Tapahtumatiedot

A (s. 1964) liukastui 23.2.2019 As Oy B:n pihamaalla, kaatui selälleen pää edellä, löi takaraivonsa maahan ja loukkasi lisäksi selkää, lapaluita ja oikeaa kyynärpäätä. A esitti tapahtuneen johdosta korvausvaatimuksen As Oy B:lle, joka teki asiassa vahinkoilmoituksen vastuuvakuutukseensa.

Vakuutusyhtiö katsoi, että As Oy B oli korvausvastuussa A:n henkilövahingosta. Yhtiö kuitenkin katsoi, että vahingon määrä jäi alle vastuuvakuutuksen 1.000 euron omavastuuosuuden. A:lle oli aiheutunut vahinkoa veren vuoksi likaantuneesta paidasta 50 euroa ja matosta 25 euroa. Kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvauksen määrä oli yhtiön kannan mukaan 400 euroa. Siltä osin, kuin A oli ilmoittanut kärsineensä vahingon jälkeen tajunnan menetyksistä, tasapaino-ongelmista, päänsärystä ja siihen liittyvästä oksentelusta, muistin menetyksistä ja oikean kyynärpään luupiikistä, yhtiö katsoi, etteivät ilmoitetut oireet olleet syy-yhteydessä vahinkoon eivätkä ne siten oikeuttaneet korvaukseen. Samasta syystä myöskään ansionmenetystä ahdistuneisuuden ja pyörtymisen vuoksi määrätyltä sairauslomajaksolta 29.4. - 8.5.2019 ei korvattu.

Asiakkaan valitus

A ilmoittaa tyytymättömyytensä vakuutusyhtiön korvauspäätökseen ja pyytää Vakuutuslautakunnan ratkaisusuositusta asiassa. A katsoo, että vakuutusyhtiö on tulkinnut tapaturman seurauksena aiheutuneiden vammojen ja A:n kipua ja särkyä sekä muuta tilapäistä haittaa aiheuttavien oireiden välistä syy-seuraussuhdetta väärin sekä tulkinnut asiassa vallitsevaa tosiseikastoa virheellisesti. A katsoo, että yhtiön päätös on hänen kannaltaan kohtuuton ja myönnetty korvaus kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta liian alhainen. A vaatii, että vakuutusyhtiö maksaa hänelle vastuuvakuutuksesta 2.250 euron korvauksen kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta.

A on 25.2.2019 tapahtuneen kaatumisen jälkeen menettänyt muistinsa noin 15 minuutiksi ja ollut sekava. Tapaturmasta aiheutui myös päänsärkyä ja kipua ja aristusta niskaan, miltä osin A viittaa yksityisen lääkäriaseman sairauskertomustekstiin 25.2.2019. A:lla diagnosoitiin aivotärähdys, alaselän pinnallinen vamma, rintakehän ruhje ja kyynärpään ruhje. A hakeutui uudelleen lääkärin vastaanotolle 15.4.2019, kun niskan, alaselän ja kyynärpään kivut edelleen jatkuivat. Seuraavan kerran A hakeutui vastaanotolle 29.4.2019 pyörryttyään lentokoneessa. A:lla on ainakin kesäkuulle 2019 saakka ilmennyt jatkuvaa päänsärkyä ja tasapaino-ongelmia ja hän on pyörtynyt useaan otteeseen. Tämä ilmenee lausunnosta 26.6.2019.

Pyörtyily, muistin menetykset, tasapaino-ongelmat ja jatkuva, oksentelua aiheuttava päänsärky alkoivat heti tapaturman jälkeen ja ovat jatkuneet ainakin kesäkuulle 2019 saakka. A katsoo, että hänen oireensa vastaavat aivovammojen Käypä hoito -suosituksessa kuvattuja aivovamman oireita. Ottaen huomioon kaatumisen ja oireiden laadun sekä ajallisen ilmentymisen yhteyden A pitää ilmeisenä, että hänen oireensa ovat syy-yhteydessä tapaturmaan. A katsoo, että hänelle aiheutunut tilapäinen haitta vastaa henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksissa tarkoitettua lievää aivovammaa (korvausasteikko 1.000 - 3.000 euroa) tai liikennevahinkolautakunnan normeissa ja ohjeissa tarkoitettua lievää vaikeampaa vammaa (korvausasteikko 1.200 - 3.900 euroa). Vammojaan vastaavana kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvauksena A pitää 2.250 euroa.

Vakuutusyhtiön vastineen johdosta toimittamassaan lisäkirjelmässä A toistaa aiemmin esittämänsä liittyen vahinkotapahtuman ja oireilunsa väliseen syy-yhteyteen ja huomauttaa, ettei vakuutusyhtiö ole esittänyt hänen oireilleen mitään vaihtoehtoista syytä.

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö toistaa aiemman kantansa asiassa. Yhtiö toteaa, että A on 23.2.2019 sattuneen tapaturman jälkeen hakeutunut ensimmäisen kerran lääkärin hoitoon 25.2.2019. Tuolloin on diagnosoitu aivotärähdys, rintakehän ruhje, kyynärpään ruhje sekä vatsan, alaselän ja/tai lantion pinnallinen vamma. A:lle on kirjoitettu kaksi päivää sairauslomaa näiden vammojen vuoksi. Muut yhtiölle toimitetuista lääketieteellisistä selvityksistä ilmenevät sairauslomat liittyvät tapaturmasta riippumattomiin syihin.

A:lle on 26.2.2019 tehty pään alueen tietokonekerroskuvaus ja 10.7.2019 pään magneettitutkimus. Näissä tutkimuksissa ei ole todettu poikkeavia löydöksiä. Vakuutusyhtiö katsoo, että lausunnossa 26.6.2019 kuvattujen vahinkotapahtuman jälkeisten pyörtymisten ja muiden oireiden syy-yhteys vahinkotapahtumaan jää osoittamatta. Nämä oireet eivät siten vaikuta myöskään tilapäisen haitan korvaukseen.

Henkilövahinkoasian neuvottelukunnan suositusten mukaan hyvin lievää aivovammaa eli aivotärähdystä vastaava tilapäisen haitan korvaus on 400 - 800 euroa. Liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden mukaisen luokan 2 (lievät vammat) mukainen korvaus voi vaihdella 300 - 1200 euron välillä. Vamman kuulumien luokkaan 3 (lievää vaikeammat vammat) edellyttäisi murtumia, sairaalahoitoa sekä useamman kuukauden toipumisaikaa. Ottaen huomioon, ettei A:n vammojen hoito ole edellyttänyt mitään erityisiä toimenpiteitä ja sairauslomaa on kirjoitettu vammojen vuoksi vain kaksi päivää, yhtiö pitää arviotaan kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvauksen määrästä asianmukaisena.

Lisävastineessaan yhtiö huomauttaa vielä, että sairauskertomuksesta 25.2.2019 ilmenee, että A:lla on ennen puheena olevaan tapaturmaa ollut käsissään ja jaloissaan spontaanimurtumia, joiden syy jää käytettävissä olevan selvityksen perusteella epäselväksi. Lisäksi A:lla on muitakin vahinkotapahtumasta riippumattomia sairauksia. A:lta ei ole useista pyynnöistä huolimatta saatu suostumusta asiakirjojen pyytämiseen, joten lääketieteellistä lisäselvitystä ei ole voitu pyytää.  Näin myöskään vaihtoehtoista selitystä A:n oireille ei voida esittää.

Vakuutetun kuuleminen

Vakuutuslautakunta on varannut vakuutettuna olevalle As Oy B:lle tilaisuuden esittää asiassa kannanottonsa.

Lääketieteellinen selvitys

Vakuutuslautakunnalla on käytössään A:ta koskevaa lääketieteellistä selvitystä ajalta 3.1.2019 - 10.7.2019.  

Yleislääkärin vastaanottokäyntiä 25.2.2019 koskevan sairauskertomustekstin mukaan A on kaatunut kotitalonsa liukkaalla sisäpihalla takaraivo edellä. Takaraivoon on tullut haava ja A:lla on ollut noin 15 minuutin muistikatko tapaturman jälkeen. Tapahtuneen jälkeen A:lla on ollut väsymystä ja päänsärkyä ja hän on puhunut sekavia. Kliinisessä tutkimuksessa on todettu hentoa aristusta niskassa ja haava takaraivolla sekä tunnusteluarkuutta oikeassa kyynärpäässä, vasemmassa lavassa ja risti-suoliluuseudussa vasemmalla puolella. Kyynärpäässä on lisäksi todettu turvotusta. A:sta on tehty lähete kaupunginsairaalaan pään kuvantamisen harkintaa varten ja kirjoitettu sairauslomaa ajalle 26. - 27.2.2019.

Vastaanottokäyntiä 15.4.2019 koskevan sairauskertomustekstin mukaan A:n niska ja alaselkä ovat jääneet kipeiksi kaatumistapaturman jälkeen. A:lle on tehty fysioterapialähete lihaspohjaisen iskuvamman hoitoon. A-todistuksen 29.4.2019 mukaan A:lle on kirjoitettu sairauslomaa ajalle 29.4. - 8.5.2019 diagnooseilla muut ahdistuneisuushäiriöt sekä pyörtyminen ja kollapsi.

Neurologin laatiman E-lääkärinlausunnon 26.6.2019 mukaan A on hakeutunut vastaanotolle jatkuvien päänsärkyjen ja satunnaisten tajunnanmenetysten vuoksi. A:lle on 23.2.2019 sattuneen tapaturman jälkeen tehty 26.2.2019 kaupunginsairaalassa aivojen tietokonekerroskuvaus, joka on ollut normaali. A on 16.4.2019 lähtenyt matkalle ja saanut lentokoneessa tajuttomuuskohtauksen. A on maannut koko loman ajan hotellihuoneessa ja lääkäri on käynyt paikalla, mutta päätä ei ole kuvattu. A on saanut myös keuhkoputkentulehduksen. Oireet ovat jatkuneet ja pahentuneet. A:lla on ollut päänsärkyä ja muistikatkoksia ja hän on kahdesti kaatunut polkupyörällä selittämättömästä syystä. A on toistanut samoja asioita töissä ja hänen tasapainonsa on heikentynyt. Vastaanotolla A:n yleistila on arvioitu hyväksi, jonkin verran hän on palannut samoihin asioihin. Aivohermoista ei yksitellen tutkittuna ole todettu erityistä ja osoitus- ja koordinaatiokokeet ovat olleet normaalit. Tasapainoa mittaavassa Rombergin kokeessa on ilmennyt selvää huojuntaa, tandemviivakävely ei ole täysin onnistunut ja yksijalkaseisonta ei ole onnistunut. Lihasvoimat ovat olleet kohtuulliset ja kosketus- ja värinätunto normaalit. Heijasteet ovat olleet symmetriset, mutta alaraajoissa hieman vaimeammat. Neurologi on tehnyt lähetteen pään magneettikuvaukseen lähinnä kroonisen kovakalvonalaisen verenvuodon poissulkemiseksi. Magneettitutkimuslausunnon 10.7.2019 mukaan tutkimuksen tulos on ollut normaali.

Vakuutuslautakunnalle toimitetun selvityksen mukaan A:lla on ollut myös muita sairauksia ja oireita. A sairastaa osteoporoosia ja hänellä on ollut kahdesti sydäninfarkti (Takotsubo). A:lla on käytössä lääkityksinä valtimotukosten syntymistä estävä Asa, verenpainelääke Losartan, kolesterolilääke Rosuvastatin, verisuonia laajentava Dilzem sekä masennuslääke Escitalopram. Vuoden 2019 aikana A:lla on ollut potilaskontakteja myös unettomuuteen ja ahdistukseen liittyen. Unettomuuteen on määrätty Imovane- ja Tenox-lääkkeitä ja ahdistukseen Alprazolam. Lisäksi A on sairastanut kurkunpääntulehduksen tai henkitorven tulehduksen toukokuussa 2019.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kyse vastuuvahinkoon 23.2.2019 syy-yhteydessä olevista oireista ja kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvauksen määrästä.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vahingonkorvauslain (31.5.1974/412) 2 luvun 1 §:n mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu.

Lain 5 luvun 2 §:n (16.6.2004/509) mukaan henkilövahingon kärsineellä on oikeus korvaukseen:

1. tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista ja muista tarpeellisista kuluista;
2. ansionmenetyksestä;
3. kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta;
4. pysyvästä haitasta.

Lain 5 luvun 2 c §:n (16.6.2004/509) 1 momentin mukaan kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta määrätään korvaus ottamalla huomioon erityisesti henkilövahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan kestoaika.

Asian arviointi

1. Vastuuvahinkoon syy-yhteydessä olevat oireet

Voimassa olevan oikeuden mukaan henkilövahingon korvaamisen edellytyksenä on, että vahingonkärsineen vamman tai sairauden voidaan todeta olevan syy-yhteydessä vahingonaiheuttajan tekoon tai menettelyyn. Näyttötaakka syy-yhteydestä on korvausta vaativalla.

Aivovammojen Käypä hoito -suosituksen (2017) mukaan aivovamman diagnoosi perustuu akuuttivaiheen oireisiin ja kliinisiin löydöksiin sekä pään tietokone- tai magneettikuvauksen löydöksiin. Näiden tietojen perusteella aivovammat luokitellaan lieviin, keskivaikeisiin ja vaikeisiin vammoihin. Aivovamman syntymisen edellytyksenä on päähän kohdistuva ulkoinen voima tai hidastuvuus- tai kiihtyvyysenergia, joka aiheuttaa aivotoiminnan häiriön merkkinä akuuttivaiheessa vähintään jonkin seuraavista:

1. tajuttomuus tai tajunnantason lasku
2.  vammaa välittömästi edeltävä tai sen jälkeinen muistiaukko eli posttraumaattinen amnesia (PTA)
3. vamman aiheuttama henkisen tilan muutos (sekavuus, desorientaatio tai uneliaisuus)
4. neurologinen oire tai poikkeava löydös (esim. näköhäiriö, halvausoire, tasapainohäiriö tai kouristelu).

Aivovamma luokitellaan alkuvaiheen vaikeusasteeltaan lieväksi, kun potilaan GCS (Glasgow Coma Scale) -pistemäärä on 13 - 15 puolen tunnin kuluttua vammasta ja koko seurannan ajan ja jokin seuraavista kriteereistä täyttyy:

1. Enintään 30 minuutin tajuttomuus
2. Enintään 24 tunnin pituinen PTA 
3. Vähäinen vamman aiheuttama kallonsisäinen löydös aivojen TT- tai magneettikuvauksessa.

Kansainvälisesti aivotärähdys (concussion) luokitellaan erittäin lieväksi aivovammaksi. Aivotärähdyksessä pään vamman aiheuttama aivotoiminnan häiriö on ohimenevä ja lyhytkestoinen eikä siihen liity hetkellistä pidempää tajuttomuutta tai amnesiaa eikä kuvantamislöydöksiä.

Vakuutuslautakunnan käytössä olevan lääketieteellisen ja muun selvityksen mukaan A on 23.2.2019 liukastunut ja kaatunut lyöden takaraivonsa maahan. Samassa yhteydessä A on loukannut myös selkäänsä, lapaluitaan ja oikeaa kyynärpäätään. Alkuvaiheessa on diagnosoitu aivotärähdys, alaselän pinnallinen vamma, rintakehän ruhje ja kyynärpään ruhje. Sittemmin A on kärsinyt pyörtyilystä, muistin menetyksistä, tasapaino-ongelmista ja jatkuvasta päänsärystä, johon liittyy oksentelua. A:lle on tehty kaksi pään alueen kuvantamistutkimusta, joissa ei ole todettu vammalöydöksiä.

Vakuutuslautakunta katsoo, että A:lle vastuuvahingon 23.2.2019 seurauksen aiheutunut aivovamma sopii esitetyn lääketieteellisen selvityksen perusteella lähinnä ns. erittäin lieväksi aivovammaksi eli aivotärähdykseksi. Lautakunnalle toimitetun selvityksen perusteella A on tapaturman jälkeisen ensimmäisen lääkärikäynnin ja kuvantamistutkimuksen jälkeen hakeutunut seuraavan kerran lääkärin hoitoon pyörtyilyn, muistin menetysten, tasapaino-ongelmien ja päänsäryn ja oksentelun vuoksi kesäkuussa 2019. A on tuolloin lähetetty magneettitutkimukseen kroonisen kovakalvonalaisen verenvuodon poissulkemiseksi, mutta oireita selittävää ei ole löydetty. Vakuutuslautakunta katsoo, ettei A:lle kuvantamislöydösten puuttuessa voida katsoa aiheutuneen tapaturman 23.2.2019 seurauksena sellaista vammaa, joka selittäisi pitkittyneen oireilun. Kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvauksen määrittämisessä tulee siten ottaa huomioon alkuvaiheessa diagnosoidut aivotärähdys, alaselän pinnallinen vamma, rintakehän ruhje ja kyynärpään ruhje, joista on aiheutunut kahden päivän työkyvyttömyys.

2. Kivun ja säryn sekä muun tilapäisen haitan korvaus

Tilapäisen haitan korvaus suoritetaan käyttäen määrittelyperusteena liikennevahinkolautakunnan normeja ja ohjeita sekä henkilövahinkoasian neuvottelukunnan suosituksia, joita sovelletaan yleisesti vahingonkorvausta koskevassa oikeuskäytännössä. Vakuutuslautakunnan näkemyksen mukaan kyseisiä normeja sekä suosituksia voidaan pitää yleensä vahingonkärsijälle kohtuulliseen lopputulokseen johtavina, ellei tapaukseen liittyvistä erityisistä asianhaaroista muuta ilmene.

Lautakunta toteaa, että tilapäisen haitan perusteella suoritettava korvaus määritellään vamman laadun, vaikeusasteen, sen edellyttämän hoidon laadun ja toipumisen kestoajan mukaan. Korvaus tilapäisen haitan perusteella määritellään tapauskohtaisen objektiivisesti havaittavien henkilövahinkoon liittyvien seikkojen perusteella. Henkilövahingon laadulla tarkoitetaan sitä, millaisena vamma tai sairaus ilmenee. Henkilövahingon vaikeusasteella puolestaan tarkoitetaan sinänsä samanlaatuisten vammojen ja sairauksien keskinäisiä eroavuuksia.

Henkilövahingon edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika antavat viitteen siitä, minkä laatuisesta ja kuinka vaikea-asteisesta henkilövahingosta on kysymys. Samanlaatuinenkin vamma tai sairaus saattaa kuitenkin vahinkoa kärsineen yksilöllisistä ominaisuuksista tai muista olosuhteista johtuen aiheuttaa erilaista hoidon tarvetta. Korvauksen määrässä voidaan ottaa korottavana tekijänä huomioon esimerkiksi se, että vamma on yksittäistapauksessa edellyttänyt pidempiaikaista sairaalahoitoa tai useampia leikkauksia kuin vastaava vamma yleensä vaatii.

Tilapäisen haitan kestoajalla tarkoitetaan aikaa henkilövahingon ilmenemisestä siihen saakka, kunnes siitä ei enää aiheudu vahinkoa kärsineelle kipua ja särkyä tai muuta tilapäistä haittaa. Haitan kestoaika riippuu yleensä henkilövahingon laadusta ja vaikeusasteesta. Samanlaatuisen vamman paraneminen saattaa kuitenkin eri henkilöillä kestää eripituisen ajan. Tämä voi johtua esimerkiksi vammaan tai sen hoitoon liittyvistä komplikaatioista. Korvauksen määrässä voidaan tämän vuoksi ottaa korottavana tai alentavana tekijänä huomioon se, että vammasta on aiheutunut tilapäistä haittaa tavallista pidemmän tai lyhyemmän ajan. Tilapäisen haitan tavallista pidempi kestoaika pitää kuitenkin olla todettavissa objektiivisin perustein. Korvausta ei yleensä ole aiheellista määrätä tavallista suuremmaksi esimerkiksi pelkästään sen vuoksi, että vahinkoa kärsinyt itse kertoo vammasta aiheutuneen kipua pidempään kuin vamman laatu ja vaikeusaste huomioon ottaen on tavanomaista.

Liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden (2019) mukaan tilapäisen haitan luokkaan 2 (lievät vammat, korvausasteikko 300 - 1200 euroa) kuuluville vammoille on ominaista, että ne eivät tarvitse elvytys- tai tehohoitoa tai leikkaustoimenpiteitä, ne tarvitsevat sairaalahoitoa enintään viikon, toiminnallinen toipuminen vaatii enintään 2 kuukautta ja vammojen pysyväisseuraukset ovat vähäiset. Luokkaan kuuluvia vammoja ovat esimerkiksi ruhjevamma, yksinkertainen viilto- tai repimähaava, sormijäsenen menetys, nivelen verenpurkauma, yksinkertainen luunmurtuma tai nivelen sijoiltaanmeno sekä hyvin lievä aivovamma, johon liittyy lyhytkestoinen tajuttomuus.

Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten (4. painos 2017) yleistä korvaustasoa koskevan soveltamisohjeen mukaan kun vammasta aiheutuu vain hyvin vähäistä haittaa, joka häviää kokonaan alle kahdessa viikossa, on tilapäisen haitan korvaus enintään 200 euroa. Kun vammasta aiheutuu vähäistä haittaa, joka häviää kokonaan 2 - 3 viikon kuluessa, on korvaustaso 200 - 500 euroa. Kun vammasta aiheutuu olennaista haittaa, joka häviää useimmiten pysyvää haittaa jättämättä 3 viikon - 3 kuukauden kuluessa, on korvaustaso 500 - 2000 euroa. Suositusten kohdan 4.1 (Aivovammat) mukaan hyvin lievää aivovammaa (aivotärähdystä), johon ei liity tajunnanmenetystä, joka ei vaadi sairaanhoidollisia toimenpiteitä ja aiheuttaa muutaman päivän ajan tilapäistä haittaa, vastaa 400 - 800 euron korvaus. Lievää aivovammaa, joka saattaa aiheuttaa tilapäistä haittaa jopa 6 - 12 kuukauden ajan, vastaava korvaus on 1000 - 3000 euroa. Tällaisen vamman hoito on oireenmukaista, siihen saattaa liittyä lyhyt muistikatko eikä siitä jää pysyvää haittaa.

Vakuutuslautakunta viittaa A:n vammoja koskevaan lääketieteelliseen selvitykseen sekä edellä kerrottuun arvioonsa vastuuvahinkoon 23.2.2019 syy-yhteydessä olevista oireista. Vahingosta on aiheutunut A:lle aivotärähdys ja lieviä ruhjevammoja. Ottaen huomioon oireiden laadun ja keston, niistä aiheutuneen työkyvyttömyyden ja vaadittujen hoitotoimenpiteiden laadun Vakuutuslautakunta pitää vakuutusyhtiön määrittämää 400 euron korvausta kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta asianmukaisena.  Korvaus on linjassa sekä liikennevahinkolautakunnan normien ja ohjeiden että henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositusten kanssa.

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita muutosta vakuutusyhtiön korvauspäätökseen.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Laine

Jäsenet:
Hirviniemi
Karimäki
Korpiola
Rusanen