Haku

FINE-023326

Tulosta

Asianumero: FINE-023326 (2020)

Asiaryhmä: Tilinkäyttö ja maksaminen

Ratkaisu annettu: 27.04.2020

Vastaako pankki korttiluotonmyöntäjänä verkossa toimivan palveluntarjoajan mahdollisesta sopimusrikkomuksesta asiakkaan tehtyä luottokorttitililtään maksusuorituksia palvelussa avatulle tililleen? Korttimaksu. Myyjän sopimusrikkomus. Hyödykesidonnainen luotto. Luotonantajan vastuu.

Tapahtumatiedot

Asiakas on maksanut internetissä luottokortillaan joulukuusta 2016 tammikuuhun 2017 suorituksia mm. binäärioptioiden kauppaa ja valuuttakauppaa tarjoavalle yritykselle. Kortilla on maksettu YesOption- ja Diamond Global -nimisille maksunsaajille yhteensä 7.450 USD eli 7.261,06 euroa.

Asiakkaan valitus

Asiakas on valituksessaan katsonut, että YesOption (toimii myös nimellä Diamond Global) on huijausyritys. Asiakas maksoi luottokortillaan yhteensä 7.450 USD yritykselle, jonka asiakas ei tiennyt silloin olevan huijausyritys. Asiakkaan pyynnöistä huolimatta yritys ei ole palauttanut asiakkaan rahoja.

Asiakkaalle on sittemmin käynyt ilmi, että YesOption on ollut usean eri maan finanssivalvojan varoituslistalla.

Asiakas pyysi 11.3.2019 pankkiaan tekemään chargebackin yritykselle, mutta pankki kieltäytyi tästä.

Asiakas vaatii pankkia tekemään chargebackin yritykselle tai korvaamaan hänelle 7.450 USD.

Pankin vastine

Pankki on vastineessaan katsonut, että asiakas on itse tehnyt maksut YesOptionille ja Diamond Globalille luottokortillaan.

Asiakas on ollut ensimmäisen kerran yhteydessä pankkiin maksuista maaliskuussa 2019 eikä pankki ole voinut enää tuolloin tehdä chargebackia, koska sen tekemisen määräaika oli jo umpeutunut. MasterCard ei olisi kuitenkaan hyväksynyt chargebackia, koska kyseessä oli sijoitustoiminta.

Pankilla ei kortinmyöntäjänä ole mahdollisuutta vaikuttaa siihen, mitkä maksunsaajat kuuluvat MasterCardin verkostoon ja voivat vastaanottaa maksuja. Jos käy ilmi, että joku maksunsaaja toimii petollisesti, pankki voi estää maksut kyseiselle maksunsaajalle. Useimmiten tällainen tieto tulee pankille asiakasvalitusten ja -yhteydenottojen kautta.

Pankki ei korttiehtojen mukaan vastaa kortilla maksettujen tuotteiden ja palveluiden virheistä muuten kuin kuluttajansuojalain mukaisen luotonantajan yhteisvastuun perusteella.

Asiakas ei ole toimittanut tarkempaa kuvausta ostetuista palveluista tai tehdystä sopimuksesta. Pankin on siten mahdotonta arvioida onko maksunsaaja rikkonut sopimusta siten, että siitä aiheutuisi pankille korvausvastuu hyödykesidonnaisen luoton yhteisvastuun perusteella.

Selvitykset

Valitusta koskevan osapuolten kirjelmöinnin lisäksi lautakunnalle on toimitettu seuraavat asiakirjat:

  • Asiakkaan luottokorttilaskut.
  • Asiakkaan tilitapahtumat YesOptionissa. Asiakas on tehnyt luottokortilla panoja 9.12.2016–10.1.2017 yhteensä 7.450 USD. Asiakas on yrittänyt 5.1.2017 tehdä 3.000 USD noston, joka on hylätty.
  • Asiakkaan päiväämätön tuloste poliisille tehdystä tutkintailmoituksesta.
  • Tulosteita asiakkaan kaupankäynnin tilitapahtumista.
  • Yhdistyneen kuningaskunnan Action Fraud -yksikön 15.5.2017 antama ilmoitus asiakkaalle, että asiassa ei ole riittävästi näyttöä menestyksekkäälle rikostutkinnalle.
  • Yhdysvaltojen The Commodity Futures Trading Commissionin (CTFC) 21.8.2015 antama varoitus YesOptionista, joka on toiminut ilman asianmukaista rekisteröintiä CTFC:lle.
  • Itävallan Financial Market Authorityn 1.12.2017 antama varoitus YesOptionista, joka on toiminut ilman tarvittavaa toimilupaa.
  • Finanssivalvonnan 1.8.2018 antama sen valvottavalta tullut varoitus YesOptionista.
  • Yhdistyneen kuningaskunnan Financial Conduct Authorityn 6.8.2018 antama varoitus YesOptionista. Varoituksen mukaan viranomainen epäilee yrityksen tarjoavan sijoituspalveluja Yhdistyneessä kuningaskunnassa ilman tarvittavaa lupaa.
  • Asiakkaan ja YesOptionin sähköposteja tammi–maaliskuulta 2017 koskien varojen palauttamista.


Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Pankkilautakunnan on asiakkaan ja pankin välisen vastuujaon ratkaisemiseksi arvioitava, voidaanko tapauksessa katsoa kyseessä olevan sellainen myyjän sopimusrikkomus, josta pankki yleisluottokortin myöntäjänä ja siten hyödykesidonnaisen luoton myöntäjänä on yhteisvastuussa myyjän kanssa. Lisäksi on arvioitava, olisiko asiakas mahdollisen sopimusrikkomuksen johdosta oikeutettu maksamiensa suoritusten täyteen palautukseen.

Sovellettavat lainkohdat ja sopimusehdot

Kuluttajansuojalain (38/1978) 7 luvun 3 §:n 3 momentin mukaan
Tämän luvun 18 ja 39 §:ää sovelletaan ainoastaan hyödykesidonnaiseen luottoon ja 36–38 §:ää ainoastaan tavaran hankkimiseksi myönnettävään hyödykesidonnaiseen luottoon. 

Lain pakottavuutta koskevan 7 luvun 5 §:n mukaan
Sopimusehto, joka poikkeaa tämän luvun säännöksistä kuluttajan vahingoksi, on mitätön.[...]

Lain 7 luvun 7 §:n mukaan
Tässä luvussa tarkoitetaan:
[..]
3) hyödykesidonnaisella luotolla kulutushyödykkeen hankkimista varten myönnettävää kuluttajaluottoa, jonka antajana on myyjä tai palveluksen suorittaja itse taikka muu elinkeinonharjoittaja myyjän tai palveluksen suorittajan kanssa tekemänsä sopimuksen tai muun kuluttajien luotottamista koskevan järjestelyn perusteella;
[..]

Lain säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 24/2010 vp) mukaan hyödykesidonnaisia luottoja ovat myös erityisluottokortit (tietyn liikkeen omat kortit) sekä niin sanotut yleisluottokortit (Visa, MasterCard), kuten korkein oikeus on voimassa olleen säännöksen (7 luvun 2 §:n 3 kohta) nojalla katsonut ratkaisussaan KKO:2007:6.

Lain luotonantajan ja myyjän tai palveluksen suorittajan yhteisvastuuta koskevan 7 luvun 39 §:n (27.8.2010/746) 1 momentin mukaan
Kuluttajalla, jolla on oikeus pidättyä maksusta taikka saada hinnan palautusta, vahingonkorvausta tai muu rahasuoritus myyjältä tai palveluksen suorittajalta tämän sopimusrikkomuksen johdosta, on tämä oikeus myös sitä luotonantajaa kohtaan, joka on rahoittanut kaupan tai palveluksen. Luotonantaja ei ole kuitenkaan velvollinen maksamaan kuluttajalle enempää kuin on tältä saanut maksuina.

Pankin yleisten korttiehtojen kortinhaltijan vastuuta koskevan kohdan mukaan kortinhaltija sitoutuu maksamaan ostoista, käteisnostoista tai toistuvaismaksuista tai muusta korttitapahtumasta syntyneen velan [pankille] tai muun korttiominaisuuden myöntäneelle yritykselle:[..]-käyttämällä korttia internetissä [..].

Korttiehtojen kortin käyttöä internetissä koskevan kohdan mukaan kortinhaltija voi kortin numeron, kortin voimassaoloaikatiedon, kortin kääntöpuolella olevan kolminumeroisen turvaluvun ja tarvittavien tunnusten, esimerkiksi pankkitunnusten, avulla maksaa ostamiaan tuotteita tai palveluita internetissä. Kortinhaltijan suositellaan maksavan kortillaan ostoksia ainoastaan sellaiselle internetkauppiaalle, joka on mukana Verified by Visa- tai MasterCard SecureCode -palvelussa tai jonka kortinhaltija tietää muuten olevan turvallinen. Kauppiaan kuuluminen Verified by Visa- tai MasterCard SecureCode -palveluun on todennettavissa kauppiaan internet-sivulla olevan Verified by Visa- tai MasterCard SecureCode -kuvakkeen perusteella.

Korttiehtojen vahingon rajoittamista koskevan kohdan mukaan vahinkoa kärsivän kortinhaltijan on ryhdyttävä kohtuullisiin toimenpiteisiin vahinkonsa rajoittamiseksi. Lain ja sopimuksen vastaisen menettelyn perusteella suoritettavaa vahingonkorvausta voidaan sovitella, jos se on kohtuuton ottaen huomioon rikkomuksen syy, kortinhaltijan mahdollinen myötävaikutus vahinkoon, [pankin] mahdollisuudet ennakoida ja estää vahingon syntyminen sekä muut olosuhteet.

Korttiehtojen pankin vastuuta koskevan kohdan mukaan [pankki] ei vastaa kortilla ostetuissa ja maksetuissa tuotteissa ja palveluissa mahdollisesti esiintyvistä puutteista tai virheellisyyksistä. [Pankki] ei vastaa vahingosta, joka johtuu ohjeiden vastaisesta tai virheellisestä automaatin käytöstä eikä kortin käyttämisestä ohjeiden vastaisesti internetissä.

Asian arviointi

Chargeback

Asiakas on vaatinut pankkia tekemään chargebackin maksunsaajalle. Chargebackilla tarkoitetaan menettelyä, jossa kortinhaltijan pankki tekee kortinhaltijan pyynnöstä reklamaation maksunsaajan maksupalvelutarjoajalle korttijärjestelmän (Visa, Mastercard) kautta. Pankin mukaan chargebackin määräaika oli umpeutunut, kun asiakas oli ensimmäisen kerran yhteydessä pankkiin. Lisäksi pankki on katsonut, että kyseessä on sijoituspalvelu eikä se korttimaksu ole siten chargeback-kelpoinen.

Chargeback-menettely liittyy siten kansainväliseen korttijärjestelmään ja sen osapuolten väliseen riidanratkaisuun. Kortinhaltijat eivät ole suoraan tämän järjestelmän jäseniä eikä esimerkiksi korttiehdoissa ole mainintaa chargeback-menettelystä. Ehdoissa on toisaalta mainittu, että pankki käynnistää kortinhaltijan pyynnöstä toimenpiteet korttitapahtuman jäljittämiseksi ja ilmoittaa sen tuloksista pyynnön esittäjälle. Kyseinen ehtokohta koskee toteuttamatta jäänyttä tai virheellisesti toteutettua maksutoimeksiantoa.

Tapauksessa ei ole esitetty maksutapahtuman osalta tapahtuneen mitään virheellistä, vaan ainoastaan vedottu maksunsaajan sopimusrikkomukseen. Pankkilautakunta katsoo, että tässä tapauksessa ei ole kyse toteuttamatta jääneestä tai virheellisesti toteutetusta maksutoimeksiannosta.

Pankin vastuu

Selvyyden vuoksi Pankkilautakunta toteaa, että asiakkaan tehtyä itse kyseessä olevat korttitapahtumat ei tapauksessa ole kyse maksupalvelulain 62 §:n mukaisesta maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä eikä tapauksessa siten myöskään tule arvioitavaksi se, onko kortin oikeudeton käyttö johtunut siitä, että asiakas olisi huolimattomuudestaan laiminlyönyt maksupalvelulain 53 §:n ja korttiehtojen mukaisia velvollisuuksiaan.

Asiakkaan vedottua tapauksessa maksunsaajan epärehellisyyteen ja pankin vastuuseen luottokorttiyhtiönä yhteistyökumppaneistaan tulee tapauksessa sovellettaviksi kuluttajansuojalain (KSL) edellä mainitut säännökset, joiden mukaan hyödykesidonnaisen luoton – jollaisia myös yleisluottokortit ovat – myöntäjä on yhteisvastuussa myyjän tai palveluksen suorittajan kanssa tämän sopimusrikkomuksesta.

Pankkilautakunta katsoo, ettei asiakas ole tapauksessa osoittanut, että hänen luottokortillaan tekemänsä maksut vastaanottanut internetissä valuuttakauppapalveluja tarjoava yritys ei olisi täyttänyt asiakkaan ja yrityksen välisen sopimuksen mukaisia velvoitteitaan ja että tapauksessa siten olisi kyse KSL:n mukaisesta myyjän tai palveluksen suorittajan sopimusrikkomuksesta, josta pankki luottokortinmyöntäjänä olisi lain 7 luvun 39 §:n mukaisessa vastuussa. Asiassa on muutenkin jäänyt epäselväksi, mihin suorituksiin myyjä sopimuksen mukaan on sitoutunut suhteessa asiakkaaseen.

Lopputulos

Edellä esitettyyn viitaten Pankkilautakunta ei suosita asiassa hyvitystä.

Pankkilautakunta oli yksimielinen.

PANKKILAUTAKUNTA

Puheenjohtaja Sillanpää
Sihteeri Heino

Jäsenet:
Ahlroth
Aspelund
Atrila
Piilo

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia