Haku

FINE-023202

Tulosta

Asianumero: FINE-023202 (2020)

Vakuutuslaji: Eläinvakuutus

Ratkaisu annettu: 16.11.2020

Lakipykälät: 69

Koiran hoitokuluvakuutus ja henkivakuutus. Vakuutuksen karenssiaika. Ataksia. Oliko kyse piilevästä viasta? Vahingon selvittelykulut. Vakuutusyhtiön pyynnöstä tehty ruumiinavaus.

Tapahtumatiedot

A:n vahinkoilmoituksen 16.1.2019 mukaan hänen 14.10.2018 syntyneellä koiranpennullaan F oli ilmennyt kaatuilua ja pentu oli vetänyt päätä vinoon. Syöminen oli ollut hankalaa ja pentu oli reagoinut uusiin asioihin voimakkaasti.  A:n arvion mukaan oireet olivat kehittyneet pikku hiljaa noin kuukauden aikana. 

Vakuutusyhtiö ilmoitti A:lle 18.2.2019 sähköpostitse, että vahingon korvattavuuteen piilevän vian vakuutusosasta ei voida ottaa kantaa ennen kuin diagnoosi on vahvistettu eläinlääkärin toimesta.

Eläinlääkärikäynnillä 14.2.2019 oireilun todettiin jatkuneen; muun muassa kaatuilua oikealle puolelle esiintyi ja koiran liikkumisessa oli puutteita. Selän röntgenkuvissa ei todettu poikkeamaa. Ataksiasta huolimatta koira oli vilkas. Eläinlääkäri epäili oireilun johtuvan kehityshäiriöstä aivotasolla, mahdollisesti pikkuaivoissa. F:n kehitystä päätettiin seurata vielä noin kuukauden ajan ja koiralle määrättiin tulehduskipulääkitystä. 

Eläinlääkärikäyntiä 14.2.2019 koskevassa korvauspäätöksessään 1.3.2019 vakuutusyhtiö viittasi vakuutusehtoihin, joiden mukaan piilevällä vialla tarkoitetaan sairautta tai puutetta, joka on alkanut kehittyä, ennen kuin koira on tutkittu tai luovutettu, mutta joka ei ole antanut oireita tai ollut muuten tiedossa. Vakuutusyhtiön tietojen mukaan F:llä ei ole todettu piilevin vikoihin luokiteltavaa sairautta, minkä vuoksia hoitokuluista tai jatkohoidoista ei voida maksaa korvausta piileviä vikoja koskevasta vakuutusosasta. Jos F:llä jatkotutkimuksissa diagnosoidaan sairaus, joka on piileviin vikoihin luokiteltava, korvausasia voidaan käsitellä uudelleen.

Eläinlääkärikäyntiin 12.3.2019 mennessä F:n oireisto ei ollut helpottunut ja koira päädyttiin lopettamaan. A toimitti vakuutusyhtiölle selvityksen F:n lopettamiseen johtaneen eläinlääkärikäynnin 12.3.2019 kuluista. A pyysi myös vakuutusyhtiötä muuttamaan aiempaa korvauspäätöstään, koska kyse oli ollut piilevästä sairaudesta tai viasta. 

Korvauspäätöksessään 10.6.2019 vakuutusyhtiö viittasi F:lle tehtyä ruumiinavausta koskevaan lausuntoon. Lausunnon mukaan koiralla ei ollut todettu selkeitä oireita selittäviä muutoksia, ainoastaan lieviä tulehdusmuutoksia maksassa ja sydämessä. Koska piilevin vikoihin luokiteltavaa sairautta tai puutetta ei ollut todettu, vakuutusyhtiö ei maksanut korvauksia eläinlääkärikäyntien 14.2.2019 ja 12.3.2019 kuluista tai koiran henkiarvosta.

Koiravakuutuksen henki- ja hoitokuluvakuutusosien perusteella antamassaan korvauspäätöksessä 19.7.2019 vakuutusyhtiö totesi, että F:n vakuutus on astunut voimaan 24.12.2018. Vakuutusehtojen mukaan vakuutus ei korvaa karenssiaikana eli ensimmäisten 20 päivän aikana alkaneita sairauksia, rakennevikoja ja vammoja eikä niihin liittyviä jälkiseurauksia. Vakuutusyhtiön saamien tietojen perusteella F:n oireet ovat alkaneet noin 1,5 kk ennen eläinlääkärikäyntiä eli 1.1.2019. Vakuutuksen ensimmäinen karenssivapaa päivä on ollut 13.1.2019. Koska F on näiden tietojen perusteella sairastunut karenssin aikana, vakuutusyhtiö ei voi maksaa korvausta hoitokuluista, koiran lopettamisesta tai koiran henkiarvosta. 

A:n oikaisupyynnön johdosta antamassaan korvauspäätöksessä 7.8.2019 vakuutusyhtiö kertasi vakuutusehtojen piileviä vikoja koskevia määräyksiä. Yhtiön saamien lisätietojen perusteella F on ollut täysin oireeton 26.11.2018 – 5.1.2019 välisenä aikana. F:n oireiden on ilmoitettu alkaneen 5.1.2019. Täten eläinlääketieteellisen arvion perusteella todetun sairauden tai puutteen (epäily tasapainoelimeen tai aivojen sähköiseen toimintaan liittyvistä toiminnallisista häiriöistä, Ruokaviraston tutkimustodistus 15.5.2019) ei voida katsoa alkaneen kehittyä ennen kuin eläin on tutkittu tai luovutettu. Koska vakuutusehtojen mukaiset edellytykset eivät täyty, vakuutusyhtiö ei voi maksaa korvausta piileviä vikoja koskevasta vakuutusosasta. 

Koiravakuutuksen henkiosasta antamassaan korvauspäätöksessä 9.8.2019 vakuutusyhtiö toisti kantansa siitä, että henkivakuutus ei korvaa sairauksia, jotka ovat alkaneet karenssiaikana. Vakuutuksen karenssiaika on 20 päivää. Koska F:n menehtymiseen johtaneet oireet ovat alkaneet 20 päivän karenssin aikana, vakuutus ei korvaa tähän sairauteen liittyviä kustannuksia. Tämän johdosta vakuutusyhtiö ei voi maksaa korvausta myöskään F:lle tehdyn ruumiinavauksen kustannuksista. Vakuutusyhtiö viittasi 19.7.2019 antamaansa korvauspäätökseen. 

Asiakkaan valitus

A vaatii, että vakuutusyhtiö maksaa vakuutuksen henkiosasta 1.600 euron korvauksen. Lisäksi yhtiön tulee korvata F:n tutkimus- ja hoitokulut sekä ruumiinavauksen kulut. Ruumiinavaus on tehty vakuutusyhtiön pyynnöstä. 

A kuvaa valituksessaan F:n oireita. Eläinlääkärin arvion mukaan pennulla oli ataksia, jonka oireiden pahenemisen johdosta koira jouduttiin lopettamaan. A:n mielestä kyseessä on piilevä vika. Koirarodulla ei ole aiemmin tavattu ataksiaa, joten sairautta ei voida pitää perinnöllisenä.  

A vetoaa lisäksi vakuutusasiamies C:n 12.10.2019 hänelle lähettämään markkinointiviestiin. Vakuutusyhtiö on vedonnut piilevien vikojen vakuutuksen osalta oireiden ilmenemisajankohtaan. A:n mielestä ataksia on kuitenkin sairaus, joka on ollut olemassa pennulla syntymästä samalla tavoin kuin esimerkiksi vakuutusasiamiehen viestissä mainitut maksasuntti, demotex ja sydämen epämuodostumat. Vaikka sairaudet ovat synnynnäisiä, ne voivat alkaa oireilla eri aikoina. Esimerkiksi ataksia voi ilmetä pennulla myöhemminkin. A kiinnittää huomiota myös siihen, että ruumiinavauslausunnon mukaan tasapainoelimeen tai aivojen sähköiseen toimintaan liittyviä toiminnallisia häiriöitä ei ole voitu tutkimuksilla poissulkea.

A pitää vakuutusyhtiön eri vakuutusosien perusteella antamia korvauspäätöksiä keskenään ristiriitaisina. Vakuutusyhtiö katsoo, että kyse ei ole piilevästä viasta, vaikka vikaa ei ole todettu pennun eläinlääkärintarkastuksessa. Toisaalta katsotaan, että korvausta ei voida maksaa, koska vika ei ole tullut ilmi tietyllä ajanjaksolla. Pentu F:llä on ollut oma henkivakuutus ja piilevien vikojen vakuutus. A pitää puheena olevan vakuutusyhtiön vakuutuksia hyvin epäselvinä ja harhaanjohtavina. 

Vakuutusyhtiön vastine

Vakuutusyhtiö kiistää A:n vaatimukset. A on arvioinut F:n sairauden oireiden alkaneen 6.1.2019. Hän epäilee pennun kärsivän ataksiasta eli pikkuaivojen etenevästä surkastumisesta. Vakuutusyhtiön mukaan pikkuaivojen etenevä surkastuminen (ataksia) on eläinlääketieteellisen nykytietämyksen perusteella nopeasti etenevä sairaus, joka johtaa pennun menehtymiseen tai lopettamiseen nuorella iällä. Sairaus ilmenee muutaman kuukauden iässä vapinana ja raajojen koordinaatiohäiriöinä.

Vakuutusehtojen mukaan piilevällä vialla tarkoitetaan sairautta tai puutetta, joka on alkanut kehittyä ennen kuin eläin on tutkittu tai luovutettu, mutta joka ei ole antanut oireita tai ollut muuten tiedossa. Korvattavuuden kriteerejä eivät ole sairauden periytyvyys, sen synnynnäisyys tai sairauden laatu, vaan eläinlääketieteelliseen tietämykseen perustuva sairauden kehittymisen alkamisen ajankohta suhteessa luovutukseen, ja kasvattajalle jäävän pennun osalta pennun eläinlääkärintarkastukseen, jonka tulisi olla tehty 6-12 viikon iässä.

F:n ataksian oireet ovat ilmenneet A:n mukaan 5.1.2019. Koska kyseessä on nopeasti etenevä ja kehittyvä sairaus, ja vakuutus on tullut voimaan 26.11.2018 pentutarkastuksesta lukien, vakuutusyhtiö katsoo sairauden alkaneen kehittyä vasta vakuutuksen voimaantulon jälkeen. Asiakkaan epäily pikkuaivojen rappeumasairaudesta ei vakuutusyhtiön mielestä saa tukea patologin lausunnosta. Koska pentutarkastuksessa ei ole todettu oireita tai muuta epänormaaliin viittaavaa, vakuutusyhtiö ei voi olettaa pennulla olleen sairautta ennen 5.1.2019. Patologin mukaan oireita selittäviä muutoksia ei ole löytynyt, mikä vakuutusyhtiön mielestä tukee johtopäätöstä siitä, että sairaus on alkanut vasta 5.1.2019. Patologin lausunto ei myöskään viittaa muuhun ataksisen oireilun selittävään muutokseen, joka vakuutusehtojen mukaisesti luettaisiin piileväksi viaksi. F:llä ei näin ollen ole ollut sairautta ennen pentutarkastusta tai vakuutuksen voimaantuloa. Koska kyse ei ole ollut vakuutusehtojen mukaisesta piilevästä viasta, vahinko ei ole korvattava. 

Vakuutusedustaja C:n antamien tietojen osalta vakuutusyhtiö toteaa, että kyse on ollut esimerkeistä, joiden tarkoituksena on ollut kertoa, mitä diagnooseja pidetään korvattavina. F:n oireistossa ei ole ollut kyse piilevästä viasta. 

A on ottanut F:lle 24.12.2018 kasvattajan pentueturvan lisäksi hoitokuluvakuutuksen ja henkivakuutuksen. Vakuutusyhtiö on hylännyt korvauksen henkivakuutuksesta, koska henkivakuutuksessa on 20 päivän karenssiaika. F:n oireet ovat alkaneet 5.1.2019 eli karenssin aikana. Koiran hoitokulut ja ruumiinavauskulut eivät voi tulla korvattaviksi myöskään hoitokuluvakuutuksesta, koska tässäkin vakuutuksessa on 20 päivän karenssiaika. Vakuutusyhtiö viittaa 19.7.2019 antamaansa korvauspäätökseen. 

Ratkaisusuositus

Kysymyksenasettelu

Osapuolten välinen erimielisyys koskee sitä, onko koiranpentu F:n lopettamiseen johtanut sairastuminen ollut koiravakuutuksesta korvattava vahinko. Lähemmin tarkasteltuna kyse on siitä, onko F:n oireiston osoitettu aiheutuneen piilevästä viasta. Erimielisyyttä on myös siitä, onko kyse ollut henki- ja hoitokuluvakuutuksen karenssiaikana alkaneesta sairaudesta. Kyse on myös ruumiinavauksesta aiheutuneiden kulujen korvaamisesta

Sovellettavat lainkohdat ja vakuutusehdot

Vakuutussopimuslain 69 §:n (Korvauksen hakijan velvollisuus antaa selvityksiä) mukaan korvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys.

Sovellettavien koiravakuutusehtojen (voimassa 1.1.2018 alkaen) jakson A (Hoitokulu) kohdan A.7.1 (Hoitokuluvakuutus) mukaan vakuutus koskee niitä kuluja, joita vakuutusaikana on syntynyt eläinlääkärin tutkiessa ja hoitaessa vakuutettua koiraa vakuutuksen piiriin kuuluvan sairauden oireen tai tapaturman vuoksi. Tutkimus ja hoitomenetelmien on oltava eläinlääketieteellisesti perusteltuja ja perustuttava eläinlääketieteelliseen näyttöön (mikä tarkoittaa, että sitä tukevat kliiniset tutkimukset, jotka ovat kansainvälisesti tieteellisesti dokumentoituja).
[…] 

Ehtokohdan A.10.1 (Rajoituksia, Karenssiaika) mukaan vakuutuksen karenssiaika on 20 päivää, joka alkaa vakuutuksen voimaanastumisesta, ellei ehdoissa toisin mainita. Katso kohta A.7.2 f ja i. Vakuutus ei korvaa sairauksia, jotka ovat alkaneet karenssiaikana. Lisää tietoa Yleisten Sopimusehtojen kohdista L.1.7 ja L.1.8. 

Vakuutusehtojen jakson C (Henki) kohdan C.7.1 (Vakuutuksen kattavuus, Henkivakuutus) mukaan korvausta voidaan maksaa vakuutusmäärään saakka, jos koira vahingoittuu tapaturman vuoksi, tai sairastuu niin pahasti, että se kuolee tai sitä ei eläinlääketieteellisen arvion perusteella enää pystytä hoitamaan ja se joudutaan lopettamaan.
[…]

Ehtokohdan C.9.1 (Rajoituksia, Karenssiaika) mukaan vakuutuksen karenssiaika on 20 päivää, joka alkaa vakuutuksen voimaanastumisesta, ellei ehdoissa toisin mainita, katso kohta C.7.2 b ja c. Vakuutus ei korvaa sairauksia, jotka ovat alkaneet karenssiaikana. Lisää tietoa Yleisten Sopimusehtojen kohdista L.1.7 ja L.1.8.

Vakuutusehtojen jakson G (Piilevä vika) kohdan G.2 (Milloin vakuutus on voimassa) mukaan luovutettavan tai sijoitusvastaanottajalle annettavan koiranpennun osalta vakuutus on voimassa luovutuksesta alkaen, kuitenkin aikaisintaan 7 viikon ikäisestä. Edellytyksenä vakuutuksen voimassaololle on, että eläinlääkäri on tarkastanut pennun ennen luovutusta. Eläinlääkärin tarkastus tulee tehdä 6 -12 viikon iässä.

Sellaisen pennun osalta, joka jää kasvattajalle, vakuutus on voimassa siitä päivästä, jolloin eläinlääkäri on tarkastanut pennun, kuitenkin aikaisintaan 6 viikon ikäisestä alkaen.
[…]

Ehtokohdan G.5 (Vakuutusmäärä) mukaan vakuutuksessa on kaksi osaa: henkivakuutus ja hoitokuluvakuutus. Voit saada korvausta vakuutusmäärään asti kummastakin osasta koko kolmen vuoden vakuutuskaudelta.
[…]

Ehtokohdan G.6 (Vakuutuksen kattavuus, Eläinlääkärin antama hoito, lopetus ja tuhkaus) mukaan vakuutetun koiran piilevään vikaan perustuvan eläinlääketieteellisen tutkimuksen tai hoidon kulut korvataan vakuutusmäärään saakka. Vahingon ollessa korvauskelpoinen vakuutusmäärään kuuluvat myös lääkekulut, lopettamis- ja tuhkaamiskulut. Tutkimus ja hoitomenetelmien on oltava eläinlääketieteellisesti perusteltuja ja perustuttava eläinlääketieteelliseen näyttöön (mikä tarkoittaa, että sitä tukevat kliiniset tutkimukset, jotka ovat kansainvälisesti tieteellisesti dokumentoituja).

Piilevällä vialla tarkoitamme sairautta tai puutetta, joka on alkanut kehittyä, ennen kuin eläin on tutkittu tai luovutettu, mutta joka ei ole antanut oireita tai ollut muuten tiedossa.

Piilevä vika ei tarkoita sairauksia tai puutteita, jotka on havaittu tai eläinlääketieteellisen arvion mukaan olisi pitänyt havaita eläinlääkärin tarkastuksessa, eikä myöskään perinnöllisiä sairauksia.

Ehtokohdan G.6.2 (Henkivakuutus) mukaan korvaus maksetaan vakuutusmäärään saakka, jos koira kuolee tai sitä ei voida eläinlääketieteellisen arvion mukaan hoitaa, ja se joudutaan lopettamaan piilevän vian perusteella. Jotta piilevästä viasta voidaan maksaa korvausta, koiralle on tehtävä ruumiinavaus, ellei Agria myönnä poikkeusta.

Asian arviointi

Vahingon korvattavuus piilevien vikojen vakuutuksesta

A on vaatinut koiranpentu F:n hoitokulujen, henkiarvon ja ruumiinavauksen kulujen korvaamista piilevän vian vakuutuksesta. A:n arvion mukaan F:n oireiden syynä on ollut pikkuaivojen rappeuma (ataksia), jota A pitää piilevänä sairautena, joka on todennäköisesti ollut pennulla jo ennen kuin sairauden oireet ovat alkaneet. 

Vakuutusyhtiö on katsonut, että ruumiinavauslausunnon perusteella asiassa jää näyttämättä, että kyse olisi ollut sairaudesta, joka on alkanut kehittyä, ennen kuin eläin on tutkittu tai luovutettu. Yhtiön mukaan koiralla ollut sairaus on ollut nopeasti etenevä, minkä johdosta kyse ei ole ollut koiralla jo ennen pentutarkastuksen tekemistä 26.11.2018 olleesta sairaudesta.

Piileviä vikoja koskevan ehtokohdan G.6 mukaan piilevällä vialla tarkoitetaan sairautta tai puutetta, joka on alkanut kehittyä ennen kuin koira on tutkittu tai luovutettu, mutta joka ei ole antanut oireita tai ollut muuten tiedossa.

Voimassa olevan oikeuden mukaan näyttötaakka vakuutuksesta korvattavan vahingon syntymisestä on vakuutuskorvausta hakevalla. Esillä olevassa tapauksessa tämä merkitsee sitä, että A:n tulisi voida korvausta vahingosta saadakseen osoittaa, että F:n lopettamiseen johtanut sairaus on ollut vakuutusehdoissa tarkoitettu piilevä vika. 

Lautakunta toteaa, että A:n kuvaaman, tammikuun alussa vuonna 2019 alkaneen koiran oireilun perusteella koira on todennäköisesti kärsinyt jostakin koiran tasapainoon ja liikuntakykyyn vaikuttaneesta aivojen tai hermoston sairaudesta. Lautakunnan käsityksen mukaan eläinlääkärin oirekuvasta käyttämä nimitys ”ataksia” voi viitata koiran osalta pikkuaivojen rappeumasairauteen tai geneettisestä poikkeamasta johtuvaan aivojen kehityshäiriöön. Ataksialla voidaan lääketieteessä tarkoittaa yleisemmin tahdonalaisten liikkeiden koordinaation häiriötä, joka johtuu jostakin aivo- tai hermostoperäisestä sairaudesta tai vammasta.

Esillä olevassa tapauksessa eläinlääkäri on epäillyt F:llä aivotason kehityshäiriötä, joka on mahdollisesti ollut pikkuaivoissa. Koiralle 14.3.2019 tehdyssä ruumiinavauksessa koiran aivoissa ei kuitenkaan ole todettu mitään koiran oireita selittäviä muutoksia. Lausunnon mukaan tasapainoelimeen tai aivojen sähköiseen toimintaan liittyviä toiminnallisia häiriötä ei voida sulkea pois. 

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella jää epäselväksi, mikä sairaus tai vika on aiheuttanut F:n oireet. Vakuutusyhtiö on osin ristiriitaisesti todennut F:n oirekuvan syyn jäävän näyttämättä, mutta on toisaalta esittänyt, että F:n oireistossa on ollut kyse nopeasti etenevästä sairaudesta. Kumpikaan osapuolista ei ole toimittanut lautakunnalle eläinlääketieteellistä selvitystä, jonka perusteella oireiden syystä olisi mahdollista tehdä johtopäätöksiä. Riidatonta on, että koiran oireilu on alkanut vasta tammikuun 2019 alkupäivinä. Koska asiassa jää näyttämättä, että kyse on ollut sairaudesta, joka on alkanut ennen eläinlääkärin pennulle 26.11.2018 tekemää tarkastusta, hoitokulut ja koiran menettäminen eivät ole piilevän vian vakuutuksesta korvattavia. 

Vahingon korvattavuus hoitokuluvakuutuksesta ja henkivakuutuksesta

A:n valitus koskee myös vakuutusyhtiön hoitokuluvakuutuksesta ja henkivakuutuksesta antamia korvauspäätöksiä. 

Sairauskuluvakuutuksen ja henkivakuutuksen ehtokohdissa A.10.1 ja C.7.1 on määräykset, joiden mukaan vakuutuksen karenssiaika on 20 päivää, joka alkaa vakuutuksen voimaanastumisesta, ellei ehdoissa toisin mainita. Vakuutukset eivät korvaa sairauksia, jotka ovat alkaneet karenssiaikana. 

Lautakunnalle esitetyn selvityksen mukaan A:n ottama sairauskuluvakuutus ja henkivakuutus ovat alkaneet 24.12.2018. F:n sairauden oireet ovat ilmenneet tammikuun 2019 alkupuolella. Koska F:n sairaus on alkanut ennen näitä vakuutusosia koskevan 20 päivän karenssiajan päättymistä, vahinko ei ole korvattava myöskään sairauskuluvakuutuksen tai henkivakuutuksen perusteella. 

Ruumiinavauskulujen korvattavuus vahingon selvittelykuluina

A on valituksessaan vedonnut siihen, että ruumiinavaus on tehty vakuutusyhtiön pyynnöstä, mitä vakuutusyhtiö ei ole kiistänyt. 

Vakuutuslautakunnan vakiintuneessa käytännössä on katsottu, että vakuutusyhtiö on velvollinen korvaamaan kulut sellaisista maksullisista asiantuntijaselvityksistä, joiden hankkimista yhtiö itse on pyytänyt tai edellyttänyt korvausvastuunsa arvioimiseksi. Tällaisia selvityksiä voivat olla esimerkiksi vahingon syyn arvioimiseksi tarpeelliset eläinlääkärinlausunnot tai ruumiinavauskertomukset. Lautakunta toteaa, että esinevakuutusten korvauskäytännössä on yleisesti korvattu vakuutustapahtuman selvittämiseksi tarpeellisten tutkimusten ja lausuntojen hankkimisesta aiheutuneita kohtuullisia kustannuksia vahingon selvittelykuluina silloinkin, kun tutkimuksista on ilmennyt syitä olla korvaamatta itse vahinkotapahtumaa.

Tässä tapauksessa vahinko ei ole korvattava, koska ruumiinavauslausunnon ja koiran hoitoa koskevan selvityksen perusteella koiran oireiston syyksi ei ole osoitettu vakuutusehtojen mukaista piilevää vikaa. Lautakunta kuitenkin katsoo, että ruumiinavaus on ollut tässä tapauksessa tarpeen sen selvittämiseksi, onko koiran oireisto aiheutunut vakuutusehtojen mukaisesta piilevästä viasta. Vakuutusyhtiö ei ole vedonnut asiassa vahingon selvittelykulujen osalta mahdollisiin vastuutaan rajoittaviin ehtomääräyksiin. Ottaen huomioon edellä kuvattu selvittelykulujen korvaamista koskeva korvauskäytäntö ja se, että ruumiinavaus on tässä tapauksessa tehty vakuutusyhtiön erikseen esittämästä pyynnöstä, lautakunta katsoo, että vakuutusyhtiön tulee maksaa A:lle korvaus koiranpentu F:lle tehdyn ruumiinavauksen kuluista. 

Lopputulos

Vakuutuslautakunta suosittaa, että vakuutusyhtiö maksaa A:lle korvauksen 
F:n ruumiinavauksesta aiheutuneista kuluista A:n toimitettua niistä vakuutusyhtiölle asianmukaiset selvitykset. Muilta osin lautakunta ei suosita asiassa muutosta.  

Vakuutuslautakunta oli yksimielinen.

VAKUUTUSLAUTAKUNTA

puheenjohtaja Bygglin
sihteeri Siirala

Jäsenet:

Maso
Vaitomaa
Vyyryläinen
Yrttiaho

Tulosta

Pystyäksesi käyttämään chattia on teidän hyväksyttävä markkinointievästeet

Muuta evästeasetuksia