettu, ettei B:n matkan keskeytymistä ja uutta paluuta korvata A:n matkavakuutuksesta. Lääkärin tekemä matkustusmääräyksen muutos on vakuutusyhtiön mukaan ollut vain muodollisuus, mutta itse päätös on tehty ja asiakkaalle on siitä ilmoitettu ensi kerran jo 20.4.2019. Tarkempaa selvitystä näiden ilmoitusten antotavasta tai sisällöstä yhtiö ei kuitenkaan ole toimittanut. Lautakunta ja FINE ovat myös pyytäneet selvityksiä vakuutusyhtiön ja matkahätäpalvelun keskinäisestä viestinnästä tapaukseen liittyen, mutta myöskään sellaisia ei ole toimitettu.

Käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta katsoo, että 20.4.2019 annetun ilmoituksen sisältö jää epäselväksi etenkin siltä osin, mitä A:lle on kerrottu B:n majoitus- ja matkakulujen korvaamisesta A:n matkavakuutuksen perusteella. Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan asiakkaan kertomaa tukee etenkin matkahätäpalvelun lääkärin 4.11.2019 antama selvitys siitä, että hän on A:n tila huomioiden alun perin tehnyt kotimatkamääräyksen siten, että A:n sisar toimisi hänen ei-lääketieteellisenä saattajanaan. Kun vakuutusyhtiö on huomauttanut A:n olleen jo alun perin liikuntarajoitteinen, on matkahätäpalvelun lääkäri muuttanut matkustusmääräystä 29.4.2019 siten, että A matkustaa ilman saattajaa. Ottaen huomioon edellä todettu sekä erityisesti se, ettei vakuutusyhtiö ole kyennyt toimittamaan tarkempaa selvitystä 20.4.2019 ilmoituksen tai tämän jälkeisen yhteydenpidon sisällöstä, lautakunta katsoo tapauksessa jäävän selvittämättä, että A olisi saanut tiedon B:n kulujen jäämisestä korvauspiirin ulkopuolelle ennen kuin B:n alkuperäinen paluulento 21.4.2019 on menetetty.

Lopputulos

Edellä todetuin perustein ja käytettävissään olevan selvityksen perusteella Vakuutuslautakunta suosittaa vakuutusyhtiötä korvaamaan B:n siirtyneestä paluumatkasta aiheutuneet kulut matkavakuutuksen perusteella.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Hanén

Jäsenet:
Alinentalo-Pelttari
Hirviniemi
Korpiola
Rusanen