Tapahtumatiedot

As Oy A:n osakas B on laiminlyönyt vastikkeiden maksamisen hallinnoimistaan huoneistoista A 14 ja B 28. As Oy on hakenut saamatta jääneitä saataviaan oikeusteitse kuitenkaan siinä onnistumatta. Yhtiökokous päätti 7.6.2019 huoneiston haltuunotosta ja haki oikeusturvaetua haltuunottoa koskevaan riita-asiaan. 

Vakuutusyhtiö antoi asiassa korvauspäätöksen, jossa se viittaa tapauksessa sovellettaviin vakuutusehtoihin sekä toteaa, että vakuutetun oikeusturvailmoituksen mukaan vastapuoli B ei ole moittinut yhtiökokouksen päätöstä hänen huoneistonsa haltuunottamisesta.

Näin ollen, koska vastapuoli ei ole nimenomaisesti kiistänyt hänelle esitettyä vaatimusta, vaan hän on ollut passiivinen asian suhteen, asia ei ole riitautunut ehtokohdan 5.1.2 tarkoittamalla tavalla eikä asiassa ole vielä sattunut vahinkotapahtumaa. Edellä mainitun perusteella riitaan ei voida myöntää oikeusturvaetua.

Asiakkaan valitus

As Oy A oli tyytymätön vakuutusyhtiön päätökseen ja pyysi asiassaan ratkaisusuositusta Vakuutuslautakunnalta.

Valituksessaan As Oy kertoo, että vastapuoli B on laiminlyönyt vastikkeiden maksamisen aiemmin myös vuonna 2015, jolloin B ei kiistänyt haltuunottoa ja huoneistot siirtyivät taloyhtiön hallintaan. Osakkeet palautettiin B:n hallintaan, kun hän maksoi rästiin jääneet yhtiövastikkeet käräjäoikeuden yksipuolisen tuomion jälkeen. Näin ollen valituksen mukaan vastikkeiden maksamisen perusteella voidaan päätellä, että B ei ole maksukyvytön. Tämän jälkeen hän ei kuitenkaan ole maksanut yhtään yhtiövastiketta, vaan saatavia jouduttiin jälleen hakemaan oikeusteitse ja lopulta vaatimaan osakkeiden haltuunottoa 7.6.2019. B ei ole kiistänyt haltuunottoa eikä As Oy A myöskään odota hänen tätä tekevän. As Oy A katsookin, että B estää tahallisesti pääsyn taloyhtiön oikeuksiin, sillä kyseessä on jo toinen yksipuolinen tuomio samasta asiasta. As Oy A katsoo, että B:n on asemansa vuoksi oltava tietoinen tekemisistään ja sen vuoksi As Oy:n näkemyksen mukaan kyseessä on tahallinen yritys vaikeuttaa prosessia. 

Valituksessaan As Oy A viittaa Vakuutuslautakunnan tulkintaan siitä, että jos vastapuoli pyrkii tahallisesti ja perusteetta passiivisella käyttäytymisellään estämään vakuutetun pääsyn oikeuksiinsa, ilman että passiivisuuden syynä on esimerkiksi maksukyvyttömyys, on tämän passiivisuutta voitu pitää tosiasiallisesti vaatimuksen kiistämisenä. As Oy:n näkemyksen mukaan nyt on käsillä nimenomaan tällainen tilanne. As Oy viittaa näkemyksensä tueksi B:n merkittävään ulosottorekisteriin, jonka perusteella on arvioitavissa, että B jättää tahallisesti kiistämättä As Oy:n vaatimukset huoneistojen haltuunotosta. Näin ollen As Oy katsoo, että vakuutusyhtiön esittämä ehtokohdan tulkinta johtaa oikeustoimilaissa tarkoitetulla tavalla kohtuuttomaan lopputulokseen ja näin ollen As Oy:lle tulisi myöntää haltuunottoa koskevaan asiaan oikeusturvaetu.

Vakuutusyhtiön vastine

Vastineessaan vakuutusyhtiö toistaa asian tapahtumatiedot sekä viittaa aiemmissa päätöksissään lausuttuun kantaansa.

Vastineessaan vakuutusyhtiö katsoo edelleen, ettei As Oy A:n vastapuoli B ole kiistänyt vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla vakuutetun vaatimuksia vastikkeiden maksusta eikä moittinut yhtiökokouksen päätöstä hänen huoneistonsa haltuun ottamisesta. Vakuutusyhtiön toteaa, ettei asia näin ollen ole riitautunut vakuutusehtojen tarkoittamalla tavalla, eikä oikeusturvaetua voida siksi myöntää.

Vakuutusyhtiö viittaa näkemyksensä tueksi myös Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytäntöön, jonka mukaan vastapuolen passiivista suhtatumista ilman nimenomaista kiistämistä ei voida pitää vakuutusehtojen mukaisena vakuutustapahtumana eli vaatimuksen kiistämisenä perusteen tai määrän osalta. Näyttötaakka vaatimuksen kiistämisestä on korvausta hakevalla. Tässä tapauksessa tällaista näyttöä ei ole esitetty.

Lopuksi yhtiö toteaa vielä, että kynnys katsoa asia oikeustoimilain mukaisesti kohtuuttomaksi on hyvin korkea. Tässä tapauksessa ehtoa on tulkittava sanamuotonsa mukaisesti, jolloin oikeusturvaetua ei myönnetä. Ehdon sanamuoto tai sen soveltaminen ei myöskään tässä yksittäisessä tapauksessa johda kohtuuttomaan lopputulokseen.

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Asiassa on kysymys sen arvioimisesta, onko tapauksessa käsillä vakuutusehtojen mukainen riita-asia. Lisäksi kysymys on siitä, johtaako riita-asian syntymistä koskevan ehtokohdan soveltaminen tässä tapauksessa kohtuuttomuuteen.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Tapaukseen sovellettavien vakuutusehtojen kohdassa 5.1.2 todetaan, että vakuutuksesta korvataan vakuutuksen voimassaoloaikana sattuneet vahinkotapahtumat. Riita- ja hakemusasiassa vahinkotapahtuma on sattunut, kun esitetty yksilöity vaatimus on nimenomaisesti kiistetty joko perusteeltaan tai määrältään.

Vakuutusehtojen kohdassa 5.2.2 todetaan, että vakuutus ei korvaa vakuutetulle aiheutuvia kustannuksia asiassa, jossa vaatimuksen riitauttamista ei voida osoittaa.

Varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain (228/1929) 36 §:n 1 momentin mukaan jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvosteltaessa on otettava huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.

Asian arviointi

Vakuutusehtojen mukaan vakuutuksesta korvattava on riita- ja hakemusasiassa riidan syntyminen. Riita on syntynyt, kun perusteeltaan ja määrältään yksilöity vaatimus on kiistetty perusteen tai määrän osalta.

Asiassa on kyse asunto-osakkaiden haltuunottoa koskevasta asiasta, jossa As Oy:n vastapuoli B ei ole vastustanut haltuunottoa tai moittinut sitä yhtiökokouksen päätöstä, jossa haltuunottoon on päätetty ryhtyä. Vakuutuslautakunta on ratkaisukäytännössään pääsääntöisesti katsonut, että vastapuolen passiivista suhtautumista ilman nimenomaista kiistämistä ei voida pitää vakuutusehtojen mukaisena vakuutustapahtumana eli vaatimuksen kiistämisenä perusteen tai määrän osalta.

Vakuutuslautakunnan käytännössä VKL 803/05 ja VKL 287/13 on kuitenkin katsottu, että vastapuolen passiivisuutta voidaan pitää kiistämisenä sellaisissa tilanteissa, joissa vastapuoli pyrkii shikaaninomaisesti estämään vakuutetun pääsemistä oikeuksiinsa passiivisella käyttäytymisellään eikä passiivisuus ole johtunut esimerkiksi vastapuolen maksukyvyttömyydestä. Tapauksessa VKL 803/05 lautakunta on katsonut, ettei vastapuolen passiivisuus johtanut kohtuuttomaan lopputulokseen, vaan lautakunta piti vakuutusyhtiön oikeusturvapäätöstä asianmukaisena. Myös tapauksessa VKL 287/13 lautakunta päätyi siihen lopputulokseen, ettei asia johtanut oikeustoimilain mukaiseen kohtuuttomaan lopputulokseen.

Vakuutuslautakunta toteaa, että käsillä olevassa tapauksessa käytössä olevan selvityksen mukaan As Oy A:n vastapuolella B:llä on useita merkintöjä sekä ulosotto- että perintärekisterissä, jotka lautakunnan näkemyksen mukaan viittaavat siihen, että B:llä on ongelmia maksukykynsä kanssa. Asiassa ei lautakunnan käsityksen mukaan ole muutenkaan syytä epäillä, että B:llä olisi tahallisesti tarkoitus estää As Oy:tä pääsemään oikeuksiinsa.

Lautakunnan näkemyksen mukaan sovellettava ehtokohta on sanamuodoltaan ja sisällöltään yksiselitteinen ja selkeä eikä sitä voida pitää sillä tavoin kohtuuttomana taikka sen soveltamista kohtuuttomaan lopputulokseen johtavana, että sitä tulisi sovitella tai jättää kokonaan soveltamatta kyseessä olevassa tilanteessa. 

Lopputulos

Edellä selostetuin perustein ja käytettävissään olevan selvityksen perusteella lautakunta pitää Vakuutusyhtiön päätöstä vakuutusehtojen mukaisena eikä suosita sitä muutettavaksi.

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Norros
Sihteeri Hanén 

Jäsenet:
Akselinmäki
Karimäki
Korpiola
Rusanen