Tapahtumatiedot

Asiakkaan vuonna 2015 rakennetun omakotitalon pihalla jätevesisäiliölle vievä viemäriputki oli tukkeutunut. Viemäri avattiin imupaineautolla. Viemärikuvauksen yhteydessä putkessa todettiin painauma ja murtuma säiliön liitoksen kohdalla. Viemärin korjauksen tehneen K Ky:n lausunnon 7.6.2019 mukaan viemärin esille kaivuussa selvisi, että säiliön lähtöyhde oli revennyt, koska putki oli painunut liittymäkohdasta. 

Vakuutusyhtiö vetosi korvauspäätöksessään vakuutusehtojen kohtaan F21.2, jonka mukaan vakuutuksesta ei korvata muun ohessa maan painumisesta aiheutuneita vahinkoja. Koska viemäriputken rikkoutuminen oli selvitysten mukaan aiheutunut painumisesta, vakuutusyhtiö ei korvannut vahinkoa. 

Asiakas vetosi oikaisupyynnössään siihen, että rikkoutuminen on johtunut jonkinlaisesta liitokseen (muhviin) kohdistuneesta vääntövoimasta. Putki on voinut painua tai kiertyä suhteessa likakaivoon tai liitosmuhviin, jolloin liitokseen on kohdistunut sen murtanut vääntövoima. Tapahtuman syytä on mahdotonta osoittaa. Murtumiseen johtaneen vääntymisen syynä on voinut olla myös putken loppuosaan tullut ennalta arvaamaton tukos. K Ky:n lausunnon mukaan viemärin ja likakaivon asennus on ollut asianmukainen. Vahinko on ollut ennalta arvaamaton, eikä se ole aiheutunut kulumisesta tai mistään vähitellen kehittyneestä syystä. Talo on varsin uusi ja se on rakennettu asianmukaisesti.   

Vakuutusyhtiö vetosi uudessa korvauspäätöksessään Rakennusmääräyskokoelman osan D1 (2007) kohtaan 4.5.2, jonka mukaan viemäri on asennettava maahan siten, että se kestää muun muassa sijaintipaikan mahdollisen painumisen. Yhtiö vetosi K Ky:n ja A Oy:n selvityksiin vahinkotapahtumasta. Näiden mukaan viemäri on painunut kaivon ja putken liitoskohdassa, eikä se näin ollen ole ollut rakennusmääräysten mukaisesti asennettu. Vakuutusyhtiö ei muuttanut korvauspäätöstään. 

Asiakkaan valitus

Asiakas vaatii, että vakuutusyhtiö korvaa viemäriputken ja jätevesisäiliön korjauskulut vakuutusehtojen mukaisilla ikävähennyksillä ja omavastuulla vähennettyinä. Hän toistaa aiemmassa oikaisupyynnössään esittämänsä perustelut. Asiakas hämmästelee, minkälaiset vahingot kuuluvat korvattaviksi laajasta kotivakuutuksesta, jos tätä vahinkoa ei korvata. Asiakas katsoo, että vahingon sattumista ei voida lukea hänen tai hänen puolisonsa syyksi. Vahinko ei myöskään ollut ennakoitavissa asiakkaan ostaessa vuonna 2017 kahta vuotta aikaisemmin valmistuneen omakotitalon. Asiakas vetoaa pitkäaikaiseen vahingottomaan asiakkuuteensa kyseisessä vakuutusyhtiössä. 

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää asiakkaan vaatimukset perusteettomina. Vahingon syyksi on todettu jätevesisäiliölle menevän viemäriputken painuminen piha-alueella. Viemärin painuman ovat todenneet paikalla käyneet urakoitsijat ja myös asiakas. Viemäriputki on painuessaan kohdistanut jätesäiliön lähtöyhteeseen alaspäin kuormittavan voiman, jonka seurauksena säiliön lähtöyhde on revennyt alaosastaan.

Vakuutusyhtiön mukaan maan varaan perustettu viemäri ei voi painua, ellei viemärin alla oleva perusmaa tai tasauskerros anna periksi. Vaikka asennuksessa käytetyt materiaalit ja tarvikkeet olisivat olleet oikeita, pääsee viemäri painumaan, ellei putkea ole perustettu oikein. Toimitettujen valokuvien perusteella viemäri kulkee lähellä maanpintaa ja kaivetulla osuudella maaperä on kuvien mukaan arvioituna multaa/savea, johon putki on perustettu tasauskerroksen varaan. Erillistä arinarakennetta tai routaeristystä ei valokuvissa ole havaittavissa.

Vaikka putki olisi tukoksen johdosta ollut täynnä vettä, ei putki pääse painumaan, jos se on perustettu asianmukaisesti. Putken ja asennusalustan tulee määräysten mukaan myös kestää tästä kuormituksesta aiheutuva kuorma. Viemärin painuminen johtuu tässä tapauksessa joko tasauskerroksen puutteellisesta tiivistyksestä tai perusmaan painumisesta. Määräysten mukaan maahan asennettavan viemärin tulee kestää vahingoittumattomana ja toimivana maanpaineen ja kuormituksen vaikutukset sekä sijaintipaikan mahdollinen painuminen. 

Vakuutusyhtiö viittaa Suomen Rakentamismääräyskokoelman osaan D1 (Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot 2007), jonka kohdan 4.5.2 määräyksen mukaan viemäri on asennettava maahan siten, että se kestää vahingoittumattomana ja toimivana maanpaineen, kuormituksen ja maaperän syövyttävyyden vaikutukset sekä sijaintipaikan mahdollisen painumisen. Talotekniikan yleiset laatuvaatimukset (Talotekniikka-RYL 2006) – julkaisussa mainitaan muun muassa, että viemäriputket asennetaan siten, että ne tukeutuvat koko pituudeltaan tiivistettyyn asennusalustaan. 

Vakuutusyhtiö viittaa vielä Putkistojen asennus LVI-20-10348 –julkaisuun, jonka kohdassa 3.2 (Asennus, Viemärikaivanto) todetaan muun ohessa, että putken perustamistavan tulee olla sellainen, että perustukset, kantavat rakenteet ja painumat pysyvät sallituissa rajoissa, minkä lisäksi liitosten tulee kestää sallituista painumaeroista ja routanousuista johtuvat liikkeet. Täytön rakeisuuden ja tiiviyden tulee olla sellaisia, että tuenta on putken ympärillä tasainen eikä putkeen synny haitallisia muodonmuutoksia.

Vakuutusyhtiön mukaan edellä mainituissa ohjeissa edellytetään, että putkien ala- ja yläpuolinen täyttö tiivistetään huolellisesti. Liitosten tulee kestää sallituista painumaeroista ja routanousuista johtuvat liikkeet. Jos viemärit asennetaan maahan, joka saattaa painua, on tasauskerroksen alapuolelle tehtävä tukirakenne.

Vakuutusyhtiö katsoo, että vahingot ovat seurausta maan painumisesta ja rakennusvirheestä, joista aiheutuneet vahingot ovn vakuutusehdoissa rajattu korvauspiirin ulkopuolelle. Tapahtuma ei ole myöskään ollut vakuutusehdoissa tarkoitetulla tavalla äkillinen ja ennalta arvaamaton. Vakuutusyhtiö katsoo edelleen, että vahinko ei ole korvattava. 

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, onko lietesäiliön ja viemäriputken liitoksen rikkoutuminen vakuutuksesta korvattava, äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutunut vahinko, vai onko kyse ollut vakuutuksen rajoitusehdoissa tarkoitetusta maan painumisesta, maan liikkumisesta tai rakennusvirheestä aiheutuneesta vahingosta.

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Laajan kotivakuutuksen ehtojen (voimassa 1.7.2018 alkaen) kohdan F21.1.1 (Korvattavat vahingot) mukaan vakuutuksesta korvataan vahinko, joka on aiheutunut äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta. 

Ehtokohdan F21.2.2 mukaan vakuutuksesta ei korvata vahinkoa, joka rakennukselle aiheutuu suunnittelu-, perustus-, rakennus-, työ-, asennus- tai käyttövirheen vuoksi tai valmistus- tai aineviasta tai huollon ja kunnossapidon laiminlyönnistä.

Ehtokohdan F21.2.4 mukaan vakuutuksesta ei korvasta vahinkoa, joka aiheutuu pakkasesta (hallasta), sateesta, kuivuudesta, routimisesta, maan painumisesta tai maan liikkumisesta. 

Asian arviointi

Vakuutuslautakunnan vakiintuneen käytännön mukaan sitä, että vakuutuksen kohteena oleva putkisto rikkoutuu ja alkaa äkillisesti vuotaa, on pidetty perustasoisen kotivakuutuksen vuotovahinko-osasta ja LVISA-laitteiden äkilliset ja ennalta arvaamattomat rikkoutumiset kattavasta vakuutusosasta tapaustyypiltään korvattavana vahinkona. Laajan vakuutuksen vakuutusehtojen mukaisesti tästä vakuutuksesta korvataan äkillisestä ja ennalta arvaamattomasta tapahtumasta aiheutuneita vahinkoja, jollaisena LVISA-laitteistoon kuuluvan viemäriputken ja lietesäiliön liitoksen repeämistä on lähtökohtaisesti pidettävä.

Vakuutusyhtiöllä on vakuutuksen rajoitusehtoin vedotessaan näyttötaakka rajoitusehdossa tarkoitettujen olosuhteiden olemassaolosta. Lautakunnalle toimitetun K Ky:n lausunnon mukaan lietesäiliön lähtöyhteen repeäminen on johtunut siitä, että putki on painunut liittymäkohdasta. A Oy:n lausunnon mukaan viemärikuvauksessa putken ja kaivon liitoksessa huomattiin murtuma/painuma, jonka kohdassa tukos oli ollut. 

Lautakunnalle toimitetuista valokuvista ei ole mahdollista päätellä, onko liitosyhteen vaurioituminen tapahtunut putken liikuttua maaperän painumisen seurauksena, vai onko kyse jollakin muulla tavalla tapahtuneesta putken liikkumisesta, joka on johtanut kyseessä olevan liitoskohdan vaurioitumiseen. Asiassa jää tämän vuoksi osin epäselväksi, onko vahinko aiheutunut rajoitusehtokohdassa 2.1.2.4 tarkoitetusta maan painumisesta. 

Asiassa on kuitenkin K Ky:n lausunnon ja valokuvien perusteella ilmeistä, että liitoksen painuminen ja repeäminen on aiheutunut viemäriputken jonkinlaisesta liikkumisesta. Vakuutusyhtiön vetoamien viemäriputkiston rakentamista koskevien ohjeiden sisältönä on ollut, että putki tulee asettaa paikoilleen putken alla oleva ja putkea ympäröivä tasauskerros sillä tavoin tiivistämällä, että putki ei pääse liikkumaan. 

Siihen, että vahingon syynä on ollut putken alapuolella ja ympärillä olevan tasauskerroksen puutteellinen tiivistäminen, minkä seurauksena putki olisi painunut maan painumisen johdosta alaspäin, viittaa jossakin määrin se, että liitoksen vaurioituminen on tapahtunut jo noin neljän vuoden kuluttua rakennuksen ja viemäriputken rakentamisesta. Vaikka valokuvista ei ole mahdollista päätellä sitä, onko viemäriputken alla oleva maaperä ollut asiamukaisesti tiivistettyä ja vahingon syynä mahdollisesti ollut rakennusvirhe jää tämän vuoksi riittävästi näyttämättä, viemäriputken ja jätevesisäiliön liitoksen repeäminen on esillä olevassa tapauksessa esitettyjen selvitysten perusteella todennäköisesti aiheutunut rajoitusehtokohdassa tarkoitetusta maan liikkumisesta. Koska myös maan liikkumisesta aiheutuneet vahingot on rajoitettu vakuutuksen korvauspiirin ulkopuolelle, vahinko ei ole vakuutuksesta korvattava. Vakuutuslautakunta pitää näistä syistä vakuutusyhtiön kielteistä korvauspäätöstä vakuutusehtojen mukaisena.  

Lopputulos

Vakuutuslautakunta ei suosita asiassa muutosta. 

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Bygglin
Sihteeri Siirala 

Jäsenet:
Maso
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho